9.9.2003

Asian käsittely keskusverolautakunnassa

A ja B ovat ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittäneet, että he ovat osakkaina X Oy:ssä. Yhtiön enemmistöosakas on A omistaen X Oy:n osakekannasta 80 prosenttia. B omistaa osakekannasta 5 prosenttia. Muina yhtiön omistajina ovat X Oy (10 prosenttia) ja T (5 prosenttia). X Oy on hankkinut omia osakkeita 4.9.2002 Y:ltä, joka omisti 10 prosenttia osakekannasta ennen osakehankintaa.

Yhtiö on perustettu huhtikuussa 1982. Yhtiö on harjoittanut rakennusurakointia koko toimintahistoriansa ajan. A ja B ovat olleet yhtiön osakkaita sen perustamisesta lähtien. A ja B ovat töissä yhtiössä. A on vastannut X Oy:n liiketoimintojen johtamisesta ja B on toiminut yhtiön konttoritehtävissä vastaten laskutuksesta, saatavaperinnästä, reskontrista ja palkanlaskennasta (taloushallinnon tehtävät lukuunottamatta ulkoistettua liikekirjanpitoa, mikä on annettu tilitoimiston hoidettavaksi). X Oy:n tilikausi on kalenterivuosi. Viimeksi päättyneellä tilikaudella per 31.12.2001 yhtiön liikevaihto oli 8,8 miljoonaa euroa ja edellistilikaudella per 31.12.2001 yhtiön liikevaihto oli noin 6,8 miljoonaa euroa. Yhtiön toimintahistoriasta ja hyvästä kannattavuudesta johtuen yhtiön tase on varsin vahva ja omavaraisuusaste tilipäätöksessä 31.12.2001 oli 70,85 prosenttia (ennakkomaksuvelat ja varauksien verovelka oikaisten). Taseen loppusumma tilipäätöksessä 31.12.2001 oli 3,4 miljoonaa euroa. Yhtiöllä ei ole pitkäaikaista velkaa. Yhtiön oma pääoma oli tilipäätöksen 31.12.2001 mukaan 1,56 miljoonaa euroa. Yhtiön työkanta suhdanteet huomioon ottaen on edelleen hyvä ja kannattavuuden suhteen ei ole odotettavissa erityistä laskua.

X Oy:ssä on tarkoitus toteuttaa sukupolvenvaihdos siten, että A:n ja B:n lapset T, S ja P tulisivat kaikki yhtiöön osakkaiksi. Lisäksi tarkoituksena on, että yhtiöön työsuhteessa olevat avainhenkilöt tulisivat yhtiön osakkaiksi. T, joka on yhtiön osakas 5 prosentin omistusosuudella, on toiminut X Oy:ssä työpäällikkönä vuoden 1999 kesäkuusta lähtien. S, jolla on myös rakennusalan koulutus, ei tällä hetkellä ole työssä X Oy:ssä. Nuorin lapsi P on opiskelija ja keskittyy tässä vaiheessa urheilu-uraansa.

Tutkittaessa eri vaihtoehtoja siirtää omistus seuraavalle sukupolvelle on todettu, että X Oy:n taserakenteen ollessa niin vahva kuin tilinpäätös 31.12.2001 osoittaa, lapsilla ja avainhenkilöillä ei osakekaupoilla ole edellytyksiä hankkia X Oy:tä omistukseensa.

Tarkoituksena on keventää X Oy:n tasetta siten, että A ja B myyvät osakkeensa yhtiölle eli X Oy hankkisi A:n ja B:n omistamat osakkeet käypään hintaan osakeyhtiölain omien osakkeiden hankintaa koskevien säännösten mukaisesti. Tilinpäätöksen 31.12.2001 mukaan lunastettavien osakkeiden hinta yhteensä vastaisi tasoa noin 1,5 miljoonaa euroa. Osakehankinnat olisi tarkoitus toteuttaa helmikuussa 2003, jolloin tilinpäätös 31.12.2002 olisi valmis ja jonka perusteella osakkeiden käypä lunastushinta voidaan tarkemmin laskea.

Osana sukupolvenvaihdosprosessia X Oy on hankkinut Y:ltä hänen omistamansa osakkeet 4.9.2002, koska muussa tapauksessa X Oy:n osakehankinta A:lta ja B:ltä olisi johtanut siihen, että sukupolvenvaihdoksen tavoitteiden vastaisesti enemmistöosakkaaksi olisikin tullut Y.

Helmikuussa X Oy:n osakehankinnan jälkeen yhtiön ainoaksi osakkaaksi jäisi näin T.

Osakehankinnan jälkeen on kuitenkin tarkoitus toteuttaa suunnattu osakeanti siten, että T:n omistusosuudeksi yhtiössä tulisi 50 prosenttia, S:n osuudeksi 15 prosenttia ja P:n osuudeksi 15 prosenttia sekä yhtiön avainhenkilöiden osuudeksi yhteensä 20 prosenttia. Suunniteltuun omistusjakaumaan voi tulla vähäisiä muutoksia kuitenkin siten, että T yksittäisenä omistajana on selkeästi suurin osakkeenomistaja. Yhtiön avainhenkilöiden määrä, jolle on tarkoitus suunnata osakkeita, olisi maksimissaan viisi henkeä, joista kaksi on osoittanut tähän mennessä kiinnostusta osakemerkintään.

Osakehankinnan jälkeen yhtiön hallintoa muutettaisiin siten, että hallituksen puheenjohtajaksi siirtymäajaksi, miksi maksimissaan on suunniteltu kolmea vuotta, edelleen jäisi A ja T tulisi yhdeksi hallituksen jäseneksi ja varajäseneksi tulisi yhtiön avainhenkilöistä yksi.

Hallituksen puheenjohtajalla A:lla ei tulisi olemaan yhtiön nimenkirjoitusoikeutta yksin, ainoastaan toimitusjohtajalla T:llä olisi nimenkirjoitusoikeus yksin. A:lla olisi nimenkirjoitus yhdessä hallituksen toisen jäsenen kanssa. Syy, miksi A tulisi toimimaan hallituksessa siirtymäajan, on se, että hänen liikesuhteitaan ja yhteiskuntasuhteitaan tarvitaan siirtymäajaksi päättäjiin, rakennuttajiin, rahoittajiin ja tavarantoimittajiin nähden.

B tulisi siirtymäajan, miksi on suunniteltu enintään vastaava aika kuin mitä A on yhtiön hallituksessa, toimimaan palkkalaskennan, laskutuksen ja konttoritöiden ohjaajana yhtiöön palkattavalle konttorityöntekijälle, joka on tarkoitus palkata vuoden 2003 kesällä. B luovuttaisi nykyiset tehtävänsä siirtymäajan kuluessa varmistaen näin taloushallinnon häiriöttömän jatkuvuuden (tuleva vastuualue laaja palkattavalle henkilölle, osaamisriski myös olemassa).

Osakkeiden myyjät luopuisivat yhtiön hallinnosta ja tehtävistä edellä todettujen siirtymäaikojen kuluessa, jotta sukupolvenvaihdoksella ei olisi X Oy:n liiketoimintoihin heikentävää vaikutusta.

Osakehankinnassa X Oy joutuisi maksamaan merkittävän määrän rahaa ja yhtiön likvidiys edellyttäisi, ettei kaikkea osakehankintaan tarvittavaa rahaa maksettaisi kerralla. Yhtiö jäisi osakehankinnasta velkaa A:lle ja B:lle noin 420 000 euroa, mikä vastaa yhtiön rahoitusomaisuudessa olevaa, tällä hetkellä vakuutusyhtiölle panttina olevaa noin 420 000 euron talletusta. Talletus on vakuutena vakuutusyhtiölle vakuutusyhtiön antamaan takauslimiittiin työaikaisten ja takuuaikaisten velvoitteiden vakuuksien järjestämiseksi. Velka olisi tarkoitus maksaa kolmen vuoden aikana hankinnasta, koska on oletettavaa, että X Oy kolmen vuoden kuluessa pystyy järjestämään työ- ja takuuaikaiset vakuudet ilman edellä mainittua velkaa.

Yhteenveto yhtiön tilikauden tuloksista ja osingoista:

Tilikausien tulokset
1.4.1995-31.3.1996 862 065,51 markkaa
1.4.1996-31.3.1997 199 084,69 markkaa
1.4.1997-31.12.1997 2 550 064,38 markkaa (9 kk)
1.1.1998-31.12.1998 2 170 427,06 markkaa
1.1.1999-31.12.1999 2 052 228,82 markkaa
1.1.2000-31.12.2000 730 269,78 markkaa
1.1.2001-31.12.2001 2 013 657,30 markkaa
Yhteensä 10 577 797,54 markkaa

Osingot

1997 645 000,00 markkaa
1998 501 000,00 markkaa
1999 708 000,00 markkaa
2000 900 000,00 markkaa
2001 862 500,00 markkaa
2002-10-25 1 079 150,00 markkaa
Yhteensä 4 695 650,00 markkaa

Keskusverolautakunta on verotusmenettelystä annetun lain 84 §:n 1 momentin nojalla antamanaan ennakkoratkaisuna lausunut:

Jos X Oy hankkii voitonjakokelpoisilla varoilla hakijoilta kaikki heidän omistamansa yhtiön osakkeet, hakijoiden osakkeiden luovuttamisesta saama voitto on tuloverolain 45 §:n säännöksessä tarkoitetulla tavalla heidän veronalaista pääomatuloaan.

Kun X Oy hankkii omia osakkeitaan osakkeenomistajiltaan, verotusta toimitettaessa on tutkittava, tuleeko verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 1 momentin säännös sovellettavaksi sillä perusteella, että hankintahinta mahdollista ylittää osakkeiden käyvän arvon säännöksessä tarkoitetulla tavalla.

Perusteluinaan keskusverolautakunta on lausunut seuraavaa: X Oy hankkii pääosakkaaltaan ja vähemmistöosakkaaltaan kaikki heidän omistamansa yhtiön osakkeet. Hakijat jäävät noin kolmen vuoden siirtymäkauden ajaksi yhtiön palvelukseen työskentelemään nykyisenluotoisissa tehtävissään. Yhtiö jää osakehankinnasta velkaa hakijoille noin 420 000 euroa. Velka maksetaan kolmen vuoden aikana osakkeiden hankinnasta. Yhtiö on viimeisenä kuutena vuonna jakanut osinkoina vajaa puolet tuloksestaan. Osakkeiden hankinta tehdään sukupolvenvaihdostarkoituksessa. Näissä olosuhteissa ei ole ilmeistä, että varojen jako osakkeiden hankinnan yhteydessä tapahtuisi osingosta menevän veron välttämiseksi. Jaettuja varoja ei ole täten pidettävä verotusmenettelylain 29 §:n 2 ja 4 momenteissa tarkoitettuna peiteltynä osinkona ja siten hakijoiden ansiotulona. Hakijoiden on katsottava luovuttavan osakkeet yhtiölle, jolloin luovutuksesta mahdollisesti saatava voitto on heidän veronalaista pääomatuloaan tuloverolain 45 §:n tarkoittamalla tavalla.

Verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 1 momentin mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta.

Saman lain 29 §:n 3 momentin mukaan jos on ilmeistä, että yhtiö on jakanut 1 momentissa tarkoitettua peiteltyä osinkoa, on yhtiön verotuksessa meneteltävä niin kuin olisi käytetty käypää hintaa ja osakkaan veronalaiseksi tuloksi katsottava käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus.

X Oy:n osakkeiden hankinnan tulee tapahtua käypään hintaan. Jos hankintahinta ylittää osakkeiden käyvän arvon, verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 3 momentin säännös tulee sovellettavaksi.

Sovelletut oikeusohjeet: Tuloverolain 45 § ja verotusmenettelystä annetun lain 29 §.

Ennakkoratkaisua on, jos A ja B sitä vaativat, noudatettava sitovana vuodelta 2003 toimitettavassa valtion- ja kunnallisverotuksessa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veroasiamies on valituksessaan vaatinut ennakkoratkaisua muutettavaksi ja lausuttavaksi, että A:n ja B osakeluovutukseen X Oy:lle ei sovelleta hakemuksessa tarkoitetuissa olosuhteissa tuloverolain 45 §:n säännöstä, vaan kysymyksessä on verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 momentin tarkoittama peitelty osinko. Toissijaisesti veroasiamies on vaatinut ennakkoratkaisun poistamista, koska hakemuksen tiedot ovat jossain määrin puutteelliset.

