1.9.2008

Asian aikaisempi käsittely

X on P:n kaupungin sosiaalitoimistoon 28.1.2005 saapuneeksi kirjatussa hakemuksessaan pyytänyt vaikeavammaisen palveluasumisen järjestämistä. X on vammautunut vuonna 1997 sairastuttuaan aivorunkoinfarktiin. Aiheutuneesta neliraajahalvauksesta hänelle on jäänyt muun ohella vasemmanpuoleinen halvausoireisto ja oikean käden koordinaatiovaikeudet. X on asunut P:n kaupungissa Rantakoto ry:n palveluasumisyksikössä saaden muun muassa hoiva- ja tukipalveluita.

P:n kaupungin perusturvalautakunnan alainen viranhaltija on 31.5.2005 tekemällään päätöksellä myöntänyt X:lle vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) ja vastaavan asetuksen nojalla oikeuden vaikeavammaisen palveluasumiseen hänen Rantakodon asuntoonsa 1.6.2005 alkaen toistaiseksi.

Viranhaltija on lausunut päätöksessään, että palveluasumiseen voidaan hyväksyä vaatehuolto, siivouspalvelut, turvapalvelut ja kiinteistönhoitajan apupalvelut sekä sairaanhoitajien muut palvelut.

Vuokra, ruoka ja akuutti sairaanhoito jäävät vammaispalvelulain soveltamisen ulkopuolelle. X:n vuokra on 395,41 euroa, ruoka 361,60 euroa ja akuutti terveydenhoito 84,09 euroa kuukaudessa.

Viranhaltija on 28.6.2005 tekemällään päätöksellä oikaissut ruuan maksun määräksi 361,50 euroa.

Oikaisuvaatimuksessaan X on vaatinut, että kunnan tulee maksaa akuutin sairaanhoidon kustannukset palveluasumiseen kuuluvina ja että palveluasuminen tulee myöntää jo hakemuksen saapumisajankohdasta lukien.

P:n kaupungin perusturvalautakunta on 22.9.2005 tekemällään päätöksellä hylännyt X:n oikaisuvaatimuksen ja pysyttänyt viranhaltijan päätöksen voimassa. Lisäksi lautakunta on ohjannut X:n kääntymään Rantakodon palvelutalon puoleen akuutin sairaanhoidon palvelutarpeestaan ja sen hinnoittelusta.

Päätöksen perustelujen mukaan X:ää koskeva päätös on tehty vasta toukokuussa, koska palvelutalon hinnoittelu ei ollut valmis tätä ennen. Useiden pyyntöjen jälkeen palvelutalon johtaja teki toukokuussa laskelmat vuoden 2005 palveluhintojen mukaan. Varsinaisesti Rantakodon palvelutalon hallitus vahvisti hinnat vasta 6.9.2005 pidetyssä kokouksessa. Päätöksen tekeminen ilman tätä erittelyä oli käytännössä mahdotonta aikaisemmin. Lisäksi palveluasumisen tarpeen selvittämiseksi X:lle tehtiin ensin palvelusuunnitelma huhtikuussa 2005.

Koska vammaispalvelulaki on toissijainen muuhun lainsäädäntöön verrattuna, akuutin sairaanhoidon menoja ei voida myöntää palveluasumisen piiriin. Kotona asuvien vammaisten palveluasumisen piirissä olevilta henkilöiltä peritään muun muassa vastaavasti kotisairaanhoidon käynneistä maksu. Näin ollen vammaisia kohdellaan tässä asiassa yhdenvertaisesti.

Valitus hallinto-oikeudelle

X on vaatinut, että P:n kaupungin perusturvalautakunnan päätös kumotaan akuuttia sairaanhoitoa ja palveluasumisen alkamisajankohtaa koskevalta osalta. Häneltä ei voida periä maksua akuutin sairaanhoidon osalta. Palveluasuminen tulee myöntää hänen hakemuksensa saapumiskuukauden alusta lukien.

