20.4.2005

Asian aikaisemmat käsittelyvaiheet

Ennakkoratkaisuhakemus

Hakemuksessaan keskusverolautakunnalle A Oy on pyytänyt verovuosille 2005 ja 2006 ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

1. Jos B Oy palauttaa sidottua omaa pääomaa ainoalle osakkeenomistajalleen A Oy:lle hakemuksessa tarkemmin kuvatuissa olosuhteissa, katsotaanko pääoman palautus osakkaan tuloverotuksessa verovapaaksi tuloksi, kun otetaan huomioon luovutusvoittojen verovapautta koskevat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) säännökset sekä sidotun oman pääoman palauttamista koskeva aikaisempi oikeuskäytäntö?

2. Voiko A Oy hakemuksessa tarkemmin kuvatuissa olosuhteissa vähentää osakkeiden hankintamenon pääoman palautusta vastaavalta osalta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 42 §:n 2 momentin mukaan?

A-konserni on globaali palvelu- ja konepajayritys, joka koostuu kahdesta liiketoimintaryhmästä, A-konsernin hissi- ja liukuporrasliiketoiminnasta ja C:stä. A Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö B Oy oli B-konsernin emoyhtiö, kun A-konserni osti B:n osakkeet.

B Oy:n taseen suuri sidotun pääoman määrä periytyy ajalta ennen sen kuulumista A-konserniin. B Oy ei useista tytäryhtiöiden luovutuksista johtuen harjoita sellaista toimintaa, joka edellyttäisi tämän hetkistä sidottua pääomaa.

A-konsernin tiedossa on, että B Oy:llä ja sen jäljellä olevalla liiketoiminnalla saattaa olla historiansa aikana kertyneitä piileviä, taseen ulkopuolisia vastuita. Sen vuoksi konsernissa on pidetty tarpeellisena, että yhtiö myytäisiin varoineen ja mahdollisine vastuineen ulkopuoliselle ostajalle. Näiden potentiaalisten vastuiden osalta verotuksellisesti ja hallinnollisesti yksinkertaisinta ratkaisua, B Oy:n sulauttamista emoyhtiöönsä, ei ole voitu tehdä. Samoin yhtiön kuluminen A-konserniin on ongelmallista 17.8.2004 julkistetun A-konsernin jakautumisen kannalta.

Jotta B Oy onnistuttaisiin myymään ulkopuoliselle taholle, on se strukturoitava yhtiöksi, joka ei omista A-konsernin ydinliiketoimintoihin kuuluvia operatiivisia tytäryhtiöitä ja jonka tase on sellainen, että ulkopuolinen ostaja kykenee yhtiön ostamaan. Tällä hetkellä yhtiön oma pääoma on yli 500 miljoonaa euroa, josta sidottua omaa pääomaa on - euroa. Jakokelpoiset voittovarat tullaan jakamaan osinkoina A Oy:lle. B Oy:n ja A Oy:n näkemyksen mukaan oikea sidotun pääoman määrä, joka vielä mahdollistaisi yhtiön myymisen, olisi noin 2 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi B Oy:n sidottua omaa pääomaa on ajateltu alennettavan hakemukseen liitetyn yhtiökokouksen pöytäkirjaluonnoksen osoittamalla tavalla niin, että koko ylikurssirahasto - euroa ja osakepääomasta - eurosta, - euroa maksettaisiin takaisin osakkeenomistajalle. B Oy:n osakepääoma ja ylikurssirahasto ovat pääasiallisesti muodostuneet maksullisesti toteutetuissa osakeanneissa, joissa osakkeen nimellisarvon ylittävä osa merkintähinnasta on kirjattu ylikurssirahastoon.

Pääoman palautuksen jälkeen omaan pääomaan jäisi osakepääomaa 2 106 716,24 euroa. Oman pääoman alentaminen tapahtuu puhtaasti toiminnan supistumisen, pääoman tarpeen pienenemisen ja B Oy:n myyntitarpeen vuoksi.

