15.1.2004

1. TAMMISAAREN RAKENNUSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Tammisaaren rakennuslautakunta on julkipanon jälkeen 26.9.2001 antamallaan päätöksellä myöntänyt MN:lle ja NN:lle rakennusluvan muun ohella kerrosalaltaan 29,5 neliömetrin suuruisen saunarakennuksen rakentamiseksi Tammisaaren kaupungin X:n kylässä sijaitsevalle Y:n tilalle RN:o 1:64. Päätöksen mukaan vesikäymälää ei saa rakentaa. Päätökseen liittyy lisäksi jätevesien suodattamiseen liittyvä ehto.

2. ASIAN KÄSITTELY HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDESSA

A on valituksessaan muun ohella vaatinut, että rakennuslautakunnan päätös kumotaan. Vaatimuksen perusteluina on muun ohella esitetty, että rakennuksen nimityksestä huolimatta siinä on asunnon tai vapaa-ajan asunnon varustelutaso, esimerkiksi keittiö viemäröityine altaineen.

Tammisaaren rakennuslautakunta on lausunnossaan vaatinut, että valitus hylätään. Lausunnossa on muun ohella todettu, että rakennus täyttää saunarakennuksen vaatimukset eikä ole lomarakennus.

MN ja NN ovat selityksessään vaatineet, että valitus hylätään. Selityksessä on muun ohella lausuttu, että rakennusta käytetään saunana. Tilalla olevan lomarakennuksen saniteettitilat ovat pienet.

A on vastaselityksessään muun ohella lausunut, että tilalla olevassa lomarakennuksessa on kooltaan seitsemän neliömetrin suuruinen sauna.

3. HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Helsingin hallinto-oikeus on 24.5.2002 antamallaan valituksenalaisella päätöksellä paitsi muuta, hylännyt A:n valituksen rakennuslautakunnan päätöksestä. Päätöksen perusteluina on valituksen hylkäämisen osalta lausuttu muun ohella seuraavaa:

Pääpiirustuksen mukaan kysymyksessä olevassa rakennuksessa on tupa, pesuhuone, saunaosasto sekä kuisti. Tupa on pohjapinta-alaltaan noin 17,5 neliömetriä ja siellä on piirustuksen mukaan takka ja viemäri. Pesuhuoneen ja saunaosaston yhteenlaskettu pohjapinta-ala on noin 11 neliömetriä eli yli kolmasosa koko rakennuksen pohjapinta-alasta, joka lupahakemuksen mukaan on 29,5 neliömetriä. Rakennusta voidaan niin ollen pitää yksinomaan saunana ja siten asuinrakennukseen kuuluvana talousrakennuksena, jonka rakentaminen rantavyöhykkeelle ei edellytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueellisen ympäristökeskuksen poikkeamislupaa. Rakennuslautakunta on siten ollut toimivaltainen myöntämään rakennusluvan.

Asemapiirustuksen mukaan saunarakennus sijoittuu lähimmillään viiden metrin päähän A:n omistaman tilan RN:o 1:65 rajasta ja noin 17,5 metrin päähän rantaviivasta. Rakennuksen harjakorkeus on 3,5 metriä. Rakennuksen sijoittelu naapurin omistamaan maahan ja rantaviivaan nähden täyttää siten maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57 §:n ja lupaa myönnettäessä voimassa olleen Tammisaaren rakennusjärjestyksen määräykset rakennusten sijoittumisesta.

Saunarakennus soveltuu asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset eikä sitä sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Syntyvät jätevedet voidaan lupapäätöksen mukaisesti hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle.

4. KÄSITTELY KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja rakennuslautakunnan päätökset kumotaan ja asia palautetaan rakennuslautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Vaatimuksen perusteluina on muun ohella uudistettu asiassa aiemmin esitetty.

Tammisaaren rakennuslautakunta on selityksessään vaatinut valituksen hylkäämistä ja uudistanut hallinto-oikeudelle esitetyn.

MN ja NN ovat selityksessään vaatineet valituksen hylkäämistä ja muun ohella uudistaneet hallinto-oikeudelle esitetyn.

A on toimittanut lisäselvitystä.

A on antanut vastaselityksen.

N:t ovat antaneet selityksen.

A on toimittanut lisäselvitystä ja oheistanut Uudenmaan ympäristökeskuksen 21.5.2003 päivätyn allekirjoittamattoman korkeimmalle hallinto-oikeudelle osoitetun lausunnon, jossa on muun ohella lausuttu, että mikäli saunaan on tarkoituksena ollut rakentaa vesikäymälä ja keittiövarustus, voidaan rakennus mahdollisesti tulkita varustuksen ja tilasuhteiden perusteella toiseksi lomarakennukseksi, joka olisi vaatinut ympäristökeskuksen poikkeamispäätöksen.

N:t ovat antaneet selityksen ja vaatineet, että A velvoitetaan korvaamaan N:ien oikeudenkäyntikulut 500 eurolla. N:t ovat muun ohella lausuneet, että pientä keittonurkkausta, joka on ollut tarkoituksena sijoittaa rakennukseen, voidaan pitää normaalina saunarakennuksen varustuksena.

A on antanut vastaselityksen.

5. KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentin mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitä 1 momentissa säädetään, ei edellä mainitun pykälän 3 momentin 4 kohdan mukaan koske olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista.

Lupahakemuksen kohteena oleva rantavyöhykkeelle sijoittuva rakennus on kerrosalaltaan 29,5 neliömetrin suuruinen. Rakennuksessa on sauna, pesuhuone, noin 17,5 neliömetrin suuruinen tupa ja kuisti. Pääpiirustuksen mukaan tuvassa on takka ja keittonurkkaus. Kun otetaan huomioon rakennuksen sisältämistä tiloista saatu selvitys sekä erityisesti se seikka, että siinä olisi keittonurkkaus, rakennusta ei sen pienehköstä koosta huolimatta voida pitää maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna talousrakennuksena. Rakennuslautakunta ei siten ole voinut myöntää rakennuslupaa ilman alueellisen ympäristökeskuksen myöntämää poikkeamislupaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentin mukaisesta rantavyöhykkeen suunnittelutarpeesta. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumoaa Helsingin hallinto-oikeuden ja Tammisaaren rakennuslautakunnan päätökset ja hylkää MN:n ja NN:n rakennuslupahakemuksen.

Asian näin päättyessä N:ille ei tule korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Lauri Tarasti, Marjatta Kaján, Kari Kuusiniemi, Irma Telivuo ja Jukka Mattila. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.