31.12.2007

Alkuperäistä vienti-ilmoitusta ei ollut toimitettu tulliviranomaisille ennen tavaroiden lastauksen alkamista vientikuljetusta varten. Vienti-ilmoitus oli kuitenkin toimitettu tulliviranomaisille ennen lastauksen alkamista telekopiona. Telekopiona toimitettu ilmoitus sisälsi kaikki vietävien tavaroiden fyysistä tarkastusta varten tarpeelliset tiedot. Asiakirjoista ilmeni, että lastauksen jälkeen toimitettu alkuperäinen vienti-ilmoitus vastasi telekopiona ennen lastausta toimitettua ilmoitusta. Asiassa ei ilmennyt, että vientitapahtumaan olisi liittynyt viejän osalta minkäänlaista vilpillistä menettelyä tai yritystä menetellä vilpillisesti. Asiassa oli myös esitetty selvitys lastin saapumisesta määränpäänä olevaan kolmanteen maahan. Näiden edellytysten täyttyessä, viejän vientitukihakemusta ei ollut tullut hylätä sillä perusteella, että alkuperäinen vienti-ilmoitus ei ole ollut tulliviranomaisen käytettävissä ennen mahdollista tarkastushetkeä.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 18.10.2007 asiassa C-464/06 Avena Nordic Grain Oy antama tuomio
Neuvoston asetus (ETY) N:o 386/90 tukea tai muita taloudellisia suorituksia saavien maataloustuotteiden viennin yhteydessä suoritettavasta valvonnasta 2 artikla a alakohta
Komission asetus (EY) N:o 2090/2002 neuvoston asetuksen (ETY) N:o 386/90 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä tukea saavien maataloustuotteiden viennin yhteydessä tehtävien fyysisten tarkastusten osalta 5 artikla 1 kohta
Komission asetus (EY) N:o 800/1999 maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 5 artikla
Maa- ja metsätalousministeriön asetus (1363/2002) maataloustuotteiden vientituki- ja vakuus- sekä tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusjärjestelmän täytäntöönpanosta 4 § 1 mom.

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Maa- ja metsätalousministeriön päätös 2.9.2004 nro VI - 35475

Maa- ja metsätalousministeriön päätös

Maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikkö on 2.9.2004 tekemässään päätöksessä todennut, että A Oy:lle ei makseta vientitukea 19 000 000 kg ja 2 375 040 kg kauraerille. Päätöksen perusteluna on mainittu, että alkuperäinen vienti-ilmoitus ei ole ollut tulliviranomaisen käytettävissä ennen mahdollista tarkastushetkeä. Ministeriö on viitannut komission tulkintaan neuvoston asetuksesta (ETY) N:o 386/90, (EY) N:o 2221/95 ja (EY) N:o 800/99.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A Oy on valituksessaan vaatinut, että maa- ja metsätalousministeriön päätös kumotaan ja yhtiölle määrätään maksettavaksi sen hakema vientituki 203 941,64 euroa.

Vaatimustensa perusteiksi yhtiö on esittänyt selvityksen tapahtumakulusta ja painottanut sitä, että käsillä olevassa tapauksessa ei ole ollut kyse väärinkäytöstä tai sen yrityksestä. Vientituen maksamisen edellytyksiä koskevien säännösten tulkinnassa tulee sanamuodon lisäksi ottaa huomioon säännösten tarkoitus, jonka vuoksi edellytys alkuperäisen vienti-ilmoituksen esittämiseen on asetettu. Menettelytapaa koskevien normien tarkoituksena on estää väärinkäytökset vientitukien maksamisessa ja esitetyn selvityksen perusteella on selvää, ettei väärinkäytöksistä tässä tapauksessa ole kysymys.

Kysymyksessä on ollut selvä väärinymmärrys yhtiön huolitsijan taholta. Kaikki oleellinen informaatio lastaukseen liittyen oli toimitettu hyvissä ajoin Vaasan tullille asetuksen (EY) N:o 800/99 7 artiklan, oikeastaan 5 artiklan 7 kohdan, b kohdan mukaisesti. Lastauksen jälkeen toimitetun alkuperäisen M-lomakkeen sisältö oli identtinen ennen lastausta tullille faksilla annetun ennakkoilmoituksen kanssa.