Yritys- ja pääomaverouudistuksen yhteydessä luovutusvoittojen verotusta uudistettiin. Uusien säännösten mukaan yhteisöjen käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksista saadut voitot on tiettyjen edellytysten täyttyessä vapautettu verosta. Vastaavasti luovutustappioiden vähennyskelpoisuutta on rajoitettu. Verouudistuksen yhteydessä verolakeihin ei lisätty säännöksiä, joissa nimenomaisesti olisi käsitelty sidotun pääoman palauttamista.

B Oy:n osakkeita on emoyhtiön A Oy:n verotuksessa käsitelty käyttöomaisuusosakkeina ja ne ovat olleet yli vuoden ajan A Oy:n yhtäjaksoisessa omistuksessa. Jos A Oy luovuttaisi osakkeita B Oy:stä, kyseessä olisi osakkeiden verovapaa luovutus, koska elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6b§:n edellytykset täyttyisivät.

Hakija ei ole tehnyt osakkeiden hankintamenosta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 42 §:n mukaisia poistoja. Hankintamenosta ei ole vähennetty varauksia tai avustuksia. Osakkeiden luovutuksesta ei ole syntynyt konserniyhtiölle tappiota, kun konsernin sisäisiä luovutuksia ei ole tapahtunut.

Konserniverokeskuksen 1.12.2004 A Oy:lle ja B Oy:lle antaman ennakkotiedon mukaan B Oy:n osakepääoman ja ylikurssirahaston palauttamista osakkaalle ei kuvatuissa olosuhteissa pidetä verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 momentin tarkoittamana osingosta menevän veron välttämiseksi tapahtuvana voitonjakona. Ennakkotieto koskee vuosina 2005 ja 2006 toimitettavia verotuksia. Veroasiamies ei 3.12.2004 antamansa ilmoituksen mukaan tule käyttämään oikeutta hakea muutosta yhtiöiden 2005 ja 2006 toimitettaviin verotuksiin siltä osin kuin ne toimitetaan kyseisen ennakkotiedon perusteella.

Ennakkoratkaisu

Keskusverolautakunta on A Oy:n ja sen jakautumisessa syntyvän uuden samannimisen yhtiön vuosilta 2005 ja 2006 toimitettavia yhteisön tuloverotuksia varten lausunut ennakkoratkaisuna seuraavaa:

Jos B Oy palauttaa sidottua omaa pääomaa ainoalle osakkeenomistajalleen A Oy:lle hakemuksessa tarkoitetulla tavalla, palautettava määrä ei ole A Oy:n veronalaista tuloa eikä palautettavaa määrää vastaava osa osakkeiden hankintamenosta ole verotuksessa vähennyskelpoista menoa.

Perustelut

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan muun kuin pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön saamat käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinnat eivät ole veronalaista tuloa siten kuin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:ssä (717/2004) säädetään.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:n 1-3 momenttien mukaan yhteisön saama käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinta ei ole veronalaista tuloa eikä osakkeiden hankintameno vähennyskelpoinen meno, jos osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia. Osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia, jos
1) verovelvollinen on omistanut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ajanjaksona, joka on päättynyt enintään vuotta ennen luovutusta, vähintään kymmenen prosentin osuuden luovutettavan yhtiön osakepääomasta ja luovutettavat osakkeet kuuluvat näin omistettuihin osakkeisiin,
2) luovutuksen kohteena oleva yhtiö ei ole kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiö taikka osakeyhtiö, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa, ja
3) luovutuksen kohteena oleva yhtiö on kotimainen tai sellainen yhtiö, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä antaman direktiivin 2 artiklassa, taikka yhtiön asuinvaltion ja Suomen välillä on verovuonna voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus, jota sovelletaan yhtiön jakamaan osinkoon. Lainkohdan 3 momentin (717/2004) mukaan verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutushinta on kuitenkin veronalaista tuloa siltä osin kuin luovutushinnan ja poistamattoman hankintamenon erotus johtuu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 42 §:n 1 momentissa tarkoitetusta poistosta tai siitä, että hankintamenosta on vähennetty varaus tai 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu avustus. Luovutushinta on niin ikään veronalaista tuloa siihen määrään asti, joka vastaa näiden osakkeiden aikaisemmin konserniyhtiöiden välillä tapahtuneesta luovutuksesta toiselle konserniyhtiölle syntynyttä verotuksessa vähennyskelpoista luovutustappiota.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 12 §:n mukaan käyttöomaisuutta ovat muun muassa elinkeinotoiminnassa pysyvään käyttöön tarkoitetut arvopaperit.

