5.3.2007

Asian aikaisempi käsittely

Patentti- ja rekisterihallitus on päätöksellään 17.2.2003 hylännyt Oy A Ab:n (jatkossa A) S.p.A. B:n (jatkossa B) päätöksessä kuvattua kuviotavaramerkkiä koskevaa rekisteröintiä 15.10.2001 nro 221929 vastaan tekemän väitteen. Merkin värit ovat musta, sininen ja vaaleansininen ja rekisteröinti koskee päätöksessä lueteltuja tavaroita luokissa 29 ja 30.

Patentti- ja rekisterihallitus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Väitteentekijän viittaama ja tavaramerkkirekisterin mukaan tälle numerolla 220696 rekisteröity tavaramerkki (värirekisteröinti) tarkoittaa tosin numerolla 221929 rekisteröityyn tavaramerkkiin nähden samoja tai samankaltaisia tavaroita, mutta väitteentekijän merkin ei voida katsoa olevan sekoitettavissa kyseiseen merkkiin. Rekisteröinti 220696 koskee vain tiettyä tarkoin määriteltyä sinistä väriä (Pantone 280 C) eikä sen suoja-alaa voida ulottaa koskemaan kaikkia sinisiä sävyjä. Merkki numero 221929 kuvaa kiiltävää kangasta, jossa on sinisen eri sävyjä eikä rekisteröinti tarkoita värirekisteröintiä sinänsä.

Väitteentekijä ei ole näyttänyt vakiinnuttaneensa merkikseen lainehtivaa sinistä kiiltävää kangasta hakemuksen tekopäivään mennessä tässä maassa numerolla 221929 rekisteröityyn tavaramerkkiin nähden samojen tai samankaltaisten tavaroiden tunnusmerkiksi, joten sekoitettavuus väitteentekijän merkin ja kyseisen rekisteröidyn merkin välillä ei tule harkittavaksi tällä perusteella.

Erisävyisen tummansinisen lainehtivan kankaan käyttö tavaramerkkinä ei rekisteröidyn tavaramerkin tarkoittamisen tavaroiden kohdalla ole tavanomaista, joten numerolla 221929 rekisteröidyn merkin voidaan katsoa olevan erottamiskykyinen tavaramerkki.

Patentti- ja rekisterihallitus on sovellettuina oikeusohjeina viitannut tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 6 kohtaan, 6 §:n 1 momenttiin, 2 §:n 3 momenttiin ja 13 §:ään.

A on valittanut päätöksestä Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan.

B on antanut valituksen johdosta selityksen ja Patentti- ja rekisterihallitus lausunnon.

Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan ratkaisu

Valituslautakunta on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valituksen ja pysyttänyt Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen lopputuloksen.

Valituslautakunta on perustellut päätöstään seuraavasti:

Rekisteröity merkki nro 221929 koostuu neliönmuotoisesta erilaisista sinisen värin värisävyjen ja mustan värin sommitelmasta niin, että se muistuttaa kuvaa poimutetusta kankaasta. Tällainen eri väreistä koostuva kuviosommitelma ei ole varsinainen värirekisteröinti vaan sitä on pidettävä erottamiskykyisenä värillisenä kuviomerkkinä, joka ei kuvaa mitenkään rekisteröinnin luokissa 29 ja 30 kattamien tavaroiden lajia, laatua tai muutakaan olennaista ominaisuutta. Näin ollen myöskään näyttö merkin käytöstä erottamiskyvyn saavuttamiseksi ei ole ollut tarpeen.

Rekisteröity värillinen kuviomerkki ei myöskään esitä kuvaa itse tuotteista, joille se on rekisteröity. Muut elinkeinonharjoittajat eivät siten tarvitse merkkiä omien vastaavien tuotteidensa kuvailemiseen. Tämän vuoksi merkille, joka kuvaa lainehtivaa värillistä kangasta, ei ole vapaanapitämisen tarvetta. Markkinoinnissa tavanomainen poimuilevan kankaan käyttö tuotteiden esillepanossa esimerkiksi tuotteiden taustamateriaalina ei vaikuta erottamiskykyarviointiin varsinaisen merkin ja rekisteröinnin kattamien tavaroiden suhteen. Pelkästään tavaroiden markkinoinnin tehokeinona käytettyä poimuilevaa kangasta tuotteiden mainostaustana ei käsitetä itse tavaran tunnusmerkkinä, jonka tarkoituksena olisi erottaa haltijan tavarat muiden vastaavista tavaroista.

