KHO:2011:28
- Asiasanat
- Ulkomaalaisasia, Muukalaispassi, Erityinen syy, Kohtuuttomuus, Asevelvollisuus, Turkki
- Tapausvuosi
- 2011
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 3763/1/09
- Taltio
- 776
Vuonna 1968 syntynyt Turkin kansalainen A oli saapunut Suomeen hieman yli 20-vuotiaana ja asunut Suomessa noin 20 vuotta. Hänen perheeseensä kuului suomalainen puoliso ja alaikäisiä lapsia. A:lle oli myönnetty Turkin passi vuonna 1991, ja sen voimassaoloa oli pidennetty useita kertoja. Vuoden 2008 jälkeen voimassaoloa ei ollut pidennetty, koska A ei ollut suorittanut asepalvelusta Turkissa.
Muukalaispassia Suomessa hakenut A oli vuosien mittaan useita kertoja uusinut Turkin passinsa voimassaolon tietoisena asevelvollisuudestaan Turkissa ja siitä, että passin uusiminen ennen asevelvollisuusiän päättymistä edellyttää jossakin vaiheessa asevelvollisuusasian selvittämistä Turkin viranomaisten kanssa. Asevelvollisuuden suorittaminen A:n olosuhteissa olisi ymmärrettävästi hankalaa ottaen huomioon A:n perheolosuhteet, pitkä asumisaika Suomessa ja A:n ikä. Näitä vaikeuksia ei kuitenkaan voitu asevelvollisuudesta saatu selvitys huomioon ottaen pitää sellaisina, että muukalaispassin epääminen olisi ollut kohtuutonta. Muukalaispassin myöntämiseen ei näin ollen ollut laissa edellytettyä erityistä syytä.
Asiassa otettiin lisäksi huomioon, että A ei ollut missään vaiheessa hakenut Turkin viranomaisilta vapautusta asevelvollisuuden suorittamisesta eikä muutenkaan ollut yhteydessä Turkin asianomaisiin viranomaisiin. A ei näin ollen ollut käyttänyt kansallisia oikeussuojakeinojaan Euroopan neuvostoon kuuluvassa Turkissa.
Maahanmuuttovirasto oli voinut hylätä A:n hakemuksen.
Äänestys 3 - 2.
Ulkomaalaislaki 134 § 1 momentti
Päätös, josta valitetaan
Helsingin hallinto-oikeus 27.10.2009 nro 09/0966/1
Asian vaiheet
Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 3.3.2009 hylännyt Turkin kansalaisen A:n muukalaispassia koskevan hakemuksen.
Maahanmuuttovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti:
Ulkomaalaislain 134 §:n 1 momentin mukaan muukalaispassi voidaan myöntää Suomessa olevalle ulkomaalaiselle, jos hän ei voi saada passia kotimaansa viranomaisilta taikka jos hän on kansalaisuudeton tai siihen on muutoin erityinen syy. Hallituksen esityksen (28/2003) ulkomaalaislaista mukaan kyseisenlaisia erityisiä syitä voisivat olla esimerkiksi hakijan kotimaan sekava tilanne, jolloin hakijan kotimaan tai kansalaisuuden selvittäminen olisi poikkeuksellisen vaikeaa tai se veisi kohtuuttoman kauan aikaa. Ulkomaalaislain 134 §:n 2 momentin mukaan ulkomaalaiselle, joka on saanut oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella, myönnetään muukalaispassi. Lisäksi ulkomaalaiselle, joka on saanut oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella, myönnetään muukalaispassi ulkomaalaislain 134 §:n 3 momentin perusteella, jos hänellä ei ole voimassa olevaa matkustusasiakirjaa.
