12.2.2007

Asian aikaisempi käsittely

Ennakkoratkaisuhakemus

A Eastern Oy, joka on A Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö, on perustanut pääomasijoitustoimintaa harjoittavan niin sanotun rahastojen rahaston A Ky:n (jäljempänä Rahasto).

Rahaston tarkoituksena on sijoittaa toisiin pääomasijoitusrahastoihin pääasiassa hankkimalla äänettömän yhtiömiehen yhtiöosuuksia tai vastaavia henkilöyhtiöistä tai vastaavista rahastoyhtiöistä. Sijoitukset tehdään pääasiassa rahastoihin, jotka sijoittavat kohteisiin Venäjällä, Ukrainassa, Valkovenäjällä, Armeniassa, Azerbaidzanissa, Georgiassa, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Moldovassa, Tadzikistanissa, Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa. Edellisen pääasiallisen sijoitusfokuksensa lisäksi Rahasto voi sijoittaa Keski-Euroopan ja/tai Itä-Eurooppaan ja/tai Baltian maihin sijoittaviin rahastoihin.

Rahaston tarkoituksena on sijoittaa noin kymmeneen kohderahastoon, joista kuhunkin noin - miljoonaa euroa. Rahaston kohderahastot ovat pääomasijoitustoimintaa harjoittavia rahastoja (pois lukien kiinteistörahastot), jotka sijoittavat pääomasijoitusluonteensa mukaisesti yhtiöihin, joilla on hyvät kehitysnäkymät ja kasvupotentiaalia. Rahaston tarkoituksena on tehdä pääasiassa niin sanottuja buyout -sijoituksia.

Rahasto allokoi sijoituksensa seuraavasti:
- vähintään 50 prosenttia sijoitussitoumusten kokonaismäärästä Venäjälle, Ukrainaan, Valkovenäjälle, Armeniaan, Azerbaidzaniin, Georgiaan, Kazakstaniin, Kirgisiaan, Moldovaan, Tadzikistaniin, Turkmenistaniin ja Uzbekistaniin sijoittaviin rahastoihin.
- noin 10-20 prosenttia sijoitussitoumusten kokonaismäärästä Itä-Eurooppaan ja Keski-Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin.
- noin 20-30 prosenttia sijoitussitoumusten kokonaismäärästä maakohtaisiin sijoituksiin Keski-Euroopassa ja eteläisessä Itä-Euroopassa keskittyviin rahastoihin.

Rahaston tarkoituksena on sijoittaa yhteen sijoituskohteeseen korkeintaan 25 prosenttia sijoitussitoumusten kokonaismäärästä. Rahasto voi myös sitoutua sijoittamaan enemmän kuin sijoitussitoumusten kokonaismäärän edellyttäen, että Rahaston sitoumukset eivät kokonaisuudessaan ylitä 110 prosenttia sijoitussitoumusten kokonaismäärästä.

Rahasto on tarkoitettu ensisijaisesti institutionaalisille sijoittajille, kuten vakuutus- ja eläkeyhtiöille. Rahastoa on tarkoitus alkaa markkinoida myös ulkomaisille sijoittajille. Rahaston minimimerkintä on - euroa. Rahaston vastuunalaisena yhtiömiehenä toimiva A Eastern Oy voi kuitenkin hyväksyä edellä mainittua pienempiäkin sijoituksia. Rahaston tavoitekoko on - miljoonaa euroa.

Rahasto voi myös ottaa lyhytaikaista lainaa sijoituksen väliaikaiseen rahoittamiseen, Rahaston kulujen kattamiseen, Rahaston käyttöpääomaksi sekä sijoituskohteena olevia rahastoja tai kolmatta osapuolta kohtaan olevien velvoitteiden täyttämiseksi.

Rahaston yhtiömiehet eli A Eastern Oy vastuunalaisena yhtiömiehenä ja Rahaston sijoittajat sen äänettöminä yhtiömiehinä ovat solmineet Rahastoa koskevat sopimukset.

Yhtiösopimuksen mukaan Rahaston toimialana ja ainoana tarkoituksena on pääomasijoitustoiminnan harjoittaminen tekemällä sijoituksia pääomasijoitustoimintaa harjoittaviin rahastoihin, sijoitusyhtiöihin tai vastaaviin.

