29.6.2007

Asian aikaisempi käsittely

Ennakkoratkaisuhakemus

Hakemuksessaan Keskusverolautakunnalle X Oy on muun ohessa lausunut olevansa kannattavuusselvitysvaiheessa oleva, vuonna 2003 perustettu kaivosyhtiö, jonka toiminnan painopistealueena on S:ssa sijaitsevien T:n monimetalliesiintymien kehittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen. T:n esiintymät muodostavat Euroopan suurimman tunnetun sulfidisen nikkeliesiintymän. Yhtiön liiketoiminnan ensisijaisena tavoitteena on Suomen olosuhteisiin soveltuvan biokasaliotustekniikan (metallien rikastaminen malmista) kehittäminen sekä sen teknillisen ja taloudellisen kannattavuuden osoittaminen. Yhtiö on saamassa päätökseen koetoiminnan, jonka avulla yhtiö on osoittanut kehittämänsä nikkelin bioliotusmenetelmän toimivaksi S:n ilmasto-olosuhteissa. Yhtiön tytäryhtiö, B Oy, keskittyy emoyhtiönsä tavoin T:n kaivoshankkeen tutkimus-, kehitys- ja valmistelutöihin. Tarkoituksena on aloittaa tuotannollinen kaivostoiminta arviolta vuonna 2009.

X Oy:n 31.12.2005 päättyneen tilikauden liikevaihto on - euroa ja tilikauden tappio - euroa. Yhtiön palveluksessa on ollut keskimäärin 20-25 henkilöä. Varsinainen tuotannollinen kaivostoiminta luonee Kainuun alueelle arviolta 400 työpaikkaa. Lisäksi hankkeen epäsuoran työllistävän vaikutuksen arvioidaan olevan vähintään 600-800 uutta työpaikkaa. X Oy:n suurimpia osakkeenomistajia ovat tällä hetkellä:
- yhtiön toimitusjohtaja PP 66,72 prosenttia
- OS 6,84 prosenttia
- O Oy 5,42 prosenttia
- V 3,62 prosenttia ja
- M Oy 0,79 prosenttia.

Yhtiö on rahoittanut toimintaansa osakkeenomistajien suoraan yhtiön osakepääomaan sijoittamilla varoilla sekä vaihtovelkakirjalainoin. Lisäksi yhtiö on hankkinut rahoitusta järjestämällä 33 miljoonan euron suuruisen sijoituskierroksen, joka on toteutettu tarjoamalla sijoittajien merkittäväksi osakeyhtiölain 10 luvun mukaisia erityisiä oikeuksia, eli vanhan osakeyhtiölain mukaisia vaihtovelkakirjoja. Suurimpia sijoittajia olivat kansainväliset rahastot E ja T Management ja suomalaisia sijoittajia S Oy sekä V. Sijoituskierroksen yhteydessä kerätty pääoma käytetään kaivostoiminnan edellyttämän infrastruktuurin ja tuotannon suunnitteluun, maanhankintaan sekä muihin tuotannon käynnistämisen kannalta tärkeisiin kohteisiin.

Varsinaisen kaivostoiminnan aloittaminen edellyttää X Oy:ltä edelleen merkittäviä lisäinvestointeja. Tämän vuoksi olisi saatava sijoituskierroksessa jo saadun rahoituksen lisäksi uutta rahoitusta. Jotta yhtiö olisi mahdollisimman kiinnostava sijoituskohde ja jotta yhtiön valuaatio saataisiin mahdollisimman korkeaksi, on suunniteltu, että omistuspohjan laajentaminen käytännössä toteutetaan niin, että yhtiö listautuu Lontoon Pörssiin. Kaivosalalle sijoittavat kansainväliset institutionaaliset sijoittajat ovat tottuneita toimimaan Lontoon Pörssissä, josta on myös saatavilla sijoitustoiminnalle tärkeitä kaivos- ja perusmetallitoimialojen analyysipalveluja.