Hakijalla on Turkin passi nro 287590, jonka voimassaolo on päättynyt 23.5.2008. Hän on jatkanut kyseisen passin voimassaoloa viimeksi 24.5.2006. Muukalaispassihakemuksen liitteenä olevassa selvityksessä hakija on kertonut, että Turkin valtio ei enää myönnä hänelle kansalliseen passiinsa jatkoaikaa, koska hän ei ole suorittanut asepalvelusta Turkissa. Hänellä ei ole varaa maksaa 7 500 euroa Turkin valtiolle, jotta saisi näin passilleen jatkoaikaa. Maahanmuuttovirasto toteaa, että tämä ei ole ulkomaalaislain 134 §:n 1 momentin mukainen erityinen syy, jonka perusteella muukalaispassi voitaisiin myöntää. Hakijalle ei voida myöntää muukalaispassia myöskään ulkomaalaislain 134 §:n 2 tai 3 momentin perusteella, koska hän on saanut oleskeluluvan Suomeen perhesiteen perusteella.
Asian käsittely hallinto-oikeudessa
A on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan ja hänelle myönnetään muukalaispassi. Hän ei voi saada passilleen jatkoaikaa, koska hän ei ole suorittanut asepalvelusta. Turkin konsulaatti on ehdottanut, että hän palaisi Turkkiin ja suorittaisi armeijan 18 kuukauden ajan, jonka jälkeen passi voitaisiin myöntää. Toinen vaihtoehto olisi suorittaa 9 000 euron maksu, jonka jälkeen armeija-aika lyhennettäisiin kolmeen viikkoon. Hänellä ei kuitenkaan ole tällaista summaa eikä hän menisi armeijaan vakaumuksellisista syistä. On kohtuutonta, että hän joutuisi jättämään perheensä saadakseen passiinsa jatkoaikaa. Hän on asunut Suomessa 20 vuotta ja ollut yhtä pitkään naimisissa suomalaisen vaimonsa kanssa. Perheessä on viisi lasta, eikä hänen puolisonsa selviäisi lasten kanssa yksin.
Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Maahanmuuttoviraston päätöksen ja palauttanut asian virastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Valittaja ei ole kansalaisuudeton eikä hänelle ole myönnetty oleskelulupaa suojelun tarpeen perusteella. Lain mukaan hänelle voidaan siten myöntää muukalaispassi vain, jos hän ei voisi saada passia kotimaan viranomaiselta tai passin myöntämiselle on muu erityinen syy.
Valittaja on esittänyt, ettei hän voi saada passiinsa jatkoaikaa, koska hän ei ole suorittanut Turkissa asepalvelusta, joka kuuluu Turkin kansalaisena hänen velvollisuuksiinsa. Valittajalle myönnettäisiin kuitenkin hänen oman ilmoituksensakin mukaan passi, mikäli hän palaisi Turkkiin suorittamaan 18 kuukautta kestävän asepalveluksen tai maksaisi yhteensä 9 000 euroa korvausta, jolloin asepalvelus lyhenisi kolmeen viikkoon. Asiassa ei ole näin ollen esitetty, ettei valittaja voisi saada kotimaansa viranomaisilta lainkaan passia.
Valittaja on syntynyt vuonna 1968 ja hän on asunut Suomessa noin 20 vuotta. Valittaja on avioliitossa ja hänellä on viisi lasta, joista nuorin on syntynyt vuonna 2007. Valittajan Turkin passi on myönnetty vuonna 1991 ja sen voimassaoloa on useita kertoja pidennetty, viimeksi 23.5.2008 asti. Valittaja on pyytänyt Turkin suurlähetystöltä pidennystä passin voimassaoloon. Suurlähetystö on vastannut, että mikäli henkilö ei ole suorittanut asepalvelusta joulukuun viimeiseen päivään mennessä sinä vuonna, jona hän on täyttänyt 38 ikävuotta, tällaisessa tilanteessa olevan henkilön passin voimassaoloa ei pidennetä ja järjestetään hänen paluunsa kotimaahan.
Hallinto-oikeus katsoo, että muukalaispassin myöntämiseen näissä oloissa on erityinen syy.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Ulkomaalaislaki 5 § sekä 134 § 1 ja 2 momentti
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Maahanmuuttovirasto on pyytänyt lupaa valittaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan se on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Maahanmuuttoviraston päätös saatetaan voimaan tai että asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.
