KHO:2010:26
- Asiasanat
- Kunnallisvalitus, Kuntayhtymä, Valtiontuki, Mankala-periaate, Talousarvion hyväksyminen, Virheellinen järjestys
- Tapausvuosi
- 2010
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 441/3/08
- Taltio
- 981
X:n kuntayhtymän yhtymävaltuuston talousarvion hyväksymistä koskevalla päätöksellä oli asiallisesti ratkaistu se, että kuntayhtymän sähkömarkkinoilla toimivat asiakasyhtiöt A Oy ja B Oy saavat ostaa sähkönsä samaan hintaan, jolla kuntayhtymä suhteellisen omistusosuutensa mukaisesti ostaa sähköä voimalaitosyhtiö Z:ltä, joka toimii niin sanotun Mankala-periaatteen mukaan eli voittoa tuottamatta. Kuntayhtymän asiakasyhtiöiden näin hankkiman sähkön hinta saattoi poiketa merkittävästi sähkön markkinahinnasta. Kun A Oy:n ja B Oy:n sähköenergian ostaminen tältä osin ei perustunut voimalaitosyhtiö Z:n osakkeiden omistukseen, vaan sopimussuhteeseen kuntayhtymän kanssa, oli kysymys sähkön tukkukaupasta.
Yhtymävaltuuston päätöstä tehtäessä ei ollut luotettavasti selvitetty kuvatusta sähkön myynnistä kuntayhtymän asiakasyritysten A Oy:n ja B Oy:n mahdollisesti saamaa sellaista taloudellista hyötyä, jota ne eivät saisi ostaessaan sähköä muilta sähkömarkkinoilla toimivilta tukkumyyjiltä. Päätöstä tehtäessä ei myöskään muuten ollut selvitetty valtiontukimääräysten ja -säännösten mahdollista soveltuvuutta. Näin ollen ja kun yhtymävaltuuston oli valtiontukiviranomaisena huolehdittava valtiontukea koskevien säännösten ja määräysten noudattamisesta, yhtymävaltuuston päätös oli syntynyt kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 107 artikla 1 kohta ja 108 artikla 3 kohta
Kuntalaki 65 § 2 momentti (353/2000) ja 3-4 momentti (365/1995), 86 § 1 momentti ja 90 §
Sähkömarkkinalaki 1 § ja 3 § 4 ja 5 kohta
Ks. myös KHO 2007:51.
Ks. myös KHO 2009:89 ja KHO 2008:81.
Päätös, josta valitetaan
Vaasan hallinto-oikeuden päätös 15.1.2008 nro 08/0022/3
Asian aikaisempi käsittely
Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän yhtymävaltuusto on 14.12.2005 päätöksellään § 42 hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkeiden myynnistä Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle koskevat esisopimukset (yhtymävaltuuston päätöksen liitteet 1 ja 5) niihin olennaisena osana kuuluvine liitteineen (yhtymävaltuuston päätöksen liitteet 2-4 ja 6-8) ja julistanut tätä pykälää koskevat asiakirjat salaisiksi sekä päätöksellään § 43 hyväksynyt Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän talousarvion vuodelle 2006.
Hallinto-oikeuden ratkaisu siltä osin kuin nyt on kysymys
Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään käsittelyratkaisuna hylännyt Lappajärven kunnanhallituksen vaatimuksen suullisen käsittelyn järjestämisestä asiassa sekä vaatimuksen kuntayhtymän velvoittamisesta luovuttamaan tarkkojen laskelmien edellyttämät dokumentit sähkölaitosten saaman edun laskemiseksi.
Hallinto-oikeus on siltä osin kuin nyt on kysymys pääasiaratkaisuna hylännyt Lappajärven kunnanhallituksen valituksen ja velvoittanut Lappajärven kunnan korvaamaan Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut kohtuulliseksi harkituilla 3 000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta. Lisäksi hallinto-oikeus on hylännyt Lappajärven kunnanhallituksen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan nyt kysymyksessä olevalta osin seuraavasti:
Käsittelyratkaisu
Suullisen käsittelyn järjestäminen on asian selvitettyyn tilaan nähden ilmeisen tarpeeton.
Kunnanhallituksen vaatimien dokumenttien luovuttaminen ei ole niiden yksityisoikeudellisen luonteen takia tämän valituksen ratkaisemisen kannalta tarpeen.
Pääasiaratkaisu
Perustelut pykälän 42 osalta
( - - - )
Tiedottaminen
Kuntalain 29 §:n 1 momentin mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.
Tiedottamisen laajuus ja tavat ovat kunnan harkinnassa. Yhtymähallituksen lausunnon mukaan kuntayhtymän hallitus on lähettänyt kaikista kuntayhtymän hallituksen ja valtuuston kokouksista asiakirjat kuntayhtymän peruskunnille julkaistavaksi kuntalain edellyttämällä tavalla. Kuntayhtymän asiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä ja saatavilla myös kuntayhtymällä itsellään. Kuntayhtymän on siten katsottava tiedottaneen asiasta kuntalain 29 §:n 1 momentin mukaisesti.
Vaikutusmahdollisuuksien varaaminen
Hallintolain 41 §:n 1 momentin mukaan, jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Saman pykälän 2 momentin mukaan asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla.
Kysymyksessä oleva Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkeiden myynnin esisopimusten hyväksyminen ei ole tuollainen asia.
Päätöksen lainmukaisuus
Kuntayhtymän perussäännön 2 §:n mukaan kuntayhtymän tehtävänä on turvata jatkuva ja riittävä sähkön saanti kuntayhtymän jäsenkuntien alueelle ja lähiympäristöön. Yhtymävaltuusto on valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkeiden myynnin esisopimukset. Esisopimuksilla on asiassa saadun selvityksen perusteella pyritty turvaamaan tulevaisuudessa jatkuva ja riittävä sähkön saanti kuntayhtymän jäsenkuntien alueella. Päätöstä esisopimuksien hyväksymisestä ei siten voida pitää kuntayhtymän perussäännön vastaisena. Kaupan yksityisoikeudellinen luonne huomioiden tarjouskilpailun järjestäminen ei ole ollut välttämätöntä. Kun lisäksi otetaan huomioon päätöksen perusteista esitetty selvitys, yhtymävaltuuston ei voida katsoa rikkoneen tasapuolisen kohtelun vaatimusta eikä päättäneen osakkeiden myymisestä alle kohtuullisen käyvän kauppahinnan. Päättäessään osakkeiden myynnin esisopimuksien hyväksymisestä yhtymävaltuusto ei ole käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se lain mukaan on ollut käytettävissä. Yhtymävaltuuston päätös ei siten mene sen toimivaltaa ulommaksi eikä muutoinkaan ole valituksessa esitetyistä syistä lainvastainen.
Perustelut pykälän 43 osalta
Kielletty valtiontuki
EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan mukaan, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän perussäännön 2 §:n mukaan kuntayhtymän tehtävänä on turvata jatkuva ja riittävä sähkön saanti kuntayhtymän jäsenkuntien alueelle ja lähiympäristöön. Järviseudun Sähkövoiman Kuntainliitto, Alajärven Sähkö Oy, Lappajärven Sähkö Oy ja Vimpelin Voima Oy ovat 2.1.1959 tehdyllä virranhankintasopimuksella sopineet, että sähköyhtiöt hankkivat sähköä toisiinsa verraten samoin hankintaperustein ja että mainitut sähköyhtiöt maksavat saamastaan sähköstä saman hinnan kuin sähkön tuottaja laskutti kuntayhtymää lisättynä kuntayhtymän välittömillä kuluilla. Virranhankintasopimuksen mukaan kuntayhtymä myös sitoutui olemaan myymättä virtaa muille kuluttajille.
Kun otetaan huomioon kuntayhtymän perussäännön 2 §:stä ilmenevä kuntayhtymän tehtävä ja muutoin asiakirjoista kuntayhtymän toiminnasta saatu selvitys, ei yhtymävaltuuston päätöksen vuoden 2006 talousarvion hyväksymisestä voida katsoa sisältävän EY:n perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettua kiellettyä valtiontukea.
Päätöksen lainmukaisuus muutoin
Yhtymävaltuusto on valituksessa esitettyjen seikkojen estämättä voinut harkintansa mukaan hyväksyä Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän talousarvion vuodelle 2006. Yhtymävaltuusto ei ole käyttänyt sille asiassa kuulunutta harkintavaltaa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se lain mukaan on ollut käytettävissä. Yhtymävaltuuston päätös ei näin ollen mene sen toimivaltaa ulommaksi eikä ole muutoinkaan valituksessa esitetyistä syistä lainvastainen.
Oikeudenkäyntikulut
Kun otetaan huomioon asiassa annettu ratkaisu, olisi kohtuutonta, että Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymä joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Lappajärven kunta saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Sovelletut oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut
Kuntalaki 90 §.