Perusturvalautakunta on antanut valituksen johdosta lausunnon ja X sen johdosta selityksen, jossa hän on muun ohella lausunut, että hänen palvelutalossa saamansa sairaanhoito on verrattavissa palveluasumisen piirissä kotona tapahtuvaan kotisairaanhoitoon, joka on saajalleen maksutonta myönnetyn palveluasumisen myötä. X on suorittanut akuutin sairaanhoidon kuukausimaksut palveluasumispäätöksen voimaantulosta 1.6.2005 lähtien. Kyseiset perusteettomat suoritukset on palautettava hänelle.

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisu

1) Hallinto-oikeus on muuttanut perusturvalautakunnan päätöstä siten, että palveluasumisen ulkopuolelle rajattu akuutti sairaanhoito on sisällytetty palveluasumiseen kuuluvaksi. Sosiaalilautakunnan, oikeastaan perusturvalautakunnan, on korvattava X:lle ne akuutin sairaanhoidon kuukausimaksut, jotka hän on suorittanut Rantakodon palvelutalolle 1.6.2005 lähtien.

2) Hallinto-oikeus on muuttanut perusturvalautakunnan päätöstä myös siltä osin, että X:lle on myönnetty oikeus palveluasumiseen hakemuksen tekopäivästä 28.1.2005 lähtien.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut seuraavaa:

Sovelletut oikeusohjeet

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) 4 §:n 1 momentin mukaan kyseisen lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla.

Vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen kunnalla ei ole, jos henkilö on jatkuvan laitoshoidon tarpeessa.

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen (vammaispalveluasetus) 10 §:n 1 momentin mukaan palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettuja palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n 5 kohdan mukaan sosiaalipalveluista ovat maksuttomia vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut tulkkipalvelut ja palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut. Palveluasumisen erityiskustannuksista voidaan kuitenkin periä maksu silloin, kun henkilö saa niihin korvausta muun lain kuin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla.

Vammaispalveluasetuksen 11 §:n mukaan palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti ja joka ei ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa.

Asiassa saatu selvitys

Terveyskeskuslääkärin 21.12.2004 päivätyn lääkärinlausunnon mukaan vuonna 1953 syntynyt X on vuonna 1997 sairastanut aivorunkoinfarktin, jonka seurauksena hän on neliraajahalvautunut. Halvauksesta X on toipunut siten, että hänelle on jäänyt vasemmanpuoleinen halvausoireisto ja oikean käden koordinaatiovaikeudet. X liikkuu sähköisellä pyörätuolilla ja jonkin verran liikkumista on harjoitettu myös kävelypöydän avulla. X asuu Rantakodon palvelutalossa ja tarvitsee päivittäin runsaasti apua. Palveluasuminen on välttämätön X:n vaikeavammaisuuden, liikkumisen ja tasapaino-ongelmien vuoksi.

Hoitavan fysioterapeutin 10.1.2005 päivätyn X:n toimintakyvystä antaman kuvauksen mukaan X tarvitsee palveluasumisen koska asuu jo palveluasunnossa, eikä selviydy ilman päivittäistä ulkopuolista apua. Spastisuus, tasapainovaikeudet, lihashallinnan puutteellisuus sekä puheentuoton ongelmat haittaavat oleellisesti selviytymistä jokapäiväisessä elämässä. Avun pitää olla saatavilla nopeasti mihin tahansa aikaan vuorokaudesta, jos tulee hankaluuksia, esimerkiksi kaatuminen tai liukastuminen pesutiloissa. Normaalissa asunnossa asuminen ei onnistuisi ilman asunnonmuutostöitä.

Viranhaltija ja perusturvalautakunta ovat päätöksissään myöntäneet X:lle palveluasumisen hänen palvelutalo Rantakodon asuntoonsa 1.6.2005 alkaen. Palveluasumiseen on katsottu kuuluviksi vaatehuolto, siivouspalvelut, turvapalvelut, kiinteistönhoitajan apupalvelut sekä sairaanhoitajien muut palvelut. Päätösten mukaan palveluasumiseen eivät sen sijaan kuulu vuokra, ruoka ja akuutti sairaanhoito. Akuutti sairaanhoito ei perusturvalautakunnan perustelujen mukaan kuulu palveluasumiseen, sillä vammaispalvelulaki on toissijainen suhteessa muuhun lainsäädäntöön verrattuna. Kotona asuvien vammaisten palveluasumisen piirissä olevilta henkilöiltä peritään muun muassa vastaavasti kotisairaanhoidon käynneistä maksu.

