18.6.2008

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin rakennuslautakunta on 11.9.2007 pöytäkirjan §:n 343 kohdalla tekemällään ja julkipanon jälkeen 14.9.2007 antamallaan päätöksellä myöntänyt Suomen Hypoteekkiyhdistykselle rakennusluvan muun ohella kahden asuinkerrostalon ja kahden autosuojan rakentamiseen Helsingin kaupungin 39. Tapaninkylän kaupunginosan korttelin 39158 tontille 2.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

Asunto-osakeyhtiö on valituksessaan esittänyt, että se on lupahakemuksen kohteena olevan rakennuspaikan välitön naapuri, koska yhtiön omistama kiinteistö sijaitsee täsmälleen rakennuspaikan ohi kulkevan Vanhan Tapanilantien rajalla. Vanhan Tapanilantien ja uudisrakennusten väliin jäävä maatilkku ei ole riittävän leveä, jotta voidaan katsoa vastapäisen yhtiön naapuriaseman poistuneen. Asunto-osakeyhtiötä on kuultava naapurina.

Rakennusoikeus tulee käyttää matalampiin rakennuksiin kuin lupahakemuksessa suunnitellut nelikerroksiset rakennukset. Rakennustyyppi tulee vaihtaa rivi- tai paritaloksi niin kuin on vastapäisen pientaloalueen rakennuskantakin.

Helsingin rakennuslautakunta on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa on todettu muun ohella, että asunto-osakeyhtiön ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen tonttien välillä on kaksi erillistä kiinteistöä.

Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on 4.1.2008 antamallaan päätöksellä jättänyt tutkimatta asunto-osakeyhtiön valituksen rakennuslautakunnan päätöksestä.

Perustelut:

Maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n 1 momentin mukaan valitusoikeus rakennuslupapäätöksestä on 1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; 2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi oleellisesti vaikuttaa ja 3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Rakennuspaikkana olevan tontin numero 2 ja asunto-osakeyhtiön omistaman kiinteistön välissä sijaitsee Vanhan Tapanilantien katualue ja noin 20 metriä leveä puistoalue. Asunto-osakeyhtiö ei näin ollen ole edellä tarkoitetulla tavalla viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja tai haltija. Yhtiö ei ole myöskään sellaisen kiinteistön omistaja tai haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa. Päätös ei liioin vaikuta välittömästi asunto-osakeyhtiön oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Näin ollen asunto-osakeyhtiöllä ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n nojalla valitusoikeutta asiassa.

Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan yhtiö on vaatinut, että valitus tutkitaan ja yhtiötä kuullaan rakennuslupa-asiassa naapurina.

Suunnitellulla rakennuksella ja yhtiön rakennuksilla on niin epäsuhtainen kokoero, että rakennuslautakunnan ilmoittama noin 35 metrin välimatka, ei ole riittävä poistamaan yhtiön naapuriasemaa, vaan yhtiö on katsottava vastapäätä olevan alueen omistajaksi.

Päätös voi vaikuttaa olennaisesti kiinteistön käyttämiseen. Rakennuslupapäätöksellä on yhtiön ja sen osakkaiden oman kiinteistön käyttöön vaikutusta. Yhtiön kiinteistön käyttö rajoittuu, koska viereiselle tontille suunniteltu rakennus on niin korkea, että sen ylimmistä kerroksista on esteetön näkyvyys muuten suojaisille asuntokohtaisille pihoille ja asuntoihin sisälle.

Korkean kerrostalon rakentaminen pientalon ja yhtiön pienen rivitalon välittömään läheisyyteen laskee yhtiön kiinteistön arvoa, koska rauhallisen alueen liikennemäärät ja häiriötekijät kasvavat asukasmäärän lisäyksen myötä. Myös alueen yleisilme kärsii kerrostalorakentamisen vuoksi.

Yhtiö on toimittanut vielä erikseen liitteen valitukseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii valituksen.

Korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Rakennuspaikan ja asunto-osakeyhtiön omistaman kiinteistön väliin jää 14,5 metriä leveä katualue ja noin 20 metriä leveä puistoalue. Yhtiö ei siten ole viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja tai haltija. Rakentaminen ei myöskään voi olennaisesti vaikuttaa yhtiön kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen, kun otetaan huomioon kiinteistöjen välinen etäisyys, rakennusten sijainti ja alueella voimassa olevan asemakaavan sisältö. Yhtiöllä ei näin ollen ole maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n 1 momentin mukaan valitusoikeutta asiassa. Tämän vuoksi Helsingin hallinto-oikeuden on tullut jättää yhtiön valitus tutkimatta. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Pekka Vihervuori, Ilkka Pere, Jukka Mattila ja Hannu Ranta. Asian esittelijä Jaana Moilanen.