28.6.2005

Asian aikaisempi käsittely

X:n kaupungin opetustoimessa oli ollut haettavana V:n koulun (vuosiluokat 7-9) rehtorin virka, jonka hakijalta edellytettiin vahvaa osaamista pedagogisessa johtamisessa, koulun hallinnossa ja taloudenhoidossa. Virkaan etsittiin koulukulttuurin kehittäjää, jolla oli koulun johtamiseen ja muuhun opetustoimen yhteistyöhön tarvittavia sosiaalisia taitoja.

Määräaikaan 1.11.2002 mennessä hakemuksensa jätti seitsemän hakijaa. Haastatteluryhmä haastatteli ensimmäisessä vaiheessa viittä hakijaa. Ryhmän suosituksen pohjalta opetuslautakunta haastatteli vielä kolmea hakijaa, filosofian maisteri A:ta, filosofian maisteri B:tä ja kasvatustieteiden maisteri C:tä.

X:n kaupungin opetustoimenjohtaja esitti lautakunnalle edellä mainituista kolmesta hakijasta perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet huomioon ottaen laatimansa vertailun perusteella, että rehtorin virkaan valitaan B.

Opetuslautakunta on 14.1.2003 (§ 7) äänestyksen jälkeen päättänyt valita perusopetusta antavan koulun rehtorin virkaan, sijoituspaikkana V:n koulu, A:n. A sai vaalissa kahdeksan ääntä ja B neljä ääntä.

Opetuslautakunta on 18.2.2003 (§ 18) äänin 7-5 hylännyt B:n ja C:n oikaisuvaatimukset, joissa oli vaadittu lautakunnan päätöksen kumoamista Suomen perustuslain 125 §:n mukaisten yleisten virkanimitysperusteiden vastaisena.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

B on valituksessaan vaatinut, että opetuslautakunnan päätös kumotaan lainvastaisena ja B valitaan V:n koulun rehtorin virkaan. Hän on lisäksi vaatinut, että päätöksen täytäntöönpano kielletään siihen asti, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. B on vielä vaatinut, että hänen oikeudenkäyntikulunsa korvataan 500 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Suomen perustuslain 125 §:n mukaan virkaan on valittava taidoltaan, kyvyltään ja koetellulta kansalaiskunnoltaan ansioitunein hakija. B on selvästi kyvykkäämpi, taitavampi sekä kansalaiskunnoltaan ylivertainen virkaan valittuun verrattuna. B:n näkemystä tukee muun ohella opetustoimenjohtajan ehdotus opetuslautakunnalle sekä opetustoimenjohtajan lautakunnan päätökseen liittämä eriävä mielipide.

C on valituksessaan vaatinut, että opetuslautakunnan päätös kumotaan lainvastaisena. Hän on lisäksi vaatinut, että päätöksen täytäntöönpano kielletään, kunnes hallinto-oikeus on antanut asiassa ratkaisunsa. C on vielä vaatinut, että hänen oikeudenkäyntikulunsa korvataan laillisine korkoineen.

Opetuslautakunta on sivuuttanut Suomen perustuslain 125 §:n säännöksen yleisistä virantäyttöperusteista. Kolmesta kärkihakijasta on valittu taidoiltaan ja kyvyiltään selvästi kahta muuta hakijaa vähemmän ansioitunut.

Esittelijän toiminta on ollut hakijoiden todelliset pätevyyserot häivyttävää ja tarkoitushakuista. Esittelijä on laatimansa ansiovertailun taito-osiossa jättänyt tuomatta esiin vertailtavien hakijoiden todelliset erot koulutuksen ja hallinto- sekä opettajakokemuksen suhteen todeten yhteenvedossa hakijoiden olevan melko tasavertaisia taitojen osalta. C:n kahden vuosikymmenen kokemus koulun johtajana ja rehtorina sekä B:n 13 vuoden kokemus rehtorina ovat esittelijän mielestä A:n lukuvuoden ajalta kertyneeseen johtamiskokemukseen nähden melko tasavertaisia. Lisäksi C:n opettajakokemus esitellään todellista vähäisempänä, sillä koulunjohtaja on ala-asteella opettaja, jolla on lisätehtävänä johtamistehtävä. C:llä on opettajakokemusta 11,5 vuotta, mikä määrä on selvästi enemmän kuin kahdella muulla vertailussa olleella hakijalla.

Esittelyssä ei ole käsitelty lainkaan rehtorin virkaan vaadittavaa muodollista pätevyyttä. A:n pätevyys virkaan on kyseenalainen ja hänen osallistumistaan pitkäkestoiseen rehtorikoulutukseen ei tule ottaa tässä mielessä huomioon, koska sitä ei ole suoritettu loppuun.