B Oy on A Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Osakkeet ovat olleet yli vuoden ajan A Oy:n yhtäjaksoisessa omistuksessa. B Oy:n sidottua omaa pääomaa alennetaan siten että koko ylikurssirahasto - euroa ja - euron osakepääomasta - euroa maksetaan takaisin osakkeenomistajalle. Osakepääomaa alennetaan alentamalla osakkeiden nimellisarvoa maksua vastaan. Pääoman palautuksen jälkeen omaan pääomaan jää osakepääomaa 2 106 716,24 euroa.

Hakemuksessa tarkoitetuissa olosuhteissa B Oy:n osakkeita on pidettävä A Oy:n käyttöomaisuutena. Oikeuskäytännössä on katsottu, että jos osakeyhtiö osakeyhtiölain säännöksiä noudattaen alentaa osakkeidensa nimellisarvoa tai vararahastoa ja palauttaa pääomaa osakkaalleen, palautusta on pidettävä osakkaan verotuksessa osakkeiden luovutushintaan verrattavana tulona. Hakemuksessa tarkoitettu pääomanpalautus on rinnastettavissa käyttöomaisuusosakkeiden luovuttamiseen, johon voidaan soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:ää.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:n mukaan yhteisön saama käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinta ei ole veronalaista tuloa eikä osakkeiden hankintameno vähennyskelpoinen meno, jos osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia. B Oy:n palauttaessa sidottua omaa pääomaa hakemuksessa tarkoitetulla tavalla, alentamalla osakkeiden nimellisarvoa ja ylikurssirahastoa, alennusmäärä ei elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 ja 6 b §:n huomioon ottaen ole A Oy:lle veronalaista tuloa eikä alennusta vastaava määrä osakkeiden hankintamenosta ole verotuksessa vähennyskelpoinen erä.

Sovelletut oikeusohjeet

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohta, 6 b §:n 1, 2, 3 ja 7 momentit, 8 §:n 1 momentin 2 kohta (717/2004) sekä 12 § (360/1968)

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veroasiamies on vaatinut ensisijaisesti keskusverolautakunnan päätöksen kumoamista ja lausuttavaksi uutena ennakkoratkaisuna, että jos B Oy palauttaa sidottua omaa pääomaa ainoalle osakkeenomistajalleen A Oy:lle hakemuksessa kuvatulla tavalla, palautettava määrä on A Oy:n veronalaista tuloa eikä osakkeiden hankintamenoa voida tässä yhteydessä vähentää.

Mikäli valitusta ei ensisijaisella perusteella hyväksytä, tulee ennakkoratkaisua muuttaen lausua, että se osuus osakkeiden hankintamenosta, joka pääomanpalautukseen katsotaan tässä yhteydessä kohdistuvan ja joka ei ole vähennyskelpoinen, määritellään pääomanpalautusta vastaavana suhteellisena osuutena osakkeiden hankintamenosta.

Veroasiamies on viitannut muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun KHO 2001:28, jonka ratkaisuselosteen mukaan:

A Oyj oli perustajaosakkaana määräaikaisessa osakeyhtiömuotoisessa pääomarahastossa, B Oy.ssä, jonka osakkeet kuuluivat A Oyj:n käyttöomaisuuteen. B Oy teki toimintansa aloittaviin ja jo toimiviin yrityksiin osakepääomasijoituksia ja rahoitti kyseisten yritysten toimintaa muilla riskirahoitusvälineillä. B Oy:n toimintaa säätelevän hallinnointisopimuksen mukaan se saattoi jakaa varojaan osakkailleen jo ennen purkautumista. B Oy:n osakepääoma oli 4 010 000 markkaa. Osakkaiden osakkeista maksama ylikurssi 36 090 000 markkaa oli kirjattu B Oy:n omassa pääomassa vararahastoon. Jos B Oy toiminta-ajatuksensa mukaisesti palauttaa A Oyj:lle sidottua omaa pääomaa osakeyhtiölain säännöksiä noudattaen alentamalla vararahastoa tai osakkeiden nimellisarvoa, kysymyksessä on A Oyj:n kannalta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 4 §:n ja 5 §:n 1 momentin säännösten mukainen veronalainen tulo. A Oyj saa vähentää elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 42 §:n 2 momentin perusteella B Oy:n osakkeiden hankintamenon pääoman palautusta vastaavalta osalta. Ennakkotieto verovuosille 2000-2004.

Ratkaisussa KHO 23.5.2001 taltio 1245 katsottiin niin ikään, että kysymyksessä on veronalainen tulo, kun tuloverolain mukaan verotettava verovelvollinen saa omistamiensa osakkeiden perusteella sidotun oman pääoman palautuksen. Verovelvollinen sai vähentää osakkeiden hankintamenon pääoman palautusta vastaavalta osalta. Kysymys oli vararahaston (ylikurssirahaston) alentamisesta ja osakkeiden saanto oli kauppa.

Ratkaisussa KHO 2001:28 on käytetty ilmaisua: kysymyksessä on X Oyj:lle elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 4 §:n ja 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu osakkeiden luovutushintaan verrattava tulo ja ratkaisussa KHO 23.5.2001 taltio 1245 ilmaisua: heidän on katsottava saavan tuloverolain 29 §:n ja 32 §:n säännökset huomioon ottaen osakkuusasemansa perusteella osakkeiden luovutushintaan verrattavan veronalaisen pääomatulon. Molemmissa ratkaisuissa korkein hallinto-oikeus on muuttanut keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun.

Oikeuskirjallisuudessa ratkaisua KHO 2001:28 on kommentoitu siten, että päätöksestä ilmenevä logiikka lähtee elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisista tulon ja menon käsitteistä eli siitä, että osakkeenomistajan katsotaan luovuttavan kyseiset (käyttöomaisuus) osakkeet vastiketta vastaan. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain nojalla käyttöomaisuusosakkeista saatu luovutushinta on veronalaista elinkeinotuloa ja osakkeiden hankintameno vähennyskelpoinen meno. Tuloksi lukemista voidaan tukea elinkeinotulon verottamisesta annetun lain laajalla tulokäsitteellä, mutta tulkintaa voidaan arvostella siitä, ettei se kovin hyvin vastaa asian taloudellista sisältöä. Kun alentaminen rajoittuu vararahastoon tai ylikurssirahastoon, jotka ovat syntyneet alkuperäisen osakkeenomistajan tekemän pääomansijoituksen myötä (ylikurssi), eikä niihin siis ole kerätty voitonjakokelpoisia varoja, olisi luontevampaa nähdä tilanne niin, että vaikutus rajoittuu osakkeen hankintamenoa oikaisevaan pääomanpalautukseen. Sitä määrää, jonka osakkeenomistaja saisi yli pääomansijoituksensa tulee pitää veronalaisena tulona.

Ratkaisujen KHO 2001:28 ja 23.5.2001 taltio 1245 mukainen tulkinta nojautuu siihen logiikkaan, että varojen palautuksessa toteutuu osakkeiden luovutus, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 42 §:n 2 momentin säännös, jossa säädetään käyttöomaisuusosakkeiden hankintamenon poistamisesta luovutuksen johdosta, voi tulla sovellettavaksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden edellä mainittujen ratkaisujen jälkeen lainsäädäntöympäristö on olennaisesti muuttunut, kun elinkeinotulon verottamisesta annetun lain puitteissa luovutusvoittojen ja -tappion samoin kuin purkuvoittojen ja -tappioiden verotus on muuttunut ja mahdollisuudesta tehdä osakkeista niiden omistusaikana arvonalennuspoisto on luovuttu.

Elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa ei nytkään operoida luovutusvoiton tai tappion käsitteellä, vaan lakiteknisesti sääntely on toteutettu siten, että luovutushintojen veronalaisuudesta tai verovapaudesta säädellään erikseen ja vastaavasti hankintamenon vähennyskelpoisuudesta tai vähennyskelvottomuudesta erikseen.

Ratkaisussa KHO 2001:28 on viitattu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 4 §:n ja 5 §:n 1 kohdan säännöksiin. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 4 §:n mukaan, joka säännös on entisellään, veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot, mutta 5 §:n 1 kohta on muutettu.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 5 §:n 1 kohdan säännöksessä puhuttiin aikaisemmin luovutushinnoista ja muista vastikkeista, kun taas elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa, johon 5 §:n 1 kohdan nykysanamuodossa on viittaus, puhutaan pelkästään luovutushinnasta. Samoin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:ssä puhutaan pelkästään luovutushinnasta.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:n mukaan edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön saama käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinta ei ole veronalaista tuloa eikä osakkeiden hankintameno vähennyskelpoinen meno, jos osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia.

Osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia, jos

1) verovelvollinen on omistanut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ajanjaksona, joka on päättynyt enintään vuotta ennen luovutusta, vähintään kymmenen prosentin osuuden luovutettavan yhtiön osakepääomasta ja luovutettavat osakkeet kuuluvat näin omistettuihin osakkeisiin,

2) luovutuksen kohteena oleva yhtiö ei ole kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiö taikka osakeyhtiö, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa, ja

3) luovutuksen kohteena oleva yhtiö on kotimainen tai sellainen yhtiö, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä antaman direktiivin 2 artiklassa, taikka yhtiön asuinvaltion ja Suomen välillä on verovuonna voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus, jota sovelletaan yhtiön jakamaan osinkoon.

Verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutushinta on kuitenkin veronalaista tuloa siltä osin kuin luovutushinnan ja poistamattoman hankintamenon erotus johtuu 42 §:n 1 momentissa tarkoitetusta hankintamenosta tehdystä poistosta tai siitä, että hankintamenosta on vähennetty varaus tai 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu avustus. Luovutushinta on niin ikään veronalaista tuloa siihen määrään asti, joka vastaa näiden osakkeiden aikaisemmin konserniyhtiöiden välillä tapahtuneesta luovutuksesta toiselle konserniyhtiölle syntynyttä verotuksessa vähennyskelpoista luovutustappiota.

Käyttöomaisuuteen kuuluvien muiden kuin verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutuksesta syntynyt tappio on vähennyskelpoinen vain osakkeiden luovutuksesta saaduista veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna. Rajoitus ei kuitenkaan koske 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen yhtiöiden osakkeiden luovutuksesta syntyneiden tappioiden vähentämistä.

Jos verovelvollinen ei ole omistanut luovutettuja osakkeita yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan, vähennyskelpoista luovutustappiota laskettaessa siitä vähennetään verovelvollisen luovutetulta yhtiöltä osakkeiden perusteella omistusaikana saama osinko, konserniavustuksesta verotuksessa annetussa laissa (825/1986) tarkoitettu konserniavustus tai muu niihin verrattava erä, joka on vähentänyt yhtiön varallisuutta.

Luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen, jos luovutuksen kohteena oleva yhtiö on muussa valtiossa kuin Suomessa asuva eikä yhtiö ole sellainen, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä antaman direktiivin 2 artiklassa eikä yhtiön asuinvaltion ja Suomen välillä ole verovuonna voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevaa sopimusta, jota sovelletaan yhtiön jakamaan osinkoon.

Konserniyhtiöillä tarkoitetaan osakeyhtiölain (734/1978) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun konserniin kuuluvia yhtiöitä tai sellaisia yhtiöitä, joissa kaikissa yhdellä tai useammalla luonnollisella henkilöllä, oikeushenkilöllä tai näillä yhdessä on osakeyhtiölain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa vastaava määräysvalta.