Hallintolainkäyttölaki 38 § 1 momentti, 42 § ja 74 §.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Lappajärven kunnanhallitus on valituksessaan vaatinut, että valituksenalainen hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeuteen uudelleen käsiteltäväksi suullisen käsittelyn järjestämiseksi ja asiakirjan esittämisvaatimuksen toteuttamiseksi. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hyväksyy hallinto-oikeudelle tehdyt asiakirjan esittämisvelvollisuutta ja kuntayhtymän päätösten lainvastaisuutta koskevat vaatimukset.
Valittaja on uudistanut muutoksen saamiseksi asiassa aikaisemmin esittämänsä ja perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:
Perusteet 42 §:ssä tehdyn päätöksen osalta - voimalaitososakkeiden myynti
Voimalaitososakkeiden hankkiminen on ollut kauaskantoinen ratkaisu kuntayhtymälle. Kuntayhtymän enemmistökunnat Alajärven kaupunki ja Vimpelin kunta ovat saattaneet tehdä kaupat siinä tarkoituksessa, että voimalaitososakkeet myydään eteenpäin Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle. Menettely on vastoin kuntayhtymän perussääntöä. Osakkeiden hankintaa ei pidä tehdä siksi, että osakkeet välitetään kahdelle yksityiselle sähköyhtiölle ilmeisesti jopa alle käyvän hinnan.
Mainitun kaltainen kaupankäynti mahdollistaa sen, että yksityiset sähköyhtiöt tekevät hankinnat tai pidättyvät hankintojen tekemisestä riippuen kaupantekohetkellä vallitsevista olosuhteista.
Kaupan kohteen arvosta ei ole hankittu selvitystä eikä selvityksen hankkimista ole mahdollistettu salassapitovelvollisuuteen vedoten. Päättäjillä ei siten ole ollut tietoa siitä, kuinka paljon kysymyksessä olevat kaksi yksityistä sähköyhtiötä hyötyvät kuntayhtymän kustannuksella. Kyseessä saattaa olla kielletty valtiontuki.
Hallinto-oikeuden perustelujen mukaan kysymyksessä on yksityisoikeudellinen kauppa. Hallinto-oikeuden mukaan yhtymävaltuuston ei voida katsoa päättäneen osakkeiden myymisestä alle kohtuullisen käyvän kauppahinnan, vaikka minkäänlaista selvitystä käyvästä kauppahinnasta ei ole esitetty. Voimalaitososakkeiden hankkiminen on ollut mahdollista vain Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkuuden perusteella. Näin ollen on selvää, että hankintahinta on ollut todellista markkinahintaa huomattavasti alhaisempi ja osakkeiden myyminen sisältää merkittävää taloudellista etua kyseisille yhtiöille.
Perusteet kielletyn valtiontuen osalta
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta KHO 2007:51 huolimatta Vaasan hallinto-oikeus on vedonnut 2.1.1959 tehtyyn virranhankintasopimukseen ja vielä siinä mielessä väärin, että virranhankintasopimuksessa sähköyhtiöille myytävän sähkön hinta ei muodostunut pelkästään lisättynä kuntayhtymän välittömillä kuluilla, vaan kysymys oli myös indeksiin sidotusta myyntiprovisiosta. Myyntiprovision noudattaminen olisi johtanut merkittävästi korkeampaan sähkön myyntihintaan kuin vain kuntayhtymän välittömien kulujen periminen sähkön hinnassa. Myöhemmin kuntayhtymä on päätöksillään luopunut provision perimisestä.
Hallinto-oikeus perustelee päätöksen laillisuutta sillä, miten kuntayhtymä on mainittujen sähköyhtiöiden osalta sopinut vuonna 1959. On virheellistä katsoa, että lähes 50 vuotta sitten tehty sopimus voisi olla ikuisesti juridisesti pätevä siten, etteivät lainsäädännön muutokset voisi johtaa tarpeeseen arvioida sitä uudelleen. Valtiontukea koskevan väitteen arvioinnissa ei kuntayhtymän ja tukea saavien sähköyhtiöiden tuen luonnetta koskevalla yhteisymmärryksellä ole oikeudellista merkitystä.
Hallinto-oikeus on perusteluissaan pitänyt tarpeettomana selvittää, kuinka suuresta taloudellisesta hyödystä on kysymys. Jos asialle olisi annettu oikeudellista merkitystä, olisi hallinto-oikeuden tullut suostua editiovaatimukseen. Vaikka hyöty olisi miljoonia euroja vuodessa, ei seikalla hallinto-oikeuden mukaan ole oikeudellista merkitystä, koska vuonna 1959 on tehty virranhankintasopimus. Kantaa perustellaan viittaamalla kuntayhtymän perussäännön 2 §:ään ja kuntayhtymän toimintaan, vaikka mainitussa 2 §:ssä ei ole määrätty, että kuntayhtymän ainoana tehtävänä olisi yksityisten sähköyhtiöiden rikastuttaminen. Vaikka perussäännössä näin todettaisiinkin, ei sillä olisi ratkaistu sitä, onko 50 vuotta myöhemmin kysymys kielletystä valtiontuesta.
Edellä mainitun korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perusteluissa pidetään mahdollisena sitä, että sähköyhtiöiden saama taloudellinen etu on kiellettyä valtiontukea. Korkein hallinto-oikeus voi nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa vahvistaa, ettei hallinto-oikeus ole voinut arvioida kysymystä valtiontuesta selvittämättä ensin vaaditulla tavalla, mikä on kielletyn tuen suuruus mainituille yhtiölle.
Hallinto-oikeus on täysin sivuuttanut kysymyksen ennakkoilmoitusvelvollisuudesta. Näin on siitä huolimatta, että korkein hallinto-oikeus on antanut perusteellisen valtiontukea koskevan ratkaisun KHO 2006:68, joka yksinään osoittaa, että hallinto-oikeuden olisi tullut arvioida asiaa ennakkoilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin näkökulmasta.
Euroopan komissio on joulukuussa 2007 katsonut, että kysymys kielletystä valtiontuesta tulisi voida ratkaista Suomessa. Korkeimman hallinto-oikeuden tulisi edellyttää hallinto-oikeudelta mainitun kysymyksen tutkimista. Viivytyksen välttämiseksi korkein hallinto-oikeus voi velvoittaa kuntayhtymän täyttämään editiovaatimuksen ja ratkaisemaan asian. Kuntayhtymän pitäisi luovuttaa sähkön tuntihinnat sähköisessä muodossa.
Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymä on antanut asiassa selityksen, jossa se on vaatinut, että valitus kokonaisuudessaan hylätään ja valittaja velvoitetaan korvaamaan kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut asiassa. Kuntayhtymä on lausunut asiassa muun ohella seuraavaa:
Asian palauttamisen vastustaminen
Asian palauttaminen hallinto-oikeuteen suullisen käsittelyn järjestämiseksi on asian selvitettyyn tilaan nähden tarpeetonta. Valituksessa mainittu Energiakolmio Oy on Suomen alueella toimiva sähkökaupan välillinen tai välitön harjoittaja, operaattori, joka on ensisijainen ja suora kilpailija kaikkien muiden sähkömarkkinoilla toimivien yhteisöjen, myös Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän, kanssa. Kilpailijan johtavassa asemassa olevan henkilöstöedustajan kuuleminen todistajana asiassa ei ole oikeudellisesti perusteltua.
Hallinto-oikeudessa todistajaksi nimitetty Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n energiapäällikkö toimii yhtiössään asemassa, jonka perusteella hänellä on tiedossaan Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymään ja Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n muihin osakkaisiin liittyviä liikesalaisuuksia. Mainitun aseman perusteella todistelu hänen osaltaan lienee käytännössä mahdotonta tai ainakin hyvin yleisellä tasolla tapahtuvaa.
Etelä-Pohjanmaan Voima Oy on Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän merkittävin sähköenergian toimittaja, jonka velvollisuutena on säilyttää osapuolten väliset liikesalaisuudet, kuten sähkön hintaperusteet, hintojen määräytyminen ja sopimussuhteet. Yhtiö on vaatinut vastaavan liikesalaisuuksien suojan myös kuntayhtymältä kirjallisin ja taloudellisesti sanktioiduin velvoittein. Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän liikesalaisuuksia ei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 17 kohdan perusteella saa julkistaa.
Editiomääräyksen vastustaminen
Lappajärven kunnan vaatimien dokumenttien luovuttaminen ei niiden yksityisoikeudellisen luonteen ja julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 kohdan perusteella ole valituksen ratkaisemisen kannalta tarpeen. Kuntayhtymä ei ole toiminut asiassa viranomaisena eikä käyttänyt julkista valtaa luovuttaessaan niin kutsutun Mankala-periaatteen mukaisesti sähköenergiaa ja -tehoa Alajärven Sähkö Oy:lle, Vimpelin Voima Oy:lle tai vuoteen 1996 saakka Lappajärven kunnan omistamalle Lappajärven Sähkö Oy:lle.