Kyky-osiossa esittelijä on korostanut virkaan valitun toisarvoisia ansioita jättäen mainitsematta C:n vähintään yhtä painavia ansioita ja vahvuuksia. Asiassa olisi tullut vertailla hakijoiden ansioiden painoarvoa. Lisäksi maininta C:n poliittisesta toiminnasta on voinut saattaa hänet epäedulliseen valoon muihin hakijoihin nähden.

Kyky-osion yhteenvedossa hakijoita ei ole vertailtu yhdenmukaisin argumentein. C:tä on arvioitu pelkästään harrastustoiminnan ja B:tä työtehtävien perusteella, kun taas A:ta on kuvattu myös haastattelussa esiin tulleiden persoonallisten ominaisuuksien valossa. Haastattelussa saadun lisäinformaation käyttö argumentoinnin perusteena on ollut ristiriidassa tasapuolisuuden vaatimuksen kanssa.

Esittelijän näkemyksessä on korostunut tietotekninen osaaminen erityisenä kykytekijänä, vaikka hakuilmoituksessa sitä ei erityisesti vaadittu. C hallitsee kokemuksensa perusteella rehtorin viran hoitamisessa tarvittavat tietotekniset taidot. Sen sijaan hakuilmoituksessa mainittua "koulukulttuurin kehittäjä" edellytystä ei ole arvioitu lainkaan.

Esittelytekstin perusteella syntyy mielikuva, että esittelijä on aikonut esittää virkaan kolmesta kärkihakijasta kokemattomimman, mutta päätynyt kuitenkin ehdottamaan B:tä.

Opetuslautakunta on äänestyksen jälkeen antamissaan lausunnoissa vastustanut valitusten hyväksymistä.

Lausuntojen mukaan A osoitti haastattelutilanteessa olevansa B:tä ja C:tä dynaamisempi ajatuksissaan V:n koulun kulttuurin muutostarpeista. Johtamisnäkemyksessään hän oli enemmän demokraattisen, itseohjautuvan kouluyhteisöjohtamisen kannalla B:hen ja C:hen verrattuna. Hänen oppimiskäsityksensä heijasti B:tä ja C:tä selkeämpää oppijalähtöisyyttä, minkä koulun opettajakuntakin totesi omassa lausunnossaan. B osoitti haastattelutilanteessa puutteellista itsearviointia, mistä esimerkki löytyy myös hänen valituksestaan "olen selvästi kyvykkäämpi, taitavampi sekä kansalaiskunnoltani ylivertainen virkaan valittuun verrattuna". C antoi vaikutelman, että hän ei ole dynaamisesti valmis kehittämään koulua yhteinen koulu kaikille -vision pohjalta eikä myöskään vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen pohjalta.

A:n koulutus on ajantasaisempi kuin B:n ja C:n. B on nostanut esille atk-osaamistaan, mutta se ei ole rehtorin ydinosaamisalue. Tärkeämpää on hyviin ihmissuhdetaitoihin perustuva dynaaminen johtaminen, josta A on osoittanut esimerkkiä ja jota hän toi C:tä enemmän esille.

B:llä ja C:llä on enemmän kokemusta kuin A:lla, mutta kokemusta on myös tarkasteltava suhteessa ikään. C:llä on myös koeteltua kansalaiskuntoa enemmän kuin A:lla. Nuoresta iästään huolimatta A on lyhyessä ajassa saanut työyhteisön luottamuksen ja tuen rehtorin virkaan, mikä on merkki A:n onnistuneesta rehtorin viran hoidosta. A on kaiken kaikkiaan hoitanut rehtorin tehtävät moitteettomasti.

Helmikuun 2003 kokouksessa suoritetussa rehtorin virkavaalissa C ei saanut opetuslautakunnan tai esittelijän kannatusta.

C:n epäily A:n muodollisesta kelpoisuudesta kyseiseen virkaan on aiheeton, koska A täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) mukaiset kelpoisuusehdot.

X:n kaupunginhallitukselle on varattu tilaisuus lausua asiasta.

A on antanut selityksen asiasta.

B ja C ovat antaneet selitykset opetuslautakunnan lausunnon ja A:n antaman selityksen johdosta.

