10.5.2005

Asian aikaisempi käsittely

Toimittaja oli 3.10.2002 pyytänyt saada käyttöönsä Vantaalla tehtyjen kouluarviointien raportteja, joista ilmenevät myös koulukohtaiset tiedot. Tietopyyntö koski 6-luokkalaisten oppimaan oppimisen arviointia, lukioiden ja peruskoulujen kouluviihtyvyysarviointeja sekä kouluterveystutkimusten raportteja.

Vantaan opetuslautakunta on päätöksellään 15.10.2002 hylännyt toimittajan pyynnön.

Perusteluinaan opetuslautakunta on todennut, että viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (jäljempänä julkisuuslaki) 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tietoa viranomaisen julkisesta asiakirjasta. Saman lain 14 §:ssä säädetään viranomaisesta, joka päättää asiakirjan antamisesta. Perusopetuslain 21 §:n 1 momentin mukaan koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata perusopetuslain tarkoituksen toteuttamista, tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Saman pykälän 2 momentin mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Perusopetuslain 21 §:n 4 momentin mukaan arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Myös lukiolain 16 § sisältää vastaavanlaisen säännöksen asiasta.

Näiden kyselytutkimusten keskeiset tulokset sisältävät raportit ovat julkisuuslain tarkoittamia viranomaisen laatimia asiakirjoja, jotka niiden valmistuttua ovat tulleet julkisiksi. Missään näissä raporteissa ei ole esitetty minkään kyselyyn osallistuneen koulun nimeä eli minkään koulun koulukohtaisia tuloksia ei ole mahdollista lukea näistä raporteista. Vain Vantaan kaupungin opetustoimen hallussa on ollut esimerkiksi kouluviihtyvyysarviointiin liittyvän kyselyn kohdalla erillinen tietyn ajan voimassa ollut sähköpostiosoite, jonka kautta on nähnyt kaikkien koulujen koulukohtaiset tulokset. Myös muiden kyselyiden osalta koulukohtaiset tulokset ovat olleet vain opetustoimen hallussa. Näitä koulujen koulukohtaisia tuloksia on käytetty vain opetustoimessa yleiseen koulutoiminnan kehittämistyöhön.

Kaikki tietopyynnössä esitetyt kyselyt on tehty Vantaan kaupungin opetustoimen arviointistrategian periaatteiden mukaisesti. Kouluille on arviointistrategian mukaisesti annettu niiden omat koulukohtaiset tulokset. Koulut ovat omasta puolestaan huolehtineet siitä, että oppilaat ja heidän vanhempansa ovat saaneet oman koulunsa osalta tarvitsemansa tutkimustiedon, esimerkiksi vanhemmille tuloksista on tiedotettu vanhempainilloissa. Julkisuuteen kyselyn tulokset on annettu muun ohella lehdistötiedotteina sisältäen kyselyjen keskeiset tulokset ilman yksittäisen koulun tunnistettavuutta.

Tällä menettelyllä on haluttu turvata koulujen tasapuolinen kehittämistoiminta ja oppimisen edellytysten parantaminen. Kyselyjen pohjalta Vantaan kaupungin opetustoimi opetuksen järjestäjänä on saanut tarpeellista tietoa, jonka pohjalta se on edelleen voinut kehittää koulutustaan. Koulujen koulukohtaisten arviointitulosten julkistaminen aiheuttaisi tälle kokonaisvaltaiselle kehittämistyölle haittaa. Koulukohtaisten tulosten julkistaminen saattaisi johtaa myös siihen, että tulevaisuudessa vältettäisiin tällaisten kyselyiden järjestämistä ja samalla myös menetettäisiin mahdollisuus käyttää kyselyistä saatava tärkeä tutkimustieto kehittämistyön osana. Minkään kysymyksessä olevien kyselyiden tarkoituksena ei ole ollut koulujen paremmuuslistojen laatiminen eikä koulujen hyväksi tai huonoksi julistaminen. Tutkimustulokset ovat opetuksen kehittämisen välttämättömiä välineitä.

