Vaasan HO 20.12.2017 152243
- Asiasanat
- Törkeä huumausainerikos, OxyContin oksikodoni, Suuri määrä, Rangaistuksen mittaaminen
- Hovioikeus
- Vaasan hovioikeus
- Tapausvuosi
- 2017
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R 17/74
- Asianumero
- VaaHO:2017:11
- Ratkaisunumero
- 152243
RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ
Hovioikeuden arvioitavana on ollut muun muassa se, onko vastaajien A, B, C ja D hallussa ollut sellainen määrä erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi luokiteltavia OxyContin lääkeaineita, että se täyttää törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi kysymys vastaajille rikoksista tuomittavien rangaistusten mittaamisesta.
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Satakunnan käräjäoikeuden tuomio 29.11.2016 nro 149943
Asia Törkeä huumausainerikos
Syyttäjä
Vastaajat A, B, C ja D
Syyttäjän rangaistusvaatimukset
1. Törkeä huumausainerikos
5650/R/0064037/15
Rikoslaki 50 luku 2 §
01.03.2015 – 12.08.2015 Pori
A on laittomasti pitänyt hallussaan ja luovuttanut huumausaineeksi luokiteltua OxyContin -lääkettä, jonka vaikuttava aine on oksikodoni.
A on saanut haltuunsa ainakin 98 OxyContin 80mg -tablettia, 196 OxyContin 40mg -tablettia ja 96 OxyContin 20mg -tablettia. Lääkkeet ovat tulleet A:n haltuun eräästä kuolinpesästä josta ne on ollut tarkoitus hävittää.
A ei ole vienyt lääkkeitä hävitykseen vaan on vienyt lääkkeet kotiinsa, jossa hän on ne näyttänyt miehelleen B:lle. A on tämän jälkeen luovuttanut lääkkeet B:n haltuun. B on luovuttanut lääkkeitä edelleen seuraavissa syytekohdissa kerrotuin tavoin.
Rikoksen kohteena on ollut suuri määrä huumausainetta, ja kyse on erittäin vaarallisesta huumausaineesta. Rikoksen kohteena olleista lääkkeistä on mahdollista saada väärinkäytettynä 882 käyttöannosta käyttöannoksen ollessa 20mg. Teko on myös kokonaisuutena arvioiden törkeä.
2. Törkeä huumausainerikos
5650/R/0064037/15
Rikoslaki 50 luku 2 §
01.03.2015 – 12.08.2015 Pori
B on laittomasti pitänyt hallussaan ja luovuttanut huumausaineeksi luokiteltua OxyContin -lääkettä, jonka vaikuttava aine on oksikodoni.
B on saanut haltuunsa ainakin 98 OxyContin 80mg -tablettia, 196 OxyContin 40mg -tablettia ja 96 OxyContin 20mg -tablettia. Lääkkeet ovat tulleet B:n haltuun A:lta edellisessä syytekohdassa kerrotuin tavoin.
B on kertonut lääkkeistä C:lle ja lähettänyt C:lle kuvan lääkepaketeista. C on pyytänyt myöhemmin maalis-huhtikuun aikana B:ltä yhden paketin lääkkeitä, jonka B on suostunut C:lle luovuttamaan. B:n luovuttama paketti on ollut OxyContin 80mg, jossa on ollut 98 tablettia.
C on myöhemmin pyytänyt myös toista pakettia B:ltä, jonka hän on suostunut 9.8.2015 C:lle luovuttamaan. B:n tuolloin luovuttama paketti on ollut OxyContin 40mg, jossa on ollut 98 tablettia.
Paketit on luovutettu myymistarkoituksessa ja C:n on ollut tarkoitus myöhemmin maksaa B:lle osuus lääkkeiden myynnistä saaduista rahoista. B ei kuitenkaan ole saanut luovuttamistaan lääkkeistä taloudellista hyötyä. B on myöhemmin hävittänyt loput lääkkeet.
Rikoksen kohteena on ollut suuri määrä huumausainetta, ja kyse on erittäin vaarallisesta huumausaineesta. Rikoksen kohteena olleista lääkkeistä on mahdollista saada väärinkäytettynä 882 käyttöannosta käyttöannoksen ollessa 20mg. Teko on myös kokonaisuutena arvioiden törkeä.
3. Törkeä huumausainerikos
5650/R/00604037/15
Rikoslaki 50 luku 2§
01.03.2015 – 12.08.2015 Pori
TEKOPAIKKA MYÖS SALO JA TURKU
C on laittomasti pitänyt hallussaan ja luovuttanut tai yrittänyt hankkia huumausaineeksi luokiteltua OxyContin -lääkettä, jonka vaikuttava aine on oksikodoni.
C on saanut haltuunsa ainakin 98 OxyContin 80mg -tablettia ja 98 OxyContin 40mg -tablettia. B on edellisissä syytekohdissa kerrotuin tavoin luovuttanut kahdella eri kerralla C:lle ensin paketin OxyContin 80mg -lääkettä, jossa on ollut 98 tablettia ja myöhemmin 9.8.2015 paketin OxyContin 40mg -lääkettä, jossa on ollut 98 tablettia.
C on luovuttanut molemmat paketit edelleen D:lle, jonka on ollut tarkoitus myydä lääkkeet internetin kautta. Paketit on luovutettu myymistarkoituksessa ja C:n on ollut tarkoitus saada osuus myynnistä saaduista rahoista. C ei kuitenkaan ole saanut luovuttamistaan lääkkeistä taloudellista hyötyä.
Rikoksen kohteena on ollut suuri määrä huumausainetta, ja kyse on erittäin vaarallisesta huumausaineesta. Rikoksen kohteena olleista lääkkeistä on mahdollista saada väärinkäytettynä 588 käyttöannosta käyttöannoksen ollessa 20mg. Teko on myös kokonaisuutena arvioiden törkeä.
Ainakin C on yrittänyt hankkia B:ltä OxyContin -lääketabletteja ja luovuttanut hallussaan olleita OxyContin -lääketabletteja 12 kappaletta D:lle.
