28.10.2010

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 17.12.2008 nro 08/1136/5

Asian taustaa

Vantaan kaupungin lupa-arkkitehti on päätöksellään 17.5.2002 § 562 hyväksynyt A Oy:n rakennuslupahakemuksen perustettavan asunto-osakeyhtiön lukuun kolmen paritalon ja kahden autotallin rakentamiseksi Vantaan kaupungin 81. kaupunginosan (Korso) korttelissa 389 tontilla 8, osoitteessa X.

Vantaan kaupungin lupa-arkkitehti on päätöksellään 6.10.2003 § 1281 hyväksynyt A Oy:n rakennuslupahakemuksen perustettavan asunto-osakeyhtiön lukuun kolmen paritalon ja yhden yhden asunnon asuinrakennuksen rakentamiseksi Vantaan kaupungin 81. kaupunginosan (Korso) korttelissa 344 tontilla 9, osoitteessa Y.

Asian aikaisempi käsittely

A Oy on Vantaan rakennusvalvonnalle 9.1.2007 saapuneessa oikaisuvaatimuksessaan vaatinut, että Vantaan rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin X-rakennuskohteen aloituskokouksessa 6.6.2002 tekemät päätökset/vaatimukset 38 dB:n ääneneristävyysvaatimuksesta lentomelua vastaan ja ääneneristysselvityksen tekemisestä poistetaan.

A Oy on Vantaan rakennusvalvonnalle 9.1.2007 saapuneessa oikaisuvaatimuksessaan vaatinut, että Vantaan rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin Y-rakennuskohteen aloituskokouksessa 20.10.2003 tekemä päätös/vaatimus 35 dB:n ääneneristävyysvaatimuksesta lentomelua vastaan ja saman kohteen rakennekatselmuksessa 24.3.2004 tekemä päätös/vaatimus ääneneristysselvityksen tekemisestä poistetaan.

Vantaan ympäristölautakunnan rakennuslupajaosto on päätöksillään 20.3.2007 (84 ja 85 §) käsitellyt A Oy:n oikaisuvaatimukset.

A Oy on valittanut ympäristölautakunnan rakennuslupajaoston päätöksistä Helsingin hallinto-oikeuteen vaatien niiden kumoamista sekä ääneneristämisvaatimusten ja ääneneristämisselvitysten tekemistä koskevien vaatimusten poistamista.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Vantaan ympäristölautakunnan rakennuslupajaoston vaatimuksen A Oy:n valituksen, oikeastaan valitusten, tutkimatta jättämisestä.

Hallinto-oikeus on hylännyt A Oy:n valituksen, oikeastaan valitukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Vantaan kaupungin rakennuslupajaoston A Oy:n valituksen tutkimatta jättämistä koskeva vaatimus

Maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n 2 momentissa todetaan, että jos katselmus tai tarkastus on antanut aihetta huomautuksiin, tulee kirjallisesti määrätä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi ja korjaamiseksi. Asianosaisella on oikeus saattaa määräys oikaisuvaatimuksella kunnan rakennusvalvontaviranomaisen käsiteltäväksi.

Edellä mainitun lain 190 §:n 1 momentissa todetaan muun muassa, että muutosta kunnan viranomaisen tämän lain mukaiseen muuhun kuin 188 ja 189 §:ssä tarkoitettuun päätökseen haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen. Pykälän 5 momentin mukaan muutoksenhaussa noudatetaan mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallintolainkäyttölain 6 §:n mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Vantaan rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri on 6.6.2002 ja 20.10.2003 vaatinut A Oy:ltä rakennuskohteiden äänieristykseen liittyneitä lisäselvityksiä. Mainittuihin päätöksiin ei ollut liitetty muutoksenhakuohjeita. Hallinto-oikeus katsoo, että yhtiö on rakennustyön suorittajana ja vaatimuksen kohteena voinut saattaa asian maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n 2 momentin mukaan oikaisuvaatimuksena Vantaan rakennuslupajaoston käsiteltäväksi. Yhtiöllä on niin ikään ollut oikeus valittaa jaoston 20.3.2007 tekemistä päätöksistä.

Asiaratkaisu

Oikeusohjeita

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n 2 momentin mukaan rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää muun ohella meluntorjunnan perusvaatimukset ( olennaiset tekniset vaatimukset ).

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 50 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan melu, jolle rakennuksessa tai sen lähellä olevat altistuvat, tulee rajoittaa tasolle, joka ei vaaranna terveyttä ja antaa mahdollisuuden nukkua, levätä ja työskennellä hyväksyttävissä olosuhteissa. Pykälän 3 momentin mukaan 2 momentissa säädetyt vaatimukset koskevat yleisesti ennakoitavissa olevia kuormituksia ja vaikutuksia. Asetuksen 74 §:n 3 momentin mukaan aloituskokouksen perusteella rakennusvalvontaviranomainen harkitsee, tarvitaanko erillistä selvitystä toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi.