Yhtiösopimuksessa sovitaan myös Rahaston määräaikaisuudesta. Yhtiösopimuksen mukaan Rahaston toimikausi päättyy kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun viimeinen uusi yhtiömies tai pääomapanoksen korotus on hyväksytty. Vastuunalaisena yhtiömiehenä toimiva A Eastern Oy voi kuitenkin päättää jatkaa Rahaston toimikautta enintään neljällä vuodella edellä mainitusta. Rahaston määräaikaisuus heijastaa myös sen tekemien sijoitusten määräaikaisuutta. Lisäksi se seikka, että sijoitukset tehdään pääomasijoitusrahastoihin, jotka yleisesti ovat määräaikaisia ja joiden sijoitukset ovat määräaikaisia, on vahva indisio Rahaston tekemien sijoitusten määräaikaisuudesta.

Rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta Rahaston tarkoituksena ei ole sijoittaa sijoituksista kertyviä pääomanpalautuksia ja muita tuloja uudelleen, vaan pääomasijoitustoiminnalle tyypilliseen tapaan Rahasto jakaa sijoituksista kertyvät pääomapalautukset ja muut tulot yhtiömiehille yhtiösopimuksessa määritellyssä järjestyksessä.

Rahaston luonnollinen tavoite on tuottaa yhtiömiehilleen tuottoa sijoituskohteina olevien rahastojen yhtiöosuuksien arvonnousun kautta. Rahaston kohderahastot ovat pääasiassa läpivirtausyksikköjä, joiden tulo muodostuu ennen kaikkea kohdeyhtiöistä irtauduttaessa syntyvistä luovutusvoitoista ja mahdollisesti jossain määrin myös kohdeyhtiöiden kohderahastoille maksamista korko- ja osinkotuloista. Koska kohderahastot ovat lähtökohtaisesti verotuksellisesti läpivirtausyksikköjä, niiden saamat tulot kanavoituvat pääsääntöisesti Rahaston ja edelleen sen yhtiömiesten verotettavaksi tuloksi.

Rahasto täyttää tuloverolain 9 §:n 5 momentissa tarkoitetun pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön käsitteen seuraavista syistä:
- Rahaston yhtiösopimuksen mukaisena ja tosiasiallisena ainoana tarkoituksena on pääomasijoitustoiminnan harjoittaminen,
- Rahaston sijoitustoiminta on määräaikaista ja sen varat koostuvat ulkopuolisten (pääosin kohderyhmä muodostuu institutionaalisista sijoittajista) sijoittajien varoista, joita hallinnoi pääomasijoitustoiminnassa käytetyille rakenteille tyypillisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä toimiva hallinnointiyhtiö,
- Rahaston sopimusdokumentaatio ja -rakenne on pääomasijoitustoiminnalle tyypillistä, sijoitustoiminnan keskeisenä tavoitteena on saada arvonnousua sijoituskohteista,
- sijoituskohteet ovat epälikvidejä, listaamattomia kohteita,
- sijoitustoiminnassa on kyse varsin riskipitoisista sijoituksista, mitä mahdollinen velan käyttö ja mahdollisuus sitoutua sijoittamaan kohteisiin Rahaston sijoittajien sitoumukset ylittävä määrä korostavat,
- Rahastolla ei ole pääasiassa muita tuloja kuin sijoituksista irtautumisesta saadut tulot.

Rahasto on hakenut ennakkoratkaisua siitä, onko hakemuksessa kuvattua sijoitustoimintaa harjoittavaa Rahastoa eli A Ky:tä pidettävä sellaisena tuloverolain 9 §:n 5 momentissa tarkoitettuna pääomasijoitustoimintaa harjoittavana kommandiittiyhtiönä, jonka rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen tulosta ei Rahasto ole velvollinen perimään lähdeveroa muulta kuin siltä osin kuin tulo olisi rajoitetusti verovelvollisen suoraan saamana veronalaista.

