Finlex - Etusivulle
Hovioikeudet

1.6.2018

Hovioikeudet

Hovioikeuksien ratkaisuja ratkaisulyhennelminä ja vuodesta 2004 lähtien pitkinä ratkaisuteksteinä

Helsingin HO 1.6.2018 123342

Asiasanat
Todistelu, näytön arviointi, Syyttömyysolettama, Huumausainerikos
Hovioikeus
Helsingin hovioikeus
Tapausvuosi
2018
Antopäivä
Diaarinumero
R 18/347
Asianumero
HelHO:2018:11
Ratkaisunumero
123342

Kirjoita tähän

Vantaan käräjäoikeuden tuomio 15.12.2017, nro 17/152115

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Huumausainerikos
9010/R/0004819/17
Rikoslaki 50 luku 1 §
19.05.2017 Vantaa

X on laittomasti tuonut postitse Hollannista maahan huumausainetta eli 1,0 grammaa heroiinia.

2. Huumausainerikos
9010/R/0004819/17
Rikoslaki 50 luku 1 §
21.06.2017 Vantaa

X on laittomasti tuonut postitse Hollannista maahan huumausainetta eli 9,8 grammaa amfetamiinia.

Syyttäjän muu vaatimus

Rikosuhrimaksu syytekohdassa 1

X on velvoitettava suorittamaan rikosuhrimaksu 80 euroa.

Laki rikosuhrimaksusta 2 § ja 3 §

Vastaus

Vastaaja X on kiistänyt syytteen. Hän ei ollut tehnyt syytteessä tarkoitettuja tilauksia.

Todistelu

Kirjalliset todisteet

Syyttäjä:

Syytekohta 1 1. Tullilaboratorion tutkimusseloste nro 17-02581, 11.8.2017 (esitutkintaptkin liite 1)
2. Kuva postilähetyksestä (esitutkintaptk:n liite 2)
3. Ote X:n tiliotteesta (esitutkintaptk:n liite 7)

Syytekohta 2 4. Tullilaboratorion tutkimusseloste nro 17-03181, 25.7.2017 (esitutkintaptk:n liite 5)
5. Kuva postilähetyksestä (esitutkintaptk:n liite 6)
6. Pöytäkirja takavarikosta (esitutkintaptkm liite 4.3)

Vastaaja X:

Syytekohta 2 1. Pöytäkirja takavarikosta (liite 4.3)

Henkilötodistelu
- vastaaja X todistelutarkoituksessa

Tuomion perustelut

Syyksilukeminen

X on kiistänyt tehneensä syytteessä tarkoitettuja tilauksia.

X on kertonut, ettei hän ollut käyttänyt huumausaineita eikä kukaan hänen ystävistäkään ollut niitä käyttänyt. Hänellä ei ollut mitään tietoa, miksi lähetykset oli osoitettu hänelle. Joku muu oli voinut tehdä tilaukset hänen yhteystiedoillaan. X oli ostanut bitcoin-rahoja sijoitusmielessä. Hän oli ostanut niitä muulloinkin kuin toukokuussa 2017. Esitutkinnassa (s. 9) X on kertonut ostaneensa bitcoin-rahoja casinopelejä varten.

Vahvimmin syytettä vastaan puhuu X:n oma kertomus käräjäoikeudessa siltä osin kuin hän on uskottavan tuntuisesti kertonut olevansa tietämätön lähetyksistä.

Molempiin syytteessä tarkoitettuihin lähetyksiin vastaanottajaksi on merkitty X ja osoitteeksi hänen täydellinen kotiosoitteensa. Näin ollen on selvää, että kyseiset postilähetykset olisi jaettu X:n asuntoon, jollei niitä olisi tullin toimesta takavarikoitu.