Maahanmuuttovirasto on lausunut valituksensa tueksi muun ohella seuraavaa:
Asiassa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella A:lle tulisi myöntää muukalaispassi. Hän ei ole kansalaisuudeton, eikä hänelle ole myönnetty oleskelulupaa suojelun tarpeen perusteella. Asiassa ei ole esitetty myöskään muita erityisiä syitä muukalaispassin myöntämiseksi. Sen sijaan A on esittänyt, että hän voisi saada Turkin kansallisen passin, mikäli hän palaisi Turkkiin suorittamaan asepalveluksensa tai maksaisi yhteensä 9 000 euroa korvausta. Maahanmuuttoviraston Suomen Ankaran suurlähetystöstä saamien tietojen mukaan pisin asepalvelus Turkissa kestää 15 kuukautta. Kuitenkin jos henkilö asuu ulkomailla ja hänellä on oleskelulupa asuinmaahansa, hänen ei tarvitse suorittaa asepalvelusta kuin 21 päivää. Asepalveluksen hinta yli 38-vuotiaalle on tällöin 7 668 euroa. Asevelvollisuudesta kieltäytyminen tai taloudellinen tilanne eivät ole laissa tarkoitettuja erityisiä syitä myöntää muukalaispassi.
A on antanut selityksen. Hän on koko aikuisikänsä asunut Suomessa, hän kokee olevansa suomalainen ja hänen perheensä on suomalainen. Armeija on 15 kuukautta ja sitä ennen olisi mahdollisesti puolen vuoden vankeus. On huolestuttavaa olla Suomessa ilman passia, sillä ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaisella pitää olla voimassa oleva passi.
Maahanmuuttovirasto on antanut vastaselityksen. Suomen Ankaran suurlähetystön puolustusasiamieheltä 11.2.2010 saatujen tietojen mukaan henkilö, joka ei ole suorittanut asevelvollisuuttaan, saatetaan Turkkiin saapuessaan ottaa kiinni rajalla ja pitää pidätettynä kunnes tämä alkaa suorittaa asepalvelustaan tai osoittaa palvelleensa jossakin muussa Turkin hyväksymässä maassa. Puolustusasiamiehellä ei ole varmaa tietoa siitä, onko seuraamuksena myös vankeus- tai sakkorangaistus. Maahanmuuttovirasto katsoo, että kansallisen asepalveluksen suorittamatta jättäminen ja siitä mahdollisesti seuraava rangaistus eivät ole sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella voitaisiin myöntää muukalaispassi. Maahanmuuttovirasto korostaa, että kielteinen päätös muukalaispassiasiassa ei ole päätös henkilön maasta poistamisesta. Ulkomaalaislain 149 §:n mukaan oleskelu Suomessa ilman passia ei ole maasta karkottamisen peruste.
A:lle on annettu tiedoksi Maahanmuuttoviraston lausunto.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Maahanmuuttoviraston päätös saatetaan voimaan.
Perustelut
Sovellettava säännös esitöineen
Ulkomaalaislain 134 §:n 1 momentin mukaan muukalaispassi voidaan myöntää Suomessa olevalle ulkomaalaiselle, jos hän ei voi saada passia kotimaansa viranomaiselta taikka jos hän on kansalaisuudeton tai jos muukalaispassin myöntämiseen on muu erityinen syy.
Hallituksen esityksen (HE 28/2003 vp) mukaan ulkomaalaislain 134 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityinen syy voisi olla esimerkiksi hakijan kotimaan sekava tilanne, jolloin sen selvittäminen, mikä on hakijan kotimaa tai kansalaisuus, on poikkeuksellisen vaikeaa tai se veisi kohtuuttoman kauan aikaa. Hallituksen esityksessä mainitut tilanteet ovat kuitenkin ainoastaan esimerkkejä, eivätkä ne sulje pois myös henkilökohtaiseen kohtuuttomuuteen liittyvää syytä mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna erityisenä syynä.