Ennakkoratkaisu

Keskusverolautakunta on lausunut ennakkoratkaisuna Rahaston eli A Ky:n vuosina 2006 - 2008 toimittamaa lähdeveron perintää varten, että hakemuksessa kuvattua sijoitustoimintaa harjoittavaa Rahastoa on pidettävä sellaisena tuloverolain 9 §:n 5 momentissa tarkoitettuna pääomasijoitustoimintaa harjoittavana kommandiittiyhtiönä, jonka rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen tulosta ei Rahasto ole velvollinen perimään lähdeveroa muulta kuin siltä osin kuin tulo olisi rajoitetusti verovelvollisen suoraan saamana veronalaista.

Perustelut

Tuloverolain 9 §:n 5 momentin mukaan poiketen siitä, mitä tuloverolain 9 §:n 3 momentissa säädetään, yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön rajoitetusti verovelvollisen äänettömän yhtiömiehen, johon sovelletaan Suomen ja kyseisen yhtiömiehen asuinvaltion välillä solmittua kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevaa sopimusta, osuutta vastaava osa kommandiittiyhtiön saamasta tulosta on veronalaista tuloa vain siltä osin kuin tulo olisi rajoitetusti verovelvollisen suoraan saamana ollut veronalaista. Jos osakkaan veronalainen tulo ylittää kyseisen osakkaan osuuden yhtymän tuloon, ylittävä osa luetaan veronalaiseksi tuloksi kymmenenä seuraavana verovuotena sitä mukaa kuin tulo-osuutta kertyy. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavalla kommandiittiyhtiöllä tarkoitetaan kommandiittiyhtiötä, jonka yhtiösopimuksen mukaisena ja tosiasiallisena ainoana tarkoituksena on pääomasijoitustoiminnan harjoittaminen.

Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 g §:n mukaan tuloverolain 9 §:n 5 momentissa tarkoitettu kommandiittiyhtiö on velvollinen perimään lähdeveroa samassa lainkohdassa tarkoitetun rajoitetusti verovelvollisen osuuteen yhtymän tuloon sisältyvästä 3 §:ssä tarkoitetusta tulosta.

Pääomasijoitustoimintaa ei ole määritelty verolainsäädännössä säännöksen tasolla. Hallituksen esityksen 64/2005 perusteluissa viitataan pääomasijoitustoiminnan määritelmään yritys- ja pääomaverouudistusta koskevassa hallituksen esityksessä 92/2004. Sen mukaan pääomasijoitustoiminnalla tarkoitetaan varojen sijoittamista kehitysmahdollisuuksia omaaviin kohdeyrityksiin. Tällainen sijoitus tehdään tyypillisesti oman pääoman ehtoisina osakesijoituksina. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan irtautuu kohdeyrityksestä tietyn määräajan kuluessa. Toiminnan tarkoituksena on kasvattaa ostettujen yritysten arvoa ja saada toiminnalleen tuotto myytävän yrityksen arvonnousun muodossa. Ennen irtautumistaan kohdeyhtiöstä pääomasijoittaja ei yleensä saa tuottoa, vaan yhtiön liiketoiminnan tuotto muodostuu kohdeyhtiön osakkeiden myynnistä.

Rahaston vastuunalainen yhtiömies on A Eastern Oy ja äänettöminä yhtiömiehinä ovat sijoittajat. Rahaston toimialana ja ainoana tarkoituksena on pääomasijoitustoiminnan harjoittaminen tekemällä sijoituksia pääomasijoitustoimintaa harjoittaviin rahastoihin, sijoitusyhtiöihin tai vastaaviin. Rahaston toimikausi on määräaikainen. Hakemuksen mukaan Rahaston käytännön toimintaa on sijoittaminen toisiin pääomasijoitusrahastoihin pääasiassa hankkimalla äänettömän yhtiömiehen yhtiöosuuksia tai vastaavia henkilöyhtiöistä tai vastaavista rahastoyhtiöistä. Rahaston tulot muodostuvat pääasiassa sijoituksista irtautumisesta saaduista tuloista. Rahasto voi ottaa lyhytaikaista lainaa sijoitusten väliaikaiseen rahoittamiseen, Rahaston kulujen kattamiseen, Rahaston käyttöpääomaksi sekä velvoitteiden täyttämiseksi.