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään B:n ja C:n opetuslautakunnan päätöksestä tekemien valitusten johdosta kumonnut opetuslautakunnan päätökset 14.1.2003 (§ 7) ja 18.2.2003 (§ 18). Hallinto-oikeus on velvoittanut X:n kaupungin suorittamaan sekä B:lle että C:lle kummallekin korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 500 euroa ja sille vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut päivästä, jona hallinto-oikeuden päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp s. 180) mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja taitoja ja tietoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen henkilön yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan liittyvät konkreettiset työtehtävät.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 2 §:n mukaan rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on:
1) ylempi korkeakoulututkinto;
2) tässä asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus;
3) riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä
4) opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

Edelleen mainitun asetuksen 3 §:n mukaan rehtorin tulee hallita täydellisesti oppilaitoksen opetuskieli.

Mainitun asetuksen 27 §:n mukaan henkilö, joka on tämän asetuksen voimaantullessa 1.1.1999 kelpoinen muun muassa peruskoulun rehtorin virkaan tai toimeen tai joka on saanut erivapauden tai kelpoisuustodistuksen vastaavaan virkaan tai toimeen, on kelpoinen toimimaan tässä asetuksessa tarkoitettuna asianomaisen koulutusmuodon rehtorina.

Hakijoiden koulutus ja työkokemus

A

Virkaan valittu A on suorittanut 28.11.1995 Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa filosofian kandidaatin tutkinnon maantieteen koulutusohjelman aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon mukaan. Tutkintoon ovat sisältyneet aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot arvolauseella hyvät tiedot. Näihin opintoihin ovat sisältyneet kouluhallinnon alinta arvosanaa vastaavat opinnot. Maailmanperintöopetuksen täydennyskoulutuskurssin, jonka laajuus on ollut kolme opintoviikkoa, hän on suorittanut 14.12.2001. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetustoimen hallinto ja johtaminen -opintokokonaisuuden, jonka laajuus on ollut 15 opintoviikkoa, A on suorittanut 20.12.2001.

A on työskennellyt valmistumisensa jälkeen V:n kunnan peruskoulun yläasteella luonnonhistorian ja maantiedon lehtorin viransijaisena 8.1. - 1.6.1996. J:n kunnan peruskoulun yläasteen maantiedon ja biologian lehtorina hän on työskennellyt 1.8.1996 - 31.7.2001. Tehtävään ovat kuuluneet ATK-vastaavan tehtävät. X:n kaupungin palveluksessa biologian ja maantiedon lehtorina A on ollut 1.8.2001 - 31.7.2002 ja 1.8.2002 alkaen perusopetuksen väliaikaisena rehtorina V:n koulussa. J:n kunnassa A on työskennellyt myös kansalaisopiston tietotekniikan väliaikaisena tuntiopettajana 1.8. - 31.12.1999 ja 1.8.2000 - 31.12.2000.

Luottamustehtävissä A on toiminut vuosina 1990 - 1998 jousiammunnan valmentajana sekä 1.9.1996 lukien kansainvälisenä jousiammuntatuomarina ja tuomarikouluttajana. AKAVA-JS:n pääluottamusmiehenä hän on toiminut J:n kunnassa 1.8.2000 - 31.7.2001 ja 1.8.2002 alkaen X:n kaupungissa AKAVA-JS:n luottamusmiehenä. Lisäksi A:lla on useita mitaleita SM- ja kansainvälisen tason jousiammuntakilpailuista.

B

Virkaan valitsematta jäänyt B on 27.5.1981 suorittanut Jyväskylän yliopiston matemaatisluonnontieteellisessä tiedekunnassa filosofian kandidaatin tutkinnon. Kouluhallinnon alimman arvosanan hän on suorittanut 2.5.1980. Aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot hän on suorittanut Jyväskylän yliopistossa 25.2.1982. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa B on suorittanut 7.1.1988 approbatur-arvosanan tietojenkäsittelyopissa.

B on vuosina 1982 - 1993 osallistunut useille tietotekniikan kursseille sekä toiminut kouluttajana useissa tietotekniikkaa käsittelevissä koulutustilaisuuksissa.

Opetushallituksen hyväksymän Koulunjohdollisen peruskoulutuksen B on suorittanut neljässä kolmipäiväisessä koulutusjaksossa (yhteensä 78 h) seuraavasti:
- Koulun hallinto 3.-5.4.1991
- Koulun ihmissuhteet 2.-4.9.1991
- Koulun opetussuunnitelma 25.-28.5.1993
- Suomalainen koulu muuttuvassa maailmassa 18.-20.10.1993

Opetushallituksen H:n kurssikeskuksessa B on johtanut tai kouluttanut 1.1.1995 - 5.6.1998 välisenä aikana 18:ssa eri koulutustilaisuudessa yhteensä 314 opetustuntia. B on osallistunut Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosaston vuoden 1998 aikana järjestämään Arviointikouluttajakoulutukseen (40 h). Kuntakoulutus Oy:n kurssille Koulunjohdollisesta valmennuksesta hän on osallistunut 3.-5.11.1999 ja 2.-4.2.2000 (yhteensä 44 h).