Vaasan tullilla on ollut mahdollisuus suorittaa tarkastustoimenpiteitä asetuksen (EY) N:o 386/90 mukaisesti, minkä tulli on vahvistanut 16.12.2004 päivätyssä kirjeessään, jossa on todettu, että "lastauksesta oli kuitenkin toimitettu kaikki tarvittavat tiedot tullille ennakkoilmoituksen yhteydessä, lastaus oli otettu fyysisen tarkastuksen katteeseen ja tullilla olisi päättäessään ollut mahdollisuus suorittaa fyysinen tarkastus". Lastaus tapahtui Vaasan sataman tullitoimipaikan välittömässä läheisyydessä. Kyseessä oleva tavara on ollut helposti tunnistettavissa visuaalisessa tarkastuksessa. Lastatun tavaran on vahvistanut aluksen kapteeni, Kasvintuotannon tarkastuskeskus sekä Oy Sea Load Control Ab, joka on jäsenvaltioiden hyväksymä kansainväliseen tarkastukseen ja valvontaan erikoistunut yritys.

Lastin ostaja on vahvistanut vastaanottaneensa 21 375,040 tonnin suomalaisen kauralastin hyvälaatuisena ja hyvässä kunnossa. Pankin tiliotteen perusteella A Oy on saanut maksusuorituksen laskunsa mukaisesti. Kanadan tulliviranomaiset ovat vahvistaneet kyseessä olevan Vaasassa lastatun kauralastin saapumisen määräsatamaan, purkamisen ja jälleenlaivauksen Yhdysvaltoihin.

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asiassa lausunnon, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

Tapauksessa on keskeistä se, ettei alkuperäistä M-lomaketta ole toimitettu tullille ennen laivausta, mikä on ilmeisesti aiheutunut huolitsijan ja tullin edustajan 9.6.2003 käymässä keskustelussa syntyneestä huolitsijan väärinkäsityksestä.

Ministeriö on ollut kahdesti yhteydessä komissioon sen selvittämiseksi, voitaisiinko nyt kyseessä olevassa tapauksessa maksaa vientitukea, vaikka vienti-ilmoitusta ei ollut toimitettu tulliin ennen laivauksen toimittamista. Komission vastaus on ollut kielteinen. Valituksessa ei ole esitetty uusia seikkoja tai perusteita, jotka eivät olisi olleet ministeriön tiedossa valituksenalaista päätöstä tehtäessä. Valitus olisi aiheettomana hylättävä.

A Oy on antanut ministeriön lausunnon johdosta vastaselityksen, jossa se on aikaisemman uudistaen muun ohella korostanut, että sen esittämät kirjalliset todisteet vahvistavat laivauksen tapahtuneen ennen lastausta tullille toimitettujen tietojen mukaisesti.

Ennakkoratkaisun pyytäminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta

Korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 16.11.2006 taltionumero 3044, pyydettyään A Oy:n ja ministeriön lausunnot ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä, päättänyt pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 234 artiklan nojalla ennakkoratkaisun seuraavaan Euroopan yhteisön oikeutta koskevaan tulkintakysymykseen:

Onko komission asetuksen (EY) N:o 800/1999 5 artiklaa yhdessä suhteellisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen kanssa tulkittava siten, että kansallinen toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä ennen lastausta telekopiona toimitetun vienti-ilmoituksen tilanteessa, jossa viranomainen katsoo, ettei ole olemassa pienintäkään epäilyä vilpillisestä menettelystä, puute vienti-ilmoituksen toimittamistavassa on johtunut viranomaisen antaman neuvonannon yhteydessä syntyneestä erehdyksestä ja jossa viranomainen on voinut todeta, että jälkikäteen toimitettu alkuperäinen, allekirjoitettu vienti-ilmoitus on ollut täysin yhtenevä telekopiona toimitetun ilmoituksen kanssa?

Euroopan yhteisön tuomioistuin on 18.10.2007 asiassa C-464/06, A Oy, antamallaan tuomiolla antanut vastauksen korkeimman hallinto-oikeuden esittämään kysymykseen. Yhteisön tuomioistuin on lausunut tuomion kohdissa 15-26 seuraavasti:

15. Asetuksen N:o 800/1999 5 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan jokaisen maataloustuotteiden viejän on jätettävä vienti-ilmoitus niiden tuotteiden osalta, joille haetaan tukea. Kuten 5 artiklan 7 kohdan kolmannesta ja neljännestä alakohdasta ilmenee, toimivaltaiset tulliviranomaiset voivat antaa luvan lastaustoimiin kyseisen ilmoituksen vastaanotettuaan, ja kuten myös kyseisen asetuksen johdanto-osan neljännestä ja kuudennesta perustelukappaleesta, asetuksen N:o 386/90 2 artiklasta sekä asetuksen N:o 2090/2005 5 artiklasta ilmenee, kyseisillä viranomaisilla on täytynyt olla mahdollisuus tehdä kyseessä oleville maataloustuotteille fyysinen tarkastus sen todentamiseksi, että ne vastaavat tätä ilmoitusta lastaushetkellä.