Listautuminen tulisi käytännössä tapahtumaan niin, että yhtiö laskee Suomessa liikkeelle uusia osakkeita, jotka kirjataan Arvopaperikeskuksen ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään hallintarekisteritilille. Näitä hallintarekisteröityjä osakkeita vastaan lasketaan Lontoon Pörssin kaupankäyntiin Crest Depositary Interest (CDI) -nimisiä selvitysinstrumentteja kansainvälisten institutionaalisten sijoittajien merkittäväksi. CDI-todistukset tulevat ensi vaiheessa varsinaisen pörssikaupankäynnin kohteeksi, ja ne luovat suoran oikeuden alla olevaan osakkeeseen ja sen tuottamiin taloudellisiin ja hallinnollisiin oikeuksiin normaalien hallintarekisteröityjä osakkeita koskevien säännösten mukaisesti. Ulkomaalaisille suunnattujen CDI-todistusten lisäksi kaupankäynnin kohteeksi tulee kuitenkin koko yhtiön osakekanta.

Listautumisen jälkeen Lontoon Pörssin kautta voi myydä myös suoraan hakijayhtiön osakkeita, jotka on kirjattu yhtiön (suomalaisen) osakkeenomistajan suomalaiselle arvo-osuustilille. Tämä tapahtuisi niin, että osakkeet siirrettäisiin omistajansa arvo-osuustililtä hallintarekisteritilille, jolloin Lontoon Pörssissä laskettaisiin liikkeeseen niitä vastaava määrä uusia CDI-todistuksia, jotka ostettaisiin normaalissa pörssikaupankäynnissä. Vastaavasti jos Suomessa asuva ja täällä yleisesti verovelvollinen ostaisi hakijayhtiön osakkeita Lontoon Pörssistä, ostettua osake-erää vastaava määrä CDI-todistuksia vedettäisiin pois kaupankäynnistä ja Arvopaperikeskuksen hallintarekisteritililtä ja kirjattaisiin suoraan osakkeet ostaneen tahon omalle arvo-osuustilille. Listautumisantiin ei liity yleisöantia, vaan listautuminen tapahtuu placing-tyyppisesti muutamalle kymmenelle institutionaaliselle sijoittajalle. Listautuminen on suunniteltu tapahtuvaksi vuoden 2007 ensimmäisen neljänneksen kuluessa.

Lontoon Pörssin markkinakäytäntö ja sijoittajat edellyttävät, että hakijayhtiön osakkeisiin liittyvät oikeudet ovat heidän käytössään välittömästi merkinnän tapahduttua ja osakkeen kaupankäynnin alettua ("delivery vs. payment"). Tämän lisäksi Lontoon Pörssin listautumissäännöt edellyttävät, että listautuvan yhtiön koko ilmoitettu (ja kaupankäynnin kohteeksi tuleva) osakekanta on olemassa listautumisluvan saamisen hetkellä, joka ajoittuu käytännössä vain hieman ennen sijoittajien merkintöjen hyväksymistä ja kaupankäynnin aloittamista.

Osakeyhtiölain 9 luvun 15 §:n säännösten nojalla uusi osake on olemassa tuottaen osakkeenomistajan oikeudet aikaisintaan niiden rekisteröimisestä lukien. Uusien osakkeiden rekisteröiminen edellyttää muun muassa tilintarkastajan todistusta osakkeiden maksamisesta osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla. Tämä tarkoittaa, että tilintarkastajan on todennettava X Oy:n vastaanottaneen asianmukaiset merkintähintamaksut. Tilintarkastajalta edellytettyjen toimenpiteiden lisäksi osakkeet on saatava rekisteröidyksi kaupparekisteriin sekä lasketuksi liikkeeseen arvo-osuusjärjestelmässä. Nämä toimet vievät vähintään 2-3 päivää, eikä Lontoon markkinakäytännön ja listautumissääntöjen edellyttämää merkittyjen osakkeiden listaamishetkestä alkavaa olemassaoloa ja vaihdettavuutta voida saavuttaa tällä prosessilla.

Selvityksissään yhtiö on päätynyt siihen, että osakeyhtiölain 9 luvun 20 § antaisi mahdollisuuden toteuttaa yhtiön listautuminen ja osakkeiden luovutus ulkomaisille sijoittajille tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Osakeyhtiölain 9 luvun 20 §:n mukaan yhtiö voi päättää maksuttomasta osakeannista itselleen niin, että osakeannissa rekisteröityihin uusiin osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä. Yhtiökokous voisi samassa yhteydessä valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön itselleen antamien omien osakkeiden luovuttamisesta ulkomaisille sijoittajille. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttaminen on osakeyhtiölain 9 luvun säännösten mukaan yksi osakeannin muodoista. Hallitus päättäisi tällöin lopullisesti listautumisen toteuttamisesta ja osakkeen lopullisesta merkintähinnasta, jota on haarukoitu yhtiön listautumista markkinoivan "road show´n" aikana sijoittajilta saadun alustavan palautteen perusteella. Osakeyhtiölain 9 luvun 1 §:n mukaan kyse olisi tällöin osakeannista, joka tässä tapauksessa olisi maksullinen. Sijoittajien osakkeista maksama määrä merkittäisiin osakeantia koskevan päätöksen nojalla osakeyhtiölain 9 luvun 6 §:n 2 momentin mukaisesti yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Edellä mainittu säännös mahdollistaa menettelyn, jossa yhtiö ennen listautumista antaa itselleen maksutta omia osakkeitaan, minkä jälkeen se suuntaisi valituille ulkomaisille sijoittajille maksullisen annin, jonka kohteena olisivat yhtiön hallussa olevat omat osakkeet.