4. Törkeä huumausainerikos
5650/R/0064037/15
Rikoslaki 50 luku 2§
01.03.2015 – 12.08.2015
TEKOPAIKKA MYÖS SALO JA TURKU
D on laittomasti pitänyt hallussaan levitystarkoituksessa huumausaineeksi luokiteltua OxyContin -lääkettä, jonka vaikuttava aine on oksikodoni.
D on saanut haltuunsa ainakin 98 OxyContin 80mg -tablettia ja 98 OxyContin 40mg -tablettia edellisissä syytekohdissa kerrotuin tavoin. Lisäksi D on saanut C:ltä 12 kpl OxyContin lääkkeitä. D:n on ollut tarkoitus myydä lääkkeet internetin kautta ja tilittää osuus rahoista C:lle.
Rikoksen kohteena on ollut suuri määrä huumausainetta, ja kyse on erittäin vaarallisesta huumausaineesta. Rikoksen kohteena olleista lääkkeistä on mahdollista saada väärinkäytettynä 588 käyttöannosta käyttöannoksen ollessa 20mg. Teko on myös kokonaisuutena arvioiden törkeä.
Ainakin D on yrittänyt hankkia OxyContin -lääketabletteja ja pitänyt hallussaan C:ltä saamiaan OxyContin -lääketabletteja 12 kappaletta.
Muut asiassa esitetyt vaatimukset
Todistelukustannusten korvaaminen
Vastaajat tulee velvoittaa yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.
Vastaus
Syytekohta 1
A on kiistänyt menetelleensä syytteessä väitetyin tavoin ja kiistänyt syytteen törkeästä huumausainerikoksesta aiheettomana.
Syytekohta 2
B on kiistänyt syytteen törkeästä huumausainerikoksesta.
B on kiistänyt pitäneensä hallussa ja luovuttaneensa huumausaineeksi luokiteltua OxyContin-lääkettä. B on kiistänyt saaneensa haltuunsa syytteessä mainittuja lääkeaineita ja kiistänyt luovuttaneensa po. lääkeaineita C:lle.
B on kiistänyt, että kysymys on ollut suuresta määrästä huumausainetta ja että tekoa on myös kokonaisuutena arvioiden pidettävä törkeänä.
Syytekohta 3
C on myöntänyt perusmuotoisen huumausainerikoksen sillä perusteella, että hän on luovuttanut D:lle 12 kpl OxyContin-lääkkeitä. Muilta osin C on kiistänyt syytteen.
Syytekohta 4
D on kiistänyt syytteen törkeästä huumausainerikoksesta ja vaatinut, että syyte hylätään.
D:llä ei ole ollut hallussaan syytteen teonkuvauksessa väitettyjä OxyCont-lääketabletteja.
Siltä varalta, että D:n hallussa katsottaisiin olleen syytteen teonkuvauksessa mainittuja OxyCont-lääketabletteja, D on kiistänyt kvalifiointiperusteen. D on todennut, ettei teonkuvauksessa mainituista lääkkeistä saatavien käyttöannosten määrän perusteella ole kysymys rikoslain 50 luvun 2 §:n tarkoittamasta suuresta määrästä huumausainetta eikä teko kokonaisuutena arvioiden olisi törkeä.
Suurta määrää huumausainetta arvioidaan tablettien sisältämän huumausaineen määrän ja niistä saatavien käyttöannosmäärien perusteella ( KKO 2005:62 ).
Todistelu
Henkilötodistelu
Syyttäjä
1. vastaaja C todistelutarkoituksessa
2. todistaja F
3. todistaja G
A
1. todistaja H
2. todistaja E
C
1. Vastaaja C todistelutarkoituksessa
Kirjalliset todisteet
Syyttäjä
1. Valokuva; esitutkintapöytäkirjan liite 10
2. Valokuva; esitutkintapöytäkirjan liite 11
3. X:n reseptipäiväkirja Porin Yliopiston apteekista
4. X:n reseptipäiväkirja Luvian apteekista
5. LKT Erkki Vuoren lausunto 18.2.2010
C
1. LKT Timo Seppälän lausunto
Tuomion perustelut
Syyksilukeminen
Vastaaja A on syyllistynyt perusmuotoiseen huumausainerikokseen siten, että hän on laittomasti luovuttanut B:lle syytteessä kuvatut huumausaineeksi luokiteltavat lääkeaineet. Rikosta ei ole kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.
Vastaaja B on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole ollut suuri määrä huumausainetta.
Vastaaja C on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole ollut suuri määrä huumausainetta.
Vastaaja D on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole ollut suuri määrä huumausainetta.
Perustelut
- - -
Näytön arviointi ja johtopäätökset
Yleistä
Käräjäoikeus toteaa, että asiassa esitettyä näyttöä on asiaa ratkaistaessa arvioitava kokonaisuutena. On arvioitava, miten eri todistelusta yksin ja yhdessä ilmenevät seikat ovat yhteydessä keskenään tai suhtautuvat toisiinsa.
Asiassa on esitetty keskeisenä näyttönä otteet vastaajien esitutkintakertomuksista, vastaaja C:n kertomus käräjäoikeudessa, todistajien G:n ja F:n kertomukset, joiltain osin vaikuttavasti todistajien H:n ja E:n kertomukset sekä jonkin verran kirjallista todistelua.