Mankala-periaatteen sisältö
Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymä on vuonna 1959 solmitun yksityisoikeudellisen sopimuksen perusteella välittänyt omakustannusperiaatteen mukaisesti kaiken hankkimansa sähkön Alajärven Sähkö Oy:lle, Vimpelin Voima Oy:lle ja Lappajärven Sähkö Oy:lle yksityisoikeudellista oikeusohjeistoa noudattaen.
Sopimuksen menettelyt on vahvistettu Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän ja Lappajärven Sähkö Oy:n välisessä 17.8.1995 allekirjoitetussa neuvottelumuistiossa ja sopimuksessa. Mainitun sopimuksen perusteella sähköntoimitus Lappajärvelle lopetettiin 1.11.1995 lukien. Asiakirjan allekirjoittajina Lappajärven kunnan osalta olivat valtuuston puheenjohtaja Eino Korri ja hallituksen jäsen Erkki Savela, jotka edustivat myös Lappajärven Sähkö Oy:tä.
Sähköalan yksityisoikeudellista Mankala-periaatetta noudattavat lähes kaikki kunnalliset energialaitokset Suomessa, niistä suurimpana Helsingin kaupungin liikelaitoksena toimiva Helsingin Energia.
Luopuessaan hankkimasta sähköä Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymältä Lappajärven kunta ilmoitti vuonna 1995 haluavansa mahdollisesti tulevaisuudessa jatkaa Mankala-periaatteen mukaisesti sähkön hankintaa kuntayhtymältä. Kuntayhtymä on jo tuolloin suostunut Lappajärven pyyntöön.
Kuntayhtymä on selityksessään viitannut energia-alan asiantuntija professori, tekniikan tohtori Mikko Karan Suomen valtiolle antamaan 30.9.2004 päivättyyn asiantuntijalausuntoon, siltä osin kuin se on koskenut päästökaupan vaikutusta pohjoismaiseen sähkökauppaan ja ehdotusta Suomen strategiaksi. Lausunnon mukaan Mankala-periaatteen noudattaminen ei ole Euroopan yhteisön tai Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella valtion apua tai kiellettyä valtionapua.
Yksi suurimmista Mankala-periaatteen mukaan toimivista sähkö- ja lämpöenergian tuotantolaitoksista on Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, joka perustettiin vuonna 1952 tuottamaan ja hankkimaan sähköä pohjalaisille kunnallisille sähkölaitoksille. Yhtiön tehtäväksi määriteltiin voimalaitosten rakentaminen ja käyttäminen sekä osakkaiden tarvitseman sähkön siirtäminen osakkaiden käyttöön. Yhtiön oli määrä ostaa ja myydä muualta hankkimaansa energiaa.
Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymälle ei ole perussopimuksessa tai kuntayhtymän säännöissä asetettu velvollisuutta toimia liiketoiminnan periaatteiden mukaisesti puhumattakaan siitä, että kuntayhtymän olisi tuotettava voittoa. Perussäännön 2 § velvoittaa kuntayhtymän ainoastaan turvaamaan jäsenkuntien alueelle ja lähiympäristöön sähkön saannin. Säännöissä oleva määräys ei ole ristiriidassa kuntalain 1 §:n tavoitteiden kanssa.
Kuntayhtymä on vuodesta 1953 lukien toiminut Mankala-periaatteen mukaisena sähkölaitoksena, joka on perinyt osakaskuntiensa vuonna 1959 tekemän sopimuksen mukaisesti Alajärven Sähkö Oy:n, Vimpelin Voima Oy:n ja Lappajärven Sähkö Oy:n avulla Järviseudun seutukunnalle välitetystä sähköstä vain omakustannushinnan mukaisen korvauksen.
Kaikki kolme kuntaa ovat vuodesta 1953 lukien yksimielisesti vuosittain päättäneet Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän välittämän sähkön energiamäärän ja tehon, jotka yllä mainitut sähkölaitokset saisivat maksamalla perustamalleen kuntayhtymälle sähköhuollon omakustannushinnan.
Kun Lappajärven kunta vuonna 1995 ilmoitti irrottautuvansa Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n tuottamasta sähkönhankinnasta, kuntayhtymän sähkön käyttäjiksi jäivät vain Alajärven Sähkö Oy ja Vimpelin Voima Oy. Eroamisen syynä oli se, että Lappajärven kunta myi omistamansa Lappajärven Sähkö Oy:n osakekannan ennen sähkömarkkinalain (386/1995) voimaantuloa Lapuan Sähkö Oy:lle, jonka omistaja oli ruotsalainen Vattenfall-konserni.
Sähkölain (319/1979) korvannut sähkömarkkinalaki poisti lähes 100 vuotta käytössä olleen sähkölaitosmonopolin. Lappajärveläiset ehkä aavistivat, että kunnan pieni sähkölaitos ei kykene kilpailemaan avautuvilla sähkömarkkinoilla. Osakekannan myynnin eräs peruste kunnallisten asiakirjojen perusteella lienee ollut Lappajärven kunnan ongelmallinen kuntatalous.
Huolimatta siitä, että Lappajärvi luopui kuntayhtymän hankkimasta sähköstä, Lappajärvi ja Lappajärven Sähkö Oy olisivat tervetulleita entisin kuntayhtymässä noudatetuin ja sen perussääntöön perustuvin ehdoin saamaan saman aseman kuin Vimpelin Voima Oy:llä ja Alajärven Sähkö Oy:llä.
Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n toiminta on viiden vuosikymmenen aikana laajentunut ja osittain muuttanut muotoaan. Yhtiö hankkii vuosittain noin 4 500 GWh sähköä, mikä vastaa neljää prosenttia koko Suomen sähkön käytöstä. Nykyisellään Etelä-Pohjanmaan Voima Oy on keskittynyt tuotannon hallinnointiin ja valtaosa yhtiön aiemmin itse harjoittamasta toiminnasta on ulkoistettu. Toiminta-ajatus kilpailukykyisestä Mankala-periaatteen mukaisesta sähkön hankinnasta osakkaille on kuitenkin säilynyt muuttumattomana.
Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n ja kuntayhtymän välittämä sähkö ei sisällä kiellettyä valtiontukea
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään neljästä edellytyksestä kielletylle valtiontuelle.
Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymä on lähinnä tekninen järjestelmä, jonka palveluksessa ei ole vuosikymmeniin ollut vakituista henkilökuntaa eikä se ole saanut perustajakunniltaan avustuksia tai tuloja. Kuntayhtymällä ei ole verotusoikeutta eikä se ole saanut välillisesti valtiolle maksettavan tuloveron, muun veron tai veronluontoisen maksun taloudellista etua, kuten kunnat saavat yhteisöveron jako-osuutena.
Euroopan yhteisöllä on oikeus tutkia, onko jäsenvaltio tai toimija siellä syyllistynyt kielletyn valtiontuen antamiseen. Kuka tahansa voi tehdä asiaa koskevan kantelun, kuten Lappajärven kunta on tehnyt kahdesti.
Ensimmäisen kantelun vuoksi Euroopan yhteisön komissio on lähettänyt valittajalle 25.5.2005 päivätyn kirjelmän D/54034 ja todennut, että kysymys ei ole kielletystä valtiontuesta, jota Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymä olisi antanut Alajärven Sähkö Oy:lle tai Vimpelin Voima Oy:lle. Vastaava ratkaisu on tapahtunut toisenkin kantelun johdosta.
Kuntayhtymä on omarahoitteinen. Sen hankkima sähkö on välitetty toiminnan alusta alkaen omakustannushintaan kysymyksessä oleville sähköyhtiöille. Kuntalaki tai sitä edeltänyt kunnallislakikaan ei edellytä kuntayhtymältä muuta kuin mitä laissa on taloudesta ja taloudenhoidosta säädetty. Toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava yhtymävaltuuston päättämiä keskeisiä tavoitteita sekä talousarviota. Niistä ja niihin tehtävistä muutoksista päättää yhtymävaltuusto. Edellytyksenä terveelle taloudenhoidolle on valitusta koskevana ajankohtana kuntalain 65 ja 70 §:n mukaan ollut talouden tasapaino. Valittaja ei ole edes väittänyt, että Järviseudun sähkövoiman kuntayhtymä ei olisi toiminut vuonna 2005 voimassa olleen kuntalain kuntataloutta koskevien vaatimusten mukaisesti. Kuntayhtymän vuositulokset ovat olleet Lappajärven kunnan omistaman sähkölaitoksen eroamisesta saakka lievästi ylijäämäisiä ja myös kuntalain edellyttämällä tavalla hyväksyttäviä.