16. Asetuksen N:o 800/1999 5 artiklan 4 kohdan mukaan vienti-ilmoituksen on sisällettävä kaikki merkitykselliset tiedot, jotka ovat tarpeen tukioikeuden vahvistamiseksi ja tuen määrän määrittämiseksi (katso vastaavasti asia C-309/04, Fleisch-Winter, tuomio 1.12.2005, Kok. 2005, s. I-10349, 31 kohta ja asia C-27/05, Elfering Export, tuomio 27.4.2006, Kok. 2006, s. I-3681, 26 kohta).

17. Lisäksi kyseisen artiklan 5 kohdan mukaan toimivaltaisten tulliviranomaisten vastaanottaessa ilmoituksen tuotteet asetetaan tullivalvontaan, kunnes ne poistuvat yhteisön tullialueelta.

18. Näistä kaikista säännöksistä seuraa, että vaikka niissä ei nimenomaisesti täsmennetä tapaa, jolla vienti-ilmoitus on jätettävä, tämä ilmoitus on yhtäältä tehtävä kirjallisesti, jotta voidaan erityisesti tarkistaa, vastaavatko viejän antamat tiedot vietäväksi esitettyjä tavaroita, ja se on toisaalta jätettävä ennen kuin tavarat poistuvat yhteisön tullialueelta (katso asia C-54/91, Saksa v. komissio, tuomio 22.6.1993, Kok. 1993, s. I-3399, 22 kohta ja edellä mainittu asia Alankomaat v. komissio, tuomio 1.10.1998, 25 kohta).

19. Vienti-ilmoitus voi muodostaa vientituen oikeudellisen perustan (edellä mainittu asia Fleisch-Winter, tuomion kohta 41), ja kyseisen ilmoituksen jättäminen on siten olennainen muodollisuus yhteistyössä, jota tältä osin edellytetään viejän ja toimivaltaisen tulliviranomaisen välillä; tulliviranomaiset voivat sen perusteella saada käyttöönsä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen kyseessä olevia tavaroita koskevien asianmukaisten fyysisten tarkastusten tekemiseksi ennen tavaroiden lastausta, jotta vientitukien osalta voidaan asetuksen N:o 800/1999 johdanto-osan 63 perustelukappaleen mukaisesti sulkea pois vaara sääntöjenvastaisuuksista ja väärinkäytöksistä (katso vastaavasti edellä mainittu asia Elfering Export, tuomion 31 kohta ja maataloustuotteiden vientitukien järjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 27.11.1987 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3665/87 (EYVL L 351, s.1) osalta asia C-385/03, Käserei Champignon Hofmeister, tuomio 14.4.2005, Kok. 2005, s. I-2997, 27 ja 28 kohta).

20. Kuten kaikki yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneet osapuolet ovat kuitenkin väittäneet, ilmoituksen toimittaminen telekopiona merkitsee sellaisen asiakirjan jättämistä, joka sen johdosta, että se on toimitettu ennen kyseessä olevien tavaroiden lastausta ja että se sisältää kaikki tarvittavat tiedot näiden tavaroiden tarkastamiseksi, ei millään tavalla estä toimivaltaisia tulliviranomaisia suorittamasta tätä tarkastusta.

21. Viejällä ei toki saisi olla mahdollisuutta muuttaa vientitukihakemustaan mahdollisen tarkastuksen tuloksen mukaan (edellä mainittu asia Käserei Champignon Hofmeister, tuomion 28 kohta).

22. Aiemmin on jo katsottu, että toimivaltaiset tulliviranomaiset eivät voi jälkikäteen hyväksyä tukien saamiseksi esitettyä vienti-ilmoitusta, joka esitetään viennin tapahtumisen jälkeen (katso vastaavasti asia C-101/99, British Sugar, tuomio 10.1.2002, Kok. 2002, s. I-205, 68 ja 73 kohta.) Ne eivät liioin voi tehdä tarkastuksia telekopiona toimitetun tiedon perusteella sen tiedon sijasta, joka ilmenee tuen ennakkomaksua koskevasta alkuperäisestä maksuilmoituksesta, jos tästä aiheutuu riski avustusten aiheettomasta maksamisesta sen johdosta, että kun telekopion perusteella suoritetussa tullitarkastuksessa on havaittu virheellisyyksiä, kauppias tekee toisen ilmoituksen, jossa mainitaan oikeat tiedot (katso edellä mainittu Alankomaat v. komissio, tuomio 6.3.2001, 70 kohta).