Rantakoto ry:n palvelukeskuksen johtajan 25.1.2006 päivätyn selvityksen mukaan akuuttiin sairaanhoitoon kuuluvat akuuttisairaudet ja tilanteet, jotka tulevat äkillisesti ennalta arvaamattomasti. X:llä on hoitajakutsu, jota hän voi käyttää esimerkiksi akuuttisairauden tai -tilanteen sattuessa. Hoitajakutsua on mahdollisuus käyttää ympäri vuorokauden. X:llä olleita akuutteja tilanteita ovat muun muassa nenäverenvuototapaukset, hammastulehdus, kohonneet verenpainearvot sekä mahdollisesti akuutit lääkemuutokset sairaudesta tai akuutista sairaudesta tai -tilanteesta johtuen. Lisäksi akuuttiin sairaanhoitoon kuuluvat päivystysluonteiset verikokeiden otot sekä kaatumiset ja muut yllättävät äkilliset tapahtumat. Kaikki edellä mainitut palvelut antaa palvelukeskuksen oma hoitohenkilökunta.

Johtopäätös

Asiassa on riidatonta, että X on vammaispalveluasetuksen 11 §:ssä tarkoitettu vaikeavammainen henkilö, jolla on oikeus sanotun lainkohdan mukaiseen palveluasumiseen. X:lle on viranhaltijan ja perusturvalautakunnan päätöksillä myönnetty vaikeavammaisen palveluasuminen.

Palveluasumiseen kuuluvat vammaispalveluasetuksen 10 §:n 1 momentissa tarkoitetut asiakkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle välttämättömät palvelut voidaan järjestää ensisijaisen lainsäädännön perusteella. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, että palveluasumiseen kuuluvat palvelut on oikeus saada maksutta.

Esitetyn selvityksen perusteella palvelutalossa sairaanhoitohenkilökunnan toimesta annettavan akuutin sairaanhoidon on katsottava kuuluvan vammaispalveluasetuksen 10 §:ssä tarkoitettuihin asiakkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle välttämättömiin palveluihin hänen terveytensä edistämiseksi. Näin ollen X:llä on oikeus saada kyseinen palvelu maksutta. Hallinto-oikeus kumoaa perusturvalautakunnan päätöksen tältä osin ja määrää akuutin sairaanhoidon kustannukset kunnan korvattaviksi X:lle myönnettävään palveluasumiseen kuuluvana. Sillä seikalla, että sosiaalilautakunta on ilmoittanut perivänsä omassa kodissaan palveluasumisen piirissä olevilta henkilöiltä kotisairaanhoidon ja terveyskeskuksen käyntimaksut, ei ole asiassa merkitystä.

Palvelun myöntämisajankohta

X:n vaikeavammaisen palveluasumishakemus on saapunut P:n kaupungin sosiaalitoimistoon 28.1.2005. Viranhaltija on 31.5.2005 tekemässään päätöksessä myöntänyt X:lle oikeuden palveluasumiseen 1.6.2005 alkaen.

X on perusturvalautakunnalle 21.6.2005 saapuneessa oikaisuvaatimuksessaan vaatinut, että hänelle myönnetään palveluasuminen sen kuukauden alusta, jonka aikana hän on jättänyt palveluasumista koskevan hakemuksen eli tammikuusta 2005 alkaen. Perusturvalautakunta on päätöksellään pysyttänyt viranhaltijapäätöksen ja todennut perusteluissaan, että päätöksen tekeminen ei ollut mahdollista ennen kuin 31.5.2005, sillä palvelutalolta ei useista pyynnöistä huolimatta saatu tarvittavaa selvitystä palveluhinnoista ennen kuin toukokuussa 2005. Lisäksi X:lle on palveluasumisen tarpeen selvittämiseksi tehty ensin palvelusuunnitelma huhtikuussa 2005.