Arvioinnin tarkoituksen kannalta kaikki keskeiset tutkimustulokset on julkistettu. Keskeisten tutkimustulosten julkaiseminen on opetustoimen valitsema periaatteellinen linjaus, joka edistää luottamusta vastaisuudessakin opetustoimen ja koulujen välillä.

Kyselyistä ilmenevät koulukohtaiset tulokset ovat salassa pidettäviä asiakirjoja julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 16 kohdan mukaan. Koulukohtaiset tulokset ovat tutkimuksen perusaineistoa, joka on vapaaehtoisesti annettu viranomaisille tutkimusta varten. Nämä asiakirjat ovat myös julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 21 kohdan mukaisia asiakirjoja, joiden antamisesta aiheutuu haittaa tutkimuksen hyödyntämiselle.

Toimittaja on valittanut opetuslautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaatinut, että opetuslautakunnan päätös kumotaan ja opetuslautakunta velvoitetaan antamaan vaaditut tiedot. Lautakunta on ilman laissa tarkoitettuja perusteita kieltäytynyt antamasta tietoa julkisista asiakirjoista. Lautakunnan päätöksen mukaan Vantaalla suoritettujen kouluarviointien koulukohtaiset tulokset ovat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin kohtien 16 ja 21 perusteella salassa pidettäviä asiakirjoja.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 16 kohdan mukaan tutkimuksen tai tilaston perusaineistot, jotka on vapaaehtoisesti annettu viranomaiselle tutkimusta tai tilastointia varten, ovat salassapidettäviä asiakirjoja. Kyseisissä arvioinneissa perusaineistoa olisivat oppilaiden täyttämät kyselylomakkeet tai heidän arviointia varten suorittamansa tehtävät. Tuloksia ei voida pitää tutkimuksen perusaineistona.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 21 kohdan perusteella asiakirjat, jotka koskevat opinnäytetyön tai tieteellisen tutkimuksen suunnitelmaa tai perusaineistoa taikka teknologista tai muuta kehittämistyötä tai sen arviointia ovat salassapidettäviä, jollei ole ilmeistä, ettei niiden antaminen aiheuta tutkimuksen tai kehittämistyön suorittamiselle, hyödyntämiselle tai arvioinnille tai tutkijalle tai toimeksiantajalle haittaa.

Hallituksen esityksen laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyviksi laeksi (HE 30/1998 vp) mukaan sanottu 21 kohta on tarkoitettu suojaamaan tutkimus- ja kehittämistyötä sekä niiden arviointia. Perusteluissa todetaan: "Tutkimussuunnitelma voi sisältää sellaista tietotaitoa, jota voidaan ottaa oikeudettomasti käyttöön ja jonka julkisuus voi siten haitata tutkijan toimintaa ja hänen tieteellisen työnsä edistymistä ja vaikeuttaa hänen ammatillista toimintaansa. Teknologisessa kehittämistyössä voi olla kysymys esimerkiksi tuotteesta, joka voidaan myöhemmin patentoida. Valtio antaa useiden eri organisaatioiden kautta avustusta niin tieteelliseen tutkimukseen kuin teknologiseen kehittämistyöhönkin, mikä on lisännyt tällaisten asiakirjojen yleisyyttä viranomaisissa". Lainkohta ei siis ole tarkoitettu kattamaan lakisääteisen toiminnan kehittämiseen tähtäävää viranomaistyötä ja siihen liittyviä selvityksiä, eikä varsinkaan tällaisten selvitysten tuloksia. Julkisuuslain 6 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan tutkimukset, selvitykset ja tilastot ovat julkisia, kun ne ovat valmiit käyttötarkoitukseensa.

Julkisuuslain 24 §:ssä on kokonaan oma kohtansa (kohta 22) opetustoiminnan edun vuoksi salassapidettävistä asiakirjoista. Sen perusteella salassa pidettäviä ovat vain asiakirjat, jotka sisältävät tietoja pääsy- tai muusta kokeesta tai testistä, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi kokeen tai testin tarkoituksen toteutumisen tai testin käyttämisen vastaisuudessa. Julkisuuslakia säädettäessä ei siis pidetty tarpeellisena muuten rajoittaa opetustoimintaan liittyvien asiakirjojen julkisuutta sikäli, kuin niihin ei liity yksilönsuojan takia salattavia tietoja (24 §:n 1 momentin 30 kohta). Kouluarviointien tulokset eivät koske yksityisten oppilaiden tuloksia.