Tarkastusinsinöörin rakentajalle esittämät vaatimukset ja niiden oikeudellinen tulkinta

Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri on X-rakennuskohteen 6.6.2002 pidetyssä aloituskokouksessa todennut, että kohde sijaitsee lentomelualueella m2 (38 dB) eikä valtioneuvoston päätöksen mukaisia meluarvoja asuintiloissa voi ylittää. Hän on vaatinut ääneneristävyysselvityksen toimittamista rakennusvalvontaan. Tarkastusinsinööri on Y-rakennuskohteen 20.10.2003 pidetyssä aloittamiskokouksessa todennut ääneneristävyysvaatimuksen lentomelua vastaan olevan 35 dB. Hän on 24.3.2004 allekirjoittamassaan tarkastuskertomuksessa edellyttänyt esitettäväksi rakennusvalvonnalle kohteesta ääneneristävyysselvityksen.

Rakennuskohteille myönnetyissä rakennusluvissa ei ole annettu erillisiä meluntorjunta- tai ääneneristävyysmääräyksiä. Alueella voimassa olevassa asemakaavassa ei myöskään ole meluntorjunnan tai rakennusten ääneneristyksen osalta erityisvaatimuksia. Rakennuspaikat ovat Finavialta saadun selvityksen mukaan olleet rakennusaikana lentomelualueella (50 - 55 dB) tai ainakin hyvin lähellä laskennallista L _den 50 dB:n melukäyrää. Vantaan rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri on näin ollen voinut edellyttää lentomelun ottamista huomioon rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa, vaikka asemakaavassa ei ole lentomelua koskevia määräyksiä. Hän on siten voinut maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n 2 momentin ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 74 §:n 3 momentin perusteella edellyttää rakentamisen laadun varmistamiseksi ääneneristyksen osalta, että rakennettavat rakennukset täyttävät Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista 993/1992 mukaiset asuinrakennusten sisätilojen ohjearvot (3 §, päiväohjearvo 35 dB ja yöohjearvo 30 dB) ja että rakennuttaja toimittaa rakennuslupa-asiakirjoihin liitettäviksi asianmukaiset ääneneristävyysselvitykset, vaikka tällaisia selvityksiä ei ollut myönnetyissä rakennusluvissa edellytettykään.

Rakennuslupajaoston päätöksen muuttamiseen ei valituksessa esitetyillä perusteilla ole aihetta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut
Maankäyttö- ja rakennuslaki 119 §, 121 §, 124 § ja 149 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 49 § 3 momentti

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt valituksen. Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja poistetaan. A Oy:n Helsingin hallinto-oikeudelle tekemät valitukset jätetään tutkimatta.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

A Oy on valituksessaan vaatinut, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asetetut ääneneristysvaatimukset ja vaatimukset ääneneristysselvitysten tekemisestä poistetaan. Yhtiö on poistettavaksi vaadittujen ääneneristysvaatimusten ja ääneneristysselvitysten osalta viitannut 6.6.2002 ja 20.10.2003 päivättyihin aloituskokouspöytäkirjoihin sekä 24.3.2004 päivättyyn osittaista rakennekatselmusta koskevaan tarkastuskertomukseen. Asiassa on näin ollen ensin ratkaistava, ovatko edellä mainitut asiakirjat tai osa niistä sellaisia viranhaltijan päätöksiä, jotka voidaan saattaa oikaisuvaatimuksena Vantaan ympäristölautakunnan rakennuslupajaoston ratkaistavaksi.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 121 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvassa tai ennen rakennustyön aloittamista tarvittaessa järjestettävässä rakennustyön aloituskokouksessa voidaan täsmentää, mitä rakennushankkeeseen ryhtyvältä edellytetään huolehtimisvelvollisuutensa täyttämiseksi. Sen yhteydessä voidaan rakennushankkeeseen ryhtyvältä myös edellyttää selvitys toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan aloituskokouksesta ja laadunvarmistusselvityksestä säädetään tarkemmin asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 74 §:n 1 momentin mukaan rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavasta aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Pykälän 2 momentin mukaan aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan lupa-asiakirjoissa rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrätyt velvoitteet, hankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet, rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt ja työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi. Pykälän 3 momentin mukaan aloituskokouksen perusteella rakennusvalvontaviranomainen harkitsee, tarvitaanko erillistä selvitystä toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi ( laadunvarmistusselvitys ). Aloituskokouksessa tai laadunvarmistusselvityksessä osoitettuja menettelyjä on noudatettava rakennustyössä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 149 §:n 1 momentin mukaan rakennustyö on suoritettava siten, että se täyttää mainitun lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Pykälän 2 momentin mukaan rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen. Valvonta kohdistuu viranomaisen päättämissä työvaiheissa ja laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemisestä, näiden tarkastamisesta perustustyön valmistuttua sekä rakennustyön aikana suositeltavista katselmuksista määrätään rakentamista koskevassa luvassa. Pykälän 2 momentin mukaan, jos katselmus tai tarkastus on antanut aihetta huomautuksiin, tulee kirjallisesti määrätä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi ja korjaamiseksi. Asianosaisella on oikeus saattaa määräys oikaisuvaatimuksella kunnan rakennusvalvontaviranomaisen käsiteltäväksi.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 76 §:n 2 momentin mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän edustajan, vastaavan työnjohtajan, katselmukseen liittyvän erityisalan työnjohtajan sekä tarvittaessa rakennuksen suunnittelijoiden on oltava läsnä katselmuksessa. Katselmus saadaan kuitenkin toimittaa, vaikka joku edellä mainituista ei olisi paikalla. Pykälän 3 momentin mukaan katselmuksessa on tarkoitus todeta, onko tiettyyn rakennusvaiheeseen kuuluvat toimenpiteet ja tarkastukset sekä tarvittavat selvitykset tehty ja onko havaittujen epäkohtien tai puutteiden johdosta edellytetyt toimenpiteet suoritettu.

Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n 1 momentin mukaan, jos joku ryhtyy toimiin mainitun lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen sekä asianomainen ministeriö markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi ( oikaisuvaatimus ). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.

Hallintolain 43 §:n mukaan hallintopäätös on annettava kirjallisesti muutoin kuin pykälän 2 momentissa mainituissa kiireellisissä tilanteissa. Määräaika oikaisuun tai muutoksenhakuun alkaa kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista siten kuin siitä erikseen säädetään.

Hallintolain 44 §:n 1 momentin mukaan kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi:
1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta;
2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu;
3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä
4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.

Hallintoasiassa tehdyn päätöksen valituskelpoisuutta koskevan hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mukaan päätöksellä, josta saa valittaa, tarkoitetaan toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta.

Maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen esitöistä

Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998 vp) on maankäyttö- ja rakennuslain 121 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella todettu, että aloituskokouksen yhteydessä voitaisiin täsmentää, mitä rakennushankkeeseen ryhtyvältä edellytetään huolehtimisvelvollisuutensa täyttämiseksi. Kysymys olisi rakennusluvan ehtoja tarkemmasta ja rakentamisen aloittamiseen liittyvästä viranomaisyhteydestä, jossa täsmennettäisiin rakennushankkeen toteuttamisessa tarpeellisia viranomaisen ja yksityisen suoritettavaksi tulevia tarkastuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen perustelumuistion (9.9.1999, 74 §) mukaan rakennusluvassa voitaisiin kulloinkin harkita aloituskokouksen tarve. Muutoinkin menettelytapojen tulisi määräytyä käytännöllisistä tarpeista, eikä aloituskokousta ole tarkoitettu rakentamisen menettelylliseksi muotovaatimukseksi.

Rakennustyön aloituskokouksista laadittujen pöytäkirjojen merkinnät

X-rakennuskohteessa on 6.6.2002 pidetty rakennustyön aloituskokous. Aloituskokouksesta laaditussa pöytäkirjassa on kohdassa 2. Lupa-asiakirjojen läpikäynti todettu, että kohde sijaitsee lentomelualueella m2 (38 dB) ja että valtioneuvoston päätöksen mukaisia meluarvoja asuintiloissa ei voi ylittää. Pöytäkirjan kohdassa 10. Muut asiat on todettu, että pääsuunnittelija on keskustellut lupavaiheessa lentomeluasiasta ja että ääneneristysselvitys on toimitettava rakennusvalvontaan.

Y-rakennuskohteessa on 20.10.2003 pidetty rakennustyön aloituskokous. Aloituskokouksesta laaditussa pöytäkirjassa on kohdassa 3. Lupa-asiakirjojen läpikäynti todettu, että kokouksessa on käyty läpi ääneneristävyysvaatimus lentomelua vastaan 35 dB.

Rakentamisen aikaisesta viranomaiskatselmuksesta laaditun tarkastuskertomuksen merkinnät

Y-rakennuskohteessa on 24.3.2004 suoritettu osittainen rakennekatselmus. Katselmuksesta on laadittu tarkastusinsinöörin allekirjoittama tarkastuskertomus, jossa on muun ohella todettu, että ääneneristysselvitys on toimitettava välittömästi rakennusvalvontaan. Tarkastuskertomuksen merkintöjen mukaan katselmus on "hyväksytty".

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Aloituskokousten ja rakennekatselmusten järjestäminen on tosiasiallista rakennushankkeeseen liittyvää viranomaistoimintaa. Kun otetaan myös huomioon aloituskokouspöytäkirjojen sekä tarkastuskertomuksen tarkoitus ja sisältö, mainittuihin asiakirjoihin ei ole sisältynyt sellaisia maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja määräyksiä tai muitakaan hallintolain 43 ja 44 §:ssä tarkoitettuja, hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun ratkaisun sisältäviä valituskelpoisia hallintopäätöksiä, jotka maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n nojalla voitaisiin ensivaiheessa saattaa oikaisuvaatimuksella kunnan rakennusvalvontaviranomaisena toimivan Vantaan ympäristölautakunnan rakennuslupajaoston ratkaistavaksi.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös on edellä lausuttu huomioon ottaen kumottava ja poistettava. A Oy:n valitukset Vantaan ympäristölautakunnan päätöksistä hallinto-oikeudelle on samalla perusteella jätettävä tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen ja Hannu Ranta. Asian esittelijä Kirsi Stark.