B on työskennellyt valmistumisensa jälkeen X:n kaupungin palveluksessa 1.8. - 7.9.1981 peruskoulun yläasteen matematiikan tuntiopettajana, 1.2.1982 peruskoulun yläasteen matematiikan ja fysiikan päätoimisen tuntiopettajan sijaisena ja 3.5. - 31.5.1982 peruskoulun yläasteen matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorin sijaisena. Edelleen 1.8.1982 - 31.7.1983 B on toiminut peruskoulun yläasteen matematiikan tuntiopettajana (9 vkt), X:n lukion iltalinjan tuntiopettajana (8,6 vkt) sekä V:n lukion kemian tuntiopettajana (4 vkt) ja X:n lukion matematiikan tuntiopettajana (6 vkt) yhteensä 27,6 vkt. Yliopiston alaisen normaalikoulun matematiikan tuntiopettajana B on toiminut 3.11.1981 ja 10. - 12.11.1981 sekä fysiikan ja kemian tuntiopettajana 8. - 12.2.1982.

V:n kaupungin Y:n yläasteella B on toiminut 1.8.1983 - 31.7.1990 matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorina ja oman toimen ohella 1.9.1989 - 30.9.1989 saman koulun rehtorina. Y:n yläasteen väliaikaisena rehtorina B on toiminut 1.10.1989 - 31.7.1990 ja vakinaisena rehtorina 1.8.1990 - 31.7.1999. V:n kaupungin K:n lukion väliaikaisena rehtorina hän on ollut 1.6. - 30.6.1996. V:n kaupungin V:n koulun rehtorina B on toiminut 1.8.1999 alkaen.

C

Virkaan valitsematta jäänyt C on suorittanut luokanopettajan tutkinnon vuonna 1974. Kouluhallinnon tutkinnon keskimmäisen arvosanan hän on suorittanut 8.7.1976. Erilliset opinto-ohjaajan opinnot C on suorittanut 25.5.1982. Jyväskylän yliopistossa hän on suorittanut kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon 11.4.1985.

C on työskennellyt luokanopettajaksi valmistumisensa jälkeen P:n kaupungissa peruskoulun ala-asteen luokanopettajana 1.8.1974 - 31.7.1982 ja peruskoulun yläasteen opinto-ohjaajana toimivana opettajana 1.8.1982 - 31.7.1985. C on ollut R:n ala-asteen koulunjohtaja ajalla 1.8.1976 - 31.7.1982. P:n kaupungin koulutoimenjohtajan viransijaisena hän on toiminut 7.2. - 26.9.1984 ja saman kaupungin peruskoulun opinto-ohjaajana 1.8.1985 - 31.7.1988. P:n kaupungin lukiossa C on tuntiopettajana hoitanut ajalla 1.8.1983 - 30.7.1986 kahden rinnakkaisen perusopetusryhmän oppilaanohjauksen.

X:n kaupungin opetuspäällikön virassa C on ilmoittanut toimineensa 1.8.1987 - 31.7.1988. X:n kaupungin P:n peruskoulun ala-asteen rehtorin virkaan C on nimitetty 1.8.1988 alkaen. Sen ohella hän on ilmoittanut toimineensa myös N:n koulun johtajana seitsemän vuoden ajan vuodesta 1993 vuoteen 2000.

Hakemuksessaan C on kertonut osallistuneensa kaikkiin työnantajan järjestämiin lyhyt- ja pitkäkestoisiin rehtorikoulutuksiin. Hän on lisäksi toiminut X:n koulutuskuntayhtymän luottamustoimissa kolmen vaalikauden ajan ja ollut koulutuskuntayhtymän edustajana X:n ammattikorkeakoulun hallituksessa 1996 - 2001. Edelleen C on kertonut tehneensä vuosina 1997 - 1998 P:n kunnan koulutoimesta konsulttiselvityksen ja toimivansa nykyisin X:n yliopiston Rehtori-Instituutissa tutorina, rehtoriksi koulutettavien ohjaajana. C on myös kertonut toiminnastaan X:n kaupungin luottamustoimissa.