A:n olosuhteet
Vuonna 1968 syntynyt A on saapunut Suomeen hieman yli 20-vuotiaana ja asunut Suomessa noin 20 vuotta. Hän on edelleen Turkin kansalainen ja hänellä on Suomessa pysyvä oleskelulupa. Hänen perheeseensä kuuluu suomalainen puoliso ja alaikäisiä lapsia.
A:lle on myönnetty Turkin passi vuonna 1991, ja sen voimassaoloa on pidennetty useita kertoja. Edellisen kerran passin voimassaoloa on pidennetty 23.5.2008 asti.
A:n turkkilaisen passin voimassaoloa ei ole enää vuoden 2008 jälkeen pidennetty. Syynä tähän on se, ettei hän ollut suorittanut asepalvelustaan sen vuoden loppuun mennessä, jolloin hän on täyttänyt 38 vuotta.
Selvitystä Turkin asevelvollisuudesta
UK Home Office maaraportissa 9.8.2010 Turkista (Country of Origin Information Report Turkey) käsitellään asepalvelusta kappaleessa 9. Sen mukaan asevelvollisuus alkaa 20-vuotiaana ja jatkuu 40- tai 41-vuotiaaksi. Raportin mukaan asevelvollisuus kestää pääsääntöisesti 15 kuukautta. Raportissa lainataan sodan vastustajien (War Resisters International - Turkey) katsausta vuodelta 2008. Sen mukaan ulkomailla asuviin Turkin kansalaisiin sovelletaan erilaisia säännöksiä. He voivat lykätä asepalveluksen suorittamisen 38-vuotiaaksi kolmen vuoden jaksoissa. He voivat myös ostaa itsensä osittain vapaaksi asepalveluksesta maksamalla 5 112 euroa. Kuitenkin tässä tapauksessa heidän täytyy suorittaa kuukauden asepalvelus.
UK Home Officen edellä mainitussa maaraportissa viitataan myös Amnesty Internationalin artikkeliin Turkin aseistakieltäytyjistä, josta ilmenee, että siviilipalvelus ei ole mahdollinen. Artikkelin mukaan Turkki ei ole lainsäädännössään pannut täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiota vuodelta 2006, joka koskee aseistakieltäytyjän useampikertaista syyttämistä ja tuomitsemista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisusivustolta haettuna tällainen tuomio on Ülke v. Turkki 24.1.2006.
Edellä kuvatut tiedot ovat samansuuntaisia kuin Maahanmuuttoviraston ja A:n esittämät tiedot, joskin yksityiskohdissa on eroja. Vaihtoehtoina eri lähteiden perusteella asepalveluksen suorittamiseen on 15 kuukauden asepalvelus tai 3 - 4 viikon palvelus, johon liittyy rahallinen korvaus, joka on eri lähteistä saatavien tietojen mukaan 5 112 - 7 668 euroa. Lähteistä ei yksiselitteisesti ilmene, minkä ikäisenä henkilö vapautetaan kokonaan asevelvollisuudesta.
Oikeudellinen arvio
Asiassa on arvioitava, onko A:lle myönnettävä muukalaispassi sillä perusteella, että mikäli hän matkustaisi kotimaahansa Turkkiin, hän joutuisi suorittamaan pitkän asepalveluksen tai, voidakseen suorittaa lyhyemmän palveluksen, suorittamaan rahakorvauksen. Taloudellisten seikkojen lisäksi A on vedonnut perhesyihin, joiden takia hän ei voi olla poissa Suomesta. Oikeudenkäynnin aikana hän on esittänyt myös, että hän ei voi suorittaa lainkaan asepalvelusta, mikä saattaisi johtaa rikosoikeudelliseen rangaistukseen.
A:n kohdalla ei ole hänen kansalaisuusvaltioonsa liittyviä syitä, jotka kokonaan estäisivät häntä saamasta passia. Passin hankkimisen vaikeudet johtuvat A:n henkilökohtaisista oloista.