Käräjäoikeus toteaa näytön painoarvosta ja uskottavuudesta yleisesti ensinnäkin, että vastaajan kertomusta esitutkinnassa, todistajien käräjäoikeudessa kertomia vastaajilta kuulemiaan seikkoja sekä kirjallista todistelua ei ole mitään sinänsä yksin pidettävä vahvana näyttönä kenenkään syyllistymisestä rikokseen. Tästä huolimatta on kuitenkin on hyvin epäuskottavaa, että kukaan poliisin esitutkinnassa rikoksesta epäiltynä kuultu henkilö kertoisi vastoin totuutta itseensä nähden raskauttavia, syytteen nostamiseen osaltaan johtavia yksityiskohtaisia seikkoja. Näin on siitä huolimatta, vaikka kuultava henkilö toisissa saman asian kuulusteluissa puhuisi asioista toisin. Tällaiseen ei voi yleisen elämänkokemuksen mukaan käytännössä johtaa sekään, vaikka kuultava henkilö olisi vapautensa menettäneenä ja kokisi olonsa ahdistuneeksi. Toiseksi vastaajien esitutkinnassa kertomien tiettyjen syytettä tukevien seikkojen todenperäisyyttä tukee osaltaan sekin, että he ovat käytännössä yhtäaikaisesti olleet pidätettyinä eli vapautensa menettäneinä, mutta silti puhuneet asioista yhdensuuntaisesti. Kolmanneksi vaikka vastaajien taholta on pyritty horjuttamaan todistajien G:n ja F:n kertomusten näyttöarvoa vetoamalla lähinnä heidän henkilökohtaisiin motiiveihinsa asiassa, käräjäoikeus katsoo ettei asiassa tosiasiallisesti ole ilmennyt mitään sellaista seikkaa, miksi heidän vakuutuksen antaneina todistajina antamiaan kertomuksia olisi miltään osin pidettävä epäluotettavina.
A
Käräjäoikeus katsoo todistajien H:n ja E:n kertomusten sekä A:n ja B:n esitutkinnassa kertoman perusteella toteen näytetyksi, että A on saanut tehtäväkseen hävittää erän X:ltä jääneitä lääkkeitä, joiden joukossa on muun ohella ollut syytteessä kuvatut, erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi luokiteltavat OxyContin -lääkkeet.
Saman näytön perusteella käräjäoikeus katsoo, että A:n on vähintään täytynyt tulla tietoiseksi lääkeaineiden luonteesta kiellettyinä huumausaineina viimeistään siinä vaiheessa, kun B oli todennut hänelle niillä voivan olla rahallista arvoa. Tätä tietoisuusedellytystä tukee myös hänen ammattinsa, jonka harjoittamisen yhteydessä lääkeaineiden luonne on yksi sellaisista seikoista, josta kyseistä ammattia harjoittavan tulee olla tietoinen. A on ollut tietoinen X:n sairaushistoriasta ja hänen on täytynyt havaita lääkeainepakkauksiin painettu punainen kolmio.
Asiassa on uskottavasti näytetty, että A on hävittänyt osan X:ltä peräisin olleista lääkkeistä viemällä ne apteekkiin. Edelleen on uskottavaa, ettei hänellä ei ole ollut yksilöityä tietoisuutta niiden lääkeaineiden määristä ja vahvuuksista, jotka näistä lääkeaineista on otettu pois ennen hävitystä. Joka tapauksessa A on, hänen omasta ja B:n esitutkintakertomuksesta luotettavasti ilmenevällä tavalla, luovuttanut näitä lääkeaineita B:lle vähintään sallimalla tämän kajota niihin. A:lla olisi ollut kyky ja mahdollisuus lääkeaineiden välittömään hävittämiseen. A on tällä menettelyllään vähintään suhtautunut välinpitämättömästi siihen mahdollisuuteen, että huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä päätyy laittomaan levitykseen, vaikkei hän tämän enempää ole levitykseen osallistunut taikka ollut siitä tietoinenkaan. A on tällä menettelyllään syyllistynyt rikoslain 50 luvun 1 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn huumausainerikokseen. Tekoa ei ole kuitenkaan kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.
B
A:n ja B:n esitutkinnassa kertomasta, joita kertomuksia todisteena esitetty lääkepakkauksista otettu valokuva tukee, ilmenee luotettavasti B:n luovuttaneen C:lle syytteessä kuvatuin tavoin OxyContin-lääkeaineita. Lääkkeiden tuleminen B:n tietämin tavoin vakavasti sairaan henkilön kuolinpesästä, keskustelu asiasta A:n kanssa, B:n omat havainnot lääkeaineista ja viimeistään keskusteleminen niistä C:n kanssa aiheuttavat sen, että B on ollut tietoinen lääkeaineiden luonteesta erittäin vaarallisena huumausaineena.
B:n oma kertomus esitutkinnassa, jota todisteena esitetty valokuva lääkeaineista osaltaan tukee, F:n todistajankertomuksesta ilmenevät seikat koskien hänen D:ltä uskottavasti kuulemiaan asioita huumausaineen määrästä ja niiden myynnistä mahdollisesti saatavasta rahamäärästä sekä vielä F:n ja G:n kertomuksista yhtäpitävästi ja luotettavasti ilmenevä C:n myöntäminen vastaanottamiensa ja luovuttamiensa lääkeaineiden määrästä osoittavat yhdessä riittävällä varmuudella, että B:n C:lle luovuttamien lääkkeiden kokonaismäärä on ollut syytteessä kuvattu.
Rikoslain 50 luvun 1 §:n 4 kohdan mukaan huumausainerikokseen syyllistyy se, joka laittomasti myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta. Saman lain saman luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kysymys on törkeästä huumausainerikoksesta, jos huumausainerikoksessa rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta, ja huumausainerikos on vielä saman lainkohdan 2 momentin mukaisesti kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Oxycontin-lääkevalmisteen sisältämä oksikodoni on riidattomasti ja B:n tieten edellä mainitun lainkohdan tarkoittama erittäin vaarallinen huumausaine. Huumausaineen määrän osalta suuri määrä määräytyy oikeuskäytännön perusteella tässä tapauksessa siten, että kyseessä on suuri määrä huumausainetta, jos tyypillisiä väärinkäytön kerta-annoksia osoitetaan olevan useita satoja. Huomioon ottaen annoksen määrittelyn monitulkintaisuus sekä asiassa esitetyt, asiantuntijalausuntoihin perustuvat perustellusti eriävät käsitykset kerta-annoksien suurena pidettävästä määrästä huomioon ottaen myös epäselvyys siitä, onko lausunnoissa tarkoitettu suun kautta otettavia tabletteja vai ampulleissa olevaa nestettä, käräjäoikeus katsoo asiassa jääneen luotettavasti näyttämättä, että kysymyksessä on ollut rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin suuri määrä huumausainetta.