23. Tällainen riski on kuitenkin poissuljettu, jos vientitapahtumaan ei liity viejän osalta minkäänlaista vilpillistä menettelyä tai yritystä menetellä vilpillisesti, jos telekopiona toimitetussa vienti-ilmoituksessa tarkoitetut tavarat ovat saapuneet määränpäänä olevaan kolmanteen maahan ja jos lastauksen jälkeen lähetetty alkuperäinen ilmoitus on täysin yhtenevä aiemmin telekopiona toimitetun ilmoituksen kanssa.

24. Tällaisissa olosuhteissa vienti-ilmoituksen toimittamisella telekopiona ei ole todellista vaikutusta tukijärjestelmän asianmukaisen toimimisen kannalta.

25. Kansallisen tuomioistuimen on sen käsiteltäväksi saatetussa asiassa ilmenevät seikat huomioon ottaen todennettava, täyttyvätkö pääasiassa tämän tuomion 23 kohdassa esitetyt edellytykset.

26. Ennakkoratkaisukysymykseen on näin ollen vastattava, että asetuksen N:o 800/1999 5 artiklaa on tulkittava siten, että sen vastaista ei ole se, että toimivaltaiset tulliviranomaiset hyväksyvät telekopiona toimitetun maataloustuotteiden vienti-ilmoituksen, jos se on toimitettu ennen tavaroiden lastausta vientikuljetusta varten, jos tällä tavoin toimitettu ilmoitus sisältää kaikki tarpeelliset tiedot vietävien tavaroiden fyysistä tarkastusta varten ja jos kyseessä olevaan vientitapahtumaan ei liity minkäänlaista vilpillistä menettelyä tai yritystä menetellä vilpillisesti. Asia on näin, jos telekopiona toimitetussa vienti-ilmoituksessa tarkoitetut tavarat ovat saapuneet määränpäänä olevaan kolmanteen maahan ja jos myöhemmin toimitettu alkuperäinen ilmoitus on täysin yhtenevä telekopiona toimitetun ilmoituksen kanssa. Kansallisen tuomioistuimen on todennettava, täyttyvätkö nämä edellytykset pääasiassa.

A Oy on lausunut yhteisön tuomioistuimen ratkaisun johdosta, ettei telekopiona toimitetun vienti-ilmoituksen hyväksyminen ole asetuksen (EY) N:o 800/1999 5 artiklan vastaista. Euroopan yhteisön tuomioistuimen tuomiossa asetetut edellytykset ovat asiassa riidattomasti toteutuneet ja vientitukien väärinkäytön estämiseksi tarkoitettujen menettelyä koskevien määräysten soveltaminen ilman tapaukseen liittyvien erityispiirteiden huomioimista johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.

Maa- ja metsätalousministeriö on yhteisön tuomion johdosta antamassaan lausunnossa todennut vientitukiasioiden siirtyneen Maaseutuvirastolle 1.5.2007 voimaan tulleen lain perustella. Ministeriö on pyytänyt asiasta Maaseutuviraston lausunnon. Virasto on lausunnossaan katsonut, että yhteisön tuomioistuimen antama ennakkoratkaisu antaa riittävän vastauksen siihen, miten yhteisön oikeutta tulisi tulkita käsillä olevassa tapauksessa.

Ministeriön lausunto on lähetetty tiedoksi A Oy:lle .

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Korkein hallinto-oikeus kumoaa maa- ja metsätalousministeriön päätöksen ja palauttaa asian käsiteltäväksi Maaseutuvirastolle, jolle on sittemmin siirtynyt toimivalta ratkaista vientitukiasiat.

Perustelut

1. Sovelletut oikeusohjeet

1.1. Euroopan yhteisön lainsäädäntö

Tukea tai muita taloudellisia suorituksia saavien maataloustuotteiden viennin yhteydessä suoritettavasta valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 386/90 2 artiklan a alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on suoritettava tavaroiden fyysinen tarkastus (---) viennin tullimuodollisuuksia suoritettaessa ja ennen tavaroiden vientiluvan myöntämistä vienti-ilmoituksen tueksi esitettyjen asiakirjojen perusteella.