Alajärven sähkö Oy:n sähköenergian myynnin liiketulokset vuosina 1997-2005
Selityksessä on tarkasteltu Alajärven Sähkö Oy:n sähköenergian myynnin liikevoittoja vuosilta 1997-2005 sekä selostettu voittoihin johtaneita syitä. Sähkön siirron voitot eivät liity kuntayhtymän toimintaan ja ne on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Tarkastelussa liikevoitto on otettu kunkin vuoden sähköenergian myynnin tuloslaskelmasta ennen rahoitustuloja ja -menoja, satunnaiseriä ja varauksia. Tarkoituksena on ollut poistaa tuloksesta kuntayhtymän toiminnasta riippumattomat seikat.
Vuodet 1997-2000
Alajärven Sähkö Oy hankki sähkön pääasiassa kuntayhtymältä, mutta sähkön lisätarvetta katettiin vuokraamalla Vaasan Sähkö Oy:ltä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkeita, hankkimalla sähköä vapailta markkinoilta ja tuottamalla sitä omassa diesel- ja vesivoimalaitoksessa.
Kyseisinä vuosina kilpailu eteni ja samaan aikaan Pohjoismaissa satoi paljon, minkä seurauksena vesivoimaa oli paljon. Sähkön hinta markkinoilla alitti muiden kuin edullisten vesivoimalaitosten kokonaiskustannukset. Kuntayhtymän myymän sähkön hintaa voidaan verrata vapaiden markkinoiden sähkön hintaan. Kuntayhtymän vuosikertomuksista saadaan laskettua myynnin vuotuinen keskihinta jakamalla liikevaihto myydyn sähkön määrällä.
Vapaiden markkinoiden keskihinnaksi tarkastelussa on otettu Pohjoismaiden sähköpörssin, Nord Poolin, noteeraama systeemihinta ja sitä on verrattu kuntayhtymän myymän sähkön hintaan.
Vuotuisen keskihinnan vertailu ei anna täysin tarkkaa tulosta. Oikea tulos saataisiin käyttämällä jokaisen sähkön hankintatunnin välistä hintaeroa ja kertomalla se kyseisen tunnin hankitulla sähkömäärällä. Vuosien jälkeen tuntikohtaisia tietoja ei kuitenkaan ole enää saatavilla. Vuotuisen keskihinnan käyttäminen on riittävän tarkka osoittamaan Lappajärven kunnan väitteet perusteettomiksi.
Selitykseen on otettu taulukko, jossa on esitetty kuntayhtymän myymän sähkön vuotuinen keskihinta, Nord Poolin noteeraaman systeemihinnan vuotuinen keskiarvo ja niiden välinen ero. Alajärven Sähkö Oy:n kuntayhtymältä hankkima sähkö oli vapailta markkinoilta saatavaa sähköä huomattavasti kalliimpaa, yhteensä 2 103 000 euroa. Vuosina 1997-2000 yhtiön kuntayhtymältä hankkima sähkö vaikutti siten sen liiketulosta alentavasti.
Alajärven Sähkö Oy osti kuitenkin valtaosan sähköstään kuntayhtymältä ja vastasi tehtyjen sopimusten ja vuosikymmenien aikana muodostuneen käytännön edellyttämällä tavalla kuntayhtymän omistamien Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkeisiin liittyvistä velvoitteista. Kyseessä oli strateginen valinta turvata sähkönsaanti pitkällä aikavälillä. Myöhempinä vuosina tämä osoittautui oikeaksi. Alajärven Sähkö Oy:n sähköenergian myynnin liiketulos syntyi kyseisinä vuosina sekä vapailta markkinoilta ostetun sähkön että sähkön vähittäismyyntihinnan ansioista. Yhtiö ei ollut niin kilpailukykyinen kuin se nykyään on.
Vuodet 2001-2005
Vuonna 2001 sähkön hinta markkinoilla lähti nousuun ja oli kyseisinä vuosina selvästi korkeammalla tasolla kuin aiemmin. Alajärven Sähkö Oy hankki sähköä sekä kuntayhtymältä että vapailta markkinoilta. Syksyllä 2001 Alajärven Sähkö Oy osti Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkeita, joiden sähkönsaantioikeus alkoi joulukuun alussa samana vuonna. Investoinnin suuruus oli noin 55 prosenttia kuntayhtymän kautta saadusta kapasiteetista. Tätä ennen Alajärven Sähkö Oy ei ollut mainitun yhtiön osakas.
Vuonna 2002 sähkömarkkinoilla tapahtui jyrkkä muutos. Vuosi oli vähäsateinen, minkä seurauksena markkinoilta saatavan sähkön hinta nousi voimakkaasti. Alajärven Sähkö Oy:llä ei ollut riittävästi omaa tuotantoa käytettävissään. Vapailta markkinoilta ostettu sähkö oli kallista, mistä johtuen kyseisen vuoden liiketulos jäi pieneksi.
Vuonna 2003 pohjoismaiden vesivarastot olivat tavanomaista tyhjempiä, minkä seurauksena sähkön hinta pysyi korkeana. Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä otettiin käyttöön järjestelmä, jossa osakkaiden kaikki käyttämättä jäänyt sähkö myytiin pohjoismaiseen sähköpörssiin. Vapailta markkinoilta hankitun sähkön ja omien osakkeiden ansiosta Alajärven Sähkö Oy:llä riitti myytävää sähköpörssiin, mikä puolestaan alensi sähkön hankintakustannuksia ja kasvatti yhtiön liiketulosta.
Samana vuonna If-Vahinkovakuutusyhtiö Oy korvasi Alajärven Sähkö Oy:lle vuonna 2001 tapahtuneesta vesivoimalaitoksen vauriosta hiukan yli 109 000 euroa, mikä summa on mukana mainitun vuoden tuloslaskelmassa. Vesivoimalaitos on kokonaan Alajärven Sähkö Oy:n omistama, eikä saatu korvaus liity millään tavoin kuntayhtymään.
Vuoden 2004 keväällä Alajärven Sähkö Oy hankki lisää sähkön tuotanto-osuuksia. Ne tulivat käyttöön toukokuun alussa. Tällöin yhtiön oma sähkön hankintakapasiteetti, diesel- ja vesivoimalaitos mukaan luettuina, oli yli kaksinkertainen kuntayhtymän kautta saatavaan kapasiteettiin verrattuna. Nyt ylijäämää oli edellisvuotta enemmän, mikä kaikki myytiin sähköpörssiin. Samoin tapahtui seuraavana vuonna.
Kuntayhtymän omistamien Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkeiden kautta hankitun sähkön määrä oli enää vajaa kolmasosa kaikesta hankitusta sähköstä. Myös vuonna 2005 Alajärven Sähkö Oy pystyi myymään huomattavat määrät sähköä pörssiin. Tämä puolestaan alensi sähkön hankintakustannuksia ja vaikutti ratkaisevalla tavalla liikevoiton kasvuun.
Yhteenveto Alajärven Sähkö Oy:n liiketuloksen muodostumisesta
Alajärven Sähkö Oy ei ole hyötynyt taloudellisesti hankkimalla sähköä kuntayhtymältä vuosina 1997-2000. Käänne parempaan tapahtui vuonna 2001 ja liiketulos nousi vasta vuodesta 2003 alkaen. Syynä tähän olivat Alajärven Sähkö Oy:n omat investoinnit sähkön tuotanto-osuuksien lisäämiseen, sähkön markkinoilla kohonnut hinta ja Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n käyttöön ottama uusi myyntijärjestelmä. Mainitussa tilanteessa kaikki ylimääräinen sähkö Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:stä myytiin sähköpörssiin ja se vähensi sähkön ostohintaa. Luonnollisesti järjestelmä alentaa kustannuksia vain silloin, kuin tuotantokustannukset ovat sähköstä saatavaa hintaa alemmat.
Kun Alajärven Sähkö Oy:n vuosien 2001-2005 liiketuloksesta yhteensä noin 2 027 000 eurosta vähennetään vuosien 1997-2000 kalliimman sähkön hankinnasta aiheutuneet liiketuloksen alenemiset ja vuonna 2003 saatu vesivoimalaitoksen vakuutuskorvaus, saadaan erotukseksi 2 027 000 € - (2 103 000 € + 109 000 €) = 185 000 € eli kyse on varsin suuresta tappiosta. Aikavälillä 1997-2005 kuntayhtymältä hankittu sähkö on siten alentanut Alajärven Sähkö Oy:n liiketulosta, ei lisännyt sitä. Tosiasiassa ero on laskettuakin summaa huomattavasti suurempi, koska liiketuloksessa on mukana kaikki Alajärven Sähkö Oy:n omilla ja vapailta markkinoilta hankittu sähkö.
Lappajärven kunnan väärin perustein samalle ajanjaksolle laskema liikevoittojen summa on noin 3,6 miljoonaa euroa. Ero on huomattava ja johtuu valittajan virheellisistä laskelmista. Laskelmiin on otettu mukaan Alajärven Sähkö Oy:n kaikkien liiketoimintojen voitot, jolloin päädytään kriittistä tarkastelua kestämättömiin virheellisiin tuloksiin.