Näissä olosuhteissa Rahaston toimintaa on pidettävä yksinomaan pääomasijoitustoimintana ja Rahastoa sellaisena kommandiittiyhtiönä kuin tuloverolain 9 §:n 5 momentissa tarkoitetaan. Tällainen kommandiittiyhtiö on velvollinen perimään lähdeveroa rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 g §:n mukaisesti.

Sovelletut oikeusohjeet

Tuloverolaki 9 § 3 mom. ja 5 mom.
Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 3 g §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veroasiamies on vaatinut Keskusverolautakunnan päätöksen kumoamista ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttavaksi, että Rahastoa ei ole pidettävä tuloverolain 9 §:n 5 momentissa tarkoitettuna kommandiittiyhtiönä ja että rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 g §:n säännös ei näin ollen tule sovellettavaksi.

Pääomasijoittajan käsitteestä on lausuttu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n puitteissa hallituksen esityksessä 92/2004 yritys- ja pääomaverouudistukseksi kohdassa 3.3.3 Luovutusvoiton verovapauden soveltamisala / Kohdeyhtiön toiminnan luonne sekä siihen liittyvässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä 12/2004. Hallituksen esityksessä 64/2005 laeiksi tuloverolain 9 §:n ja rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta on viitattu hallituksen esityksessä 92/2004 olevaan pääomasijoittajan käsitteeseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 2005:74 toimintaa on tarkasteltu kokonaisuutena eikä omistuksen välillisyydelle ole annettu merkitystä. Tuloverolain 9 §:n 5 momentin säännös eroaa kuitenkin elinkeinoverolain 6 §:n säännöksestä. Tuloverolain 9 §:n 5 momentin säännöksen mukaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavalla kommandiittiyhtiöllä tarkoitetaan kommandiittiyhtiötä, jonka yhtiösopimuksen mukaisena ja tosiasiallisena ainoana tarkoituksena on pääomasijoitustoiminnan harjoittaminen. Tällaista nimenomaista ainoan tarkoituksen rajoitusta ei ole elinkeinoverolain 6 §:ssä, joten mainitusta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä 2005:74 ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä tuloverolain 9 §:n 5 momentin soveltamiseen. Välillisen omistusrakenteen tilanteessa holdingyhtiötoiminnalla on nähtävä itsenäinen tarkoituksensa; muuten pitää katsoa, että holdingyhtiörakenne on tarpeeton. Välillisen omistusrakenteen tilanteessa ei holdingyhtiön ainoana tarkoituksena voi olla tuloverolain 9 §:n 5 momentin mielessä pääomasijoitustoiminnan harjoittaminen. Sellainen välillisestä omistusrakenteesta riippumaton kokonaistarkastelu, jota on noudatettu elinkeinoverolain 6 §:n tulkinnassa ja joka sopii elinkeinoverolain 6 §:n tulkintaan, ei ole mahdollinen tuloverolain 9 §:n 5 momentin puitteissa, koska viimeksi mainitun säännöksen taustalla on tavoite saattaa ulkomaisen pääomasijoittajan suomalaisen kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston kautta tekemä sijoitus suomalaiseen kohdeyritykseen verotuksellisesti samaan asemaan kuin suoraan suomalaiseen kohdeyritykseen tehty sijoitus.

Rahasto on niin sanottu rahastojen rahasto, jonka tarkoituksena on sijoittaa noin kymmeneen kohderahastoon, jotka ovat pääomasijoitustoimintaa harjoittavia rahastoja (poislukien kiinteistörahastot), jotka sijoittavat pääomasijoitusluonteensa mukaisesti yhtiöihin, joilla on hyvä kehitysnäkymät ja kasvupotentiaalia. Rahaston tarkoituksena on tehdä pääasiassa niin sanottuja buyout -sijoituksia. Rahaston kohderahastot ovat pääasiassa läpivirtausyksiköitä.

Rahasto ei tee itse sijoituksia kohdeyhtiöihin, vaan sijoittaa rahastoihin, jotka puolestaan tekevät sijoitukset lopullisiin kohteisiin.

Rahasto voi ottaa myös lyhytaikaista lainaa sijoitusten väliaikaiseen rahoittamiseen, Rahaston kulujen kattamiseen, Rahaston käyttöpääomaksi sekä sijoituskohteena olevia rahastoja tai kolmatta osapuolta kohtaan olevien velvoitteiden täyttämiseksi.