Listautumiseen osallistuvat sijoittajat merkitsisivät oikeuksia (CDI-todistuksia) yhtiön osakkeisiin, jotka olisi jo ehditty rekisteröidä kaupparekisterissä ja laskea liikkeeseen arvo-osuusjärjestelmässä. Menettely olisi linjassa Lontoon Pörssin listautumissäännösten kanssa, koska koko yhtiön listautumisen kohteena oleva osakekanta olisi olemassa riittävän ajoissa eikä se olisi enää riippuvainen kaupparekisterin tai Arvopaperikeskuksen rekisteröintitoimenpiteistä. Listautumiseen osallistuvat sijoittajat saisivat markkinakäytännön mukaisesti osakkeet välittömästi, kun he ovat maksaneet osakkeiden merkintähintaa vastaavan määrän.

Uuden osakeyhtiölain nojalla osakkeiden merkintähinta voidaan joko kokonaan tai osittain merkitä osakepääoman sijasta vapaaseen omaan pääomaan, käytännössä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osalta on osakeyhtiölain 9 luvun 6 §:n 2 momentissa lähdetty olettamasta, jonka mukaan yhtiön hallusta luovutettavasta omasta osakkeesta maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, jollei sitä osakeantipäätöksessä määrätä merkittäväksi kokonaan tai osittain osakepääomaan taikka kirjanpitolaissa toisin säädetä. Hakemuksen tilanteessa ulkomaisille sijoittajille suunnatun annin yhteydessä saadut varat kirjattaisiin yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon luettavat varat on katsottava elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuksi pääomasijoitukseksi.

Kun yhtiö luovuttaa osakeyhtiölain 9 luvun 20 §:n mukaisesti itselleen antamiaan omia osakkeita sijoittajille, kyse on yhtiöoikeudellisesti maksullisesta osakeannista. Kun annin yhteydessä kirjataan saadut varat osakeyhtiölain 9 luvun 6 §:n 2 momentin mukaisesti yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, kyse on edelleen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta verotettavaa tuloa kerryttämättömästä pääomansijoituksesta.

Yhtiö on hakenut ennakkoratkaisua muun ohessa seuraavaan kysymykseen:

Katsotaanko X Oy:n hallussa olevien omien osakkeiden ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatulla tavalla kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille tapahtuvasta luovutuksesta saadut suoritukset elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuksi pääomansijoitukseksi, joka ei ole veronalaista tuloa?

Ennakkoratkaisu

Keskusverolautakunta on lausunut ennakkoratkaisuna yhtiön vuosilta 2006 ja 2007 toimitettavia yhteisön tuloverotuksia varten, että X Oy:n hallussa olevien omien osakkeiden hakemuksessa kuvatulla tavalla kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille tapahtuvasta luovutuksesta saadut suoritukset ovat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pääomansijoitusta, joka ei ole veronalaista tuloa.

Perustelut

Osakeyhtiölain (624/2006) 9 luvun 1 §:n mukaan osakeannista on kysymys sekä silloin, kun yhtiö antaa uusia osakkeita, että silloin, kun yhtiö luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeita. Osakeannissa osakkeita voidaan antaa merkittäväksi maksua vastaan tai maksuttomasti. Osakeannista päätetään yhtiökokouksessa. Osakkeiden merkintää koskeva säännös 9 luvun 9 §:ssä on joustava. Merkinnän tulee tapahtua tositteellisesti, merkinnästä on käytävä ilmi merkitsijä ja merkinnän kohteena olevat osakkeet. Yhtiön merkitsemät osakkeet rekisteröidään. Kun osakkeet ovat yhtiön hallussa, ne eivät tuota osakeoikeuksia.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 4 §:n mukaan veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnasta rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Lain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan veronalaista tuloa eivät ole yhteisön osake- tai osuuspääomana ja muuna pääomansijoituksena saamat erät. Osakeyhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamista koskevia nimenomaisia säännöksiä ei ole verolainsäädännössä.