Sähköalaa koskevassa yleisessä seurannassa ja analyyseissä keskitytään sähkövoiman hinnan muodostumismekanismeihin sähkön tukkumarkkinoilla, sähköntuotantoon ja -toimituksiin sekä sähkön toimittajien toimitus- ja tarjouksentekostrategioiden kannalta määrääviin seikkoihin. Vastaavasti erityishuomiota kiinnitetään sen selvittämiseen, onko sähköntuottajilla huomattavaa markkinavoimaa ja voivatko ne vaikuttaa sähkön tukkuhintoihin. Arviointiin sisällytetään ekonometrisiä analyysejä. Lisäksi luodaan perusteellinen katsaus markkinoille tulon ja kansallisten valtakunnan rajat ylittävien energiavirtojen esteisiin, jotka voivat aiheutua esimerkiksi joissakin jäsenvaltioissa käytössä olevista pitkäaikaisista toimitussopimuksista, sekä kansalliset sähköverkot toisiinsa yhdistäviin rajayhdysjohtoihin liittyvistä oikeudellisista ja toiminnallisista järjestelyistä. Käsitettä ”sähkön markkinahinta” käytetään useimmiten väärässä yhteydessä. Yksiselitteisen selvää markkinahintakäsitettä ei ole olemassa.
Yhteenveto
Valituksen hyväksyminen loukkaisi kuntayhtymän perussääntöä sen sääntömääräisen tehtävän ja sen jäsenkuntien sekä näiden lähialueiden sähkön huoltovarmuuden osalta sekä kuntayhtymän toimielimille, erityisesti yhtymävaltuustolle, kuuluvan sähkön myyntiä ja hinnoittelua koskevan päätäntävelvollisuuden ja toimivallan osalta.
Kuntayhtymän perimmäinen tehtävä vuodesta 1953 on ollut hankkia vain Järviseudun alueella sähkönhuollon etua ja edullista sähköä kolmen kunnan sähkölaitoksille ja sitä tietä seutukunnan sähkön käyttäjille. Vuoden 1928 sähkölaitoslain nojalla saman kunnan alueelle ei voinut saada kahta päällekkäistä sähkölaitoslupaa. Edes Järviseudun Sähkövoiman kuntainliitto ei olisi voinut saada konsessiota sähkölaitostoiminnan harjoittamiseksi vuonna 1953 tai myöhemmin. Tämän vuoksi kuntayhtymä on välittänyt omistamiensa Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkeiden avulla hankitun sähkön kyseisille kolmelle sähkölaitokselle ja vain niille. Tavoitteena on ollut hankkia sähkönhuollon etuja kaikille kolmelle ja 1.11.1995 alkaen kahdelle sähkölaitokselle. Kysymys ei koskaan ole ollut erityisen hyödyn tai vahingon aiheuttamisesta yksittäiselle sähkölaitokselle.
Kuntayhtymä ei ole koskaan käyttänyt julkista valtaa eikä sen sääntömääräisenä tehtävänä ole ollut kuin sähkönsaannin turvaaminen Järviseudulle. Lappajärven kunnan edustajat ovat vuodesta 1953 vuoteen 1996 olleet hyväksymässä kuntayhtymän toimintaan liittyvät päätökset ja vielä vuodesta 1996 vuoteen 2004 vastaavat, esimerkiksi toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita sekä talousarvioita ja tilinpäätöksiä koskevat päätökset. Näin menetellen he ovat hyväksyneet kuntayhtymän toiminnan luonteen ja perusteet.
Lappajärven kunta on oma-aloitteisesti luopunut kuntayhtymän asiakkuudesta. Seuraukset tästä ovat jääneet kuntayhtymän kahden muun asiakkaan vastattaviksi. Kuntayhtymä ei ole 1.11.1995 jälkeen kieltäytynyt ottamasta Lappajärven kuntaa asiakkaakseen. Kunta ei toistuvista pyynnöistä huolimatta kuitenkaan ole toimittanut asian valmistelulle välttämättömiä tietoja.
Kysymys ei ole Euroopan yhteisön kilpailunormien tarkoittamasta valtiontuesta. Lappajärven kunnalla on shikaaninomainen tarkoitus tehdä kuntayhtymä toimintakelvottomaksi. Tällaiselle tarkoitukselle ei tule antaa oikeussuojaa.
Lappajärven kunnanhallitus on antanut asiassa vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:
Energiakolmio Oy ei osta eikä myy sähköä, eikä siten kilpaile sähköntoimittajien kanssa. Energiakolmio Oy on sähkömarkkinoiden asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa osaamistaan eri markkinaosapuolille. Sillä seikalla, että yhtiö voi järjestää meklaripalvelun, jonka avulla Lappajärven kunta voi myydä omistamansa voimantuotanto-osuuden markkinoille, ei ole asiassa oikeudellista merkitystä.
Kuntayhtymän argumentointi Mankala-periaatteen pohjalta on ontuvaa. Kuntayhtymää perustettaessa sanottua periaatetta ei ollut edes olemassa. Toisaalta periaatteen noudattaminen kuntayhtymässä johtaisi siihen, mihin Lappajärven kunta pyrkii; julkisyhteisön omaisuuden tuotot jakautuisivat tasapuolisesti yhtymän osakkaiden kesken. Näin ei tapahdu, koska kuntayhtymä Alajärven kaupungin ja Vimpelin kunnan enemmistövallalla myy jäännöksettä kaiken sähkön kahdelle yksityiselle sähköyhtiölle. Näin olleen yksikään osakaskunnista ei saa taloudellista hyötyä kuntayhtymän miljoonien eurojen arvoisista osakkeista.
Kuntayhtymän selvitys kielletyn valtiontuen määrästä on kestämätön. Tuen määrään ei vaikuta se, miten tuki yksityisessä sähköyhtiössä käytetään. Ratkaisevaa on se, minkä suuruisesta taloudellisesta tuesta on kysymys. Alajärven Sähkö Oy:n tulos osoittaa epäsuorasti, että yhtiö on saanut ostettua sähköä perusteettoman alhaiseen hintaan ja kyennyt tekemään voittoa epätavallisen paljon.
Lappajärven kunnanhallitus on tehnyt Euroopan komissiolle vain yhden kiellettyä valtiontukea koskevan kantelun, jonka käsittely on komissiossa edelleen kesken.
Lappajärven kunnanhallitus on 30.10.2008 täydentänyt valitustaan 29.10.2008 Euroopan komissiolle toimittamallaan kirjelmällä sekä siihen liitetyllä Energiakolmio Oy:n lausunnolla.
Lappajärven kunnanhallitus on edelleen 29.1.2009 täydentänyt valitustaan lisäkirjelmällä liitteineen. Lisäkirjelmässä on muun ohella pyydetty, että siinä mainitut seikat otetaan huomioon asiaa ratkaistaessa. Kysymys ei ole uuden valitusperusteen esittämisestä, vaan vanhojen täydentämisestä. Alkuperäisessä valituksessa on vedottu siihen, että kysymys on kielletystä tuesta sähköyhtiöille. Nyt kyseistä seikkaa on perusteltu myös sillä, että tämä johtuu lisäksi valtiontukea koskevista säännöksistä. Lisäkirjelmästä ilmenee edelleen, että Järviseudun kuntayhtymän yhtymävaltuusto on 30.12.2008 päättänyt myydä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkeita Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle 2,85 miljoonan euron hinnasta. Kuntayhtymän yhtymähallitus oli niin ikään äänestyksen jälkeen päättänyt vielä samana iltana panna kyseisen ei-lainvoimaisen päätöksen täytäntöön. Vaasan hallinto-oikeus on tammikuussa 2009 kieltänyt päätöksen täytäntöönpanon. Lisäkirjelmässä on viitattu 8.6.2006 annettuun välitystuomioon, jossa on arvioitu Laihian Sähkö Oy:n omistamien Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkeiden arvoa. Kun näiden osakkeiden osakesarjat pitkälti vastaavat kuntayhtymän omistamia Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakesarjoja, saadaan viimeksi mainittujen osakkeiden arvoksi lähes seitsemän miljoonaa euroa.
Järviseudun sähkövoiman kuntayhtymä on täydentänyt selitystään 27.3.2009 saapuneella kirjelmällä, jossa on ilmoitettu, että Euroopan komissio on käynnistänyt alustavat tutkimukset asiassa.
Edellä mainitut valituksen ja selityksen täydennykset on 25.2.2010 lähetetty osapuolille tiedoksi puolin ja toisin.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Korkein hallinto-oikeus jättää tutkimatta Lappajärven kunnanhallituksen valituksen sillä perusteella tehtynä, että yhtymävaltuuston päätös 14.12.2005 § 42, jolla on hyväksytty osakekauppaa koskevat esisopimukset, on lainvastainen osakekaupan sisältämän kielletyn valtiontuen vuoksi.