Kysymys A:n pätevyydestä rehtorin virkaan

A on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon mukaan. Siihen ovat sisältyneet vähintään 35 opintoviikon laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot opetettavissa aineissa eli 78 opintoviikkoa maantieteessä ja 43 opintoviikkoa biologiassa. Tutkintoon ovat myös sisältyneet 35 opintoviikon laajuiset aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot, joihin ovat vastaavasti sisältyneet kouluhallinnon alinta arvosanaa vastaavat opinnot. A:lla on siis rehtorin kelpoisuusehdoissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, peruskoulun aineenopettajan kelpoisuus ja korkeakoulututkintoon sisältyvänä riittävä opetushallinnon tuntemus. Koska hän on vuodesta 1996 työskennellyt opettajana, hänellä on myös riittävä työkokemus opettajan tehtävissä. A täyttää asetuksessa säädetyt rehtorin kelpoisuusvaatimukset.

C:n väite rehtorin vaalin puolueellisesta valmistelusta

Opetuslautakunnan kokouspöytäkirjassa 14.1.2003 on selvitetty rehtorin valintaprosessin kulku ja todettu, että opetustoimenjohtajan nimeämä haastatteluryhmä oli haastatellut viittä hakupapereiden perusteella taidokkainta hakijaa. Ryhmän suosituksen pohjalta opetuslautakunta oli vielä haastatellut kolmea kärkiehdokasta, nimittäin A:ta, B:tä ja C:tä. Pöytäkirjaan on sisältynyt opetustoimenjohtajan laatima vertailu A:n, B:n ja C:n taidosta, kyvystä ja koetellusta kansalaiskunnosta. Vertailu on pöytäkirjan mukaan laadittu hakemusasiakirjojen ja haastattelujen perusteella. Vertailu sisältää pääkohdat hakijoiden koulutuksesta ja siihenastisesta toiminnasta. Asiassa ei ole ilmennyt, että opetustoimenjohtaja olisi vertailussa esittänyt paikkansa pitämättömiä tietoja hakijoiden ansioista tai pyrkinyt laatimaan vertailun tiettyä hakijaa suosien. Opetuslautakunnan päätös ei ole syntynyt C:n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

Ansiovertailu

Kuten edellä on todettu virkaan valittu A täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 2 §:ssä säädetyt rehtorin viran kelpoisuusvaatimukset. Asiassa ei ole edes väitetty, etteivät B ja C täytä noita kelpoisuusvaatimuksia.

B:n ja C:n valituksissa on kysymys Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaisten yleisten virkanimitysperusteiden noudattamisesta eli siitä, onko A voitu asettaa B:n ja C:n edelle virkaa täytettäessä.

Säädettyjen kelpoisuusvaatimusten lisäksi viran hoidossa todettiin viranhakuilmoituksessa tarvittavan vahvaa osaamista pedagogisessa johtamisessa, koulun hallinnossa ja taloudenhoidossa. Virkaan haettiin koulukulttuurin kehittäjää, jolla on koulun johtamiseen ja muuhun opetustoimen yhteistyöhön tarvittavia sosiaalisia taitoja. Nämä kysymykset kytkeytyvät yleisiin virkanimitysperusteisiin.

Vertailu taidon osalta

Kaikilla kolmella hakijalla on samantasoiset ylemmät korkeakoulututkinnot. Korkeakoulututkinnon lisäksi B on hankkinut lisäkoulutusta erityisesti tietotekniikassa. Kaikki kolme ovat saaneet johtamiskoulutusta. Koulutuksen osalta hakijoita on pidettävä lähes tasaveroisina.

Aineenopettajana A on toiminut yli kuusi vuotta. Hallinnollista kokemusta hänellä on väliaikaisena rehtorina ollut viran hakuajan päättymiseen mennessä kolme kuukautta.

B on toiminut opettajana noin seitsemän vuotta. Sen jälkeen hänellä on kokemusta rehtorina toimimisesta 7-9 luokkien koulussa noin 13 vuoden ajalta. Hän on ollut lisäksi kuukauden rehtorina lukiossa.

C on toiminut yli kuusi vuotta luokanopettajana ja opinto-ohjaajana. Lisäksi hän on toiminut koulunjohtajana peruskoulun ala-asteella noin kuusi vuotta, jona aikana hän on ilmoituksensa mukaan myös huolehtinut opetustehtävistä. C on lisäksi toiminut koulutoimenjohtajan ja opetuspäällikön tehtävissä noin 1,5 vuotta sekä peruskoulun ala-asteen rehtorina 14 vuotta.