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 386/90 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä tukea saavien maataloustuotteiden viennin yhteydessä tehtävien fyysisten tarkastusten osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 2090/2002 5 artiklan 1 kohdan mukaan fyysisellä tarkastuksella tarkoitetaan asetuksen (ETY) N:o 386/90 2 artiklan a alakohdan mukaisesti sen todentamista, että vienti-ilmoitus ja sen tueksi esitetyt asiakirjat vastaavat tavaraa sen määrän, luonteen ja ominaisuuksien osalta.

Maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/1999 5 artiklan mukaan

1. Vientipäivällä tarkoitetaan päivää, jona tulliviranomainen vastaanottaa vienti-ilmoituksen, jossa ilmoitetaan, että tukea haetaan.

2. Vienti-ilmoituksen vastaanottamispäivän perusteella vahvistetaan:

a) sovellettavan tuen määrä, jos tukea ei ole vahvistettu ennakolta,
b) tuen määrään tarvittaessa tehtävät tarkistukset, jos tuki on vahvistettu ennakolta,
c) viedyn tuotteen määrä, laatu ja ominaisuudet.

3. Vienti-ilmoituksen vastaanottamiseen rinnastetaan mikä tahansa muu oikeudelliselta vaikutukseltaan vastaava toimi.

4. Jotta tuotteet saisivat tukea, käytettävässä vientiasiakirjassa on oltava kaikki tuen laskemisessa tarvittavat tiedot ja erityisesti:

a) tuotteiden osalta
- maataloustuotteiden kuvaus, mahdollisesti yksinkertaistettuna, vientitukia koskevan nimikkeistön mukaisesti sekä tukinimikkeistön koodi, ja siinä määrin kuin on tarpeen tukea laskettaessa, kyseisten tuotteiden koostumus tai viittaus kyseiseen koostumukseen,
- kyseisten tuotteiden nettomassa tai tarvittaessa muunlaisina mittayksikköinä ilmaistu määrä tukea laskettaessa;

b) tavaroiden osalta sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1222/94 säännöksiä.

5. Vastaanottamishetkellä tai 3 kohdassa tarkoitetun toimen toteutumishetkellä tuotteet asetetaan tullin valvontaan (---) kunnes ne poistuvat yhteisön tullialueelta.

(---)

7. Jokaisen, joka vie tuotteita, joille haetaan tuen myöntämistä, on:

a) jätettävä vienti-ilmoitus siihen toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan,
jonka alueella tuotteet lastataan vientikuljetusta varten;
b) ilmoitettava tälle tullitoimipaikalle vähintään 24 tuntia etukäteen lastaustoimien aloittamisesta ja lastaustoimien arvioidusta kestosta.

(---)

Toimivaltainen tullitoimipaikka voi antaa luvan lastaustoimiin vastaanotettuaan vienti-ilmoituksen jo ennen b alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä.

Toimivaltaisen tullitoimipaikan on voitava tehdä fyysinen tarkastus ja toteuttaa yhteisön alueen poistumispaikkaan suuntautuvan kuljetuksen tunnistamistoimenpiteet.

(---)

1.2. Kansallinen lainsäädäntö

Maataloustuotteiden vientituki- ja vakuus- sekä tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1363/2002) tapahtuma-aikaan voimassa olleen 4 §:n 1 momentin mukaan alkuperäinen M-lomake tulee toimittaa vientiasetuksen 5 artiklan 7 kohdan 1 alakohdan a) kohdassa tarkoitettuun toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan.

Maaseutuvirastosta annetun lain (666/2006) , joka on tullut voimaan 1.5.2007, 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan Maaseutuvirastolle kuuluvat siten kuin Euroopan yhteisön asetuksissa ja kansallisissa laeissa ja niiden nojalla säädetään tai määrätään Euroopan maatalouden tukirahastosta rahoitettavien tukien, palkkioiden ja varastointikorvausten sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta rahoitettavien tukien maksajavirasto- ja muut toimeenpanotehtävät.

Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain toimivaltaisia viranomaisia koskevan 2 §:n 3 momentin (423/2007) mukaan Maaseutuvirasto toimii yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005, jäljempänä rahoitusasetus, 6 artiklassa tarkoitettuna maksajavirastona.

2. Tosiseikat

A Oy on vienyt kauraa Vaasan satamasta kolmansiin maihin.