2. Korkein hallinto-oikeus hylkää Lappajärven kunnanhallituksen pyynnön asiakirjojen hankkimisesta.
3. Vaasan hallinto-oikeuden päätös siltä osin kuin se koskee yhtymävaltuuston päätöstä 14.12.2005 § 43 sekä yhtymävaltuuston mainittu päätös kumotaan. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan myös siltä osin kuin hallinto-oikeus on velvoittanut Lappajärven kunnan korvaamaan kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut asiassa.
Kunnanhallituksen valitus Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä siltä osin kuin se koskee yhtymävaltuuston päätöstä 14.12.2005 § 42 hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei mainituilta osin muuteta.
4. Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.
Perustelut
1. Tutkimatta jättäminen
Kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin (844/1996) mukaan valittajan tulee esittää pykälän 2 momentissa tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Lappajärven kunnanhallitus on valituskirjelmässään esittänyt, että kuntayhtymän päätöksen § 42 tarkoittamassa osakekaupassa saattaa olla kysymys kielletystä valtiontuesta. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittamassaan lisäkirjoituksessa Lappajärven kunnanhallituksen on katsottava vaatineen yhtymävaltuuston päätöksen kumoamista myös sillä perusteella, että esisopimuksen tarkoittamaan osakekauppaan sisältyy kiellettyä valtiontukea ostajina oleville sähköyhtiöille.
Kiellettyyn valtiontukeen liittyvä valitusperuste on §:n 42 osalta esitetty vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kun otetaan huomioon kuntalain 90 §:n 3 momentti, valitus on tältä osin jätettävä mainitulla perusteella tehtynä tutkimatta.
2. Pyyntö asiakirjojen hankkimisesta
Kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 33 §, asian ratkaisuperusteet ja asiakirjoista saatava selvitys, valituksessa tarkoitettujen asiakirjojen hankkiminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.
3. Pääasia
3.1 Asian rajaus ja asiassa ratkaistavat oikeuskysymykset
Osakkeiden myyntiä koskevien esisopimusten hyväksyminen (§ 42)
Lappajärven kunnanhallitus on hakenut muutosta Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätökseen hyväksyä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n A3-, E2- ja T-sarjan osakkeiden myynnin esisopimukset liitteineen seuraavilla perusteilla:
Päätös sisältää perusteetonta taloudellista tukea kahdelle yksityiselle sähkölaitokselle, päätös on kuntayhtymän perussäännön, kuntalain sekä yhdenvertaisuus- ja tarkoitussidonnaisuusperiaatteiden vastainen ja yhtymävaltuusto on päätöstä tehdessään ylittänyt toimivaltansa päättäessään esisopimusten hyväksymisestä ja jättämällä tässä yhteydessä osakkeiden käyvän arvon selvittämättä. Lisäksi päätöksentekoa valittajan mukaan rasittaa menettelyvirhe, koska valmisteluvaiheessa on jätetty noudattamatta osallistumisoikeutta koskevat kuntalain 27 ja 29 §:n velvoitteet.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana tältä osin on hallinto-oikeuden ja yhtymävaltuuston päätösten laillisuus siltä osin kuin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Lappajärven kunnanhallituksen valituksen.
Talousarvion hyväksyminen vuodelle 2006 (§ 43)
Lappajärven kunnanhallitus on niin ikään hakenut muutosta Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätökseen kuntayhtymän vuoden 2006 talousarvion hyväksymisestä seuraavilla perusteilla:
Päätös sisältää kiellettyä valtiontukea yksityisille sähköyhtiöille ja päätöksellä on harkintavaltaa väärin käyttäen tuotettu epäoikeutettua etua mainituille yhtiöille Lappajärven kunnan kustannuksella.
Kannan ottaminen viimeksi mainittuihin perusteisiin edellyttää sen ratkaisemista, onko yhtymävaltuuston päätöksellä hyväksyä vuoden 2006 talousarvio tosiasiallisesti ratkaistu kysymys mainituille sähköyhtiöille myytävästä sähköstä perittävästä hinnasta päättämällä, että kuntayhtymä myy Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ltä Mankala-periaatteen mukaisesti saaman osakassähkön edelleen mainituille sähköyhtiöille omakustannushintaan ilman provisiota. Kun korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana tältä osin on vuoden 2006 talousarvion hyväksymistä koskevan päätöksen laillisuus, ei kuntayhtymän sähkönmyyntitoiminnan luonne kiellettyä valtiontukea koskevan perusteen osalta tätä laajemmin tule tässä asiassa tutkittavaksi. Kysymys on siten mainittujen sähköyhtiöiden mahdollisesti saamasta tuesta vuonna 2006.
3.2 Sovellettavat oikeusohjeet
Kuntalain 27 § koskee osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Pykälän 1 momentin mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia.
Kuntalain 29 §:ssä säädetään tiedottamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.
Kuntalain 65 §:n 2 momentin (353/2000) mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Pykälän 3 momentin (365/1995) mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Pykälän 4 momentin (365/1995) mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.
Kuntalain 86 §:n 1 momentin mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta säädetään muun ohella 27 ja 29 §:ssä ja kunnan taloutta koskevassa kuntalain 8 luvussa.
Kuntalain 90 §:n 1 momentin mukaan kuntayhtymän päätösvaltaa käyttävän toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Pykälän 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Pykälän 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää 2 momentissa tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Hallintolain 41 §:n 1 momentin mukaan, jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.
Hallintolainkäyttölain 33 §:n 1 momentin mukaan valitusviranomaisen on huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi, ja tarvittaessa osoitettava asianosaiselle tai päätöksen tehneelle hallintoviranomaiselle, mitä lisäselvitystä asiassa tulee esittää.
Hallintolainkäyttölain 42 §:n mukaan asiakirjan ja esineen esittämisestä valitusviranomaiselle on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11 b-14 §:ssä sekä 15 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään kirjallisesta todisteesta ja saman luvun 57 §:n 1 momentissa säädetään esineen tuomisesta oikeuteen katsastettavaksi.
Hallintolainkäyttölain 53 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan (entinen Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 87 artikla) mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään sisämarkkinoille soveltuvista tuista.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan (entinen Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 88 artikla) mukaan komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Jos komissio katsoo, että tällainen suunnitelma ei 107 artiklan mukaan sovellu sisämarkkinoille, se aloittaa 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn viipymättä. Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.
Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän perussäännön määräykset
Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymän perussäännön 2 §:n mukaan kuntayhtymän tehtävänä on turvata jatkuva ja riittävä sähkön saanti kuntainliiton jäsenkuntien alueelle ja lähiympäristöön.
Perussäännön 3 §:n mukaan edellä 2 §:ssä määrätyn tarkoituksensa toteuttamiseksi kuntayhtymä voi ostaa ja vuokrata koski-, vesi- ja rantaoikeuksia ja tarvittavia maa-alueita, rakentaa vesivoimalaitoksia ja lämpövoimalaitoksia, ostaa sähkölaitoksia jakeluverkkoineen ja -asemineen, liittyä osakkaaksi valmiina oleviin ja rakennettaviin sähkölaitoksiin sekä muullakin tavoin kehittää ja hankkia sähköä ja myydä sitä.
Perussäännön 13 §:n 2 kohdan mukaan yhtymävaltuuston syyskokouksessa hyväksytään talousarvio seuraavaksi varainhoitovuodeksi.
Perussäännön 14 §:n 2 kohdan mukaan yhtymävaltuuston tehtävänä on sen lisäksi, mitä laissa tai asetuksessa säädetään taikka mainitussa perussäännössä määrätään muutoin, muun ohella päättää sähkön käyttöoikeuden suuruudesta jokaisen jäsenkunnan kohdalla.
Perussäännön 17 §:ssä on määrätty yhtymähallituksen tehtävistä. Pykälän 4 kohdan mukaan niihin kuuluvat ehdotuksen laatiminen kuntayhtymän talousarviosta seuraavaa kalenterivuotta varten ja pykälän 6 ja 7 kohdan mukaan sen valvominen, että yhtymän taloutta hoidetaan säästäväisesti ja tarkoituksenmukaisesti ja että yhtymän saatavat asianmukaisesti peritään. Pykälän 16 kohdan mukaan yhtymähallituksen tehtäviin kuuluu ryhtyminen muihin toimenpiteisiin, jotka edistävät kuntayhtymän ja sen laitosten toimintaa.
Sähkömarkkinalain 1 §:n mukaan mainitun lain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille siten, että kohtuuhintaisen ja riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti voidaan turvata. Sen saavuttamisen ensisijaisina keinoina ovat terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sähkön tuotannossa ja myynnissä sekä kohtuullisten ja tasapuolisten palveluperiaatteiden ylläpito sähköverkkojen toiminnassa.
Sähkömarkkinalain 3 §:n 4 kohdan mukaan sähkön tukkumyynnillä tarkoitetaan sähkön myyntiä vähittäismyyjille ja suurille sähkön käyttäjille.