Värillinen kuviomerkki on rekisteröity samoille ja samankaltaisille tavaroille kuin valittajalle aikaisemmin rekisteröity tavaramerkki nro 220696, joka muodostuu pelkästään sinisestä väristä värinkuvauksella Pantone 280 C. Koska pelkkää väriä tai värisävyä ei yleisesti käytetä elinkeinoelämässä osoittamaan tavaran alkuperää vaan lähinnä mainonnan ja markkinoinnin tehokeinona ja kun yleisen edun kannalta muiden elinkeinonharjoittajien mahdollisuutta käyttää värejä ei tulisi aiheettomasti rajoittaa, värirekisteröinnillä saatua yksinoikeutta tulee arvioida rajoitetusti niin, että se sisältää vain kyseisen värisävyn ja sitä hyvin lähellä olevat värisävyt. Yksinoikeuden laajentaminen niin, että se kattaisi kaikki sinisen sävyt johtaisi kohtuuttomaan värivalikoiman käytön supistumiseen.

Kun nyt rekisteröity merkki nro 221929 muodostuu useammasta sinisen sävystä ja mustasta väristä koostuvasta poimutettua kangasta muistuttavasta kuviosta, sen ei voida katsoa olevan sekoitettavissa pelkästään tietystä sinisestä värisävystä koostuvaan tavaramerkkiin nro 220696. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon esitetyt vaatimukset ja saadut selvitykset sekä tavaramerkkilain 13 §, 6 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1 momentin 6 kohta Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan päätöksen ja kumoaa rekisteröinnin 221929 tavaramerkkilain 21 §:n mukaisesti kokonaisuudessaan, koska rekisteröinti ei ole tavaramerkkilain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla omiaan erottamaan haltijan tavaroita muiden tavaroista (erottamiskykyinen).

Toissijaisesti vaaditaan, että korkein hallinto-oikeus kumoaa rekisteröinnin 221929 tavaramerkkilain 21 §:n mukaisesti kokonaisuudessaan, kuitenkin vähintään tavaraluokkaan 30 kuuluvien makeisten ja suklaan osalta, koska merkki on tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 6 kohdan tarkoittamalla tavalla sekoitettavissa A:n vakiintuneeseen, numerolla 220696 rekisteröityyn ja tässä maassa tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin mukaisesti laajalti tunnettuun tavaramerkkiin siniselle värille.

Valituskirjelmään on liitetty muun ohella professori Niklas Bruunin ja tohtori Alexander von Mühlendahlin antamat asiantuntijalausunnot sekä Research International Finland Oy:n tutkimusraportti.

B:n rekisteröinti ei täytä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen erottamiskyvylle asettamia edellytyksiä. Merkin avulla ei ole mahdollista erottaa tavaroita toisten elinkeinonharjoittajien tavaroista. Keskivertokuluttaja ei mieltäisi sinisen lainehtivan kankaan kuvaa tavaran alkuperän osoittajaksi.

Kysymyksessä on lisäksi tavaraluokissa 29 ja 30 tyypillinen pakkausmuoto, joka on erottamiskyvytön, koska se kuvaa tavaroiden pakkauksessa yleisesti käytettyä materiaalia. Rekisteröinti muistuttaa läheisesti yksityiskohtaa esimerkiksi A:n kääreestä. Vastaavalla tavalla kangas, pakkausmateriaali tai vastaava ornamentaalinen kuvioaihe on käytössä eri elinkeinonharjoittajien mainonnassa ja myynnissä. Kuvioon liittyy siten voimakas vapaanapitotarve sen yleisen luonteen ja käytön johdosta.

Keskivertokuluttaja hahmottaisi B:n merkin kuvana kankaasta tai vastaavasta materiaalista ja hän tekisi automaattisesti kolmiulotteisen havainnon. Kuluttajan huomio kiinnittyy todennäköisesti esineen väriin, varsinkin silloin, jos merkkiä käytetään suklaan ja makeisten merkkinä, millä alueella A:n merkki on ylivertaisen tunnettu. Sekoitettavuusarviointiin vaikuttaa merkittävästi myös se, että kuluttaja on tottunut näkemään yhtiön sinisen värin vastaavassa materiaalissa, esimerkiksi tuotteiden pakkauksissa ja erilaisissa mainoksissa, joissa sininen väri esitetään myös usein aaltoilevassa muodossa. A:n tuotteita on myyty yhtäjaksoisesti samalla värillä varustettuina lähes sadan vuoden ajan.