Tässä tapauksessa pääomasijoittajalle ominainen irtautuminen kohteesta johdetaan epäsuorasti Rahaston määräaikaisuudesta ja sen sijoituskohteina olevien pääomasijoitusrahastojen määräaikaisuudesta ja niiden tekemien sijoitusten määräaikaisuudesta, eikä esimerkiksi siitä, että Rahaston irtautumisella olisi suoraa tekemistä kohdetoiminnan kehitysvaiheen kanssa.

Rahasto on valituksen johdosta antamassaan vastineessa vaatinut valituksen hylkäämistä ja lausunut muun ohessa, että laissa tai sen esitöissä ei ole mitenkään otettu kantaa siihen, miten Rahaston sijoitukset kohdeyhtiöihin rakenteellisesti tai juridisteknisesti järjestetään. Tuloverolain 9 §:n 5 momentin mukaan suomalaisen kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen tulo-osuus on Suomessa veronalaista vain siltä osin kuin tulo olisi rajoitetusti verovelvollisen suoraan saamana ollut veronalaista. Lain tarkoituksena on toteuttaa kansainvälisesti tavanomainen läpivirtausperiaate rahastona toimivan kommandiittiyhtiön (limited partnership) verotuksessa. Tällöin rahaston kautta sijoittamisesta ei itsessään aiheudu ylimääräisiä verokustannuksia. Lainmuutoksen tarkoituksena oli mahdollistaa se, että suomalaisilla pääomasijoitusrahastoilla ei olisi verotuksesta johtuvia esteitä saada myös ulkomaista sijoituspääomaa.

Rahaston itsenäinen tarkoitus on tarjota sijoittajille mahdollisuus tehdä yksi sijoitus Rahastoon sen sijaan, että sijoittaja joutuisi tekemään lukuisia erillisiä sijoituksia suoraan kohderahastoihin. Rahasto tarjoaa palvelun, jonka ostamalla Rahaston sijoittajan ei itse tarvitse etsiä ja arvioida kohderahastoja, vaan Rahaston kautta sijoittajan on mahdollista tehdä maantieteellisesti ja toimialakohtaisesti hajautettuja pääomasijoituksia. Kaikki A -konserniin kuuluvat yhtiöt harjoittavat yksinomaan pääomasijoitustoimintaan liittyvää toimintaa, eli konserniin ei kuulu esimerkiksi pankki- tai muuta rahoitustoimintaa harjoittavia yhtiöitä.

Rahastoihin sijoittava rahasto (Fund of Funds) on hyvin yleinen sijoitustoiminnan muoto kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Tällainen rahasto palvelee hyvin sijoittajien intressiä, sillä sen avulla sijoituksia saadaan hajautettua tehokkaasti eri markkinoille ja erilaisille toimialoille. Rahaston toimialana ja ainoana tarkoituksena on pääomasijoitustoiminnan harjoittaminen tekemällä sijoituksia pääomasijoitustoimintaa harjoittaviin rahastoihin, sijoitusyhtiöihin tai vastaaviin, jotka puolestaan sijoittavat pääosin noteeraamattomiin yrityksiin. Rahaston toimikausi on määräaikainen ja sen tulot muodostuvat sen kohderahastoista saaduista tuloista (epäsuorasti siten pääasiassa tuloista, jotka kohderahastot saavat sijoituksistaan irtautumisessaan).

Edellä mainittu tarkoittaa sitä, että mikäli tuloverolain 9 §:n 5 momentin tarkoittama kommandiittiyhtiö sijoittaa sijoituskohteeseen toisten rahastojen kautta, kommandiittiyhtiön äänettömänä yhtiömiehenä olevan rajoitetusti verotusvelvollisen veroaseman Suomessa tulee vastata sitä, mikä se olisi, jos kysymyksessä oleva yhtiömies olisi suoraan osakkaana kyseisessä kohderahastossa.