Sähkömarkkinalain 3 §:n 5 kohdan mukaan sähkön vähittäismyynnillä tarkoitetaan sähkön myyntiä jakeluverkonhaltijan jakeluverkon kautta välittömästi sähkönkäyttäjille.
3.3 Asiassa saatu selvitys
Vuonna 1953 perustetussa kuntayhtymässä on kolme jäsenkuntaa, Alajärvi, Lappajärvi ja Vimpeli. Perussäännön 2 §:n mukaan kuntayhtymän tehtävänä on ollut turvata jatkuva ja riittävä sähkön saanti kuntayhtymän jäsenkuntien alueelle ja lähiympäristöön. Sähkömarkkinalain voimaantulo 1.6.1995 on asteittain muuttanut tilanteen sähkömarkkinoilla olennaisesti toisenlaiseksi verrattuna kuntayhtymän perustamisajankohtaan.
Asiakirjoista ilmenee, että kuntayhtymä on Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakas. Kuntayhtymä hankkii osakkuuden perusteella yhtiöltä sähköä ja luovuttaa sitä edelleen. Lappajärven Sähkö Oy:n irtaannuttua puheena olevasta yhteistyöstä vuonna 1995 sähköä luovutetaan ainoastaan Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle. Viimeksi mainituissa yhtiöissä Alajärven ja Vimpelin kunnat ovat vähemmistöosakkaina.
Osakkeiden myyntiä koskevat esisopimukset
Asiakirjoista ilmenee, että kuntayhtymä on yhtymähallituksessa ja -valtuustossa yksimielisesti päättänyt osallistua viidennen ydinvoimalaitoksen, Norjan vesivoimalaitoksen ja Tornion sähkövoimalaitoksen avulla saatavan sähköenergian hankintaan merkitsemällä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n A3-, E2- ja T-sarjan osakkeita kuntayhtymän osakasosuutta vastaavan määrän.
Yhtymähallituksen ja -valtuuston pöytäkirjoista ilmenee, että vuoden 2006 talousarvion yhteydessä on keskusteltu ja äänestetty muun ohella siitä, tulisiko edellä mainitut voimalaitososuudet myydä suhteellisin osuuksiin jäsenkuntien alueella toimiville sähköyhtiölle, Alajärven Sähkö Oy:lle ja Vimpelin Voima Oy:lle.
Yhtymähallitus on kokouksessaan hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n mainittujen A3-, E2- ja T-sarjan osakkeiden myynnin esisopimukset ja päättänyt esittää ne valtuustolle. Esisopimusten liitteenä on ollut kutakin mainittua osakesarjaa koskeva kauppasopimus, joiden sanamuoto on hyväksytty lopullisten kauppasopimusten sanamuodoksi esisopimuksen allekirjoittamisella. Asiakirjoista ilmenee, että esisopimuksen allekirjoittaminen on tarkoittanut suunnitelmaa kauppasopimuksista. Yhtymävaltuusto on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään § 42 hyväksynyt osakkeiden myynnin esisopimukset niihin olennaisena osana kuuluvine liitteineen hallituksen pohjaesityksen mukaisesti. Asiakirjoista ilmenee edelleen, että esisopimuksella on tähdätty muun ohella siihen, että kuntayhtymä saa osakkeiden myynnistä saman hinnan kuin se on niistä maksanut.
Vuoden 2006 talousarvio
Muutoksenhaun kohteena olevan yhtymävaltuuston päätöksen § 43 liitteenä 10 olevasta asiakirjasta ilmenee, että sähköä arvioitiin vuonna 2006 ostettavan 150 000 megawattituntia hintaan 28 euroa megawattitunnilta yhteensä 4 200 000 eurolla ja ettei sähkön hintaan lisätä provisiota. Tuloslaskelmasta ilmenee, että sähkön ennakoidut myyntitulot olisivat niin ikään 4 200 000 euroa. Yhtymän budjetoidut kokonaismenot vuodelle 2006 olivat 4 256 160 euroa. Sähkön myyntitulot kattoivat siten määrältään yli 98 prosenttia budjetoiduista menoista varainhoitovuodelle 2006.
3.4 Oikeudellinen arviointi
Osakkeiden myyntiä koskevien esisopimusten hyväksyminen (§ 42)
Valittaja on perusteluista edellä ilmenevin tavoin hallinto-oikeudessa vedonnut yhtiöiden perusteettomaan taloudelliseen tukemiseen, osakekaupan kohteen alihintaisuuteen ja käyvän arvon selvittämättömyyteen sekä päätöksentekoa rasittavaan menettelyvirheeseen.
Kuntayhtymä voi toimivaltansa puitteissa myydä omaisuuttaan tietyille valitsemilleen tahoille ja tässä yhteydessä toteuttaa kuntayhtymän perussäännössä määrättyä tehtävää ja tarkoitusta. Valituksenalaisella päätöksellään yhtymävaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkeiden myynnin esisopimukset, joilla asiassa esitetyn selvityksen perusteella on pyritty perussäännön 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla turvaamaan jatkuva ja riittävä sähkön saanti kuntayhtymän jäsenkuntien alueella. Näin ollen yhtymävaltuusto on sinänsä voinut päättää osakekaupan esisopimusten hyväksymisestä.
Kuntayhtymän tulee päätöksenteossa noudattaa laillisia menettelyjä ja siten ottaa huomioon myös hallintolain 41 §:n säännökset vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta. Mainitun pykälän esitöissä (HE 72/2002 vp) on käsitelty julkiseen valtaan kohdistuvaa toimeksiantoa edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Perustuslaillisen edistämisvelvoitteen on esitöissä katsottu korostavan erityisesti muiden kuin varsinaisten asianosaisten vaikuttamismahdollisuuksia asioissa, jotka vaikuttamatta välittömästi näiden henkilöiden etuun tai oikeuteen muutoin vaikuttavat merkittävästi yhteiseen elinympäristöön tai henkilöä koskevaan päätöksentekoon. Vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen edellyttäisi, että asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin.
Kun otetaan huomioon myyntiä koskevien esisopimusten oikeudellinen luonne, ei niiden hyväksyminen yhtymävaltuustossa ole sellainen asia, jonka ratkaisulla voisi hallintolain 41 §:ssä tarkoitetulla tavalla olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin.
Tämän vuoksi ja kun vielä otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet tältä osin sekä se, että kysymys on ollut kuntayhtymän Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n suunnatussa osakeannissa merkitsemien osakkeiden suunnitellusta myynnistä niiden merkintähintaa vastaavalla hinnalla, ei hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen näiltä osin ole perusteita.
Talousarvion hyväksyminen vuodelle 2006 (§ 43)
Unionin valtiontukisääntöjä sovelletaan toimenpiteisiin, jotka täyttävät kaikki unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa (yhtymävaltuuston ja hallinto-oikeuden päätösten ajankohtina Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa) määrätyt kriteerit. Ensinnäkin valtiontukisäännöt koskevat vain toimenpiteitä, joissa muodossa tai toisessa on kysymys valtion varojen luovuttamisesta. Tuen ei tarvitse olla valtion itsensä myöntämää, ja se voidaan myöntää monessa eri muodossa. Toiseksi tuen olemassaolon arvioinnissa on määritettävä, onko edunsaajayritys saanut sellaista taloudellista etua, jota se ei olisi saanut normaaleissa kilpailuolosuhteissa (asia C-39/94, La Poste , 60 kohta) tai tavanomaisilla markkinaehdoilla (asia C-256/97, DM Transport , 22 kohta). Tuen on myös oltava valikoivaa ja vaikutettava siten tiettyjen yritysten ja niiden kilpailijoiden väliseen tasapainoon. Lopulta tuella on oltava ainakin potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan.
Hallinto-oikeus on valituksenalaisen päätöksensä perusteluissa selostanut Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan (nykyisin unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohta) sekä viitannut kuntayhtymän perussäännöstä ilmenevään kuntayhtymän tehtävään ja kuntayhtymän toiminnasta saatuun selvitykseen, muun ohella kuntayhtymän ja kysymyksessä olevien osakeyhtiöiden väliseen virranjakelusopimukseen, ja todennut, ettei päätöksen voida katsoa sisältävän perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettua kiellettyä valtiontukea.
Hallinto-oikeus ei ole perusteluissaan arvioinut edellä mainittujen valtiontukikriteereiden täyttymistä tai tuonut esiin sellaisia seikkoja, joiden perusteella kriteereiden arviointi asiassa olisi tarpeetonta. Perusteluista eivät myöskään hallintolainkäyttölain 53 §:ssä tarkoitetuin tavoin ilmene ne seikat tai se hallinto-oikeuden tekemän päättelyn kulku, jonka perusteella kuntayhtymän tehtävästä, toiminnasta tai virranjakelusopimuksesta seuraisi, ettei kuntayhtymän vuoden 2006 talousarvion hyväksymisestä tehty päätös sisällä kiellettyä valtiontukea. Hallinto-oikeus ei mainitsemillaan perusteilla ole voinut hylätä valitusta tältä osin.