Professori Bruun pitää mahdollisena, että suomalaiset kuluttajat nähdessään B:n sinistä väriä sisältävän merkin markkinoitavassa tuotteessa voisivat erehtyä pitämään A:ta tuotteen taloudellisena lähteenä.

Sikäli, kuin kuluttajat voisivat edes teoriassa mieltää B:n rekisteröinnin tarkoittaman valokuvan tavaramerkkinä, "ohittavat" he aaltokuvioinnin banaalina. He hahmottavat rekisteröinnin yksivärisenä sen kolmiulotteisen vaikutelman johdosta. Kuluttajan abstraktit värihavainnot sekä mainitusta merkistä että A:n merkistä ovat varsin lähellä toisiaan. Yllä mainituilla perusteilla ja erityisesti merkin laaja tunnettuisuus huomioon ottaen kuluttaja yhdistää kysymyksessä olevan kuvan A:han varmasti, jos merkkiä käytettäisiin koskien suklaata tai makeisia.

Tätä näkemystä on testattu teettämällä kuluttajatutkimus Research International Finland Oy:llä. Raportin mukaan koko kuluttajakannasta 67 prosenttia yhdisti B:n rekisteröinnin nimenomaan A:han, mitä voidaan pitää poikkeuksellisen huomattavana kuluttaja-assosiaationa. Research International Finland Oy toteaakin yhteenvetonaan, että "kuvaa voidaan pitää keskeisenä A- ja A:n sininen - brändin elementtinä" .

Jos B käyttäisi rekisteröintiään Suomessa - erityisesti koskien makeisia ja suklaata - tarkoittaisi tämä väistämättä A:n merkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla. Tällainen käyttö olisi myös haitaksi A:n aikaisemman merkin erottamiskyvylle tai maineelle, koska käyttö erityisesti makeisia ja suklaata koskien ilman epäilystä vesittäisi yhtiön suurin investoinnein ja markkinointiponnistuksin vakiinnuttaman merkin arvoa ja tunnettuisuutta.

Yllä esitetyn perusteella on kiistatonta, että B:n rekisteröinti ja A:n merkki ovat tavaramerkkilain 14 §:n mukaisella tavalla erityisesti sekoitettavissa koskien suklaata ja muita makeisia. On myös selvää, että sekoitettavuus vallitsee myös kaikissa muissa rekisteröinnin tarkoittamissa tavaroissa luokissa 29 ja 30. Merkki tulee näin ollen kumota kokonaisuudessaan, toissijaisesti koskien suklaata ja makeisia.

B:n rekisteröintiä tulisi myös pitää riidattomasti ja monesta itsenäisestä syystä tyystin erottamiskyvyttömänä. Samaan lopputulemaan ovat päätyneet asiantuntijat professori Niklas Bruun ja oikeustieteen tohtori Alexander von Mühlendahl. Rekisteröinti tulee näin kumota.

Kuluttajat yhdistävät B:n rekisteröinnin kaupallisen alkuperän nimenomaan A:han ja sen tuotteisiin. Myös puolueeton kyselytutkimus osoittaa, että kysymyksessä oleva rekisteröinti assosioituu jopa ilman auttamista kuluttajien mielessä A:han. Vaikka rekisteröintiä pidettäisiin edes teoreettisesti erottamiskykyisenä, olisi se silti sekoitettavissa yhtiön merkkiin ja se tulee tämän johdosta kumota kokonaisuudessaan, kuitenkin vähintään koskien suklaata ja makeisia.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta on antanut valituksen johdosta lausunnon ja esittänyt, ettei valituskirjelmässä ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Minkä tahansa esineen kuva voi periaatteessa toimia tavaramerkkinä. Erottamiskykyä harkittaessa on kuitenkin otettava huomioon, ettei merkiksi otettu esineen kuva esitä itse sitä tavaraa, jota varten rekisteröintiä haetaan. Kysymyksessä oleva merkki ei esitä minkään elintarvikkeen pakkausta eikä sitä myöskään ole haettu rekisteröitäväksi näiden tavaroiden pakkauksen ulkoasuna. Tuotteissa mahdollisesti käytetyt pakkaukset tai niiden materiaali eivät vaikuta merkin erottamiskykyarviointiin itse tuotteiden suhteen.