Asiassa käräjäoikeuden arvion mukaan luotettavasti selvitetty tapahtumakokonaisuus on ollut se, että huumausaineiden päädyttyä B:n haltuun hän on vähäistä suurempaan taloudelliseen hyötyyn pyrkineen, kahden muun henkilön kanssa tehdyn suunnitelman perusteella luovuttanut kyseisen erittäin vaarallisen huumausaineen eteenpäin myyntitarkoituksessa. Näin ollen ja kun rikoksen kohteena on joka tapauksessa ollut vähäistä suurempi määrä erittäin vaarallista huumausainetta, huumausainerikosta on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Siten vaikka asiassa ei ole näytetty olleen kysymys suuresta määrästä huumausainetta, B on siitä huolimatta syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen.
C
C on edellä kirjatuin tavoin käräjäoikeudessa myöntänyt luovuttaneensa omia OxyContin -lääketablettejaan D:lle 12 kappaletta.
Huomioon ottaen edellä B:n kohdalla selostettu näytön arviointi käräjäoikeus ei asiassa esitetty muu näyttö kokonaisuutena huomioon ottaen pidä uskottavana C:n kertomusta hänellä olleiden ja hänen edelleen luovuttamiensa tablettien alkuperästä ja määrästä. Tämän kyseisen kokonaisnäytön perusteella on riittävällä varmuudella näytetty C:n menetelleen syytteessä kuvatulla tavalla eli ottaneensa B:ltä vastaan syytteessä kuvatun määrän OxyContin -tabletteja ja luovuttaneen ne edelleen D:lle tarkoituksin saattaa tabletit myyntiin.
Rikoksen törkeysarvioinnin osalta samoin perustein kuin edellä B:n kohdalla on lausuttu, on näytetty, että vastaaja C on syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen.
D
Todistaja F on käräjäoikeudessa luotettavasti kertonut D:n kertoneen hänelle vastaanottamistaan tableteista, niiden määristä ja tablettien myyntitarkoituksesta. Asiassa ei ole käynyt ilmi D:n oman väitteen lisäksi mitään sellaista seikkaa, minkä vuoksi olisi syytä epäillä, että nämä D:n F:lle kertomat seikat eivät pitäisi paikkaansa. Todistaja F:n kertomuksesta käräjäoikeudelle on syntynyt käsitys, että kysymys oli ollut tosiasiallisesti tapahtuneiden asioiden kertomisesta eikä spekulaatiosta. Kun myös muu asiassa esitetty edellä selostettu ja arvioitu näyttö tukee käsitystä myös D:n osallisuudesta asiaan syytteessä kuvatuin tavoin, käräjäoikeus katsoo riittävällä varmuudella näytetyksi, että D on menetellyt syytteessä kuvatuin tavoin ja seurauksin ja syyllistynyt huumausainerikokseen.
Rikoksen törkeysarvioinnin osalta samoin perustein kuin edellä B:n ja C:n kohdalla on lausuttu, on näytetty, että vastaaja D on syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen.
Rangaistukset
Rikoslain 50 luvun 2 §:n mukaan törkeän huumausainerikoksen rangaistusasteikko on yhdestä kymmeneen vuotta vankeutta.
Käräjäoikeus katsoo, että oikeuskäytännön mukainen oikeudenmukainen rangaistus rikoksesta B:lle, C:lle ja D:lle kullekin on yhden vuoden ja kolmen kuukauden pituinen vankeusrangaistus. Rangaistuksen tuomitsemiselle ehdolliseksi ei kenenkään vastaajan kohdalla ole estettä.
A on ollut asian vuoksi neljää päivää vastaavan ajan vapautensa menettäneenä. Huomioon ottaen hänen syykseen luetun huumausainerikoksen osoittama suhteellisen vähäinen syyllisyys käräjäoikeus katsoo, että toteutunutta vapaudenmenetystä vastaava sakkorangaistus on riittävä seuraamus rikoksesta. A:lle ei enää tuomita enempää rangaistusta.
Korvaus valtiolle
Koska vastaajat B, C ja D tuomitaan rangaistuksiin, he ovat oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla yhteisvastuullisesti velvolliset korvaamaan valtiolle sen varoista syyttäjän nimeämille todistajille maksettavat todistelukustannukset. Koska mainittujen todistajien kuuleminen ei ole ollut tarpeen A:n syyllisyyden selvittämiseksi, häntä ei tule määrätä tältä osin korvausvelvolliseksi vaan vaatimus hänen osaltaan on hylättävä.
Käräjäoikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmista ilmenevällä tavalla. Ratkaisu on yksimielinen.
Tuomiolauselma
Vastaaja
A
Syyksi luettu rikos
1. Huumausainerikos
01.03.2015 – 12.08.2015
Rikoslaki 50 luku 1 §
Rangaistusseuraamukset
Sakko
12 päiväsakkoa à 6,00 euroa = 72,00 euroa
Rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla vapaudenmenetysaika 21. - 24.8.2016 katsotaan rangaistuksen täydelliseksi suoritukseksi.
- - -
Vastaaja
B
Syyksi luettu rikos
2. Törkeä huumausainerikos
01.03.2015 – 12.08.2015
Rikoslaki 50 luku 2§
Rangaistusseuraamukset
Vankeus
1 vuosi 3 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 21. - 24.8.2016
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 29.11.2018
Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.
- - -
Vastaaja
C
Syyksi luettu rikos
3. Törkeä huumausainerikos
01.03.2015 – 12.08.2015
Rikoslaki 50 luku 2§
Rangaistusseuraamukset
Vankeus
1 vuosi 3 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 19. - 22.8.2016
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 29.11.2018
Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.
- - -
Vastaaja
D
Syyksi luettu rikos
4. Törkeä huumausainerikos
01.03.2015 – 12.08.2015
Rikoslaki 50 luku 2§
Rangaistusseuraamukset
Vankeus
1 vuosi 3 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 19. - 22.8.2016
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 29.11.2018
Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.
- - -
Asian on ratkaissut käräjätuomari Valtteri Kartio ja kaksi lautamiestä.
OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
Syyttäjä on vaatinut, että
- kohdassa 1 A:n, kohdassa 2 B:n, kohdassa 3 C:n sekä kohdassa 4 D:n syyksi luetun huumausainerikoksen kohteena katsotaan olleen suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta,
- A tuomitaan rangaistukseen käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän syytteen teonkuvauksen mukaisesti huumausainerikoksen sijasta törkeästä huumausainerikoksesta ja
- A:lle tuomittua rangaistusta joka tapauksessa kovennetaan ja syyksilukemisen muuttuessa kaikille vastaajille tuomittuja rangaistuksia korotetaan.
Perusteet
A ja B ovat pitäneet hallussaan ja luovuttaneet 98 kappaletta OxyContin 80 milligramman tablettia, 196 kappaletta OxyContin 40 milligramman tablettia sekä 98 kappaletta OxyContin 20 milligramman tablettia, mikä määrä vastaa yhteensä 882 kappaletta OxyContin 20 milligramman tablettia.
C ja D ovat pitäneet hallussaan 98 kappaletta OxyContin 80 milligramman tablettia ja 98 kappaletta OxyContin 40 milligramman tablettia, mikä määrä vastaa yhteensä 588 kappaletta OxyContin 20 milligramman tablettia
Tablettimuotoista oksikodonia voidaan käyttää suonensisäisesti, jolloin käyttöannos on 20 milligrammaa. OxyContin 20 milligramman tabletti on vaarallisempi kuin Subutex 8 milligramman tabletti, minkä kohdalla on oikeuskäytännössä suuren määrän rajana pidetty 250 kappaletta.
Vastaajat ovat siten pitäneet hallussaan suuren määrän erittäin vaarallista huumausainetta.
A on luovuttanut B:lle suuren määrän erittäin vaarallista huumausainetta sen jälkeen, kun B on todennut huumausaineella olevan rahallista arvoa. A on viimeistään tuolloin tullut tietoiseksi mahdollisesta levitystarkoituksesta. A:n syyksi luettu huumausainerikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä.
A:lle tuomittua sakkorangaistusta on joka tapauksessa kovennettava, koska rikoksen kohteena on ollut erittäin vaarallinen huumausaine ja A on ollut tietoinen sen levitystarkoituksesta.
Rikoksen kohteena on ollut suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta, joten vastaajille tuomittuja rangaistuksia on korotettava.
A:n vastavalitus
Vaatimukset
A on vaatinut, että syyte huumausainerikoksesta hylätään.
Perusteet
A on luovuttanut B:lle huumausaineeksi luokiteltavat lääkkeet ja tämän on pitänyt hävittää ne. A on ollut siinä käsityksessä, että B on ne myös hävittänyt. A ei ole nähnyt lääkkeiden polttamista, mutta B on kertonut hänelle hävittäneensä ne. A ei ole tiennyt lääkkeiden levittämisestä.
A:n esitutkintakertomuksen näyttöarvoa arvioitaessa on huomioitava se, ettei hänellä ole ollut avustajaa ensimmäisessä kuulustelussa ja ettei hänelle ole selvitetty riittävällä tavalla tarvetta avustajan hankkimiseen.
B:n valitus
Vaatimukset
B on vaatinut, että hänen katsotaan kohdassa 2 syyllistyneen törkeän huumausainerikoksen sijasta vain huumausainerikokseen ja syyte enemmälti hylätään ja hänelle tuomittua rangaistusta alennetaan.
Perusteet
B ei ole pitänyt hallussaan käräjäoikeuden tuomiossa syyksiluettua määrää OxyContin tabletteja. Kysymyksessä ovat olleet sittemmin menehtyneen syöpäsairaan henkilön kipulääkkeet. Häneltä ei ole voinut jäädä käyttämättä näin suurta määrää lääkkeitä, vaan lääkkeiden määrä on ollut korkeintaan puolet siitä, mitä B:n syyksi on käräjäoikeuden tuomiossa luettu.
OxyContin tabletit käytetään syömällä. B:n hallussa on käräjäoikeuden syyksilukemisen perusteella ollut 294 kappaletta 60 milligramman suuruista väärinkäyttökerta-annosta. Syytteessä laskettu 882 kappaleen käyttöannosmäärä on perustunut virheellisesti 20 milligramman suuruiseen suonensisäiseen väärinkäyttökerta-annokseen. Kyseessä ei ole törkeä huumausainerikos, vaikka teon kohteena on ollut erityisen vaarallinen huumausaine, koska sitä ei ole ollut B:n hallussa suurta määrää.
Kun B:n syyksi luetaan törkeän huumausainerikoksen sijasta huumausainerikos, on hänelle tuomittua rangaistusta alennettava.
C:n valitus
Vaatimukset
C on vaatinut, että hänen katsotaan kohdassa 3 syyllistyneen törkeän huumausainerikoksen sijasta huumausainerikokseen ja syyte enemmälti hylätään ja hänelle tuomittua rangaistusta alennetaan.
Perusteet
Korkeimman oikeuden oikeuskäytännön mukaan törkeästä huumausainerikoksesta tuomitseminen edellyttää, että teon kohteena on ollut suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta ja että teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Tablettimuotoinen OxyContin nautitaan suun kautta. OxyContin depottablettien väärinkäytön estämiseksi sitä on lähes mahdotonta saada nestemäiseen muotoon ja käyttää suonensisäisesti. OxyContin depottabletti koostuu rakenteeltaan erittäin kovasta titaanidioxidikuoresta ja tahnamaisesta rakeisesta sisuksesta. Rakenne ei ole jauhemainen ja sen valmistaminen suonensisäisesti käytettäväksi edellyttäisi laboratorio-olosuhteita.
Helsingin hovioikeuspiirin laatuhankkeen 2006 huumausainerikosten rangaistussuosituksen liitteen 3 mukaan oksidokonin väärinkäyttökerta-annos on 60 milligrammaa.