Muukalaispassi voidaan sinänsä myöntää silloin, kun sen epääminen olisi henkilökohtaisista syistä kohtuutonta. Toisaalta asepalvelus ja mahdollinen vapauttaminen siitä on asia, joka kuuluu asevelvollisen kansallisvaltion päätettäväksi. Asevelvollisuus ei koske yksilöllisesti juuri A:ta, vaan se koskee yleisesti kaikkia asevelvollisuusikäisiä henkilöitä niissä maissa, joissa on asevelvollisuus.
A on vuosien mittaan useita kertoja uusinut passinsa voimassaolon tietoisena siitä, että hän on asevelvollinen Turkissa, ja siitä että kansallisvaltion passin hankkiminen ennen asevelvollisuusiän päättymistä edellyttää jossakin vaiheessa asepalvelusasian selvittämistä Turkin viranomaisten kanssa. Asepalveluksen suorittaminen olisi A:n olosuhteissa ymmärrettävästi hankalaa ottaen huomioon A:n perheolosuhteet, pitkä asumisaika Suomessa ja hänen ikänsä. Näitä vaikeuksia ei kuitenkaan asevelvollisuudesta saatava selvitys huomioon ottaen voida pitää sellaisina, että muukalaispassin epääminen olisi kohtuutonta. Muukalaispassin myöntämiseen ei näin ollen ole ulkomaalaislain 134 §:n 1 momentissa säädettyä erityistä syytä.
Muukalaispassin epäämistä harkittaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon, että A ei ole missään vaiheessa hakenut Turkin viranomaisilta vapautusta asevelvollisuuden suorittamisesta eikä muutenkaan ollut yhteydessä Turkin asianomaisiin viranomaisiin. A ei näin ollen ole käyttänyt kansallisia oikeussuojakeinojaan Turkissa. Turkki kuuluu Euroopan neuvostoon, ja A:lla on mahdollisuus valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, mikäli hän katsoo Turkin loukanneen hänen ihmisoikeussopimuksessa turvattuja oikeuksiaan.
Edellä mainituista syistä Maahanmuuttovirasto on voinut hylätä A:n hakemuksen. Näin ollen hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Maahanmuuttoviraston päätös saatettava voimaan.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Eija Siitari-Vanne ja Heikki Harjula. Asian esittelijä Lea Alén.
Eri mieltä olleen hallintoneuvos Heikki Harjulan äänestyslausunto, johon hallintoneuvos Eija Siitari-Vanne yhtyi:
"Myönnän valitusluvan ja tutkin asian. Hylkään valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Perustelut
Sovellettava säännös esitöineen
Ulkomaalaislain 134 §:n 1 momentin mukaan muukalaispassi voidaan myöntää Suomessa olevalle ulkomaalaiselle, jos hän ei voi saada passia kotimaansa viranomaiselta taikka jos hän on kansalaisuudeton tai jos muukalaispassin myöntämiseen on muu erityinen syy.
Hallituksen esityksen (HE 28/2003 vp) mukaan ulkomaalaislain 134 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityinen syy voisi olla esimerkiksi hakijan kotimaan sekava tilanne, jolloin sen selvittäminen, mikä on hakijan kotimaa tai kansalaisuus, on poikkeuksellisen vaikeaa tai se veisi kohtuuttoman kauan aikaa. Hallituksen esityksessä mainitut tilanteet ovat kuitenkin ainoastaan esimerkkejä, eivätkä ne sulje pois myös henkilökohtaiseen kohtuuttomuuteen liittyvää syytä mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna erityisenä syynä.
A:n olosuhteet
A on syntynyt vuonna 1968, saapunut Suomeen 21-vuotiaana ja asunut Suomessa yli 20 vuotta. Hän on Turkin kansalainen ja hänellä on Suomessa pysyvä oleskelulupa. Hänen perheeseensä kuuluu puoliso ja viisi lasta, jotka kaikki ovat Suomen kansalaisia.
A:lle on myönnetty Turkin passi vuonna 1991 ja sen voimassaoloa on pidennetty useita kertoja. Edellisen kerran passin voimassaoloa on pidennetty 23.5.2008 asti.
