Finlex - Etusivulle
Ennakkopäätökset

7.8.2008

Ennakkopäätökset

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätökset

KHO:2008:55

Asiasanat
Henkilökohtainen verotus, Kotitalousvähennys, Vakuutuskorvaus
Tapausvuosi
2008
Antopäivä
Diaarinumero
2973/2/07
Taltio
1802

Verovelvollinen ei ollut oikeutettu kotitalousvähennykseen siltä osin kuin vakuutusyhtiö oli korvannut työstä suoritetun määrän, koska kustannusten ei voitu katsoa jääneen tältä osalta verovelvollisen maksettavaksi. Verovuosi 2002.

Tuloverolaki 127 a § 1 ja 3 mom.

Kort referat på svenska

Asian aikaisempi käsittely

A:n verovuodelta 2002 toimitetussa verotuksessa on hylätty vaatimus kotitalousvähennyksen myöntämisestä siltä osin kuin kustannuksiin on saatu korvausta vakuutusyhtiöltä.

Verotuksen oikaisulautakunta on päätöksellään 28.10.2005 hylännyt A:n tekemän oikaisuvaatimuksen kotitalousvähennyksen myöntämisestä mainitulta osalta. Perusteluissa oikaisulautakunta on viitannut siihen, että vähennys myönnetään verovelvollisen maksamista määristä.

A on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että kotitalousvähennys hyväksytään täysimääräisenä vähentämättä siitä vakuutusyhtiön korvausta. Lainsäädännön mukaan vain valtion ja julkisyhteisön varoista myönnetty korjausavustus estää kotitalousvähennyksen saamisen eikä saatu vakuutuskorvaus ole avustus vaan korvaus. Korvaus ei kuulu ilmoittamisvelvollisuuden piiriin, ja se on säädetty verovapaaksi.

Hallinto-oikeus on hyväksynyt A:n valituksen ja korottanut kotitalousvähennyksen 900 euroon. Perusteluinaan hallinto-oikeus on lausunut seuraavasti:

Tuloverolain 127 a §:n (995/2000) mukaan verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä. Vähennys on enintään 900 euroa. Saman pykälän 3 momentin mukaan vähennystä ei myönnetä, jos asunnon korjaukseen on myönnetty valtion tai muun julkisyhteisön varoista korjausavustusta.

A on teettänyt asuinrakennuksessaan korjaustöitä, joista on aiheutunut palkkaan liittyviä kustannuksia yhteensä 1 350 euroa. A on ilmoittanut, että hän on saanut korvausta vakuutusyhtiöltä 40 prosenttia työkustannuksista.

Hallinto-oikeus on katsonut, ettei vakuutusyhtiöltä saatu korvaus ole saatu valtiolta tai muulta julkisyhteisöltä taikka näihin verrattavilta tahoilta. Vakuutuskorvausta ei näin ollen ole huomioitava kotitalousvähennyksen määrää laskettaessa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veroasiamies on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja kotitalousvähennyksen poistamista siltä osin kuin vakuutusyhtiö on korvannut kustannuksia.

Verovelvollinen on teettänyt verovuonna 2002 asunnossaan korjaustöitä ja maksanut palkkaan liittyviä sivukuluja 1 350 euroa. Näistä kustannuksista verovelvollinen on pyytänyt kotitalousvähennystä ja saanut jälkikäteen samoista kuluista kotivakuutuksen perusteella 40 prosentin korvauksen.

Veroasiamies on viitannut sovellettaviin tuloverolain 127 a ja 127 b §:n säännöksiin. Ne edellyttävät, että kustannusten täytyy jäädä lopullisesti verovelvollisen maksettavaksi.

A:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian.

Tuloverolain 127 a §:n 1 momentin mukaan verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä ( kotitalousvähennys ). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Saman pykälän 3 momentin mukaan vähennystä ei myönnetä, jos asunnon korjaukseen on myönnetty valtion tai muun julkisyhteisön varoista korjausavustusta.

Asiassa on kysymys siitä, onko verovelvollisella oikeus saada kotitalousvähennys myös sellaisista asunnon korjauksen työkustannuksista, jotka verovelvollinen on maksanut, mutta vakuutusyhtiö on sittemmin korvannut verovelvolliselle.

Kotitalousvähennyksessä on kysymys verojärjestelmän puitteissa toteutetusta yhteiskunnan tuesta kotitaloudessa teetetystä työstä aiheutuneiden kustannusten perusteella. Tuloverolain 127 a §:n 3 momentissa on säädetty niistä tilanteista, joissa ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena tukea samaa työtä yhteiskunnan toimesta päällekkäisesti useammalla tukimuodolla. Nyt ei ole kysymys samoihin kustannuksiin saadusta muusta julkisesta tuesta, vaan siitä, että toinen taho on ollut yksityisoikeudellisilla perusteilla kustannuksista korvausvelvollinen. Vähennysoikeus ei voi siten perustua siihen, ettei tätä tilannetta ole mainittu laissa.

Verosta tehtävä kotitalousvähennys ei liity verotettavien tulojen laskentajärjestelmään. Vähennys kohdistuu verovelvollisen yksityistalouden piiriin kuuluviin menoihin. Yksityistalouden piiriin kuuluvien vahinkojen vakuutuskorvaukset ovat tuloverolain 36 §:ssä säädetyllä tavalla verovapaita. Vakuutuskorvauksella, kuten vahingonkorvauksellakin, verovelvollinen saatetaan samaan asemaan kuin jos vahinkoa ei olisi tapahtunut. Tällaisen vakuutuskorvauksen verovapaudesta tuloverotuksen laskentajärjestelmässä ei voida katsoa seuraavan, että jos vakuutusyhtiön maksettavaksi jäävä meno ei oikeuta kotitalousvähennykseen, korvaus tulisi tosiasiallisesti verotetuksi. Vakuutusyhtiön korvaamien menojen lukemista kotitalousvähennyksen piiriin ei voida perustella myöskään sillä seikalla, että verovelvollisen kotivakuutuksen maksut eivät ole oikeuttaneet kotitalousvähennykseen.

Tuloverolain 127 a §:n mukaan verovelvollisella on oikeus vähennykseen maksamiensa määrien perusteella. Kun otetaan huomioon, mitä verojärjestelmässä ja menoja julkisella tuella korvattaessa maksetulla menolla yleensä tarkoitetaan, säännöstä on perusteltua tulkita siten, että kysymyksessä oleva työstä suoritettu määrä, jonka vakuutusyhtiö on korvannut, ei oikeuta kotitalousvähennykseen, koska määrä ei ole jäänyt verovelvollisen itsensä maksettavaksi minkä seikan hän on ollut velvollinen ottamaan vähennystä vaatiessaan huomioon.

Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja saattaa verotuksen oikaisulautakunnan päätöksen ja toimitetun verotuksen voimaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Ahti Vapaavuori, Matti Pellonpää, Matti Halén ja Eila Rother. Asian esittelijä Satu Määttänen.

Sivun alkuun