OxyContin tablettien osalta voidaan vertailukohtana käyttää 8 milligramman Subutex tablettia, minkä kohdalla törkeän huumausainerikoksen raja on suun kautta nautittavien tablettien osalta 250 kappaletta. Kun yhdestä Subutex -tabletista saadaan neljä suonensisäistä käyttöannosta, on törkeän huumausainerikoksen raja suonensisäisesti käytettynä 1000 käyttöannosta. Käräjäoikeuden tuomion mukaisesti C:n hallussa on ollut 196 kappaletta 60 milligramman suun kautta nautittavaa OxyContin käyttöannosta eli 588 kappaletta 20 milligramman suonensisäistä OxyContin käyttöannosta. C:n syyksi luetun huumausainerikoksen kohteena ei ole ollut sellaista määrää OxyContin tabletteja, että hänen syyksi voidaan sen perusteella lukea törkeä huumausainerikos.
C:llä on todettu alkoholiriippuvuus ja syyksi luettu teko on seurausta hänen päihderiippuvuudestaan ja sen aiheuttamasta harkintakyvyn puutteesta.
C:llä ei ole hänen syyksi luettuun tekoon liittyen myynti- tai ansiotarkoitusta eikä teko ole kokonaisuutena arvostellen törkeä. C on auttanut rahavaikeuksissa ollutta B:tä kuljettamalla B:n OxyContin tabletit Porista D:lle Turkuun. Hän ei ole saanut tablettien kuljettamisesta taloudellista hyötyä.
Rangaistusta lieventävänä seikkana on otettava huomioon se, että C on menettänyt teon seurauksena oikeutensa harjoittaa ammattiaan asianajajana ja hän voi hakea luvan saaneeksi oikeudenkäyntiavustajaksi aikaisintaan viiden vuoden kuluttua syyksi lukevasta tuomiosta.
D:n valitus
Vaatimukset
D on vaatinut, että hänen katsotaan kohdassa 4 syyllistyneen törkeän huumausainerikoksen sijasta vain huumausainerikokseen ja syyte enemmälti hylätään ja hänelle tuomittu rangaistus lievennetään sakkorangaistukseksi tai sitä joka tapauksessa alennetaan.
Perusteet
Käräjäoikeuden tuomiossa D:n syyksi luetun huumausainerikoksen kohteena ei ole ollut OxyContin tablettien käyttöannoksen perusteella laskettuna suurta määrää erittäin vaarallista huumausainetta eikä teko ole kokonaisuutena arvostellen törkeä.
D:lle tuomittu rangaistus ei ole oikeudenmukaisessa suhteessa hänen syyksi luettuun tekoonsa ja siitä ilmenevään syyllisyyteensä.
Syyttäjän vastaus A:n ja B:n sekä C:n ja D:n valituksiin
Vaatimukset
Syyttäjä on vaatinut, että A:n ja B:n, C:n sekä D:n valitukset hylätään.
Perusteet
A:n osalta syyttäjä on vastauksessaan toistanut valituksessaan esittämänsä perusteet.
B on pitänyt hallussaan käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän määrän OxyContin tabletteja. Teon kohteena on ollut suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta eikä B:lle tuomittavaa rangaistusta tule alentaa.
C on pitänyt halussaan suuren määrän erittäin vaarallista huumausainetta eikä C:lle tuomittua rangaistusta ole syytä alentaa. C:lle tuomittua rangaistusta ei tule lieventää, koska tuomittu rangaistus ei ole vienyt häneltä mahdollisuutta harjoittaa muita ammatteja kuin luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan ammattia.
D on pitänyt hallussaan käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän määrän OxyContin tabletteja. Teon kohteena on ollut suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta eikä D:lle tuomittavaa rangaistusta tule alentaa.
A:n vastaus
Vaatimukset ja perusteet
A on vaatinut, että syyttäjän valitus hylätään hänen vastavalituksestaan ilmenevillä perusteilla. A:n asemaa arvioitaessa on joka tapauksessa otettava huomioon hänen vähäinen osallisuutensa tekoon korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2017:29 ilmenevällä tavalla.
B:n vastaus
Vaatimukset ja perusteet
B on vaatinut, että syyttäjän valitus hylätään hänen valituksestaan ilmenevillä perusteilla.
C:n vastaus
Vaatimukset ja perusteet
C on vaatinut, että syyttäjän valitus hylätään hänen valituksestaan ilmenevillä perusteilla.
D:n vastaus
Vaatimukset
D on vaatinut, että syyttäjän valitus hylätään.
Perusteet
OxyContin tablettien väärinkäyttökerta-annos on suun kautta nautittuna 60 milligrammaa. Käräjäoikeuden tuomiossa D:n syyksi luetun OxyContin tableteista saatavien kerta-annosten perusteella hänen hallussaan ei ole ollut suurta määrää huumausainetta. Toissijaisesti vaikka käyttöannosten määrä olisi syyttäjän ilmoittama 588 kappaletta, ei teon kohteena ole ollut suurta määrää huumausainetta.
Rangaistuksen mittaamisen kohdalla asiassa on otettava huomioon se, että D opiskelee aikuisopiskelijana lukiossa.
Pääkäsittely
Hovioikeus on toimittanut asiassa pääkäsittelyn 12.10.2017 siitä erikseen laaditun pöytäkirjan mukaisesti.
Todistelu
Hovioikeudessa on esitetty kirjallisena todisteena valokuva (esitutkintapöytäkirjan 5650/R/64037/15 liite 10), Erkki Vuoren lausunto 18.2.2010, Timo Seppälän lausunnot 12.7.2005 ja 28.7.2006 sekä - - - päätös 6.6.2017 opiskelijaksiotosta ja 17.8.2017 päivätty opiskelutodistus.
Hovioikeudessa on kuultu todistelutarkoituksessa C:tä ja todistajana E:tä. A:n ja B:n osalta on luettu otteita heidän esitutkintakertomuksistaan.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu
Hovioikeudessa on ensin kyse siitä, kuinka paljon OxyContin lääkkeitä B on pitänyt hallussaan ja onko A syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän syytteen teonkuvauksen mukaisesti tai huumausainerikokseen käräjäoikeuden tuomion syyksilukemisen mukaisesti. Kaikkien vastaajien osalta on arvioitavana se, onko heidän hallussaan ollut sellainen määrä erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi luokiteltavia OxyContin lääkkeitä, että se täyttää törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistön. Lopuksi asiassa on kyse vastaajille rikoksesta tuomittavien rangaistuksien mittaamisesta.