Yhtiöstä on vuosina 1997-2001 nostettu osinkoja pääomatulo-osuuden puitteissa. Merkittävä osa toiminnasta kertyneitä voittovaroja on lipastoitu yhtiöön, ja nyt ne aiotaan kerralla käyttää hankkimalla osakkailta yhtiön omia osakkeita. Voittovaroja käytetään jopa siinä määrin, että yhtiön likviidisyyden turvaamiseksi noin kolmasosa kauppahinnasta on pakko jättää velaksi. Osakkeiden hankkimista Y:ltä ei ole tarkasti selvitetty. A jää hallituksen puheenjohtajaksi ja B jää toimimaan palkkalaskennan, laskutuksen ja konttoritöiden ohjaajana, molemmat enimmillään kolmen vuoden ajaksi. Näin ollen käytännössä ei mitään sukupolvenvaihdosta heti tapahdu.

A ja B ovat antamassaan vastineessa muun ohessa lausuneet, että yhtiö ei ole tarpeettomasti lipastoinut voittovaroja. Taseesta ilmenee, ettei yhtiöllä ole liiketoiminnalle tarpeetonta varallisuutta, vaan varat ovat sitoutuneet edistämään yhtiön liiketoimintaa ja yhtiöllä on maksuvaraa urakoiden rahoitukseen ja aina mahdollisia tappiollisia urakoita varten. Allekirjoitetut urakat on tehtävä loppuun riippumatta urakan taloudellisesta lopputuloksesta. Sen vuoksi yhtiöllä ei ole mahdollisuutta suorittaa osakehankintaa kertasuorituksena ilman, että rahalaitosvelkaa tulisi ottaa tai että osakehankintahinnasta osa jäisi velaksi ja velka maksetaan suunnitellussa aikataulussa.

Yhtiö on jakanut säännöllisesti osinkoa vuosittain ja suhteessa tulokseen osingonjako viimeisten seitsemän vuoden aikana ollut noin 44 prosenttia vastaavan ajan vuosituloksista. Vakavaraisuus rakennusalalla on yksi kilpailukeino, mihin vakavaraisuuteen yhtiö on päässyt hyvän tuloskehityksen ansiosta ja myös siksi, ettei voittoja ole jaettu kaikkia osinkoina ulos. Yhtiö on pystynyt tulosrahoituksellaan hoitamaan vuosien kuluessa taserakenteen sellaiseksi, ettei yhtiöllä ole pitkäaikaista velkaa ja vakuusjärjestelyissä yhtiö on voinut käyttää rahoitusvarojaan siten, että vakuuskulut (rakennusaikaiset ja takuuajan vakuudet) on voitu pitää alhaisina.

T:stä tulee yhtiön toimitusjohtaja. A:n toimimisella yhtiön hallituksen puheenjohtajana pyritään varmentamaan se, että yhtiön liiketoiminnassa voidaan hyödyntää A:n erittäin pitkäaikaista osaamista ja toimintaa rakennusalalla sekä vakiintuneita yhteiskuntasuhteita. B on hoitanut taloushallinnon tehtäviä ja hänen tehtäviensä siirtäminen uudelle henkilölle vaatii oman siirtymäaikansa.Y:ltä tapahtunut osakehankinta taas oli tehtävä, jotta nyt kyseessä oleva osakehankintamenettely olisi ollut mahdollista suorittaa.

Veroasiamies on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Kun otetaan huomioon keskusverolautakunnan ratkaisu perusteluineen ja sovellettuine säännöksineen, korkein hallinto-oikeus, hyläten valituksen, jättää keskusverolautakunnan päätöksen pysyväksi.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ismo Talikka, Hannu Koskinen, Tuulikki Keltanen, Olli Nykänen ja Heikki Kanninen. Asian esittelijä Marjo Snellman.