Hakijayhtiö aikoo päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen niin, että osakeannissa rekisteröityihin uusiin osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä. Seuraavaksi yhtiökokous päättää luovuttaa yhtiön hallussa olevat osakkeet ulkomaisille sijoittajille maksua vastaan. Kun yhtiö on antanut uusia osakkeita itselleen ja luovuttaa nämä hallussaan olevat omat osakkeensa ulkomaisille sijoittajille, kysymyksessä on yhtiöoikeudellisesti osakeanti. Verotuksessa pääomansijoituksille on luonteenomaista, että ne ovat omistajien sijoituksia, jotka osakepääoman tavoin suoritetaan yleensä tasa-arvoisten perusteiden mukaisesti ja ilman välitöntä ja suoranaista vastasuoritusta ja jotka ovat pysyviä ja lopullisia. Kun hakijayhtiö päätettyään maksuttomasta osakeannista itselleen suuntaa maksullisen osakeannin sijoittajille, kysymys on sijoittajien tekemästä selaisesta pääomansijoituksesta, kuin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetaan.

Sovelletut oikeusohjeet

Laki elinkeinotulon verottamisesta 6 §:n 1 momentin 2 kohta
Laki verotusmenettelystä 84 §:n 1 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veroasiamies on vaatinut Keskusverolautakunnan päätöksen kumoamista ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttavaksi, että X Oy:n hallussa olevien omien osakkeiden hakemuksessa kuvatulla tavalla kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille tapahtuvasta luovutuksesta saadut korvaukset ovat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 4 §:n ja 5 §:n 1 kohdan mukaisesti yhtiön veronalaista tuloa.

Keskusverolautakunnan päätökseen liitetyn äänestyslausunnon mukaan hakemuksessa tarkoitetusta omien osakkeiden luovutuksesta kansainvälisille sijoittajille saadut suoritukset ovat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 4 §:n ja 5 §:n 1 kohdan mukaisesti yhtiön veronalaista tuloa. Yhtiön haltuun tulleet omat osakkeet voidaan osakeyhtiölain mukaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa yhtiön hallusta edelleen. Hakemuksen tarkoittamassa tapauksessa on kysymys yhtiön hallussa olevien osakkeiden luovuttamisesta, johon on vakiintuneesti sovellettu luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä. Omat osakkeet ovat yhtiön hallussa vaihdannan kohteena olevia arvopapereita. Sillä, missä tarkoituksessa ja millä tavalla osakkeet ovat tulleet yhtiön haltuun tai missä tarkoituksessa ja kenelle osakkeita luovutetaan, ei myöhemmän luovutuksen kannalta ole merkitystä.

Korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisun 2003:19, joka koskee omien osakkeiden luovuttamista. Siinä osakeyhtiö oli tilikaudella 1.11.1996-31.10.1997 myynyt sulautumisessa omistukseensa tulleita omia osakkeitaan. Osakkeiden myynneistä, joka oli tapahtunut 1.9.1997 voimaan tulleiden osakeyhtiölain muutosten (145/1997) jälkeen, syntynyt myyntivoitto oli siirretty osakeyhtiölain 12 luvun 3 a §:n mukaisesti ylikurssirahastoon (sidottua omaa pääomaa) ja sitä oli veroilmoituksessa käsitelty verovapaana pääomansijoituksena. Korkein hallinto-oikeus lausui, että kun kyseessä kuitenkin oli ollut kaupan muodossa tapahtunut yhtiön liikeomaisuuteen kuuluneiden omien osakkeiden luovutus, myyntivoittoa ei voitu pitää elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1momentin 2 kohdassa tarkoitettuna verovapaana pääomansijoituksena vaan omien osakkeiden myynnistä saatu myyntivoitto oli saman lain 4 ja 5 §:ssä tarkoitettua veronalaista elinkeinotuloa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa on irrottauduttu osakeyhtiölain mukaisesta tulkinnasta, eikä osakeyhtiölain muutoksella pitäisi olla asiassa vaikutusta.

