6.10.2010

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 18.11.2009 nro 09/1017/2

Asian aikaisempi käsittely

X on 12.3.2009 päivätyssä sähköpostiviestissään pyytänyt Suomen ympäristökeskukselta (jäljempänä SYKE) kopion SYKE:n merikeskuksen johtajan virkaan valitun Y:n hakemuksesta liitteineen ja asianosaisena myös kopion soveltuvuustestituloksesta.

SYKE on antanut X:lle hänen pyytämänsä asiakirjat lukuun ottamatta Y:n soveltuvuustestitulosta.

X on pyytänyt soveltuvuustestitulosta uudelleen 30.3.2009 päivätyllä kirjeellään.

SYKE on päätöksellään 3.4.2009 SYKE-2008-H-84-H2 ratkaissut asian seuraavasti:

SYKE ei luovuta Y:n testitulosta X:n käyttöön. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 11 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan asianosaisella ei ole 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeätä yksityistä etua. SYKE katsoo, että pyydetyn soveltuvuustestituloksen antaminen olisi vastoin tällaista etua.

Perustelut

SYKE:n linjaus on se, että se ei luovuta soveltuvuustestien tuloksia kenellekään. Soveltuvuustestitulokset ovat henkilökohtaisia ja luottamuksellisia. Niiden luovuttaminen ulkopuolisille missään yhteydessä loukkaisi yksityisyyden suojaa, joka heikentää toisaalta psykologin ja asiakkaan sekä toisaalta työnhakijan ja työnantajan välistä luottamuksellista suhdetta. Soveltuvuustestitulosten antaminen ulkopuolisille voi johtaa tilanteisiin, että salassa pidettäviksi luokiteltavia henkilökohtaisia tietoja käytetään väärin.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

X on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että SYKE:n päätös kumotaan ja soveltuvuustestitulokset luovutetaan hänelle. Hän on esittänyt vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Viran täytön perustelumuistiosta ilmenevin tavoin SYKE perustelee viran täyttöä ja hänen valitsematta jättämistään erityisesti henkilökohtaisin ominaisuuksin. Perustelumuistiosta on pääteltävissä, että hakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet ovat olleet keskeisin tekijä nimitysharkinnassa. Näin ollen testin tulokset ovat todennäköisesti olleet erittäin painavasti vaikuttamassa nimitysharkinnassa.

SYKE:n perusteluja jättää asiakirja antamatta ei voida pitää laillisina julkisuuslain 11 §:n asianosaisen tiedonsaantioikeutta ja saman lain 23 §:n 2 ja 3 momentin vaitiolovelvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa koskevat säännökset huomioon ottaen. SYKE:n omat linjaukset eivät voi mennä lainsäädännön edelle. Perusteluja voidaan pitää tietojen vuotamisen osalta spekulatiivisina. Yksityisyyden suojan osalta SYKE ei myöskään ole perustellut päätöstään riittävästi. Soveltuvuustestien tulokset eivät liene niin syvällisiä ja laaja-alaisia, että niistä paljastuisi mitään erityisen keskeisesti viran hakijan yksityisyyden suojaa vaarantavaa seikkaa.

SYKE on antanut lausunnon, jossa se on todennut, että valituksenalaisen päätöksen tekemisen jälkeen tilanne on olennaisesti muuttunut. Virkaan valitun Y:n, jonka soveltuvuustestitulokset ovat asiakirjapyynnön kohteena, hakemuksesta hänen nimityksensä merikeskuksen johtajan virkaan on peruutettu ennen nimityksen voimaan tuloa 1.5.2009. Tästä on tiedotettu X:lle. Nimityksen tultua peruutetuksi X:llä ei ole enää asiassa oikeussuojan tarvetta.

Y on antanut selityksen, jossa hän katsoo oman oikeusturvansa vaarantuvan mikäli testitulokset annetaan X:lle, vaikka X:n asia ei niiden avulla voi mitenkään edetä. Vastoin X:n näkemystä soveltuvuustestitulokset eivät olleet ainoa peruste, jolla merikeskuksen johtaja valittiin. Soveltuvuustestituloksia käytetään apuna ja muiden kriteerien ohella.

X:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut SYKE:n päätöksen ja oikeuttanut X:n saamaan tiedon Y:n soveltuvuustestituloksesta. Hallinto-oikeus on määrännyt asiakirjan annettavaksi julkisuuslain 16 §:ssä säädetyllä tavalla sen jälkeen, kun hallinto-oikeuden päätös on saanut lainvoiman. Lisäksi hallinto-oikeus on määrännyt, että X:lle annettavan asiakirjan osalta tulevat noudatettaviksi julkisuuslain 23 §:n 2 ja 3 momentin säännökset.

Hallinto-oikeus on velvoittanut Suomen ympäristökeskuksen korvaamaan X:n oikeudenkäyntikulut vaaditulla 100 eurolla.

Perusteluinaan hallinto-oikeus on todennut seuraavaa:

Julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua.

X on hakenut SYKE:n merikeskuksen johtajan virkaa. Samaa virkaa hakeneen ja siihen valitun Y:n soveltuvuustestitulos on vaikuttanut tai on voinut vaikuttaa virantäyttöä koskevan asian käsittelyyn. X on julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianosainen pyytämäänsä soveltuvuustestitulokseen nähden.

Soveltuvuustestitulos on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdassa tarkoitettu salassa pidettävä asiakirja. Asianosaisella on pääsääntöisesti oikeus saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta. Julkisuuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 30/1998 vp, s. 67) on 11 §:n 2 momentin 1 kohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa katsottu, että erittäin tärkeä yksityinen etu asianosaisen tiedonsaannin rajoittamisperusteena voi liittyä esimerkiksi yksityiselämän suojaamiseen tai yksilön turvallisuuden varmistamiseen. Säännöksen perusteella voidaan jättää antamatta tieto terveydentilasta tai muu salassa pidettävä tieto, joka koskee muuta kuin asianosaista itseään.