Edellä palveluasumista koskevan päätöksen kohdalla esitetyn selvityksen perusteella X on ollut vammaispalveluasetuksen 11 §:ssä tarkoitettu vaikeavammainen henkilö, jolla on oikeus sanotun lainkohdan mukaiseen palveluasumiseen, jo hakemuksensa tekohetkellä eli 28.1.2005. Näin ollen X:lle tulee myöntää oikeus palveluasumiseen hakemuksen tekopäivästä eli 28.1.2005 lähtien. Sillä seikalla, että viranhaltija ei ole saanut päätöksen tekemiseen tarvittavia selvityksiä ajoissa, ei ole merkitystä asian ratkaisun kannalta.

Sovelletut oikeusohjeet ovat olleet:
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 4 §:n 1 momentti ja 8 §:n 2 momentti, asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 10, 11 ja 12 §.

Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

P:n kaupungin perusturvalautakunta on valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle vaatinut Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista sekä P:n kaupungin perusturvalautakunnan päätöksen pysyttämistä voimassa. P:n perusturvalautakunta on myöntänyt X:lle palveluasumisen viranhaltijapäätöksellä 31.5.2005. X:n palveluasuminen järjestetään Rantakoto ry:n palvelukeskuksessa siten, että vuokra 395,41 euroa, ruoka 361,50 euroa ja akuutti sairaanhoito 84,09 euroa jäävät X:n itsensä kustannettaviksi.

X:n palveluasuminen järjestetään kuukausittain seuraavasti: 1) vaatehuolto 84,09 euroa 2) siivouspalvelut 95 euroa 3) turvapalvelut 84,09 euroa 4) kiinteistönhoitajan palvelut 84,09 euroa 5)sairaanhoitajien muut palvelut 293,55 euroa 6) saattajapalvelut 84,09 euroa ja 7) asiointipalvelut 84,09 euroa. Yhteensä X:n paikka Rantakodossa maksaa 1 650 euroa kuukaudessa.

Perusturvalautakunta ei ole hyväksynyt akuuttia sairaanhoitoa palveluasumiseen, koska vammaispalvelulaki on toissijainen muihin sovellettaviin lakeihin verrattuna. Yhdenvertaisuuden perusteella muilta omissa kodeissaan palveluasumisen piiriin kuuluvilta vammaisilta henkilöiltä peritään kotisairaanhoidon ja terveyskeskuksen käyntimaksut sekä turvapuhelimen käytöstä aiheutuvat maksut. Akuutti sairaanhoito käsittää Rantakodossa akuuttisairaudet ja tilanteet, jotka tulevat äkillisesti ennalta arvaamatta. Kyseisiä tilanteita voivat olla esimerkiksi kaatumiset. X:llä on mahdollisuus käyttää hoitajakutsua ympäri vuorokauden. Rantakodon tarjoamia akuutin sairaanhoidon palveluja voidaan verrata muihin avoterveydenhuollon palveluihin, koska X:n kohdalla ei ole kyse laitoshoidosta vaan itsenäisestä asumisesta palvelutalossa. P:n kaupungin perusturvalautakunta ostaa X:n tarvitsemat palvelut Rantakodolta. Vastaavasti X voisi asua muualla itsenäisesti omassa asunnossaan ja hänen tarvitsemansa palvelut olisi järjestetty esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan ja kotihoidon avulla. Koska X kuitenkin asuu Rantakodon palvelukeskuksen pihapiirissä olevassa vuokra-asunnossa ja käyttää akuutin sairaanhoidon palveluja, kuuluvat niistä aiheutuneet kustannukset tasavertaisuuden nimissä hänelle itselleen. Eri asia on, onko Rantakodon perimä kuukausihinta kohtuullinen suhteessa X:n käyttämiin palveluihin. Asiakkaan kannalta voisi olla kohtuullisempaa laskuttaa todellisten käyttökertojen mukaan akuutin sairaanhoidon kustannuksia. Tosiasia on, että X säästää esimerkiksi terveyskeskuskäyntimaksuissa, kun hän saa tarvitsemansa palvelut Rantakodon kautta. P:n perusturvalautakunta korvaa joka kuukausi X:n normaaleja sairaanhoidon palveluja 293,55 eurolla Rantakodon palvelukeskuksen laskutuksen mukaisesti. Hallinto-oikeuden päätös tulee muuttaa siten, että akuuttia sairaanhoitoa ei hyväksytä palveluasumiseen, vaan akuutin sairaanhoidon kustannukset kuuluvat X:n maksettaviksi.