X on asunut yksin asunnossa, jonne lähetykset on osoitettu. Posti on jaettu asuntoon ovessa olevasta postiluukusta. X on pitänyt epätodennäköisenä, että joku ulkopuolinen olisi päässyt asuntoon ilman hänen myötävaikutustaan ja siten saanut lähetykset haltuunsa.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan lähtökohtaolettama edellä kuvatussa tilanteessa on, että lähetys on tarkoitettu vastaanottajaksi merkitylle henkilölle ja että vastaanottaja on joko tilannut lähetyksen itselleen tai vähintäänkin sallinut niiden lähettämisen osoitteeseensa. Huumausainerikoksen tunnusmerkistö voi täyttyä jo pelkästään sillä, että henkilö antaa omat yhteystietonsa toiselle käytettäväksi huumausaineen tilaamiseksi. Tähän nähden sillä, miten ja milloin huumausaineet on tilattuja maksettu, ei ole asian arvioinnissa keskeistä merkitystä.

Edellä sanottuun tilanteessa kirjallinen todistelu lähetysten sisällöstä ja vastaanottajatiedoista tukee itsessään syytteen teonkuvauksen mukaista tapahtumainkulkua. Pelkkä bitcoin-rahojen hankkiminen 30 eurolla 10.5.2017 ei osoita niitä käytetyn huumausaineiden hankintaan, vaikka niillä maksun suorittaminen on salatumpaa ja helpompaa kuin tilisiirron tai luottokorttimaksun tekeminen. Mainittu bitcoin-rahojen osto tukee syytettä kuitenkin välillisesti, joskin vain vähäisessä määrin, ottaen huomioon oston ja ensimmäisen lähetyksen ajallinen yhteys sekä se, että X on kertonut hankkineensa bitcoineja muulloinkin kuin toukokuussa 2017. Sinänsä X on voinut käyttää bitcoineja kertomallaan tavalla myös pelaamiseen ja sijoittamiseen.

Heroiinin katukauppahinta on Suomessa keskimäärin alle 150 euroa grammalta ja amfetamiinin noin 20-25 euroa grammalta. On yleisesti tiedossa, että huumausaineiden hinta on ulkomailta verkon kautta tilattaessa huomattavasti halvempi. Tähän nähden pöytäkirjaan merkitylle amfetamiinin arvolle ei voida antaa asian arvioinnissa juurikaan merkitystä. On toki uskottavaa, ettei molempia lähetyksiä ole ollut mahdollista maksaa pelkästään X:n tekemällä, tiliotteelta näkyvällä bitcoin-ostolla.

Kyse on ollut tavallisista kirjeistä, joiden kulkua ja jakelua ei ole teknisin keinoin mahdollista seurata. Ulkopuolisen henkilön, jolla ei ole avainta asuntoon, on käytännössä lähes mahdotonta asunnon haltijan tietämättä päästä käsiksi asuntoon jaettuun postiin. Näissä olosuhteissa voidaan pitää epätodennäköisenä sitä, että joku ulkopuolinen olisi tilannut huumausaineen X:n tietämättä tämän asuntoon tarkoituksenaan saada se itselleen. Asiassa ei ole myöskään tullut ilmi mitään siihen viittaavia seikkoja, että X:lle olisi tehty kiusaa tekemällä tilaukset hänen tiedoillaan.

Käräjäoikeus katsoo edellä selostettuja seikkoja harkittuaan, ettei asiassa jää varteenotettavaa epäilyä siitä, että X on menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla. X:n on täytynyt vähintäänkin sallia yhteystietojensa käyttäminen huumausainelähetysten maahantuomiseksi Suomeen. X on siten syyllistynyt niihin huumausainerikoksiin, joista hänelle on vaadittu rangaistusta.

Rangaistusseuraamus

Huumausaineiden pitoisuuksia ei ole asiassa selvitetty. Huumausaineiden määrä ja laatu huomioiden X:n teko ei ole kuitenkaan sakolla sovitettavissa.

Oikeudenmukainen seuraamus X:n menettelystä on lyhyt, päivissä mitattava vankeusrangaistus. X on 29.4.2015 ja 23.11.2016 tuomittu ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. X on tämän lisäksi syyllistynyt nyt syyksiluettuihin rikoksiin välittömästi päästyään ehdonalaiseen vapauteen toukokuussa 2017. Nämä seikat huomioon ottaen käräjäoikeus katsoo, että nyt tuomittava vankeusrangaistus on oltava ehdoton.

Tuomiolauselma

Syyksi luetut rikokset

1. Huumausainerikos
19.05.2017
Rikoslaki 50 luku 1 §

2. Huumausainerikos
21.06.2017
Rikoslaki 50 luku 1 §

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-2
50 päivää vankeutta

Asian on ratkaissut:
Käräjätuomari Juho Päkkilä

Helsingin hovioikeuden tuomio 1.6.2018, nro 18/123342

Asian käsittely hovioikeudessa

X:lle on myönnetty jatkokäsittelylupa 6.3.2018.

Pääkäsittely on toimitettu 24.4.2018.

Valitus

X on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja syyte hylätään. X on lisäksi vaatinut, että vankeus joka tapauksessa lievennetään sakkorangaistukseksi tai tuomitaan ehdollisena tai että sen sijasta tuomitaan yhdyskuntapalvelurangaistus.

X ei ollut tilannut huumausaineita eikä antanut kenenkään tehtäväksi niitä tilata. Bitcoin-rahojen hankkiminen 30 eurolla 10.5.2017 ei osoittanut, että niitä olisi käytetty huumausaineiden hankintaan. Sitä paitsi tuollainen määrä bitcoin-rahaa ei olisi riittänyt yhteenkään tilaukseen.

Vastaus

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään.

Käräjäoikeuden tuomio oli oikea. Amfetamiinin arvioidulle katukauppa-arvolle ei voitu antaa asiassa juurikaan merkitystä, sillä ulkomailta internetistä tilattaessa aineet olivat usein huomattavasti halvempia kuin Suomesta ostettaessa. X:llä oli ollut käytössään keväällä 2017 bitcoin-valuuttaa enemmän kuin tilitiedoista ilmenevä 30 euroa, ja viimeisin bitcoin-osto oli tehty vain noin viikko ennen ensimmäisen lähetyksen maahan saapumista.

X:lle tuomittu rangaistus oli oikeuskäytännön mukainen. Ottaen huomioon, että lähetyksiä oli kaksi ja kummassakin oli ollut varsin suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta, sakkorangaistus ei ollut riittävä. X oli vapautunut 11.5.2017 ehdonalaiseen vapauteen ja syyllistynyt uusiin rikoksiin 19.5.2017 ja 21.6.2017. Tämä huomioon ottaen hänelle ei voitu tuomita nyt ehdollista rangaistusta tai yhdyskuntapalvelua.

Lausuma

X on antanut pyydetyn lausuman siitä, mikä merkitys asiassa on annettava korkeimman oikeuden ennakkoratkaisulle KKO :2018:3.

Todistelu

Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiinsa. Asiassa on kuultu vastaaja X:ää todistelutarkoituksessa.

Hovioikeuden ratkaisu

Tausta

Käräjäoikeus on katsonut lausumillaan perusteilla, että X:n syyllistymisestä rikoksiin ei jää varteenotettavaa epäilyä.

X on kiistänyt syytteet. Hän ei ollut tilannut huumausaineita eikä hänellä ollut tietoa siitä, miksi lähetykset oli osoitettu hänelle.

Käräjäoikeuden tuomion jälkeen korkein oikeus on antanut 16.1.2018 ennakkopäätöksen KKO:2018:3, joka koskee näytön arviointia postihuumerikoksissa. Ratkaisun mukaan postilähetyksen vastaanottajamerkinnällä on merkittävä näyttöarvo sen osoittamisessa, kuka

lähetyksen on tilannut. Tällainen näyttö ei kuitenkaan pääsääntöisesti voi yksinään riittää osoittamaan vastaajan syyllistyneen kiellettyjen aineiden tai tavaroiden maahantuontiin. Syyttäjän tulee siten yleensä pystyä esittämään muita syyllisyyttä tukevia seikkoja, jotta syyksilukemisen edellytykset täyttyvät. Korkein oikeus ratkaisussaan katsoi, etteivät syytteen tueksi esitetyt

todisteet ja muut asian käsittelyssä esiin tulleet syytettä tukevat seikat riitä sulkemaan pois varteenotettavaa epäilyä siitä, ettei A ole laittomasti tuonut maahan kysymyksessä olevaa huumausainetta. Tämän vuoksi syyte hylättiin.