A:n turkkilaisen passin voimassaoloa ei ole enää vuoden 2008 jälkeen pidennetty. Syynä tähän on se, ettei hän ollut suorittanut asepalvelustaan sen vuoden loppuun mennessä, jolloin hän on täyttänyt 38 vuotta.
Selvitystä Turkin asevelvollisuudesta
UK Home Office maaraportissa 9.8.2010 Turkista (Country of Origin Information Report Turkey) käsitellään asepalvelusta kappaleessa 9. Sen mukaan asevelvollisuus alkaa 20-vuotiaana ja jatkuu 40- tai 41-vuotiaaksi. Raportin mukaan asevelvollisuus kestää pääsääntöisesti 15 kuukautta. Raportissa siteerataan sodan vastustajien (War Resisters International - Turkey) katsausta vuodelta 2008. Sen mukaan ulkomailla asuviin Turkin kansalaisiin sovelletaan erilaisia säännöksiä. He voivat lykätä asepalveluksen suorittamisen 38-vuotiaaksi kolmen vuoden jaksoissa. He voivat myös ostaa itsensä osittain vapaaksi asepalveluksesta maksamalla 5 112 euroa. Kuitenkin tässä tapauksessa heidän täytyy suorittaa kuukauden asepalvelus.
UK Home Officen edellä mainitussa maaraportissa viitataan myös Amnesty Internationalin artikkeliin Turkin aseistakieltäytyjistä, josta ilmenee, että siviilipalvelus ei ole mahdollinen. Artikkelin mukaan Turkki ei ole lainsäädännössään pannut täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiota vuodelta 2006, joka koskee aseistakieltäytyjän useampikertaista syyttämistä ja tuomitsemista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisusivustolta haettuna tällainen tuomio on Ülke v. Turkki 24.1.2006.
Edellä kuvatut tiedot ovat samansuuntaisia kuin Maahanmuuttoviraston ja A:n esittämät tiedot, joskin yksityiskohdissa on eroja. Vaihtoehtoina eri lähteiden perusteella asepalveluksen suorittamiseen on 15 kuukauden asepalvelus tai 3 - 4 viikon palvelus, johon liittyy rahallinen korvaus, joka on eri lähteistä saatavien tietojen mukaan 5 112 - 7 668 euroa. Lähteistä ei yksiselitteisesti ilmene, minkä ikäisenä henkilö vapautetaan kokonaan asevelvollisuudesta.
Oikeudellinen arvio
Asiassa on arvioitava, onko A:lle myönnettävä muukalaispassi sillä perusteella, että hän kotimaahansa Turkkiin matkustaessaan joutuisi suorittamaan pitkän asepalveluksen tai, voidakseen suorittaa lyhyemmän palveluksen, suorittamaan rahakorvauksen. A on kertonut olevansa vakaumukseltaan aseistakieltäytyjä eikä menisi missään tapauksessa armeijaan. Asiassa saadun selvityksen mukaan tämä saattaisi johtaa myös rikosoikeudelliseen rangaistukseen (vrt. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Ülke v. Turkki 24.1.2006). Taloudellisten seikkojen lisäksi A on vedonnut perhesyihin, joiden takia hän ei voi olla poissa Suomesta.
A:n kohdalla kansalaisuusvaltioon liittyvät syyt eivät kokonaan estä häntä saamasta passia. Passin hankkimisen vaikeudet johtuvat A:n henkilökohtaisista oloista.
Muukalaispassi voidaan myöntää Suomessa asuvalle ulkomaalaiselle, jos siihen on ulkomaalaislain 34 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityinen syy. Tällainen syy voi olla olemassa, jos muukalaispassin epääminen olisi henkilökohtaisista syistä kohtuutonta. Ottaen huomioon A:n henkilökohtaisista olosuhteista saatu selvitys ja Turkin asepalveluksen suorittamisesta saadut edellä kuvatut tiedot katson, että muukalaispassin myöntämiseen A:lle on laissa tarkoitettu erityinen syy.
Lopputulos
Edellä mainituilla perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edeltä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita."