21.12.2004

Asian aikaisempi käsittely

Myrskylän kunnanvaltuusto on 10.11.2003 päättänyt, että Myrskylän kunta irtisanoutuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenyydestä 1.1.2005 lukien, hakee Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenyyttä 1.1.2005 lähtien, ostaa ruotsinkieliselle väestölle erikoissairaanhoidon palvelut myös 1.1.2005 jälkeen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä sekä neuvottelee ja sopii vuosittain terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirien kanssa pitkien olemassa olevien hoitosuhteiden jatkamisesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa ja erikoissairaanhoidon erityisen vaativien hoitojen ostamisesta mainitun sairaanhoitopiirin sairaaloista.

S on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että valtuuston päätös kumotaan ja perusturvalautakunnan alkuperäinen päätös kunnan kuulumisesta edelleen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin vahvistetaan. Valtuuston päätös ei ole laillinen, tasapuolinen ja oikeudenmukainen molempien kieliryhmien kannalta. Valtuuston päätöksen mukaan kunta sitoutuu ostamaan ruotsinkieliselle väestölle edelleen palvelut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Samoin on Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja sitoutunut ostamaan ruotsinkielisille Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin palveluja Porvoon ja Helsingin sairaaloista. Ruotsinkielisillä on siten valinnanvapaus ja he saavat halutessaan käyttää maamme parasta erikoissairaanhoitoa.

F on valituksessaan vaatinut, että valtuuston päätös kumotaan. Kunnan tulee pitäytyä nykyisessä käytännössään ostaa niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidonkin palvelut sekä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä. Myrskylän kunnan kaikkien asukkaiden tulee olla tasavertaisia sairaanhoidon tasossa ja valinnan vapaudessa äidinkielestä riippumatta. Valtuuston päätös on perustuslain 6 §:ssä säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Myrskylän kunnanhallitus on valitusten johdosta antamassaan selityksessä lausunut, että valtuuston päätös perustui toiminnallisiin ja taloudellisiin perusteisiin, jotka on kirjattu päätökseen. Päätös on erikoissairaanhoitolain mukainen. Myrskylän kunta neuvottelee ja sopii vuosittain terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirien kanssa erikoissairaanhoidon erityisen vaativien hoitojen ostamisesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloista. Myrskyläläiset erityistason sairaanhoitoa vaativat potilaat hoidetaan, riippumatta siitä mitä kieltä he puhuvat, pääosin Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Kun kyse on erikoissairaanhoidosta, Päijät-Hämeen keskussairaalassa on täysin vertailukelpoiset ja vastaavat mahdollisuudet hoitaa ja tutkia potilaita kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa.

S on antanut vastaselityksen.

F:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään 28.6.2004, siltä osin kuin nyt on kysymys, osittain jättänyt S:n valituksen tutkimatta ja muutoin hylännyt valitukset.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluina muun ohella lausunut, että Suomen perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Valtuusto on päättänyt ostaa ruotsinkieliselle väestölle erikoissairaanhoidon palvelut myös 1.1.2005 jälkeen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Kunnanhallituksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon perusteella kunnan ruotsinkielisillä asukkailla olisi ilmeisesti käytännössä mahdollisuus valita, käyttävätkö he Päijät-Hämeen vai Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palveluja. Asiassa ei ole tullut ilmi, että ratkaisuun tältä osin olisi vaikuttanut mikään muu seikka kuin pyrkimys taata ruotsinkieliselle väestönosalle äidinkieliset palvelut erikoissairaanhoidossa. Vaikka Päijät-Hämeen alueella jo nykyisin on ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvia ja vaikka sairaanhoitopiiri muuttuisi kaksikieliseksi Myrskylän kunnan liittyessä siihen, on asiassa voitu lähteä siitä, että kielellinen tasa-arvo parhaiten toteutuu siten, että ruotsinkieliset halutessaan saavat erikoissairaanhoidon palvelut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, jonka sairaaloissa ruotsinkielisiä potilaita on aina hoidettu. Valtuuston päätös, joka ei takaa kunnan suomenkieliselle väestönosalle samaa valinnanvapautta hoitopaikan suhteen, ei näin ollen ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, kun erilaiseen kohteluun on ollut hyväksyttävä kielellisen tasa-arvon tavoitteluun perustuva syy. Hoidon laadun suhteen valtuusto ei ole poikennut yhdenvertaisuusperiaatteesta.

Hallinto-oikeus on sovellettuina oikeusohjeina maininnut perusteluissa mainittujen lisäksi kuntalain 90 ja 100 §:n ja hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

F on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset on kumottava. Asukkaiden yhdenvertainen kohtelu ei toteudu, jos vain yhdelle kieliryhmälle annetaan vapaus valita sairaanhoitopiirien välillä. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri on vuoden 2005 alusta kielilain mukaisesti kaksikielinen kuntayhtymä, joka pystyy sairaanhoitopiirin johtajan lausunnon mukaan järjestämään erikoissairaanhoidon palvelut kielilain edellyttämällä tavalla. Valtuuston päätös on perustuslain vastainen.

S on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan ja Myrskylän kunnan jäsenyys Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä pysytetään perusturvalautakunnan päätöksen mukaisesti. Myrskylän kunnan suomenkielistä väestönosaa ollaan saattamassa eriarvoiseen asemaan suomalla ruotsinkieliselle väestönosalle selvästi paremmat mahdollisuudet ja vaihtoehdot erikoissairaanhoidon palvelujen käyttämiseen. S:n vastaselityksessään esiin tuomaa valitusperustetta, kuntalaisten nimilistaa, ei olisi tullut jättää tutkimatta, koska kyse ei ole uudesta valitusperusteesta, vaan eräänlaisesta näyttövälineestä, joka osittaa, että valituksella on laaja kuntalaisten tuki.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa:

Myrskylän kunnanhallitus on antanut valituksen johdosta selityksen.

S on antanut vastaselityksen.

F:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus hylkää valitukset. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut:

Suomen perustuslain 17 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Valtuuston päätöksen aikaan voimassa olleen erikoissairaanhoitolain 33 §:n 3 momentin ja sittemmin saman lain 33 a §:n 3 momentin (432/2003) mukaan erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia käsittävässä sairaanhoitopiirissä on turvattava potilaalle sairaanhoito hänen omalla äidinkielellään, suomen tai ruotsin kielellä.

Saman lain 35 §:n 2 momentin mukaan jos potilas ei saa asuinpaikkansa perusteella määräytyvästä sairaalasta tai muusta toimintayksiköstä palvelua omalla äidinkielellään, hänellä on oikeus päästä hoitoon sellaiseen sairaanhoitopiirin sairaalaan tai toimintayksikköön, joka voi antaa hoitoa hänen äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Sairaanhoitopiirin ja potilaan kotikunnan tulee sopia, mitkä ovat niitä toimintayksiköitä, joita potilas voi käyttää äidinkielisten palvelujen saamiseksi.

Tämän vuoksi ja muutoin hallinto-oikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla Myrskylän kunnanvaltuusto on voinut perustuslain 6 §:n 2 momentissa säädettyä yhdenvertaisuusperiaatetta loukkaamatta päättää ostaa ruotsinkieliselle väestölle erikoissairaanhoidon palveluja myös 1.1.2005 jälkeen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Pirkko Ignatius, Marita Liljeström, Niilo Jääskinen ja Jukka Mattila. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.