Kyseessä oleva värillinen kuvio rekisteröidyssä muodossaan ei kuvaile mitään kyseessä olevien tavaroiden ominaisuuksia niin, että tällainen merkki tulisi jättää vapaaksi kaikkien elinkeinonharjoittajien käyttöön. Merkissä esiintyvät värit sellaisenaan jäävät yleiseen käyttöön, rekisteröinti suojaa vain siinä esiintyvää värisommitelmaa. Myöskään merkin poimuilevaa kangasta muistuttava kuva ei estä muiden elinkeinonharjoittajien tuotteissa käytettävien pakkausten tai erilaisten pakkausmateriaalien käyttöä.

Valittajan Research International Finland Oy:llä teettämä kuluttajatutkimus ei anna vastausta nyt kyseessä olevien merkkien sekoitettavuuteen. Se osoittaa kylläkin, että värillinen kuviomerkki esitettynä tuoteyhteydestään irrotettuna tuo puolelle kuluttajista mieleen valittajayrityksen nimen sinällään, suklaatuotteisiin assosiointi ei kohoakaan enää niin korkeaksi. Rekisteröintitilanteessa sekoitettavuutta on kuitenkin harkittava sen perusteella, sekoittaako keskivertokuluttaja nyt kyseessä olevat rekisteröidyt tavaramerkit toisiinsa, kun niitä tullaan käyttämään tai käytetään nauttimansa rekisteröintisuojan perusteella samoissa ja samankaltaisissa tavaroissa.

Valitukseen liitetyssä professori Niklas Bruunin asiantuntijalausunnossa ei ole esitetty mitään sellaista näkökantaa, joka vaikuttaisi muuttavasti valituksenalaisen päätöksen arviointiin. Merkin erottamiskykyä arvioitaessa ei rekisteröinnin edellytyksenä ole merkin tosiasiallinen käyttäminen muulloin kuin jos merkin katsotaan olevan alunperin erottamiskyvytön. Tällöin esittämällä näyttöä merkin tosiasiallisesta käytöstä tuotteissa merkin voidaan tällä perusteella mahdollisesti katsoa saavuttaneen erottamiskyvyn. Erottamiskykyä on arvioitava suhteessa niihin tavaroihin, joille merkkiä haetaan. Nyt rekisteröityä värillistä kuviomerkkiä ei ole haettu erilaisten pakkausmateriaalien tunnukseksi, vaan rekisteröinnissä mainituille elintarvikkeille. Näiden tavaroiden lajia, laatua tai muutakaan olennaista ominaisuutta merkki ei kuvaa.

Myöskään tohtori Alexander von Mühlendahlin lausunnosta ei ilmene mitään sellaista arviointiin vaikuttavaa uutta, jota valituslautakunta ei olisi ottanut huomioon arvioidessaan nyt rekisteröidyn värillisen kuviomerkin rekisteröitävyyttä ja erottamiskykyä.

B on antanut selityksen ja muun ohella esittänyt, että tavaramerkki nro 221929 on rekisteröity myös valtioissa, joissa rekisteröintiprosessi on samankaltainen kuin Suomessa, eli Ruotsissa, Benelux-maissa, Tanskassa, Ranskassa, Saksassa ja Norjassa. Ruotsin rekisteriviranomaiset ovat katsoneet merkin erottamiskykyiseksi Ruotsissa. Missään muussa valtioissa, missä merkki on rekisteröity, ei ole tehty menettämistä kohdistuvaa vaatimusta merkkiä kohtaan. Mitä merkin nro 221929 erottamiskykyyn muuten tulee on yhtiö samaa mieltä valituslautakunnan antaman lausuman kanssa. Merkki on värikuvio eikä sitä ole haettu pelkkänä värillisenä merkkinä. Merkki ei kuvaile haettujen tavaroiden lajia, laatua tai muita ominaisuuksia. Myöskään yleisen vapaana pitämisen tarpeen edellytykset eivät täyty.