Virkaan valitun A:n työkokemus on näistä kolmesta hakijasta vähäisin, mutta pelkästään tällä seikalla ei enää A:n yli kuuden vuoden työkokemuksen jälkeen voida katsoa olevan ratkaisevaa merkitystä, vaan asiassa on kiinnitettävä huomiota myös hakijoiden työkokemuksen laatuun ja monipuolisuuteen. Sekä B että C ovat toimineet kumpikin, paitsi opettajina peruskoulussa, runsaasti yli 10 vuotta rehtorin tehtävissä. B on ollut rehtorina nimenomaan 7-9 luokkien koulussa, jollainen V:n koulukin on. C on puolestaan toiminut peruskoulun ala-asteella opettajan työnsä ohella koulunjohtajana ja viimeksi ala-asteen rehtorina. A:lla on sen sijaan rehtorikokemusta viran hakuajan päättymiseen 1.11.2002 mennessä vain kolme kuukautta. A:n kokemus koulun johtamisesta on vähäinen verrattuna B:hen ja C:hen. Taidoiltaan B ja C ovat selvästi A:n edellä.

Vertailu kyvyn osalta

Kyvyllä tarkoitetaan kyseisessä perustuslain säännöksessä tuloksellisen työskentelyn edellyttämiä henkilön ominaisuuksia kuten esimerkiksi luontaista lahjakkuutta, järjestelykykyä, aloitteellisuutta ja muita vastaavia tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisia kykyjä.

A on laatinut kaksi jousiammunnan valmennusopasta ja hän on toiminut jousiammunnan alue- ja valtakunnan tason valmentajana, kansainvälisenä jousiammuntatuomarina ja tuomarikouluttajana. Hänellä on huomattavia urheilusaavutuksia. Hän on toiminut ammattiyhdistyksessä luottamusmiehenä.

B on kouluttautunut tietotekniikkaan useilla kursseilla ja toiminut opettajien ja rehtorien tietotekniikkakouluttajana.

C on toiminut muun ohella ammatillisen koulutuskuntayhtymän hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana sekä jäsenenä ammattikorkeakoulun hallituksessa. Hän on toiminut myös kunnallispolitiikassa.

Edellä olevasta ilmennee, että kaikki kolme ovat kartuttaneet omalla tavallaan niitä kykyjä, jotka ovat tarpeen rehtorin viran tuloksellisen hoitamisen kannalta. Esitetyn selvityksen perusteella ketään heistä ei ole perusteita asettaa kykyjen puolesta toisten edelle.

Vertailu koetellun kansalaiskunnon osalta

Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä.

A:n hyväksi on tässä suhteessa luettava urheilusaavutukset sekä toiminta valmentajana ja tuomarina. Hän on ollut myös työmarkkinajärjestön luottamusmiehenä.

B:n eduksi on luettava toiminta kouluttajana ja kouluttajien kouluttajana erityisesti tietotekniikan alalla.

C:n eduksi on luettava toiminta lukuisissa kunnallisissa luottamustoimissa. Hän on ollut mukana myös kuorotoiminnassa.

Asiakirjojen mukaan kaikki kolme ovat käytökseltään nuhteettomia.

Näistä syistä hallinto-oikeus katsoo, että kukin hakija on omalla tahollaan osoittanut koeteltua kansalaiskuntoa eikä heidän välillään tässä suhteessa ole merkittävää eroa.

Johtopäätös

Yleisiä nimitysperusteita tulkittaessa on otettava huomioon muun muassa kyseisen viran nimi ja tehtäväpiiri. Nyt on kysymyksessä rehtorin virka, jonka tehtäviin kuuluu vastata koulun toiminnasta. Hakijoiden taitoa arvioitaessa on siten kiinnitettävä erityistä huomiota johtamistaitoihin ja hallinnolliseen kokemukseen. Lisäksi ratkaisussa joudutaan kiinnittämään huomiota hakuilmoituksessa mainittuihin lisävaatimuksiin eli vahvaan osaamiseen pedagogisessa johtamisessa, hallinnossa ja taloudenhoidossa sekä ominaisuuksiin koulukulttuurin kehittäjänä. B ja C ovat pitkäaikaisia rehtoreita ja koulun johtajia, joiden toiminnasta ei ole esitetty mitään negatiivisia seikkoja. A:n näyttö koulun johtamisesta on niin lyhytaikainen, ettei sen perusteella voida tehdä johtopäätöksiä hänen osaamisestaan.

Haastattelun perusteella on A:ta ja B:tä pidetty kyvyn osalta parhaina vaihtoehtoina rehtorin viran hoitajiksi. Muutoin hakijoiden välille ei voida kyvyn ja koetellun kansalaiskunnon osalta tehdä merkittävää eroa.

Opetuslautakunnalla on kunnalliseen itsehallintoon perustuvan harkintavallan nojalla ollut periaatteessa oikeus valita täytettävänä olevaan perusopetusta antavan koulun rehtorin virkaan kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista se, jolla lautakunta on Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet huomioon ottaen katsonut olevan parhaat edellytykset sanotun viran menestykselliseen hoitamiseen.

Kun kuitenkin otetaan huomioon rehtorille kuuluvat tehtävät koulun johtajana sekä B:n ja C:n pitkä kokemus peruskoulun johtajana verrattuna virkaan valitun A:n vähäiseen kokemukseen, hallinto-oikeus katsoo opetuslautakunnan menetelleen Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin yleisten nimitysperusteiden vastaisesti asettaessaan A:n rehtorin virkaa täytettäessä B:n ja C:n edelle. Opetuslautakunnan päätökset ovat siten kuntalain 90 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastaisia.

Oikeudenkäyntikulut

Opetuslautakunnan päätös on kumottu sekä B:n että C:n valitusten johdosta. Tähän nähden olisi kohtuutonta, jos he joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Kaupunki ei ole tehnyt huomautusta B:n vaatimien oikeudenkäyntikulujen määrästä. Ne tuomitaan siten vaatimuksen mukaan. C ei ole maininnut hänelle aiheutuneiden kulujen määrää. Valittajien yhdenvertaisen kohtelun takia hänelle tuomittavien kulujen määrä on sama kuin B:llä.

Sovellettuina oikeusohjeina hallinto-oikeus on ottanut huomioon kuntalain 90 §:n, Suomen perustuslain 125 § 2 momentin, hallintolainkäyttölain 74 §:n ja opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 2, 5, 22 ja 27 §:n.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja X:n kaupungin opetuslautakunnan päätös 14.1.2003 (§ 7) pysytetään voimassa.

C:n kaikki rehtorikokemus on 1-6 -vuosiluokkien kouluista. V:n koulu on vuosiluokkien 7-9 koulu, joka poikkeaa merkittävästi vuosiluokkien 1-6 koulujen toiminnasta. V:n koulu on vuosiluokkiin sitomaton oppilaitos, jonka johtamisessa on omat erityispiirteensä. V:n koulussa järjestetään myös maahanmuuttajien valmistavaa opetusta ja englanninkielistä opetusta, josta C:llä ei ole kokemusta. A on ollut mainittujen asioiden kanssa tekemisissä yli vuoden toimiessaan ennen hakuprosessia ensin opettajana ja sen jälkeen väliaikaisena rehtorina V:n koulussa.

Rehtorikoulutuksessa on asianomaisten hakijoiden välillä selvä ero. B on käynyt muodollista pätevyyttä antamatonta rehtorikoulutusta 78 tuntia. C on suorittanut kouluhallinnon tutkinnon keskimmäisen arvosanan vuonna 1976. A on vuonna 2001 suorittanut Jyväskylän yliopiston rehtori -instituutin Opetustoimen hallinto- ja johtaminen puolitoista vuotta kestäneet 15 opintoviikon opinnot. Rehtori-instituutissa valmentaudutaan monipuolisin tehtävin oppilaitoksen nykyaikaiseen johtamiseen, johon kuuluu muun muassa jaettu johtajuus ja oppiva organisaatio. A on myös jatkanut opintojaan rehtori-instituutissa tähtäimessä tulevaisuudessa tohtorin tutkinto oppilaitosjohtamisessa. Hallinto-oikeus on kokonaan jättänyt ottamatta huomioon A:n edellä mainitun rehtori-instituutissa suorittaman Opetustoimen hallinto- ja johtaminen -opintokokonaisuuden.

Sekä henkilökunta, huoltajat että opetuslautakunta haastattelivat hakijat todeten A:n sitoutuneen parhaiten opetustoimen strategiaan. A:n henkilökohtaiset näkemykset ja ominaisuudet sekä laaja johtamiskoulutus antoivat haastattelijoiden mielestä hänelle parhaat mahdollisuudet hoitaa V:n koulun rehtorin virkaa työnantajan haluamalla tavalla.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

X:n kaupunginhallitus on toimittanut valituksen johdosta antamanaan selityksenä opetuslautakunnan antaman lausunnon.

B ja C ovat antaneet selitykset.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja hylkää B:n ja C:n valitukset X:n kaupungin opetuslautakunnan 18.2.2003 tekemästä päätöksestä.