Osakeyhtiölain 9 luvun 1 §:n 1 momenttiin on otettu osakeannin määritelmä, joka sisältää uusien osakkeiden antamisen ja yhtiön omien osakkeiden luovuttamisen. Osakeyhtiölakia koskevan hallituksen esityksen 109/2005 perustelujen mukaan rinnastus perustuu siihen, että osakkeenomistajan näkökulmasta on yleensä yhtiöoikeudellisesti samantekevää, kummalla tavalla osakkeiden antaminen tapahtuu, eikä erottelulla ole merkitystä myöskään velkojien näkökulmasta, koska osakkeiden antaminen sinänsä ei vaikuta velkojien asemaan. Jos tarkastelee edellä esitettyjä vanhan osakeyhtiölain yhtiöoikeudellisia kannanottoja omien osakkeiden luovutuksen luonteesta, näyttäisi ainakin hankittujen omien osakkeiden luovutuksen osalta olevan kysymys lähinnä jo aiemman yhtiöoikeudellisen luonnehdinnan kirjaamisesta lakiin.

Uutuutena osakeyhtiölain 9 luvun 20 §:ssä on, että yhtiö voi päättää maksuttomasta annista itselleen niin, että osakeannissa rekisteröityihin uusiin osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä. Tällaiseen antiin ei sovelleta suunnattua osakeantia koskevia säännöksiä.

Hallituksen esityksessä ehdotettiin sallittavaksi maksuton osakeanti yhtiölle itselleen siten, että osakeannissa rekisteröitäviin uusiin osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä. Yhtiön kannalta voi olla käytännöllistä, että sillä on hallussaan jo rekisteröityjä omia osakkeitaan esimerkiksi silloin, kun niitä käytetään vastikkeena yrityskaupassa. Ehdotus merkitsee sitä, että omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen eivät enää olisi ainoita keinoja hankkia yhtiölle valmiiksi rekisteröityjä osakkeita. Pykälässä tarkoitettu menettely ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta samalla tavalla ongelmallinen kuin voi olla omien osakkeiden ostaminen osakkeenomistajilta, jossa on kysymys varojen jakamisesta yhtiöstä, eikä se vaikuta osakkeenomistajien suhteellisiin asemiin yhtiössä, minkä vuoksi suunnattua osakeantia koskevat säännökset eivät tule tällaiseen osakeantiin sovellettaviksi. Kun omia osakkeita luovutetaan edelleen, sovelletaan osakeantia koskevia säännöksiä, jolloin osakkeenomistajia suojaavat muun muassa etuoikeutta ja siitä poikkeamista koskevat lain 9 luvun 3 ja 4 §:n säännökset.

Vaikka uusi osake lain 9 luvun 18 §:n 2 momentin mukaan tuottaa osakkeenomistajan oikeudet pääsääntöisesti osakkeen rekisteröinnistä lukien, yhtiötä itseään ei 3 luvun 2 §:n 3 momentista ilmenevällä tavalla pidetä osakkeenomistajana, jonka hallussa ollessaan osakkeet tuottaisivat oikeuksia yhtiössä, esimerkiksi oikeutta osinkoon tai oikeutta saada osakkeita osakeannissa. Kyseisen yleisen periaatteen ilmauksia ovat myös säännökset osakeyhtiölakiehdotuksen 5 luvun 9 §:ssä, 16 luvun 16 §:n 3 momentissa ja 17 luvun 16 §:n 3 momentissa.

Koska pykälän tarkoittamassa osakeannissa osakkeita ei merkitä eikä niistä makseta vastiketta, ehdotetun 15 luvun 14 §:n mukainen pääomadirektiivin 18 artiklasta johtuva kielto merkitä omia osakkeita sekä mainitussa pykälässä säädetyt seuraukset kiellon vastaisesta osakemerkinnästä eivät koske tässä tarkoitettua antia. Maksuton osakeanti yhtiölle itselleen ei vaaranna yhtiön taseen yhtiön tilasta antaman kuvan oikeellisuutta.

Yhtiöoikeudellisesti esimerkiksi osakeyhtiölain 9 luvun 1 §:n 1 momentti ei tee eroa sillä, mikä on ollut yhtiön saantotapa niiden omien osakkeiden osalta, jotka se luovuttaa.