- - -
Suuri määrä huumausainetta
Sovellettavat oikeusohjeet
Rikoslain 50 luvun 2 §:n mukaan, jos huumausainerikoksessa rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta (1 kohta), tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä (2 kohta), rikos tehdään osana rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun, huumausainerikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa (3 kohta), aiheutetaan usealle ihmiselle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa (4 kohta), tai levitetään huumausainetta alaikäisille tai muuten häikäilemättömällä tavalla (5 kohta) ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä huumausainerikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Lainkohtaa koskevien esitöiden mukaan suurta määrää ei voida ilmaista täsmällisesti esimerkiksi kiloissa. Se vaihtelee aineittain, ja arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös huumausaineen voimakkuuteen. Yksi tapa suhteuttaa eri aineiden määriä toisiinsa on tavanmukaiset kerta-annokset. ( HE 180/1992 vp s. 22 )
Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2014:34 mukaan se, mitä on pidettävä rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna suurena määränä huumausainetta, vaihtelee huumausaineittain ja riippuu huumausaineen vaarallisuudesta ja voimakkuudesta. Suuri määrä on kuitenkin itsenäinen törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistötekijä ja se on seikka, joka yleensä osoittaa, ettei huumausaine ole tarkoitettu pelkästään omaan tai hyvin rajatun käyttäjäpiirin käyttöön. Korkein oikeus on myös useissa ennakkopäätöksissään ( KKO 2006:58 , KKO 2009:53 , KKO 2011:108 ja KKO 2014:34 ) todennut, että huumausaineen määrää voidaan suuntaa-antavasti arvioida ja eri huumausaineiden määriä vertailla keskenään huumausaineiden tavanomaisen käyttöannoksen avulla.
Korkein oikeus on ottanut ratkaisussaan KKO 2014:34 kantaa tavanomaisen käyttöannoksen arvioimiseen fentanyylin osalta. Se on perusteluissaan todennut, että tavanomainen käyttöannos tarkoittaa lähtökohtaisesti sellaista kerta-annosta, jota voidaan pitää keskimääräisenä tai tyypillisenä kysymyksessä olevan huumausaineen käytössä. Käyttöannoksen suuruuteen voivat osaltaan merkittävästi vaikuttaa käyttäjälle tottumisen myötä syntyvä sietokyky sekä se tapa, jolla huumausainetta käytetään. Eri käyttötavoilla huumausaineen imeytyminen elimistöön ja aineen vaikutukset voivat olla hyvin erilaisia. Huumausaineen edelleen luovuttamisen käsittävissä teoissa edellä mainitut käyttäjään ja käyttötapaan liittyvät yksilölliset seikat eivät yleensä ole luovuttajan kontrolloitavissa. Pääsääntöisesti tällaisia käyttäjäkohtaisia eroja ei siten voida ottaa huomioon, vaan arvioinnin tulee perustua tavanomaisesti huumausainekäytössä toteutuvaan käyttöannokseen. Jos jatkuva käyttö lisää olennaisesti käyttöannosta, arvioinnissa voidaan ottaa huomioon sekä tavanomaisen käytön että jatkuvan käytön kerta-annos ( KKO 2006:82 ). Jos huumausaineen käytössä esiintyy yleisesti erilaisia käyttötapoja, on syytä ottaa huomioon kaikki tällaiset käyttötavat. Mikäli jokin käyttötapa on tietylle huumausaineelle selvästi tyypillisin, voidaan tavanomainen käyttöannos arvioida sen perusteella ( KKO 2006:59 ).
Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2005:62 mukaan 972 käyttöannosta lievään vaarallisuusluokkaan kuuluvaa huumausaineena pidettävää lääkevalmistetta ja 210 käyttöannosta keskimmäiseen luokkaan kuuluvaa valmistetta ei voitu pitää lainkohdan tarkoittamana suurena määränä huumausainetta.
Vaasan hovioikeus on tuomiossa 4.4.2006 nro 473 pitänyt yhteensä 148 kappaletta OxyContin 40 milligramman tablettia vähäistä suurempana määränä huumausainetta.
Oikeuskirjallisuudessa on Helsingin hovioikeuspiirin laatuhankkeen 4.12.2006 perusteella katsottu, että heroiinin osalta 15 grammaa on pidettävä suurena määränä (Rikosoikeus 4. uudistettu painos. 2013, s. 1395).
Oikeuskäytännössä buprenorfiinin (Subutex 8 mg) kohdalla korkein oikeus on pitänyt 300 Subutex tablettia suurena määränä ( KKO 2006:59 ).
Jotta huumausainerikos voitaisiin katsoa törkeäksi, sen tulee täyttää vähintään yksi edellä mainituista ankaroittamisperusteista, ja lisäksi teon tulee olla kokonaisuutena arvostellen törkeä. Esimerkiksi se, että kyseessä on erittäin vaarallinen huumausaine, ei yksinään riitä tekemään rikosta törkeäksi.
Tällaisen aineen käyttöä, hallussapitoa omaa käyttöä varten tai pienen määrän luovuttamista toiselle käyttäjälle ei voida pitää kokonaisuudessaan törkeänä. ( HE 180/1992 vp s. 23 )
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti (mm. KKO 2001:13 ) tahallisuuden tulee kattaa myös sovellettavan kvalifiointiperusteen. Tekijä voidaan tuomita törkeästä huumausainerikoksesta vain, mikäli hänen osoitetaan mieltäneen huumeita hallussa pitäessään ne olosuhteet, jotka tekevät rikoksesta törkeän.