Perusopetuslain 21 §:n mukaan arviointi kuuluu koulutuksen järjestäjien lakisääteisiin tehtäviin. Säädös tuli voimaan jo julkisuuslain valmistelun aikana, joten opetustoimintaa koskevaan lainkohtaan olisi hallituksen tai eduskunnan niin halutessa voitu sisällyttää myös arviointiasiakirjat. Esimerkiksi ylioppilastutkintolautakunnan asiakirjoista on julkisuuslaissa erityisiä määräyksiä (24 §:n 1 momentin 30 kohta ja 11 §:n 2 momentin 3 kohta).

Opetuslautakunta viittaa päätöksessään myös perusopetuslakiin ja lukiolakiin, joissa arvioinneista säädetään. Perusopetuslain 21 §:n mukaan arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa, ja opetuslautakunta ilmoittaa näin toimineensa. Kyseinen määräys koskee kuitenkin vain viranomaisen tiedotusvelvollisuutta, jonka lautakunta siis katsoo täyttäneensä. Pykälässä ei ole määräyksiä, jotka rajoittaisivat julkisuuslaissa säädettyä oikeutta saada tietoa myös muista kuin viranomaisen itsensä erityisesti julkistamista asiakirjoista.

Opetuslautakunnan päätöksessä todetaan myös, että koulukohtaiset tulokset ovat olleet vain opetusviraston hallussa, minkä lisäksi kullekin koululle on toimitettu niiden omat tulokset. Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ovat julkisuuslain tarkoittamia viranomaisen asiakirjoja, selvitykset tulevat julkisiksi, kun ne ovat valmiita käyttötarkoitukseensa ja asiakirjat yleensä, kun asia on viranomaisessa käsitelty loppuun eli esimerkiksi toimitettu toiselle viranomaiselle, tässä tapauksessa kouluille.

Opetuslautakunta on antanut lausunnon ja toimittajalle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, kumonnut lautakunnan päätöksen ja oikeuttanut toimittajan saamaan pyytämänsä asiakirjat eli
1) Vantaan kaupungin opetustoimen peruskoulujen ja lukioiden oppilaille suorittamien internetpohjaisten oppilastyytyväisyyskyselyjen koulukohtaiset tulokset,
2) Kouluterveys 2002: Vantaan kuntaraportti (Stakes, 2002), koulukohtaiset tulokset ja
3) Oppimaan oppiminen Vantaalla (Koulutuksen arviointikeskuksen kuntaraportti 1/2002) koulukohtaiset tulokset.

Hallinto-oikeus oli määrännyt, että tiedot on annettava julkisuuslain 16 §:ssä säädetyllä tavalla sen jälkeen, kun hallinto-oikeuden päätös on saanut lainvoiman.

Perusteluinaan hallinto-oikeus on todennut, että asiakirjojen julkisuudesta ja salassapidosta säädetään julkisuuslaissa. Julkisuuslain 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkiset, jollei tässä taimuussa laissa toisin säädetä.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 16 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, tutkimuksen tai tilaston perusaineistot, jotka on vapaaehtoisesti annettu viranomaiselle tutkimusta tai tilastointia varten. Lain 24 §:n 1 momentin 21 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei toisin säädetä, asiakirjat, jotka koskevat opinnäytetyön tai tieteellisen tutkimuksen suunnitelmaa tai perusaineistoa taikka teknologista tai muuta kehittämistyötä tai niiden arviointia, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei aiheuta opinnäytetyön, tutkimuksen tai kehittämistyön suorittamiselle taikka niiden hyödyntämiselle tai sen asianmukaiselle arvioinnille tai tutkijalle taikka tutkimuksen tai kehittämistyön toimeksiantajalle haittaa.