Osakeyhtiölain 3 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan osake, joka kuuluu yhtiölle itselleen, ei tuota oikeuksia yhtiössä. Hallituksen esityksessä 109/2005 todetaan tältä osin, että selvyyden vuoksi ehdotetaan nimenomaista säännöstä siitä, että osake ei yhtiölle itselleen kuuluessaan tuota oikeuksia yhtiössä ja että samasta periaatteesta on ilmauksia ehdotuksen 5 luvun 9 §:ssä, 16 luvun 16 §:n 3 momentissa ja 17 luvun 16 §:n 3 momentissa.

Sen, mikä koskee hankittujen omien osakkeiden luovutuksen luonnetta, voi katsoa vastaavasti koskevan annissa yhtiölle itselleen saatujen omien osakkeiden luovutuksen luonnetta.

Vanhan osakeyhtiölain 12 luvun 3 a §:n mukaan omien osakkeiden myynnistä saatu myyntivoitto kirjattiin ylikurssirahastoon (sidottuun omaan pääomaan). Uuden osakeyhtiölain 9 luvun 6 §:n mukaan kirjausolettamana on, että yhtiön hallusta luovutettavasta omasta osakkeesta maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (joka esimerkiksi tilikauden ja aiempien tilikausien voiton tapaan on vapaata omaa pääomaa), jollei sitä osakeantipäätöksessä määrätä merkittäväksi kokonaan tai osittain osakepääomaan taikka kirjanpitolaissa toisin säädetä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2003:19 on sovellettavissa ennakkoratkaisussa tarkoitettuun tilanteeseen.

Yhtiö on valituksen johdosta antamassaan vastineessa vaatinut valituksen hylkäämistä ja lausunut muun ohessa, että korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2003:19 koskee tilannetta, jossa yhtiön haltuun aiemmassa sulautumisessa tulleita osakkeita myytiin osakekaupalla.

Verohallituksen jo ennen ratkaisua 2003:19 antamassa omien osakkeiden hankkimista koskevassa ohjeessa (Tiedote 6/1997, 4.9.1997) todetaan yhtiön hankkimien omien osakkeiden myynnin verotuksen osalta (kohta 3.1.) seuraavaa: Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 5 §:n mukaan veronalaisia elinkeinotuloja ovat muun muassa vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuudesta saadut luovutushinnat samoin kuin rahoitusomaisuudesta saadut voitot. Yhtiön myydessä omia osakkeitaan kyseessä on kauppa. Verotuksessa kaupan muodossa tapahtuvaa osakkeiden myyntiä ei voida pitää verovapaana pääomansijoituksena, vaikka myynnistä saatava myyntivoitto osakeyhtiölain säännösten nojalla tuleekin kirjata sidottuun omaan pääomaan. Verohallitus korostaa ohjeissaan kaupan muodon merkitystä, kun arvioidaan omien osakkeiden luovutuksen verokäsittelyä.

X Oy ei ole hakenut ja saanut ennakkoratkaisua vanhojen, yhtiön haltuun tulleiden omien osakkeiden luovutuksesta tai muusta vastaavasta toimesta. Ennakkoratkaisuhakemus on koskenut yhtiön osakkeiden listautumiseen liittyviä toimia, joissa tarkoituksena on ollut, että yhtiö antaa itselleen osakeyhtiölain 9 luvun 20 §:n mukaisesti maksutta omia osakkeita, jotka luovutetaan tämän jälkeen sijoittajille. Tilanne eroaa olennaisesti aiemmin oikeuskäytännössä ja viranomaisohjeissa esillä olleista tilanteista.

Vakiintunutta verotuskäytäntöä uuden lainsäädännön puitteissa ei ole ehtinyt syntyä. Aikaisempaan käytäntöön vetoaminen merkittävän lainmuutoksen ja sen mahdollistaman täysin uudenlaisen järjestelyn yhteydessä ei ole perusteltua.

Hallituksen esityksen 109/2005 mukaan osakeyhtiölain uudistuksen tavoitteena on ollut luoda joustava kilpailukykyinen laki. Hallituksen esitystä valmisteltaessa on arvioitu, että yhtiöiden toimintamahdollisuuksien hallittu lisääminen on yritystoiminnan tehokkuuden ja yhtiöiden kilpailukyvyn kannalta keskeinen toimenpide.

Uuteen osakeyhtiölakiin on otettu muun muassa säännökset osakeyhtiön mahdollisuudesta päättää maksuttomasta osakeannista itselleen niin, että osakeannissa rekisteröityihin uusiin osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä (osakeyhtiölain 9 luvun 20 §). Tällaisten yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttaminen on yksi osakeannin muodoista (lain 9 luvun 1 §). Uuden osakeyhtiölain säännöksillä on tehty mahdolliseksi toteuttaa listautuminen ulkomaiseen pörssiin tarkoituksenmukaisella ja sijoittajaystävällisellä tavalla.