A:n tavaramerkki nro 220696 on rekisteröity vain käsittämään sinisen värin värikoodin Pantone 280 C mukaisesti. Tämän rekisteröinnin yhtiö sai erittäin pitkän ja laajan käytön myötä. Koska merkki nro 221929 kattaa useita eri värisävyjä vaalean sinisestä mustaan, A saisi merkilleen erittäin laajaa suojaa joka ei vastaisi käyttönäytöllä saavutettua värikoodin Pantone 280 C mukaista suojaa. Tällaisen laajan suojan myöntäminen erityisesti värimerkkien osalta olisi yleisen edun vastaista ja siksi värimerkkien antama suoja tulisi rajoittaa vain tiettyyn yksittäiseen väriin eikä laajentaa erilaisiin värisävyihin. Mikäli korkein hallinto-oikeus katsoisi, että merkki nro 221929 olisi sekoitettavissa A:n aiempaan rekisteröintiin, yhtiö saisi käytännössä monopolin siniseen väriin. Tämä olisi vastoin yleistä etua ja vapaan kilpailun periaatetta, koska sininen väri on yksi niin sanotuista pääväreistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden tulee pysyttää valituslautakunnan päätös ja tavaramerkkirekisteröinti 221929 voimassa.

A on vastaselityksessään yhteenvetona esittänyt, että rekisteröinti ei ole omiaan erottamaan haltijan tavaroita muiden tavaroista (erottamiskykyinen), koska se ei sisällä mitään sellaista, joka voitaisiin mieltää tavaramerkiksi. B:n rekisteröinti tulee kumota erottamiskyvyn puutteen johdosta kokonaisuudessaan.

A on myös esittänyt huomattavan määrän todisteita osoittaakseen, että kysymyksessä oleva rekisteröinti aiheuttaisi merkittäviä ongelmia markkinoilla, koska se olisi sekoitettavissa yhtiön kuuluisaan merkkiin siniselle värille, joka on nauttinut jo kymmenien vuosien ajan hyvin laajaa tunnettuisuutta kuluttavan yleisön joukossa.

Professori Bruunin asiantuntijalausunto, Oy Dagmar Ab:n Brand Awareness -tutkimus, Oy Dagmar Ab:n kokoama investointitaulukko, Research International Finland Oy:n tekemä tutkimusraportti sekä muu esitetty näyttö osoittavat kiistatta, että A:n merkki on Suomessa poikkeuksellisen tunnettu, ja B:n rekisteröinti on siihen sekoitettavissa tavaramerkkiluokan 30 tavaroita koskien. Rekisteröinti on näin ollen toissijaisesti kumottava (vähintään luokassa 30) sen perusteella, että se on sekoitettavissa laajalti tunnettuun A:n merkkiin.

B on korkeimman hallinto-oikeuden pyytämänä lisäselvityksenä ilmoittanut, että yhtiön tavaramerkkirekisteröinti nro 221929 on kuviomerkki. Se on neliömuotoinen värillinen kuvio, kuten se on rekisteriotteessa esitetty, eikä värimerkki. Näin ollen merkille on helpommin saatavissa erottamiskyky ja sen suoja on kapeampi kuin niin sanotuissa värirekisteröinneissä. Suomessa on voimassa lukuisia vastaavanlaisia tavaramerkkirekisteröintejä, kuten esimerkiksi C Oyj:n rekisteröimät yhteisötavaramerkit nro 3192961, 3192945, 3171196, 3064326 ja 3064292.

A on antanut vastaselityksen lisäselvityksen johdosta ja muun ohella esittänyt, ettei B ole selityksessään vastannut korkeimman hallinto-oikeuden yksilöimään pyyntöön. Yhtiö ei ole sanonut, että hakemus tarkoittaisi ääriviivoiltaan taustaansa nähden rajattua merkkkiä tai että hakemus tarkoittaisi yksinomaan kuvan mukaista merkkiä.

Yhtiön täsmennys lienee joka tapauksessa ristiriidassa merkin todellisen käytön kanssa sekä yhtiön käsiteltävässä asiassa antamisen aiempien lausumien kanssa. Mitään viitteitä ei ole siitä, että yhtiö olisi ikinä käyttänyt rekisteröintiä taustaansa nähden rajatussa kuviomuodossa. Yhtiö ei myöskään ilmoita mitään erottamislausumaa. Mikään erottamislausuma ei A:n näkemyksen mukaan myöskään tekisi B:n rekisteröinnistä erottamiskykyistä.