X:n palveluasumishakemus on saapunut sosiaalitoimistoon 28.1.2005. Viranhaltija pyysi Rantakodon palvelukeskukselta erittelyä palveluasumisen kustannuksista useasti saadakseen riittävät selvitykset palveluasumispäätöksen perusteeksi. Rantakodon palvelukeskus toimitti toukokuussa erittelyn X:n maksujen jakautumisesta. Viranhaltija teki myönteisen palveluasumispäätöksen 31.5.2005 saatuaan tarvitsemansa tiedot. Palveluasumispäätöksen tekeminen ennen selvitystä ei ollut mahdollista. Viranhaltijan tulee käsitellä hakemukset ilman aiheetonta viivytystä ja antaa päätös nopeasti, kun kaikki päätöksentekoon vaikuttavat asiakirjat ovat viranomaisen käytettävissä. On tilanteita, joissa lisäselvitysten saaminen ja näin ollen myös päätöksenteko viivästyy viranhaltijasta riippumattomista syistä. X:n tapauksessa päätöksenteko viivästyi viranhaltijasta riippumattomista syistä. Vammaispalvelulain 9 §:n mukaisissa taloudellisissa tukitoimissa hakuaika on kuusi kuukautta kustannusten syntymisestä. Kyseinen kuuden kuukauden määräaika ei kuitenkaan koske 8 §:n mukaisia vammaisille tarkoitettuja palveluita, joihin palveluasuminen lukeutuu. Esimerkiksi kuljetuspalvelut myönnetään päätöksenantopäivästä eteenpäin, ei hakemuksen saapumispäivästä eteenpäin. Hallinto-oikeuden päätöstä tulee muuttaa siten, että palveluasumisen alkamisajankohdaksi määrätään 1.6.2005.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa:

X on antanut selityksen, jossa hän on vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen pysyttämistä. Niin sanotun akuutin sairaanhoidon kustannukset 84,09 euroa kuukaudessa ovat niitä palveluja, joiden pitäisi kuulua hänelle myönnetyn palveluasumisen piiriin ja siten kunnan maksettaviksi. Akuutin sairaanhoidon on katsottava kuuluvan vammaispalveluasetuksen 10 §:ssä tarkoitettuihin asiakkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle välttämättömiin palveluihin terveyden edistämiseksi. Palveluasumiseen kuuluvat palvelut on oikeus saada maksutta. Akuuttisairaudet ja tilanteet, kuten kaatumiset, tulevat ennalta arvaamatta. Juuri tällaiset tilanteet kuuluvat palveluasumisen piiriin asumiseen liittyvinä palveluina ja ovat välttämättömiä terveyden ja asumisturvallisuuden edistämiseksi osana hänen palveluasumistaan.