Nyt riidanalaisessa tapauksessa alennetaan ylikurssirahastoa, joka ei vaikuta osakkeiden määrään eikä niiden nimellisarvoonkaan, ja osakepääoman alennus puolestaan toteutetaan alentamalla osakkeiden nimellisarvoa, eli tämänkään osalta osakkeiden määrä ei muutu. Mitään osakkeita ei siten luovuteta, vaan muutos tapahtuu siinä omaisuusmassassa, johon nämä osakkeet oikeuttavat.

Kysymykseen pääomanpalautuksen verottamisesta liittyy olennaisesti myös se, miten siihen kohdistuva hankintameno määritellään. Jos ylikurssirahaston ja osakepääoman alentamisen yhteydessä katsotaan siihen kohdistettavan hankintamenoa "euro-eurosta, maksimissaan pääomanpalautuksen määrä" -periaatteella, ollaan vastaavasti lähempänä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 5 §:n 1 kohdan muun vastikkeen kuin tuon lainkohdan luovutushinnan käsitettä. Jos ylikurssirahaston ja osakepääoman alentamista pidetään ikään kuin aitona luovutustilanteena, luontevampaa hankintamenon osalta olisi "euro-eurosta, maksimissaan pääomanpalautuksen määrä" -periaatteen sijasta katsoa pääomanpalautuksen yhteydessä siihen kohdistuvan osakkeiden hankintamenosta se suhteellinen osuus, joka tähän pääomanpalautukseen kohdistuu. Toisaalta taas jos kyse ei ole todellisesta luovutustilanteesta, vaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 4 §:n ja 5 §:n 1 momentin nojalla veronalaisesta muusta vastikkeesta, mihin perustettaisiin se, että hankintamenoa katsottaisiin nykysäännöksien valossa ylipäätään voitavan vähentää, kun nyt lainsäädännön henkeä kuvaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 7 kohdan säännös ja se, ettei osakkeiden hankintamenon vähentäminen kesken omistusajan arvonalennuspoistona ole enää mahdollista.

Se, mikä osuus hankintamenosta pääoman palautuksen yhteydessä vähennettäisiin tai verovapaustilanteissa käytettäisiin, on olennaista paitsi jaksotuksellisena kysymyksenä, myös henkilöverotuspuolella hankintameno-olettamaan liittyvänä kysymyksenä ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain puolella tilanteissa, jossa pääomanpalautusajankohtana elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n edellytysten katsottaisiin täyttyvän, mutta sitten kun sellaista osaketta, jonka perusteella on saatu pääomanpalautusta, todella luovutettaisiin, sen osalta eivät nämä edellytykset enää täyttyisikään.

"Euro-eurosta, maksimissaan pääomanpalautuksen määrä" -periaatteella ei päädytä pääomanpalautustappion puolelle, kun taas "suhteellisen osuuden" -periaatteella voitaisiin päätyä ja ilmeisesti käytännössä varsin usein näin kävisi. Tällöin pitäisi miettiä, olisiko tähän "pääomanpalautustappioon" sovellettavissa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:n 4 momentin säännös.

Hakemuksen mukaan B Oy:n osakepääoma ja ylikurssirahasto ovat pääasiallisesti muodostuneet maksullisesti toteutetuissa osakeanneissa, joissa osakkeen nimellisarvon ylittävä osa merkintähinnasta on kirjattu ylikurssirahastoon. Hakemuksen mukaan osakkeiden saanto on kauppa. Hankintamenon rahamäärä ei hakemuksesta ilmene. Korkein hallinto-oikeus ei näytä panneen painoa sille, onko kyse perustajaosakkaana tehdyistä pääomansijoituksista vai onko osakkeiden hankintameno muodostunut osakkeista maksettuna kauppahintana.