Perustelut

Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan liittyvät konkreettiset tehtävät.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 2 §:n mukaan rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on:
1) ylempi korkeakoulututkinto;
2) tässä asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus;
3) riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä
4) opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

Mainitun asetuksen 27 §:n mukaan henkilö, joka on tämän asetuksen voimaantullessa 1.1.1999 kelpoinen muun muassa peruskoulun rehtorin virkaan tai toimeen tai joka on saanut erivapauden tai kelpoisuustodistuksen vastaavaan virkaan tai toimeen, on kelpoinen toimimaan tässä asetuksessa tarkoitettuna asianomaisen koulutusmuodon rehtorina.

Sekä virkaan valittu A että valitsematta jääneet B ja C täyttävät kysymyksessä olevan rehtorin viran kelpoisuusvaatimukset niin kuin hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu.

Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa nimitysperusteita on arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet.

Viranhakuilmoituksen mukaan opetus V:n koulussa (vuosiluokat 7-9) on vuosiluokkiin sitomatonta ja koulussa annetaan myös englanninkielistä ja musiikkiluokkaopetusta. Rehtorinviran hakijalta edellytettiin säädettyjen kelpoisuusvaatimusten lisäksi vahvaa osaamista pedagogisessa johtamisessa, koulun hallinnossa ja taloudenhoidossa. Virkaan etsittiin koulukulttuurin kehittäjää, jolla on koulun johtamiseen ja muuhun opetustoimen yhteistyöhön tarvittavia sosiaalisia taitoja.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan opetustoimen johtajan nimeämä haastattelutyöryhmä on haastatellut viittä hakupapereiden perusteella taidokkainta hakijaa. Tämän ryhmän suosituksen mukaisesti opetuslautakunta on vielä haastatellut kolmea kärkiehdokasta, A:ta, B:tä ja C:tä. Opetuslautakunnan suorittamassa virkavaalissa A sai 8 ääntä ja B 4 ääntä.

Opetuslautakunta on valitusten johdosta hallinto-oikeudelle antamissaan lausunnoissa todennut muun ohella, että A osoitti haastattelutilanteessa olevansa B:tä ja C:tä dynaamisempi ajatuksissaan V:n koulun kulttuurin muutostarpeista. Johtamisnäkemyksessään hän oli enemmän demokraattisen, itseohjautuvan kouluyhteisöjohtamisen kannalla B:hen ja C:hen verrattuna. Hänen oppimiskäsityksensä heijasti B:tä ja C:tä selkeämpää oppijalähtöisyyttä, minkä koulun opettajakuntakin totesi omassa lausunnossaan.

A:n koulutus on ajantasaisempi kuin B:n ja C:n. B on nostanut esille atk-osaamistaan, mutta se ei ole rehtorin ydinosaamisalue. Tärkeämpää on hyviin ihmissuhdetaitoihin perustuva dynaaminen johtaminen, mitä A on osoittanut C:tä enemmän.

B:llä ja C:llä on enemmän kokemusta kuin A:lla, mutta kokemusta on myös tarkasteltava suhteessa ikään. C:llä on myös koeteltua kansalaiskuntoa pitemmältä ajalta kuin A:lla. Nuoresta iästään huolimatta A on lyhyessä ajassa saanut työyhteisön luottamuksen ja tuen rehtorin virkaan, mikä on merkki A:n onnistuneesta rehtorin viran hoidosta. A on kaiken kaikkiaan hoitanut rehtorin tehtävät moitteettomasti.

Opetuslautakunnan suorittama A:n valinta kysymyksessä olevaan rehtorin virkaan on siten perustunut hakijoiden vertailuun, jossa koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi on otettu huomioon opetuslautakunnan suorittamassa haastattelussa esille tulleet seikat sekä A:n, B:n ja C:n henkilökohtaiset ominaisuudet. Tähän nähden ja vaikka B:llä ja C:llä onkin pitempi kokemus peruskoulun johtamisesta, opetuslautakunta ei päättäessään kokonaisarvion perusteella valita kysymyksessä olevaan rehtorin virkaan A:n ole menetellyt yleiset virkanimitysperusteet sisältävän perustuslain 125 §:n 2 momentin vastaisesti. Opetuslautakunnan päätös ei näin ollen ole kuntalain 90 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastainen eikä hallinto-oikeuden siten olisi tullut mainitsemallaan perusteella kumota opetuslautakunnan päätöstä. Opetuslautakunnan päätös ei hallinto-oikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla ole myöskään syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Pirkko Ignatius, Niilo Jääskinen, Ilkka Pere ja Jukka Mattila. Asian esittelijä Riitta Kreula.