B:n viittaamat C Oyj:n yhteisötavaramerkit eivät ole miltään osin vertailukelpoisia, sillä C Oyj:n rekisteröinneissä olevat kuvat ovat selvästi omintakeisia ja erottamiskykyisiä. Toisaalta vertailuesimerkit ilmentävät hyvin sitä, että B:n rekisteröinnin ei selvästikään ole aiottu tarkoittavan ääriviivoiltaan taustaansa nähden rajattua kuvaa.

Lisäksi B:n rekisteröinti on selkeästi kokonaan erottamiskyvytön riippumatta siitä, miten se hahmotetaan. Rekisteröintiä ei voi rajata niin, että jäljelle voisi jäädä erottamiskykyinen osa. Rekisteröinti tulee kumota kokonaisuudessaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan valituksenalaisen päätöksen sekä Patentti- ja rekisterihallituksen 17.2.2003 tekemän päätöksen, jolla A:n väite on hylätty, ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle B:n tavaramerkkirekisteröinnin nro 221929 kumoamista varten.

Perustelut

Erottamiskykyä koskevat säännökset

Tavaramerkkinä voi tavaramerkkilain 1 §:n 2 momentin mukaan olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti ja jonka avulla voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa liikkeeseen lasketut tavarat toisten tavaroista. Tavaramerkkinä voi olla erityisesti sana mukaan lukien henkilön nimi, kuvio, kirjain, numero taikka tavaran tai sen päällyksen muoto.

Rekisteröitävän tavaramerkin tulee lain 13 §:n mukaan olla omiaan erottamaan haltijan tavarat muiden tavaroista. Tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistuspaikkaa tai -aikaa joko yksinomaan tai ainoastaan vähäisin muunteluin tai lisäyksin ilmaisevaa merkkiä ei sellaisenaan ole katsottava erottamiskykyiseksi. Erottamiskykyiseksi ei ole katsottava myöskään merkkiä, joka muodostuu yksinomaan tavaran luonteenomaisesta, teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tai tavaran arvoa olennaisesti korottavasta muodosta. Arvosteltaessa merkin erottamiskykyä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty.

Tavaramerkkilain säännösten tulkinnassa tulee ottaa huomioon Ensimmäinen neuvoston direktiivi 89/104/ETY jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä (tavaramerkkidirektiivi), jonka 2 artiklan mukaan tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti, erityisesti sanoin, henkilönnimet mukaan lukien, kuvioin, kirjaimin, numeroin taikka tavaroiden tai niiden päällyksen muodon avulla, jos sellaisella merkillä voidaan erottaa yrityksen tavarat tai palvelut muiden yritysten tavaroista tai palveluista.

Tavaramerkkidirektiivin 3 artiklan 1 kohdan a)-d) alakohtien mukaan seuraavia merkkejä ei saa rekisteröidä tai, jos ne on rekisteröity, ne on julistettava mitättömäksi: a) merkit, jotka eivät voi olla tavaramerkkeinä; b) tavaramerkkejä, joilta puuttuu erottuvuus; c) yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä muodostuvat tavaramerkit, jotka voivat elinkeinotoiminnassa osoittaa tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia; d) yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä muodostuvat tavaramerkit, jotka ovat tulleet yleisessä kielenkäytössä tai hyvän kauppatavan mukaan tavanomaisiksi.

Rekisteröidyn tavaramerkin luonne

B:lle rekisteröity tavaramerkki nro 221929 koostuu rekisteritietojen mukaan neliönmuotoisesta erilaisista sinisen värin värisävyjen ja mustan värin sommitelmasta, joka muistuttaa kuvaa laskostetusta sinisestä kankaasta. Tavaramerkkiä ei ole merkitty tavaramerkkirekisteriin värirekisteröintinä eikä sellaisesta ole rekisteröinnin haltijan selkeän ilmoituksen mukaan kysymys.

Rekisteritiedoista ei käy ilmi, onko hakemus tarkoittanut yksinomaan siinä olevan kuvan mukaista neliskulmaista, taustaansa nähden rajattua kuviotavaramerkkiä, vai onko se tarkoittanut kuvion mukaisen aiheen muunlaistakin käyttöä, kuten tavaramerkin haltijan esittämissä esimerkeissä aiheen käytöstä myyntipakkausmateriaaleissa.

Rekisteröinnin haltija on ilmoittanut, että tavaramerkkirekisteröinti nro 221929 on neliömuotoinen värillinen kuvio, kuten se on rekisteriotteessa esitetty. Patentti- ja rekisterihallitus ja valituslautakunta ovat käsitelleet tavaramerkkiä värillisenä kuviotavaramerkkinä.