Nyt kyseessä olevan erän lastauksesta oli keskusteltu etukäteen huolitsijan ja tullin kesken. Erää koskeva vienti-ilmoitus (niin sanottu M-lomake) oli toimitettu telekopiona Vaasan tulliin ennen lastauksen alkamista ensin 11.6.2003 ja vielä 13.6.2003 ilmoitukseen tehdyin lastausaikaa koskevin muutoksin. Lastaus oli ilmoituksen mukaisesti aloitettu Vaasan satamassa tullitoimipaikan välittömässä läheisyydessä 14.6.2003.

Myöhemmin lastauksen jälkeen tulliviranomaisille pyynnöstä toimitettu alkuperäinen vienti-ilmoitus vastasi telekopiona toimitettua ilmoitusta.

Maa- ja metsätalousministeriö on valituksenalaisella päätöksellään evännyt vientituen siitä syystä, että alkuperäinen vienti-ilmoitus ei ollut käytettävissä ennen tarkastushetkeä.

Tulliviranomaiset ja maa- ja metsätalousministeriö ovat vahvistaneet, ettei mikään viittaa siihen, että vientitapahtumaan liittyisi viejäyhtiön vilpillistä menettelyä taikka yhtiön yritystä menetellä vilpillisesti. Tulliviranomaiset ovat myös kirjeellään 16.12.2003 vahvistaneet, että erehdys vienti-ilmoituksen toimittamistavassa johtui edellä mainitun keskustelun kuluessa huolitsijalle syntyneestä väärinymmärryksestä.

Asiassa on esitetty Kanadan tulliviranomaisten selvitys kyseessä olevan lastin saapumisesta määräsatamaan sekä sen jälleenlaivaamisesta Yhdysvaltoihin. Lastin ostaja B on vahvistanut vastaanottaneensa kyseessä olevan lastin.

3. Oikeudellinen arviointi

Asiassa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antaman ennakkoratkaisun C-464/06 kohdasta 18 ilmenee, että vienti-ilmoitus on tehtävä kirjallisesti, jotta voidaan erityisesti tarkistaa, vastaavatko viejän antamat tiedot vietäväksi esitettyjä tavaroita, ja se on toisaalta jätettävä ennen kuin tavarat poistuvat yhteisön tullialueelta.

Ennakkoratkaisun kohdista 23 ja 24 ilmenee, että ennen lastausta telekopiona toimitettu vienti-ilmoitus voidaan kuitenkin hyväksyä sillä edellytyksellä, että vienti-ilmoituksen toimittamisella telekopiona ei ole todellista vaikutusta tukijärjestelmän asianmukaisen toimimisen kannalta. Asia on näin, jos vientitapahtumaan ei liity viejän osalta minkäänlaista vilpillistä menettelyä tai yritystä menetellä vilpillisesti, jos telekopiona toimitetussa vienti-ilmoituksessa tarkoitetut tavarat ovat saapuneet määränpäänä olevaan kolmanteen maahan ja jos lastauksen jälkeen lähetetty alkuperäinen ilmoitus on täysin yhtenevä aiemmin telekopiona toimitetun ilmoituksen kanssa.

Edellä kohdasta tosiseikasto ilmenee, että lastauksen jälkeen toimitettu alkuperäinen vienti-ilmoitus vastasi telekopiona ennen lastausta toimitettua ilmoitusta ja että lastauksesta on toimitettu ajoissa kaikki tarvittava tieto tullille. Siten tullilla on saamansa tiedon perusteella ollut mahdollisuus suorittaa vietävien tavaroiden fyysinen tarkastus ja normaali valvonta neuvoston asetuksen (EY) N:o 386/90 mukaisesti. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt, että vientitapahtumaan olisi liittynyt viejän osalta minkäänlaista vilpillistä menettelyä tai yritystä menetellä vilpillisesti. Asiassa on myös esitetty selvitys lastin saapumisesta määränpäänä olevaan kolmanteen maahan.

Tämän vuoksi maa- ja metsätalousministeriön päätös, jolla se on hylännyt A Oy:n vientitukihakemuksen sillä perusteella, että alkuperäinen vienti-ilmoitus ei ole ollut tulliviranomaisen käytettävissä ennen mahdollista tarkastushetkeä, on lainvastaisena kumottava ja asia palautettava uudelleen käsiteltäväksi.

Kun otetaan huomioon Maaseutuvirastosta annetun lain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan ja Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain 2 §:n 3 momentin säännökset, asia on maa- ja metsätalousministeriön sijaan palautettava Maaseutuvirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg sekä hallintoneuvokset Marjatta Kaján, Jukka Mattila, Tuula Pynnä ja Hannu Ranta. Asian esittelijä Mia Ekman.