Tullivalvonnassa on havaittu 19.5.2017 X:lle hänen kotiosoitteeseensa osoitettu lähetys, joka sisälsi 1 grammaa heroiinia. Postilähetys oli leimattu 15.5.2017 Hollannissa. Vastaavalla tavalla tullivalvonnassa havaittiin 21.6.2017 X:lle osoitettu kirje, joka sisälsi 9,8 amfetamiinia. Postilähetykseen oli merkitty lähettäjän nimi ja osoite.

X oli päästetty ehdonalaiseen vapauteen 11.5.2017.

Johtopäätökset

X on arvellut, että huumausaineet on tilannut ilmeisesti joku hänen ystäväpiiristään ja että kyse on ollut pilasta, koska X oli juuri päässyt koevapauteen. X:llä ei tietääkseen ole vihamiehiä.

Hovioikeuden käsityksen mukaan voidaan pitää hyvin epätodennäköisenä, että huumausaineet olisi tilannut joku X:n tunteva pilailu- tai vahingoittamistarkoituksessa. Olisi yleensäkin erikoista, jos joku olisi maksanut huumausaineista ainakin kahdella eri kerralla vain toista kiusatakseen, kun tällaisten lähetysten kiinni joutuminen ja vastaanottajaksi merkityn epäilynalaiseksi saattaminen olisi epävarmaa.

Varteenotettavampi vaihtoehtoinen tapahtumankulku on se mahdollisuus, että joku muu on tilannut huumausaineet postitse X:n osoitteella pyrkien itse saamaan ne tavalla tai toisella haltuunsa. Tämän vaihtoehdon todennäköisyyttä vastaan puhuu kuitenkin se, että tilauksia on ollut kaksi ja että jo ensimmäinen lähetys on jäänyt tulliin. Epätodennäköistä on, että tekijä olisi tehnyt vielä toisen tilauksen sen jälkeen kun ensimmäisen tilauksen haltuun saaminen oli epäonnistunut.

X on kertonut, että hänen kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa olevaan asuntoonsa pääsi helposti parvekkeen kautta kiipeämällä. Jos siten huumausaineet olisi tilannut joku muu kuin X, olisi tällä saattanut olla mahdollisuudet noutaa postilähetykset X:n tietämättä tämän poissaollessa. Tähänkin mahdollisuuteen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä, jotka tekevät siitä hyvin epätodennäköisen.

X on 10.5.2017 ostanut bitcoineja, joita virtuaalivaluuttana yleisesti käytetään maksuvälineenä huumausaineiden postitilauksissa. X on kertonut hankkineensa bitcoineja myös tämän jälkeen. Virtuaalivaluutan osto 10.5.2017 sopii ajallisesti varsin hyvin maksuksi lentotulliin 19.5.2017 saapuneesta kohdan 1 heroiinia sisältäneestä postilähetyksestä. Hovioikeus pitää mahdollisena, että yhden heroiinigramman voi hankkia verkon kautta 30 eurolla.

Hovioikeus ei pidä sen sijaan uskottavana, että toimeentulotuen varassa elävä X olisi ostanut bitcoin-valuuttaa sijoitustarkoituksessa. Syytteen teonkuvaukseen nähden vaihtoehtoista tapahtumien selitystä on pidettävä varsin epätodennäköisenä.

Hovioikeus toteaa myös, että X on päässyt ehdonalaiseen vapauteen 11.5.2017. Ensimmäinen lähetys on postitettu Hollannista 15.5.2017, mikä ajallisesti sopii yhteen ehdonalaiseen vapauteen pääsemisen kanssa.

Kaiken kaikkiaan hovioikeus katsoo, että X:n syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä.

Rangaistusseuraamus

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen rangaistusseuraamuksen osalta.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä
Hovioikeudenneuvos Hanna Vieruaho
Hovioikeudenneuvos Tuomo Kare

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.

Sivun alkuun