Toimittaja on pyytänyt koulukohtaiset tulokset 6-luokkalaisten oppimaan oppimisen arvioinnista, lukioiden ja peruskoulujen kouluviihtyvyysarvioinneista sekä kouluterveystutkimusten raporteista. Tietopyynnön kohteena ovat siten olleet Vantaan kaupungin laatimat tai sen toimeksiannosta laaditut seuraavat viranomaisen asiakirjat:
1) Vantaan kaupungin opetustoimen peruskoulujen ja lukioiden oppilaille suorittamien internetpohjaisten oppilastyytyväisyyskyselyjen koulukohtaiset tulokset,
2) Kouluterveys 2002: Vantaan kuntaraportti (Stakes, 2002), koulukohtaiset tulokset ja
3) Oppimaan oppiminen Vantaalla (Koulutuksen arviointikeskuksen kuntaraportti 1/2002) koulukohtaiset tulokset.

Kysymyksessä olevat tutkimukset perustuvat oppilailta vapaaehtoisesti kerättyihin tietoihin. Hallinto-oikeus on katsonut, että oppilailta saatua tietoaineistoa voidaan pitää julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 16 kohdan perusteella salassapidettävänä tutkimuksen perusaineistona. Sen sijaan tutkimuksen perusteella laadittuja raportteja ei voida pitää julkisuuslain nojalla salassapidettävänä tutkimuksen perusaineistona. Tämä koskee myös niitä tutkimuksen tuloksia, jotka ovat saatavissa myös koulukohtaisesti (oppilastyytyväisyyskysely ja kouluterveysraportti) tai jossa kunkin koulun tulos on löydettävissä tutkimuksessa käytetyn numeron perusteella kouluista laaditusta luettelosta (raportti oppimaan oppimisesta).

Perusopetuslain 21 §:n mukaan ja lukiolain 16 §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua myös säännöksissä tarkemmin määriteltyyn ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata perusopetus- ja lukiolain tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Hallinto-oikeus on katsonut, etteivät asiakirjat, jotka syntyvät kunnan suorittaessa lakimääräisiin tehtäviinsä kuuluvaa koulutuksen kehittämistyötä, ole julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 21 kohdassa tarkoitettuja tutkimus- ja kehittämistyön sekä niiden arvioinnin suojaksi salassapidettäviksi säädettyjä viranomaisen asiakirjoja. Sanotun säännöksen tarkoituksena on suojata tutkimukseen, kehittämistyöhön ja arviointiin kuuluvaa perusaineistoa eivätkä valmistuneet tutkimukset ja arviointitulokset enää kuulu lainkohdan nojalla salassapidettäviin asiakirjoihin.

Perusopetuslain 21 §:n 4 momentin ja lukiolain 16 §:n 4 momentin mukaan arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Nämä keskeisten tulosten julkistamiseen liittyvät määräykset koskevat koulutuksen järjestäjän tiedottamisvelvollisuutta. Arvioinnissa syntyneiden asiakirjojen julkisuus ja salassapito määräytyvät edellä lausutulla tavalla julkisuuslain säännösten perusteella.

Edellä olevan perusteella hallinto-oikeus on katsonut, että toimittajalla on oikeus saada pyytämänsä edellä mainittujen julkaistujen tai julkistettujen raporttien koulukohtaiset tulokset.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Vantaan kaupungin opetuslautakunta on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen ja saattaa voimaan opetuslautakunnan päätöksen. Perusteluinaan opetuslautakunta on uudistanut aikaisemmin esittämänsä sekä lisäksi todennut, että julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 16 kohdan mukaan tutkimuksen tai tilaston perusaineistot, jotka on vapaaehtoisesti annettu viranomaiselle tutkimusta tai tilastointia varten, ovat salassapidettäviä asiakirjoja.

Opetuslautakunta on katsonut, että myös tehtyihin kyselyihin yksittäisten koulujen kautta saadut koulukohtaiset vastaukset ovat julkisuuslain mukaista salassa pidettävää tutkimuksen perusaineistoa, joka on vapaaehtoisesti annettu viranomaiselle tutkimusta varten.