Kun X Oy on suunnitellut listautumista, on yhtiölle käynyt selväksi, että Lontoon Pörssin markkinakäytäntö ja sen kautta sijoittavat, yhtiön osakkeista kiinnostuneet sijoittajat edellyttävät, että hankittuihin osakkeisiin liittyvät oikeudet ovat käytössä välittömästi merkinnän tapahduttua ja kaupankäynnin osakkeella alettua. Listautuminen Lontoon Pörssiin ei olisi käytännössä voinut tulla kyseeseen ilman osakeyhtiölain tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Osakeyhtiölain keinoin toteutettu oikeustilan muuttaminen merkittävästi joustavampaan suuntaan ei voi olla vaikuttamatta tilanteen erilaiseen tarkasteluun myös verotuksen kannalta, toisin kuin veroasiamies valituksessaan esittää.

Valtiovarainministeriön asettama yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005 on selvittänyt osakeyhtiölain muutosten vaikutusta verotukseen. Työryhmä on antamassaan muistiossa 4/2006 ehdottanut, että omien osakkeiden luovutuksesta tullaan säätämään erikseen ja että tällaiset luovutukset säädetään verovapaiksi. Verohallitus on 8.3.2007 antamassaan ohjeessa Dnro 206/345/2007 ottanut kantaa osakeyhtiölain 9 luvun 20 §:ssä tarkoitetun maksuttoman osakeannin verokohteluun ja tällä tavoin saatujen osakkeiden luovuttamiseen lain 9 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Verohallitus on käsityksenään lausunut, että Keskusverolautakunnan nyt valituksenalaisen päätöksen mukaista kantaa on pidettävä poikkeuksena pääsäännöstä.

Uuden osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallussa olevien osakkeiden luovutuksessa on kyse osakeannista. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan veronalaista tuloa eivät ole yhteisön osake- tai osuuspääomana ja muuna pääomasijoituksena saamat erät. Säännöksen soveltamisen osalta on oikeuskirjallisuudessa esitetty kannanotto, jonka mukaan kun yksittäistapauksessa selvitetään, onko jokin erä muu pääomasijoitus, lähtökohtana voidaan pitää tyypilliseen pääomansijoitusmuotoon, osakepääomaan, liittyviä piirteitä ja leimata pääomansijoituksiksi ne "omistajien" sijoitukset, jotka osakepääoman tavoin suoritetaan yleensä tasa-arvoisten perusteiden mukaisesti ja ilman välitöntä ja suoranaista vastasuoritusta ja jotka ovat pysyviä ja lopullisia.

Kun X Oy luovuttaa uuden osakeyhtiölain 9 luvun 20 §:n mukaisesti itselleen maksutta antamiaan omia osakkeita sijoittajille, kyse on yhtiöoikeudellisesti maksullisesta osakeannista. Kun annissa saadut varat kirjataan lain 9 luvun 6 §:n 2 momentin mukaisesti X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, ei ole perustetta pitää tätä erää muuna kuin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna verotettavaa tuloa kerryttämättömänä pääomansijoituksena.

Ennakkoratkaisuhakemuksella ei ole pyritty siihen, että kaikki omien osakkeiden luovutuksista saadut vastikkeet olisivat osakeyhtiöiden verovapaata tuloa. Hakemuksessa kuvatut, osakeyhtiölain uusien säännösten mahdollista maksuttoman osakeannin järjestäminen yhtiölle itselleen, näin saatujen osakkeiden luovutus ulkomaisille sijoittajille ja osakkeiden listaaminen, muodostavat kokonaisuuden, jonka olosuhteissa yhtiön sijoittajilta saamat erät ovat luonteeltaan pääomansijoituksia, joita elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti ei ole pidettävä saajansa veronalaisena tulona.

Veroasiamies on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Kun otetaan huomioon valituksessa esitetyt vaatimukset ja Keskusverolautakunnan päätös perusteluineen ja sovellettuine säännöksineen, ei ole syytä muuttaa Keskusverolautakunnan antamaa ennakkoratkaisua. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Rihto, Olof Olsson, Raimo Anttila, Ahti Vapaavuori ja Irma Telivuo. Asian esittelijä Marina Äimä.