Yhtymävaltuuston päätöksellä § 42 on hyväksytty kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2006. Kuntalain 65 §:n ja 86 §:n 1 momentin edellä kohdassa ”Sovellettavat oikeusohjeet” mainittujen säännösten mukaisesti talousarviossa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä varataan niitä vastaavat määrärahat ja osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Toiminnassa on noudatettava talousarviota, johon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Vuodelle 2006 laadittu talousarvio on tasapainossa siten, että arvioidut tulot kattavat arvioidut menot. Sähkön myyntihinta vaikuttaa ratkaisevasti kuntayhtymän talousarvion tulopuoleen, ja sähkön myynnin merkitys kuntayhtymän toiminnassa on keskeinen. Kun otetaan huomioon se, ettei yhtymävaltuusto asiakirjoista ilmenevän selvityksen perusteella erikseen ole muuta päättänyt sähkön myyntihinnasta sekä se, mitä asiassa on selvitetty sähkön myyntihinnan määräytymisestä kuntayhtymässä, ja kuntalain 65 §:n 4 momentin säännös talousarvion sitovuudesta, on talousarviota hyväksyttäessä tosiasiassa ratkaistu se, että sähkö myydään käytännössä omakustannushintaan ja ettei myytävän sähkön hintaan lisätä provisiota.
Kuntayhtymä voi toimivaltansa puitteissa myydä sähköä tietyille valitsemilleen tahoille ja tässä yhteydessä toteuttaa kuntayhtymän perussäännössä määrättyä tehtävää ja tarkoitusta. Näin ollen yhtymävaltuusto on sinänsä voinut edellä ilmenevin tavoin päättää vuoden 2006 talousarvioehdotuksen hyväksymisestä.
Kuntayhtymän tulee päätöksenteossa noudattaa laillisia menettelyjä ja siten myös sähköä myydessään ottaa huomioon muun ohella Euroopan unionin valtiontukimääräysten ja -säännösten vaikutus. Unionin oikeuden soveltamiskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että myös kunnan ja näin ollen myös kuntayhtymän myöntämä tuki voi olla unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.
Yhtymävaltuuston talousarvion hyväksymistä koskevalla päätöksellä on asiallisesti ratkaistu se, että kuntayhtymän asiakasyhtiöt Alajärven Sähkö Oy ja Vimpelin Voima Oy saavat sähkönsä samaan hintaan, jolla kuntayhtymä suhteellisen omistusosuutensa mukaisesti ostaa sähköä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ltä, joka puolestaan toimii niin sanotun Mankala-periaatteen mukaisesti eli voittoa tuottamatta. Alajärven Sähkö Oy:n ja Vimpelin Voima Oy:n näin hankkiman sähkön hinta voi poiketa merkittävästi sähkön markkinahinnasta. Kun yhtiöiden sähköenergian ostaminen tältä osin ei perustu Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkeiden omistukseen, vaan sopimussuhteeseen kuntayhtymän kanssa, on kysymys sähkön tukkukaupasta.
Alajärven Sähkö Oy ja Vimpelin Voima Oy ovat muun ohella sähkömarkkinalain tarkoittamaa sähkön vähittäismyyntiä harjoittavia yrityksiä. Sähkömarkkinalain voimaantulon myötä Suomen sähkömarkkinat on asteittain avattu kilpailulle vuodesta 1995 lähtien, mistä johtuen kaikki sähkönkäyttäjät voivat vapaasti valita sähkönmyyjänsä ja vaihtaa kilpailuttamalla entisen sähkönmyyjänsä toiseen. Asiakirjoista ilmenee, että Lappajärven kunta on vuonna 1995 myynyt 98-prosenttisesti omistamansa kuntayhtymän alueella toimineen sähköyhtiön osakkeet kuntayhtymän asiakasyhtiöiden kilpailijalle, minkä jälkeen Lappajärven kunnan alueen sähkönmyynnistä on vastannut pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla toimivaan konserniin kuuluva sähkönmyyntiyhtiö. Näin ollen kuntayhtymän asiakasyhtiöt ovat sähkön vähittäismyyntiä harjoittavia yrityksiä, jotka kilpailevat muiden sähkön vähittäismyyntiä harjoittavien yritysten kanssa sähkömarkkinoilla.
Jos kuntayhtymän Mankala-periaatteen mukaisesti hankkiman ja omakustannushintaan asiakasyhtiöilleen edelleen myymän sähköenergian hinta jää alle markkinahinnan, asiakasyhtiöt saavat järjestelystä taloudellista etua suhteessa muihin vähittäismarkkinoilla toimiviin sähköyhtiöihin, jotka ostavat sähköenergiaa markkinahintaan. Viimeksi mainittujen yhtiöiden on tässä tarkoitetussa tilanteessa myytävä sähköenergiaa joko kalliimmalla hinnalla kuin kuntayhtymän asiakasyhtiöiden tai niiden on tyydyttävä kuntayhtymän asiakasyhtiöitä vähäisempään voittomarginaaliin. Mainitun kaltainen järjestely tällaisessa tilanteessa ohjaa myös asiakasyhtiöt ostamaan tukkusähköä ennemmin kuntayhtymältä kuin muilta sähkön tukkumarkkinoilla toimivilta sähkönmyyjiltä.
Sähköenergiasta maksettavaa hintaa ei säännellä, vaan hinta määräytyy markkinoilla vapaasti. Vaikka suuri osa sähkökaupasta käydään sähköpörssissä, ei sähköpörssissä noteerattu hinta yksin voi olla määräävässä asemassa sähkön käypää hintaa arvioitaessa. Pörssihinta vaihtelee päivittäin, kun sähkön hankintasopimukset on voitu tehdä määräajaksi. Määräaikaisissa sähkön hankintasopimuksissa sähköenergian hinta voi joinakin ajankohtina olla yli noteeratun pörssihinnan ja joinakin ajankohtina alittaa sen. Näin ollen sähkön vapailla markkinoilla määräytyvä arvo on vaihteleva eikä sähkön käyvän arvon määrittäminen ole yksiselitteistä. On kuitenkin pidettävä varsin todennäköisenä, että normaaleissa kilpailuolosuhteissa tai tavanomaisilla markkinaehdoilla sähkön tukkumarkkinoilla toimiva sähkönmyyjä ei myy sähköä omakustannushintaan perimättä tästä myynnistä provisiota. Näin ollen on myös pidettävä varsin todennäköisenä, että kysymyksessä olevaan järjestelyyn sisältyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.
Yhtymävaltuuston päätöstä tehtäessä ei ole selvitetty mahdollisen valtiontuen olemassaoloa eikä tukimääräysten ja -säännösten soveltamisen edellytyksiä. Tällaista riittävää selvitystä ei myöskään ole saatavissa asiakirjoista.
Mikäli sähkön hinta, jolla mainitut kuntayhtymän asiakasyhtiöt ostavat sähköä kuntayhtymältä, sisältää valtiontukea, on tuesta ennen mainittujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ilmoitettava Euroopan unionin komissiolle. Asiakirjoista ilmenevän selvityksen perusteella tällaista ilmoitusta ei ole tehty.
Yhtymävaltuuston päätöstä tehtäessä ei siten ole luotettavasti selvitetty kuvatusta sähkönmyynnistä kuntayhtymän asiakasyritysten, Alajärven Sähkö Oy:n ja Vimpelin Voima Oy:n, mahdollisesti saamaa sellaista taloudellista hyötyä, jota ne eivät saisi ostaessaan sähköä muilta sähkömarkkinoilla toimivilta tukkumyyjiltä. Päätöstä tehtäessä ei myöskään muuten ole selvitetty valtiontukimääräysten ja -säännösten mahdollista soveltuvuutta. Näin ollen ja kun yhtymävaltuuston on valtiontukiviranomaisena huolehdittava valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamisesta, yhtymävaltuuston päätös on syntynyt kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.
Edellä esitetyistä syistä kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätös on syntynyt valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamatta jättämisen perusteella virheellisessä järjestyksessä. Tämän vuoksi yhtymävaltuuston päätös on kumottava. Tähän nähden asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa muihin esitettyihin valitusperusteisiin.
Kun otetaan huomioon asian laatu, asiassa saatu selvitys sekä erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos, ei ole kohtuutonta, että Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymä joutuu hallinto-oikeudessa pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Näin ollen hallinto-oikeuden päätös, jolla Lappajärven kunnanhallitus on velvoitettu korvaamaan kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut, on tältä osin kumottava.
4. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Kun otetaan huomioon ratkaisun lopputulos ja hallintolainkäyttölain 74 §, Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymälle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Marjatta Kaján, Sakari Vanhala, Eija Siitari-Vanne ja Alice Guimaraes-Purokoski. Asian esittelijä Mia Ekman.