P:n kaupungin perusturvalautakunta on antanut vastaselityksen. Akuutissa sairaanhoidossa on kysymys normaalista terveydenhuollon menosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä 27.2.2008 päivätyn lausunnon. Vaikeavammaiselle järjestettävä palveluasuminen tarkoittaa itsenäistä asumista, riittäviä palveluita ja tarvittaessa ympärivuorokautista asumisturvallisuutta. Palveluasumisen järjestämistapaa ja -paikkaa ei ole laissa tarkemmin määritelty. Palveluasuminen voidaan vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan järjestää henkilön omaan kotiin tai palveluasumisyksikköön, esimerkiksi palvelutaloon tai muuhun vastaavaan asumisyksikköön, jossa vammainen henkilö saa tarvitsemansa vammaispalveluasetuksen mukaiset palvelut. Palveluasumista järjestettäessä palveluja on järjestettävä siinä laajuudessa, kuin vammaisen henkilön palveluasumisen tarve edellyttää. Palvelut voidaan järjestää vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avustajan avulla tai sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina ja tukitoimina, kuten kotipalvelun, kotihoidon tai omaishoidontuen avulla tai edellä mainittuja palveluja ja tukitoimia yhdistämällä. Palveluasumiseen liittyviä erityispalveluita voivat olla myös kotisairaanhoidon palvelut silloin, kun ne ovat tarpeen palveluasumisen toteuttamiseksi eli niillä turvataan ja edistetään vammaispalveluasetuksen 10 §:n 2 momentissa tarkoitettua asukkaan terveyttä ja kuntoutusta.

Lainsäädännössä tai esitöissä ei ole tarkemmin määritelty, mitä palveluasumisen erityiskustannuksilla on tarkoitettu. Mahdollista on siten katsoa, että lain tarkoittamia maksuttomia erityispalveluita ovat kaikki ne palvelut ja tukitoimet, joiden avulla vammainen henkilö selviytyy kotona ottaen huomioon hänen vammansa ja siitä aiheutuva tarve.

P:n kaupungin päätöksessä palveluasumisen erityispalveluiksi on katsottu muun ohella sairaanhoitajien muut palvelut. Vuokra, ruoka sekä sairaanhoitajien antamat akuutin sairaanhoidon palvelut ovat kaupungin päätöksen mukaan X:n itsensä maksettavia.

P:n kaupungin antaman selvityksen perusteella kyseessä oleva akuutti sairaanhoito käsittää esimerkiksi akuuttisairaudet ja tilanteet, jotka tulevat äkillisesti ja ennalta arvaamatta. Esimerkkeinä näistä tilanteista kaupunki mainitsee kaatumiset ja nenäverenvuodon. Asiakirjoista ei tarkemmin ilmene, miten akuutin sairaanhoidon palvelutalossa annettavat palvelut eroavat palveluasumiseen kuuluviksi katsotuista muista sairaanhoitajien palveluista. Molempia palveluita antaa palvelukeskuksen henkilökunta. X:lle ei hänen kertomansa mukaan ole annettu tarkempaa selvitystä siitä, mitä akuutin sairaanhoidon palveluita hän on saanut tai mitä palveluita on saatavilla.

Sosiaali- ja terveysministeriö on katsonut, että palvelutalossa sen henkilökunnan toimesta annettavat niin sanotut akuutin sairaanhoidon palvelut ovat sellaisia, joiden voidaan katsoa kuuluvan palveluasumiseen vammaisen henkilön terveyden edistämiseksi. Esimerkkeinä mainitut kaatumis- ja nenäverenvuototilanteet ovat ministeriön käsityksen mukaan tilanteita, joissa avustaminen ja hoitaminen kuuluvat palveluasumisen piiriin ja edesauttavat vammaisen henkilön kotona selviytymistä ja palveluasumisen toteutumista.

Sen sijaan tilanteissa, joissa palveluasumisen piirissä oleva vammainen henkilö tarvitsee sairaanhoitoa tapaturman, äkillisen sairaskohtauksen tai muun sairaanhoitoa vaativan tilanteen takia, tulevat sovellettaviksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaiset asiakasmaksuja koskevat säännökset. Tällaisia tilanteita varten ei kuitenkaan voida etukäteen varautua velvoittamalla asiakas maksamaan kuukausittain tietty summa palveluista, joita hän ei tosiasiallisesti tarvitse eikä käytä.

Huomattava on myös, että tarvitessaan palvelutalon ulkopuolella annettavia sairaanhoidon palveluita asiakkaalle joka tapauksessa aiheutuu esimerkiksi terveyskeskuksessa asioinnista asiakasmaksulain mukainen maksu.

Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut myös, että vaikeavammaisen henkilön palveluasumisen järjestämistavalla ja henkilön asumismuodolla ei ole merkitystä suhteessa palveluasumiseen liittyvien palvelujen maksuttomuuteen. Näin ollen asiassa ei ole perusteita vedota kuntalaisten yhdenvertaisuuteen sillä perusteella, että kaupunki on ilmoittanut perivänsä omassa kodissaan palveluasumisen piirissä olevilta henkilöiltä kotisairaanhoidon ja terveyskeskuksen käyntimaksut.

P:n kaupungin perusturvalautakunta on antanut selityksen, jossa lautakunta on uudistanut aiemmin lausumansa.

X on antanut selityksen. Hän on edelleen vaatinut, että P:n perusturvalautakunnan valitus hylätään ja hallinto-oikeuden päätös pysytetään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus hylkää P:n kaupungin perusturvalautakunnan valituksen siltä osalta kuin asiassa on kysymys akuutin sairaanhoidon kuulumisesta X:n palveluasumiseen ja perusturvalautakunnan korvausvelvollisuudesta. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää P:n kaupungin perusturvalautakunnan valituksen myös siltä osin kuin hallinto-oikeus on katsonut, että X:llä on oikeus palveluasumiseen hakemuksen tekopäivästä 28.1.2005 lähtien. Hallinto-oikeuden päätöstä ei sanotulta osalta muuteta.

Perustelut

1. X on vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) 8 §:n 2 momentissa ja vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen (vammaispalveluasetus) 11 §:ssä tarkoitettu vaikeavammainen henkilö, jolle kunnan on järjestettävä palveluasuminen.

P:n perusturvalautakunta on järjestänyt X:lle palveluasumisen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla ostamalla X:n tarvitsemat palvelut yksityiseltä palvelujen tuottajalta. X:n palveluasuminen on järjestetty Rantakoto ry:n palveluasumisyksikössä, jossa X asuu vuokra-asunnossa ja saa tarvitsemansa palvelut palvelukeskuksen henkilökunnalta.

Yhdistys on veloittanut X:n saamista palveluista 1 650 euroa kuukaudessa. Perusturvalautakunta on katsonut, että kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin voidaan lukea lautakunnan päätöksessä ja sen valituskirjelmässä tarkemmin luetellut palvelut, kun taas X:n itsensä kustannettavaksi jää vuokra- ja ruokamenojen lisäksi akuutiksi sairaanhoidoksi kutsutusta palvelusta aiheutuva meno 84,09 euroa kuukaudessa.

Asiassa on kysymys siitä, onko edellä mainittua akuuttia sairaanhoitoa pidettävä X:n palveluasumiseen kuuluvana kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvana palveluna.

Vammaispalveluasetuksen 10 §:n 1 momentin mukaan palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettuja palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, jotka tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (asiakasmaksulaki) 4 §:n 5 kohdan mukaan sosiaalipalveluista ovat maksuttomia muun ohella vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut.

Korkein hallinto-oikeus katsoo asiassa akuutiksi sairaanhoidoksi kutsutusta palvelusta saadun hallinto-oikeuden päätöksessäkin selostetun selvityksen nojalla, että kysymyksessä olevaa palvelua on pidettävä vammaispalveluasetuksen 10 §:ssä tarkoitettuna X:n asumiseen liittyvänä palveluna, joka on välttämätön X:n jokapäiväiselle suoriutumiselle, ja jota tarvitaan hänen terveytensä edistämiseksi. Kyseessä on asiakasmaksulain 4 §:n 5 kohdassa tarkoitettu asiakkaalle maksuton palveluasumiseen liittyvä erityispalvelu. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei tämän vuoksi ole syytä muuttaa.

2. Kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset, asiassa saatu selvitys sekä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisu ja sen perustelut, hallinto-oikeuden päätöstä ei ole palveluasumisen alkamisajankohdan 28.1.2005 osalta syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Niilo Jääskinen, Irma Telivuo, Matti Pellonpää ja Sakari Vanhala. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.