Rekisteröity tavaramerkki poikkeaa kuitenkin perinteisestä kuviotavaramerkistä siinä, että kuvion ääriviivat eivät muodosta luonnollista ääriviivaa siinä esitetylle kuva-aiheelle, vaan katsojalle syntyy vaikutelma, että kuviossa näkyy vain osa kuva-aiheesta, joka jatkuu sen ääriviivojen ulkopuolella. Merkissä kuvatun laskostetun ja pinnaltaan sileän sinisen kankaan laskokset ja poimut eivät myöskään muodosta sellaista selkeää hahmoa tai kuvaa, joka ilman yksityiskohtien vertailua olisi erotettavissa samanlaisen ja -värisen kankaan poimuilusta muulla tavoin rajattuna otetusta kuvasta. Kysymys ei siten ole ornamentista tai muusta säännöllisestä ja systemaattisesta sommitelmasta.

Rekisteröidyn tavaramerkin erottamiskyky

Rekisteröity tavaramerkki voidaan käsittää kuvioksi ja se on sinänsä graafisesti esitettävissä.

Merkin ääriviivat muodostavat neliön, joka on tavanomaisena geometrisenä kuviona sinänsä vailla erottamiskykyä. Merkissä on siten tarkasteltava siinä esiintyvän kuva-aiheen ja väriyhdistelmän kykyä erottaa rekisteröinnin haltijan tavarat toisten tavaroista.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin (EY-tuomioistuin) on abstrakteja väritavaramerkkejä koskevassa oikeuskäytännössään asiassa C-49/02, Heidelberger Bauchemie GmbH, katsonut, että tällaiset merkit voivat muodostaa tavaramerkkidirektiivin 2 artiklassa tarkoitetun tavaramerkin ainoastaan, jos osoitetaan, että kyseiset värit tai väriyhdistelmät esiintyvät käyttöyhteydessään todellakin merkkinä, ja jos rekisteröintihakemukseen sisältyy systemaattinen sommitelma, jossa kyseessä olevat värit on yhdistetty keskenään ennalta määrätyllä ja muuttumattomalla tavalla. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että samat edellytykset tulee asettaa myös nyt käsiteltävänä olevalle värilliselle kuviotavaramerkille, joka siis kuvaa yksiväristä sileää kangasta laskostettuna.

Tavaramerkin kuva-aihe antaa, kuten edellä on esitetty, lähinnä vaikutelman laajemmasta kokonaisuudesta esitetystä näytekuvasta. Tämän vuoksi ei voida katsoa, että keskivertokuluttajat mieltäisivät sitä lainkaan tavaramerkiksi. Tavaramerkissä näkyvän värisommitelman ja sille rekisteröidyn väriselityksen epämääräisyyden vuoksi on lisäksi erittäin vaikea käytännössä arvioida, esiintykö tavaramerkki tuotteissa nimenomaan rekisteröidyssä muodossaan vai ei. Rekisteröinnin suojapiiri jää siten varsin epäselväksi.

Rekisteröity tavaramerkki ei sinänsä kuvaile rekisteröinnin tarkoittamia tavaroita luokissa 29 ja 30 tai niiden ominaisuuksia. A:n esittämästä selvityksestä kuitenkin ilmenee, että sen kuva-aihetta käytetään varsin yleisesti tuotteiden esillepanossa esimerkiksi mainostaustana ja tuotepakkauksissa siten, ettei rekisteröidyn tavaramerkin voida katsoa olevan tästäkään syystä omiaan erottamaan haltijan tavarat muiden tavaroista.

Lopputulos

Rekisteröityä tavaramerkkiä ei edellä esitetyillä perusteilla voida pitää tavaramerkkilain 1 §:n 2 momentissa ja 13 §:ssä tarkoitettuna erottamiskykyisenä tavaramerkkinä. Tavaramerkin rekisteröinnille on siten olemassa este, minkä vuoksi rekisteröinti tulee kumota. Kysymyksellä sekoitettavuudesta ei tässä tilanteessa ole oikeudellista merkitystä.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Niilo Jääskinen, Ilkka Pere, Jukka Mattila ja Sakari Vanhala. Asian esittelijä Kristina Björkvall.