Jos B Oy siis palauttaa sidottua omaa pääomaa ainoalle osakkeenomistajalleen A Oy:lle hakemuksessa tarkoitetulla tavalla, tämä pääomanpalautus on A Oy:n veronalaista tuloa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 4 §:n ja 5 §:n 1 kohdan nojalla. Kyseessä on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 5 §:n 1 kohdassa tarkoitettu muu vastike, ei elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:ssä ja 6 b §:ssä tarkoitettu luovutushinta. Osakkeita ei luovuteta eikä niiden voida katsoa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 42 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tuhoutuneen tai vahingoittuneen. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 42 §:n 2 momentin säännöstä tulkittaessa on otettava huomioon uusi lainsäädäntöympäristö, jossa mahdollisuudet vähentää osakkeiden hankintamenoa niiden omistusaikana arvonalennuspoistona on poistettu ja jota myös elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 7 kohdan säännös ilmentää. Koska hakemuksessa tarkoitettuja osakkeita ei siis luovuteta eikä niiden voi katsoa tuhoutuneen tai vahingoittuneen, ei niiden hankintamenoa huolimatta siitä, että pääomanpalautus on veronalaista tuloa, voida tässä yhteydessä vähentää.

Mikäli korkein hallinto-oikeus hylkäisi edellä olevan vaatimuksen, tulisi ennakkoratkaisua joka tapauksessa muuttaa siten, että se hankintameno, joka hakemuksessa tarkoitettuihin pääomanpalautuksiin kohdistetaan ja joka ei siis ole vähennyskelpoinen, määritellään pääomanpalautusta (palautettavaa ylikurssirahastoa ja palautettavaa osakepääomaa) vastaavana suhteellisena osuutena osakkeiden hankintamenosta.

A Oy on asiassa omasta ja perustettavan yhtiön puolesta antamassaan vastineessa vaatinut valituksen hylkäämistä.

Yhtiö on kiinnittänyt huomiota ennakkoratkaisuhakemukseensa liittämäänsä oikeustieteelliseen asiantuntijalausuntoon, jossa esitetyn linjauksen mukaisesti asia oli keskusverolautakunnassa ratkaistu. Jos toisin katsottaisiin, olisi verouudistuksen seurauksena säädetty verotus, jossa yli kymmenen prosentin pääoman sijoituksen osakeyhtiön osakepääomaan tekevä sijoittaja joutuisi maksamaan sijoittamansa pääoman palauttamisesta itselleen vallitsevan verokannan mukaisen veron. B Oy:n pääoman vähentämisen on osingon osalta lainvoimaiseksi tulleella konserniverokeskuksen ennakkotiedolla 1.12.2004 todettu liiketaloudellisista toiminnan supistamisesta johtuvista syistä tapahtuvaksi. A Oy:n hankintameno B Oy:n osakkeille sekä kirjanpidossa että verotuksessa on - euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että A Oy:lle tulee ottaen huomioon osakepääoman palautuksen ja olettaen, että yhtiön markkina-arvo osakepääoman palautuksen jälkeen on noin 2 miljoonaa euroa, noin 460 miljoonan euron verotuksessa vähennyskelvoton tappio sen myydessä B Oy:n osakkeet kolmannelle osapuolelle, vaikka osakepääoman palautus onkin verovapaa.

Osinko- ja pääomaverouudistuksen yhteydessä lakiin on otettu uudet käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinnan verovapautta ja toisaalta osakkeiden hankintahinnan vähennyskelvottomuutta koskevat säännökset. Näillä säännöksillä ei muutettu aikaisempaa oikeustilaa siitä, mistä ja miten osakkeiden hankintameno vähennetään palautettaessa pääomaa osakkaille. Tämän johdosta verouudistusta edeltävässä oikeuskäytännössä luotujen hankintamenon vähentämistä koskevien periaatteiden on katsottava olevan yhä voimassa.

Ennakkoratkaisuhakemuksen olosuhteissa pääoman palautus tapahtuu aikaisemman oikeuskäytännön mukaisella tavalla. B Oy:n pääomaa palautettaessa tulee katsoa, että osakkeiden hankintameno kohdistetaan nyt palautettavaan pääomaan palautusta vastaavalta määrältä.

Veroasiamies on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Kun otetaan huomioon valituksessa esitetyt vaatimukset ja keskusverolautakunnan päätös perusteluineen ja sovellettuine säännöksineen, keskusverolautakunnan päätöstä ei ole syytä muuttaa. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Rihto, Olof Olsson, Raimo Anttila, Olli Nykänen ja Ahti Vapaavuori. Asian esittelijä Marina Äimä.