Tutustuttuaan puheena olevaan soveltuvuustestitulokseen hallinto-oikeus katsoo, etteivät sen sisältämät tiedot ole sellaisia, joiden perusteella asianosaisen oikeutta tiedonsaantiin olisi rajoitettava julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla. Sillä seikalla, että Y:n nimitys merikeskuksen johtajan virkaan on peruutettu, ei ole vaikutusta kyseisen ympäristökeskuksen hallussa olevan asiakirjan antamisesta päätettäessä. X:llä on oikeus saada pyytämänsä soveltuvuustestitulos.

Hallinto-oikeuden ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos X joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Ilmoitettujen oikeudenkäyntikulujen määrää on pidettävä kohtuullisena.

Sovelletut oikeusohjeet

Julkisuuslain 11 §:n 1 momentti ja 2 momentti 1 kohta, 24 §:n 1 momentti 29 kohta
Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 momentti

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Suomen ympäristökeskuksen päätös saatetaan voimaan.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain ( julkisuuslaki ) 24 §:n 1 momentin 29 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta taikka asevelvollisen sijoittamista tai työntekijän valintaa tai palkkauksen perustetta varten tehdyistä arvioinneista.

Julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Saman pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole 1 momentissa tarkoitettua oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua.

Lainvalmisteluaineisto

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 30/1998 vp, s. 99) todetaan muun ohella seuraavaa: ”Peruste on uusi ja on tullut tarpeelliseksi tulosjohtamisen, kannustuspalkkauksen ja soveltuvuustestien yleistyttyä julkishallinnossa. Erilaiset testit voivat kattavasti kuvata henkilön persoonallisuutta, minkä vuoksi niiden julkisuus olisi vastoin ihmisoikeuksiin kuuluvaa yksityisyyden suojaa. Tietojen julkisuus olisi viime kädessä myös vastoin julkishallinnon etua työnantajana.”

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan yksityiskohtaisista perusteluista (em. HE s. 67) ilmenee muun ohella seuraavaa: ”Erittäin tärkeä yksityinen etu taas voi liittyä esimerkiksi yksityiselämän suojaamiseen tai yksilön turvallisuuden varmistamiseen. Säännöksen perusteella voidaan jättää antamatta tieto terveydentilasta tai muu salassa pidettävä tieto, joka koskee muuta kuin asianosaista itseään. ----- Sen selvittäminen, onko tiedon antaminen asiakirjasta vastoin erityisen tärkeää yleistä tai yksityistä etua, edellyttää aina tapauskohtaista arviointia. Viranomaisen tapauskohtaisessa kokonaisharkinnassa on pyrittävä sovittamaan yhteen yksilön oikeusturvan kannalta keskeinen vaatimus oikeudesta saada tietää itseään koskevan ratkaisun perusteet ja toista koskevat tärkeät edut samoin kuin keskeisten yhteiskunnallisten tavoitteiden ja sääntelyiden tarkoituksen toteutuminen.”

Tosiseikat

Osa Merentutkimuslaitoksen tehtävistä oli siirretty Suomen ympäristökeskukselle vuoden 2009 alusta lukien. X oli toiminut Merentutkimuslaitoksen ylijohtajana. Ympäristökeskukseen oli 1.1.2009 lukien perustettu merikeskus, jonka johtajan virkaa myös X ja Y olivat hakeneet. Virkaan oli valittu Y 1.5.2009 lukien. Ennen viran täyttöä Y:stä oli laadittu 5.2.2009 päivätty psykologinen henkilöarviointi (Psycon Oy). Viran täyttöä koskevan perustelumuistion 6.3.2009 mukaan mainittua arviointia oli käytetty muun aineiston ohella hyväksi hakijoiden ansioita vertailtaessa.

Y:n nimitys oli peruutettu 24.4.2009 eli ennen nimityksen voimaan tuloa hänen omasta pyynnöstään.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Y:stä laadittu henkilöarviointi on asiakirja, joka sisältää tietoja Y:lle suoritetusta psykologisesta testistä. Pyydetty asiakirja on siten julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 29 kohdan mukaan salassa pidettävä.

Asianosaisella on julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan oikeus saada tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Henkilöarviointi liittyy virantäyttöön, jossa X on virkaan kelpoiseksi katsottuna hakijana ollut asianosainen. Henkilöarviointi on myös voinut vaikuttaa nimitysasian ratkaisuun julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin.

Harkittaessa X:n oikeutta tietoon Y:tä koskevasta henkilöarvioinnista on kuitenkin otettava huomioon julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohta, jonka mukaan asianosaisella ei ole saman lain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeätä yksityistä etua.

Henkilöarviointi sisältää psykologin arvioihin perustuvia Y:n yksityiselämän suojan piirissä olevia hänen henkilökohtaisia ominaisuuksiaan kuvaavia tietoja, jotka ovat pitkälti rinnastettavissa terveydentilaa koskeviin tietoihin. Tähän nähden ja kun psykologisen testin kohteina olleilla Y:n henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ei ole ollut yksinomaisen ratkaisevaa merkitystä virkaan nimittämistä koskevassa harkinnassa, X:llä ei ole erityistä tarvetta saada tietoa Y:n testin tuloksesta. Tähän nähden intressi suojata Y:n yksityisyyttä on syytä arvioida sellaiseksi, että tiedon saaminen olisi julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua.

Edellä mainituilla perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, Helsingin hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Suomen ympäristökeskuksen päätös, jolla asiakirjapyyntö on hylätty, on saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen ja Hannu Ranta. Asian esittelijä Kirsi Miettinen.