Nämä asiakirjat ovat myös julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 21 kohdan mukaisia asiakirjoja, joiden antamisesta aiheutuu haittaa tutkimuksen hyödyntämiselle sekä koulutuksen kehittämistyölle.

Oppimaan oppimisen arvioinnin perusaineisto koostuu oppilaiden täyttämistä arviointilomakkeista. Jokaisessa lomakkeessa on tutkimuksen tekijän kullekin oppilaalle antama numerokoodi. Nämä koodit on kouluittain yhdistetty tutkimustulosten raportointia varten erillisen koulukohtaisen koodin taakse. Näistä koodeista muodostuvan koodiluetteloa on käytetty apuna tutkimustuloksia raportoitaessa. Raportissa esitetyt tutkimustulokset eivät siten ole ilman koodiluetteloa yhdistettävissä tiettyihin nimeltä mainittuihin kouluihin.

Koulukohtaiset tulokset avaava koodiluettelo ei sisälly raportoitaviin tutkimustuloksiin, vaan se on vain Vantaan opetustoimen hallussa oleva asiakirja, jonka välityksellä saatavia tietoja käytetään opetustoimessa yleiseen koulutoiminnan kehittämistyöhön. Koulukohtaiset tulokset ovat siten opetuslautakunnan käsityksen mukaan tutkimuksen perusaineistoon sisältyvinä luottamuksen suojan perusteella ehdoitta salassa pidettäviä.

Lukioiden ja peruskoulujen kouluviihtyvyysarviointi (TAK-kysely) toteutettiin internet-pohjaisena kyselynä. Kouluille on arviointistrategian mukaisesti annettu niiden omat koulukohtaiset tulokset avaava koodi ja muiden vastaavaa astetta olevien koulujen keskiarvotulokset ilman yksilöintimahdollisuutta.

Myös kouluterveystutkimuksen koulukohtaiset tulokset ovat olleet vain vain opetustoimen hallussa.

Eduskunnan sivistysvaliokunta on vuonna 1998 lausunut koulutusta koskevan lainsäädännön uudistuksen yhteydessä, että arviointitietojen julkaiseminen ei saa johtaa koulujen paremmuusjärjestykseen asettamiseen eikä leimata kouluja, opettajia tai oppilaita tasoltaan heikoiksi ja hyviksi yksipuolisin perustein.

Koulukohtaisista tuloksista olisi mahdollista arviointien tarkoituksen vastaisesti laatia vertailuja, jolloin taustat, kehityssuunnat ja syyt jäävät kuvaamatta. Koulukohtaisten tulosten julkistaminen saattaisi johtaa myös siihen, että tulevaisuudessa vältettäisiin tällaisten kyselyiden järjestämistä, mikä aiheuttaisi haittaa opetustoimelle koulutustoiminnan kokonaisvaltaisessa ja tasapuolisessa kehittämistyössä.

Kouluille on opetustoimen arviointistrategian periaatteiden mukaisesti annettu niiden omat koulukohtaiset tulokset. Koulut ovat omasta puolestaan huolehtineet siitä, että oppilaat ja heidän vanhempansa ovat saaneet oman koulunsa osalta tarvitsemansa tutkimustiedon. Koulun tuloksista on vanhemmille tiedotettu esimerkiksi vanhempainilloissa. Käytössä on tuolloin ollut myös vertailutiedot muista tutkimukseen osallistuneista kouluista siten, etteivät yksittäisten vertailukoulujen tiedot ole tunnistettavissa.

Arviointien keskeiset tulokset on perusopetuslain 21 §:n ja lukiolain 16 §:n mukaisesti julkistettu. Vantaan opetustoimi on siten täyttänyt tiedottamisvelvollisuutensa tehdyistä tutkimuksista. Opetuslautakunnan käsityksen mukaan se ei ole julkisuuslainsäädännön perusteella velvollinen antamaan keskeisiä tuloksia yksityiskohtaisempia tietoja julkisuuteen, kun otetaan huomioon, että oppilaiden huoltajat ovat saaneet käyttöönsä edellä kerrottiin tavoin koulukohtaiset tutkimustulokset.

