10.5.2004

Asian aikaisempi käsittely

U:n kunnan rakennustarkastaja on 16.4.2002 tekemällään ja julkipanon jälkeen 19.4.2002 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle toimenpideluvan grillikodan rakentamiseen X tilalle.

U:n kunnan valvontalautakunta on päätöksillään 14.5.2002 §:t 20 ja 21 hylännyt B:n ja C:n oikaisuvaatimukset.

B ja C ovat valituksessaan hallinto-oikeudessa vaatineet, että valvontalautakunnan päätökset kumotaan ja A velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa.

A:n hakemuksessa on kyse niin sanotun grillikodan rakentamisesta sellaisen tilan rantavyöhykkeelle, jolla ei yleiskaavan mukaan ole rantarakennusoikeutta. Hankkeessa ei ole kysymys maa- ja metsätalouden harjoittamista varten tarpeellisesta rakentamisesta. Grillikodan koon, laadun ja pystytystavan vuoksi on selvää, että se on tarkoitettu paikallaan pidettäväksi ja että se ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa erityisesti maisemaan, viihtyisyyteen ja ympäristönäkökohtiin liittyvistä syistä. Asia olisi siksi tullut käsitellä rakennus- tai poikkeamislupamenettelyssä.

U:n kunnan valvontalautakunta on antamassaan lausunnossa todennut, että kyseessä on yleiskaavan M-alue. Tämän vuoksi ei voida tulkita, ettei rakentamishanke olisi tarkoitettu maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten.

A on antamassaan selityksessä vaatinut, että B ja C velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. Kyseessä oleva kota on rakennelma. Kota sopeutuu hyvin ympäristöön. Se on rakennusteknisestikin hyvin kevyt rakennelma. Rakennelma ei tule näkymään järvelle käytännöllisesti katsottuna lainkaan.

B ja C ovat antaneet vastaselityksen.

Kouvolan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään 21.5.2003 nro 03/0194/1 hylännyt B:n ja C:n valvontalautakunnan päätöksestä tekemän valituksen sekä B:n ja C:n sekä A:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluina lausunut siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, että rakennus on asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitettu kiinteä tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen, ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistä syistä. Rakennuksena ei kuitenkaan pidetä kooltaan vähäistä ja kevytrakenteista rakennelmaa tai pienehköä laitosta, ellei sillä ole erityisiä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia.

Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta. Toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka maisemakuvaan.

U:n kunnan rakennusjärjestyksen mukaan alle 15 neliömetrin suuruisen grillikatoksen tai kodan rakentaminen maankäyttö- ja rakennuslain 72 § 1 momentissa tarkoitetulle rantavyöhykkeelle vaatii toimenpideluvan.

Hankkeen tarkoittama niin sanottu grillikota sijoittuu Y:n rantavyöhykkeelle, tilalle X. Kodan kerrosala on noin 10 neliömetriä ja sen korkeus on noin 3 metriä. Kotaa on grillikatokseen verrattavana pidettävä kevyenä rakennelmana, joka ei vaadi rakennus- tai poikkeamislupaa vaan toimenpideluvan.

Toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatetaan, mitä rakennusluvan edellytyksistä säädetään, vain siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi. Rakennusluvan edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n mukaan muun muassa, että rakentaminen täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:ssä säädetyt vaatimukset sekä maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 3 ja 6 kohdassa asetetut vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 3 kohdan mukaan rakennuksen on sovelluttava paikalle. Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 6 kohdan mukaan rakennusta ei saa sijoittaa tai rakentaa niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Hallinto-oikeus toteaa, että grillikodan rakentaminen täyttää edellä mainitut edellytykset. Rakennustarkastaja on voinut myöntää hankkeelle toimenpideluvan.

Asia on ollut tulkinnanvarainen. Näissä oloissa ei ole kohtuutonta, että osapuolet saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

B ja C ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan, A:n hakemus hylätään ja A velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa korkoineen hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Grillikatosta on pidettävä rakennuksena, jonka rakentamiseen rantavyöhykkeelle tarvitaan ympäristökeskuksen lupa eikä pelkästään toimenpidelupaa edellyttävänä vähäisenä ja kevytrakenteisena rakennelmana. Kun hallinto-oikeus on äänestänyt asiasta, eri kuntien rakennusviranomaiset noudattavat erilaista käytäntöä ja grillikotien rakentaminen on selvästi muodikasta eikä uuden maankäyttö- ja rakennuslain tulkinta ole vakiintunut, on asialla myös yleistä ja periaatteellista merkitystä.

A:n rakennuspaikalla suorittamien ennakoivien toimenpiteiden perusteella on pääteltävissä, että grillikotaa varten on tarkoitus valaa betonilaattaperustus. Alueelle on ajettu useita autokuormia maa-ainesta. On myös huomattava, että A:n ranta on ajatellen muun muassa rantautumista ja liikkumista ainoa näihin tarkoituksiin soveltuva vapaa ranta usean tiukkaan rakennetun rantakilometrin matkalla.

U:n kunnan valvontalautakunta on antamassaan selityksessä lausunut muun ohella, että M:n lahdessa on ranta-alueen pituus noin 1 200 metriä, josta kaavoitettua rakennusaluetta noin 200 metriä. Ranta-alueella on jokamiehenoikeuteen kuuluvaa rantautumis- ja liikkumisaluetta noin 1 000 metrin pituudelta, josta 60 metriä on A:n grillikodan ranta-alueen osuus. Edellä mainituin perustein kodan rakentaminen ei vähennä merkittävästi jokamiehenoikeudella liikkumisen ja rantautumisen mahdollisuutta kyseisen lahden alueella. Lautakunta on esittänyt, että valitus hylätään ja hallinto-oikeuden päätös pidetään voimassa.

A on antanut selityksen, jossa hän on vaatinut, että valitus hylätään ja B ja C velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa.

B ja C ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Sovellettavat säännökset ja määräykset

Maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:n mukaan rakennus on asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitettu kiinteä tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistä syistä. Rakennuksena ei kuitenkaan pidetä kooltaan vähäistä ja kevytrakenteista rakennelmaa tai pienehköä laitosta, ellei sillä ole erityistä maankäytöllistä tai ympäristöllistä vaikutusta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta. Pykälän 2 momentin mukaan toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- taikka maisemakuvaan. Pykälän 4 momentin mukaan 2 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden luvanvaraisuudesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 61 §:n 1 momentin mukaan rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä, että jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen pienehkön muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan lupamenettelyn asemasta ilmoitusmenettelyä.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan toimenpidelupa tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslaissa ja jäljempänä tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin ja rajoituksin sellaisen rakennelman tai laitoksen, joita ei ole pidettävä rakennuksena, kuten katoksen, vajan, kioskin, käymälän, esiintymislavan tai vastaavan rakennelman pystyttämiseen tai sijoittamiseen.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 63 §:n 1 momentin mukaan rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä muun ohella 62 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, jota kunnan tai sen osan olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, vapauttamisesta luvanvaraisuudesta kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentin mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

U:n kunnan rakennusjärjestyksen mukaan alle 15 neliömetrin suuruisen grillikatoksen tai kodan rakentaminen maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitetulle rantavyöhykkeelle vaatii toimenpideluvan.

Selvitys hankkeesta ja sen sijoittumisesta

Hakemuksen mukaan on tarkoitus rakentaa X:n tilan ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle puurakenteinen, kuusikulmainen, pohjapinta-alaltaan noin 10 neliömetrin suuruinen, noin kolme metriä korkea grillikota, jossa on ikkuna tai ikkunoita ja ovi. Rakennus on tarkoitus sijoittaa paikalleen pysyvästi. Saadun selvityksen mukaan X:n tila on ennestään rakentamaton.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Grillikotaa on sen rakenne, suunniteltu käyttötarkoitus ja ympäristöön sijoittamisen edellyttämä viranomaisohjauksen tarve huomioon ottaen pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:ssä 1 momentissa tarkoitettuna rakennuksena. Puheena olevaa rakennusta ei edellä selostetut säännökset ja määräykset huomioon ottaen saa rakentaa ilman rakennuslupaa, kun kysymyksessä ei myöskään ole olemassa olevaan rakennukseen liittyvän talousrakennuksen rakentaminen. Kun grillikodan rakentaminen ennestään rakentamattomalle rakennuspaikalle ei siten ole mahdollista toimenpideluvan perusteella, korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden ja U:n valvontalautakunnan päätökset ja hylkää A:n hakemuksen.

Korkein hallinto-oikeus, ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n, hylkää asian laatuun nähden B:n ja C:n ja asian näin päättyessä A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg sekä hallintoneuvokset Lauri Tarasti, Kari Kuusiniemi, Niilo Jääskinen ja Irma Telivuo. Asian esittelijä Kari Nieminen.