Tuloverolain 9 §:n 5 momentin tarkoitus ei voi olla estää suomalaisia pääomasijoitusrahastoja käyttämästä pääomasijoitusalalla vallitsevien kansainvälisten käytäntöjen mukaisia sijoitusrakenteita. Jos erilaisten sijoitusrakenteiden käyttö (esimerkiksi toisten pääomasijoitusrahastojen kautta sijoittaminen) olisi haluttu rajata pois, eli säännös olisi haluttu sovellettavaksi vain tilanteissa, joissa kommandiittiyhtiö omistaa suoraan lopullisen sijoituskohteen osakkeet tai varallisuuden, edellytys olisi tullut nimenomaisesti kirjata lakiin. Tällainen rajaus olisi ollut veropoliittisesti epätarkoituksenmukainen, sillä se tekisi käytännössä tyhjäksi huojennussäännöksen tavoitteen saada suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin myös ulkomaisia sijoittajia.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu 2005:74 vahvistaa sen yleisemminkin Suomen vero-oikeudessa voimassa olevan oikeusperiaatteen, että liiketoiminnan luonnetta arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota toiminnan tosiasialliseen taloudelliseen luonteeseen, jolloin juridisilla rakenteilla tai muodoilla ei ole arvioinnissa ratkaisevaa merkitystä. Toiminnan luonnetta arvioitaessa on päähuomio tosiasiallisessa toiminnassa, ei käytetyssä juridisessa muodossa. Tämä on ymmärrettävä, sillä muutoin verovelvolliset voisivat pelkästään juridisia muotoja käyttämällä muuttaa toimintansa vero-oikeudellista määrittelyä. Tuloverolain 9 §:n 5 momentti on vastaavalla tavalla kytketty pääomasijoitustoiminnan käsitteeseen kuin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §. Myös tuloverolain 9 §:n 5 momentin käsitteen pääomasijoitustoiminnan tulkinnassa tulisi noudattaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 2005:74 vahvistettua tulkintaperiaatetta.

Laissa oleva ainoan tarkoituksen vaatimus ei liity pääomasijoitustoiminnan käsitteen tulkintaan, vaan se on lisäedellytys tuloverolain 9 §:n 5 momentin soveltamiselle. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:ää sovellettaessa on lähtökohtaisesti mahdollista, että samaa juridista yksikköä pidetään joidenkin osakeomistusten osalta pääomasijoittajana ja muun osakeomistuksen osalta teollisena yhtiönä eli muuna kuin pääomasijoittajana. Tuloverolaissa mainitun säännöksen huojennus on rajattu yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittaviin kommandiittiyhtiöihin.

Rahaston toiminta on sellaista pääomasijoitustoimintaa kuin mitä tuloverolain 9 §:n 5 momentissa tarkoitetaan ja mihin hallituksen esityksessä 64/2005 viitataan.

Laissa tai lain esitöissä ei rajoiteta velan käyttömahdollisuutta. Vakiintuneiden markkinatapojen mukaan pääomasijoitusrahastoissa on mahdollisuus velan käyttöön. Erityisesti viime vuosina pääomasijoittajat ovat käyttäneet sijoitustoiminnassaan voimakkaasti velkavipua, eli velan käyttömahdollisuutta voidaan nimenomaisesti pitää pääomasijoitustoiminnalle tyypillisenä piirteenä. Rahaston kohdalla velanottomahdollisuus rajoittuu vain väliaikaiseen rahoittamiseen, joten Rahaston tarkoituksena ei ole varsinainen velkarahoituksen käyttäminen sijoitustoiminnassa.

Myöskään veroasiamiehen viittaamissa hallituksen esityksessä 92/2004 ja valiokuntamietinnössä 12/2004 ei ole suljettu pääomasijoittajan käsitteen ulkopuolelle sellaista sijoittajaa, joka harjoittaa pääomasijoitustoimintaa välillisen rakenteen kautta. Lain esitöistäkään ei siis voi johtaa tulkintaa, jonka mukaan välillisen rakenteen käyttäminen pääomasijoitustoiminnassa poistaisi pääomasijoittajan statuksen.

Veroasiamies on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Kun otetaan huomioon valituksessa esitetyt vaatimukset ja Keskusverolautakunnan päätös perusteluineen ja sovellettuine säännöksineen, ei ole syytä muuttaa Keskusverolautakunnan antamaa ennakkoratkaisua. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Esa Aalto, Raimo Anttila, Ahti Vapaavuori ja Matti Halén. Asian esittelijä Marina Äimä.