Opetuslautakunta on yhtynyt koulutuksen arviointia koskevien lain säännösten muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE135/2002 vp) ilmaistuun näkemykseen, jonka mukaan julkisuuslain 24 §:n salassapitosäännökset eivät yksiselitteisesti määrittele koulutuksen arvioinnin piirissä olevien tahojen toimittamien arvioinnin perusaineistojen ja niistä tehtyjen yhteenvetojen salassapidon edellytyksistä.

Vallitsevassa tilanteessa tulee esillä olevassa tapauksessa opetuslautakunnan käsityksen mukaan soveltaa julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 16 kohdan rinnalla täydentävästi saman momentin 21 kohtaa. Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 21 kohdan tarkoituksena on hallituksen esityksen mukaan suojata tutkimus- ja kehitystyötä sekä niiden arviointia. Kohdan mukaan salassapidettäviä ovat asiakirjat, jotka koskevat opinnäytetyön tai tieteellisen tutkimuksen suunnitelmaa tai perusaineistoa taikka teknologista tai muuta kehittämistyötä taikka niiden arviointia, jollei ole ilmeistä, että tiedon antamisesta niistä ei aiheudu opinnäytetyön, tutkimuksen tai kehittämistyön suorittamiselle tai niiden arvioinnille taikka tutkijalle haittaa.

Päinvastoin kuin hallinto-oikeus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, opetuslautakunnan käsityksen mukaan muun muassa lain esitöistä ei voi yksiselitteisesti päätellä, etteivätkö asiakirjat, jotka syntyvät kunnan suorittaessa lakimääräisiin tehtäviinsä kuuluvaa koulutuksen kehittämistyötä, voisi olla julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 21 kohdassa tarkoitettuja salassa pidettäviä asiakirjoja. Lainkohtaan liittyvien hallituksen esityksen perusteluiden mukaan pääsääntönä on, että muun muassa kehittämistyötä koskevat asiakirjat ovat salaisia, ellei ole ilmeistä, että vahinkoa ei synny asiakirjojen julkistamisesta.

Lainkohdan nojalla suojattavia etuja ajatellen ei myöskään voi olla salattavuuden näkökulmasta ratkaisevaa, miten tutkimus on teknisesti toteutettu, esimerkiksi onko yksittäisen koulun tulos löydettävissä vain tutkimuksessa käytetyn koodin perusteella laaditusta erillisestä luettelosta (raportti oppimaan oppimisesta, kouluviihtyvyysarviointi). Turun hallinto-oikeuden 17.12.2001 antamassa ratkaisussa (02075/00/5300) kielteinen päätös perustui julkistamisesta aiheutuvien haittojen ohella siihen, että tutkimustulokset avaava koodiluettelo ei päätöksen mukaan sisältynyt tutkimusaineistoon.

Luottamuksen suojan sekä tutkimusten tarkoituksen toteutumisen näkökulmista oppimaan oppimisen arvioinnista, lukioiden ja peruskoulujen kouluviihtyvyysarvioinneista sekä kouluterveystutkimuksesta annettujen raporttien on katsottava koulukohtaisten tulosten osalta nauttivan keskenään samantasoista suojaa riippumatta siitä, ovatko tulokset teknisesti saatavissa koulukohtaisesti ilman erillistä koodia vai pelkästään sen avulla.

Näillä perusteilla opetuslautakunta on katsonut, että sillä on ollut julkisuuslakiin perustuva syy kieltäytyä antamasta toimittajan käyttöön Vantaalla tehtyjen kouluarviointien raportteja siinä muodossa, että raporteista ilmenevät myös koulukohtaiset tulokset.

Toimittajalle on varattu tilaisuus selvityksen antamista varten.

Vantaan kaupungin opetuslautakunta on vielä 28.5.2004 toimittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen professori Hannu Simolan 14.5.2004 asiasta antaman lausunnon.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Kun otetaan huomioon asiassa esitetyt vaatimukset, saatu selvitys sekä hallinto-oikeuden ratkaisu ja sen perustelut, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole syytä.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Raimo Anttila, Tuulikki Keltanen, Olli Nykänen ja Ahti Vapaavuori. Asian esittelijä Hannele Klemettinen.