Asiassa esitetty näyttö ja näytön arviointi
OxyContin on rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdan tarkoittama erittäin vaarallinen huumausaine, mitä vastaajat eivät ole kiistäneetkään. Erkki Vuoren lausunnon mukaan se on kipulääkkeenä verrattavissa teholtaan morfıiniin. Vuoren mukaan oksikodoni voi jo tavanomaisina, hoidossa käytettyinä annoksina aiheuttaa hengityksen lamaantumista ja kuoleman. Timo Seppälä on teoreettisessa lausunnossaan arvioinut oksikonin lääkeaineiden vaarallisuuden kolmiportaisessa asteikossa ns. ankaraan ryhmään, johon myös metadoni ja morfiini kuuluvat, mutta esimerkiksi buprenorfiinin (Subutex) ns. keskimmäiseen ryhmään. Buprenorfiini stimuloi muiden opioidien tavoin keskushermostossa u-reseptoreja, mutta se on samalla sen vastavaikuttaja ja siksi sen annoksen nostaminen voimistaa sen vaikutusta vain rajallisesti, kun taas oksikonin vaikutus lisääntyy aina käyttöannoksen noustessa.
Timo Seppälän lausunnon mukaan oksikoni voidaan väärinkäytössä rinnastaa saman vaikutusmekanismin omaavaan heroiiniin, joka on kuitenkin käytännössä vaarallisempaa, koska katukaupassa myynnissä olevan heroiinin pitoisuus ja puhtaus ovat ennakoimattomampia kuin katukaupassa lääketehtaan standardoimina tai niistä valmistettuna johdannaisvalmisteena myytävä oksikoni.
Seppälä on lausunnossaan subjektiivisesti verrannut puhdasta amfetamiinia (100 %), kannabista, puhdasta heroiinia (100 %), 33 prosenttista heroiinia, oksikonia ja buprenorfıinia määrän perusteella kokonaishaitallisuudeltaan (sairastuvuus, kuolleisuus ja sosiaaliset haitat) pitkäaikaiskäytössä keskimääräisen toleranssin omaavilla väärinkäyttäjillä (polttaminen, nuuskaaminen, suun kautta ja suonensisäisesti tapahtuva käyttö yhdistettynä) ja todennut, että 60 grammaa oksikonia (1.500 tablettia á 40 mg), josta saa 1.000 - 1.500 kerta-annosta vastaa 10 grammaa puhdasta heroiinia tai 10 grammaa buprenorfiinia. Kymmenestä grammasta puhdasta heroiinia voi saada 1.000-2.000 aloittelijan huumausaineannosta ( KKO 2014:34 kohta 7).
Seppälä on lausunnossaan todennut, että oksikonin väärinkäyttäjien tavanomainen kerta-annos on suonensisäisesti käytettynä 20 milligrammaa ja suun kautta 60 milligrammaa. Seppälä on edelleen todennut, että yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan väärinkäyttäjän keskimääräinen vuorokausiannos on noin 180 milligrammaa.
Seppälän mukaan puhtaan oksikonin uuttaminen depottabletista suonensisäisesti käytettäväksi "valmisteeksi" lienee vaikeampaa kuin tavallisesta tabletista. Huonosti liukenevaa ja tabletin muihin ainesosiin kiinnittyvää oksikonia saataneen käytännössä 40 milligramman OxyContin-tabletista noin 30 milligrammaa suoneen ruiskutettavaa liuosta murskaamisen, uuttamisen sekä liuottimen suodattamisen/haihduttamisen jälkeen. Tämä vastaisi yhtä tai kahta kertakäyttöannosta väärinkäyttäjälle, jolle ei vielä ole kehittynyt täyttä toleranssia. Seppälä huomauttaa lausunnossaan, että suun kautta nautitusta 40 milligrammasta oksikonia saadaan elimistöön sama 30 milligrammaa oksikonia, sillä oksikonin hyötyosuus on 70 prosenttia eli oksikonista 10 milligrammaa jää imeytymättä tai maksa hajottaa sen ennen kuin oksikoni pääsee elimistöön vaikutuskohtaansa. Seppälän mukaan liuosmuotoon valmistamisen seurauksena ei OxyContin tabletista saada elimistöön oksikonia enempää kuin mitä saataisiin suun kautta nauttimalla.
A ja B ovat pitäneet hallussaan 98 kappaletta OxyContin 80 milligramman tablettia, 196 kappaletta OxyContin 40 milligramman tablettia ja 98 kappaletta OxyContin 20 milligramman tablettia. Laskennallisesti tämä määrä vastaa 882 kappaletta 20 milligramman, 441 kappaletta 40 milligramman ja 294 kappaletta 60 milligramman kerta-annosta eli yhteensä 17,64 grammaa oksikonia.
Seppälän lausunnon mukaisesti OxyContinia käytetään tavanomaisesti suun kautta käyttöannoksen ollessa 60 milligrammaa. A ja B ovat pitäneet hallussaan 294 kappaletta tällaisia kerta-annoksia. Edelleen Seppälän lausunnon mukaisesti OxyContin tabletista voidaan valmistaa suonensisäisesti käytettävä liuos, mutta silloin on otettava huomioon tabletin muuntamisessa liuokseksi tapahtuva 25 prosentin oksikonin häviäminen. A ja B ovat pitäneet hallussaan 661 kappaletta 20 milligramman suonensisäistä kerta-annosta.
C ja D ovat pitäneet hallussaan 98 kappaletta OxyContin 80 milligramman tablettia ja 98 kappaletta OxyContin 40 milligramman tablettia. Laskennallisesti tämä määrä vastaa 558 kappaletta 20 milligramman, 294 kappaletta 40 milligramman ja 196 kappaletta 60 milligramman kerta-annosta eli yhteensä 11,76 grammaa oksikonia.
Seppälän lausunnossaan esittämillä perusteilla C ja D ovat siten pitäneet hallussaan 196 kappaletta suun kautta nautittavaa 60 milligramman OxyContin kerta-annosta ja 441 kappaletta 20 milligramman suonensisäistä kerta-annosta.
C on kertonut itse käyttäneensä OxyContinia ja hän on välittänyt lääkkeet D:lle. Myöntämisen ja B:lle lähettämänsä tekstiviestin perusteella hän on tuntenut OxyContin lääkkeen entuudestaan ja hän on ollut tietoinen sen vaarallisuudesta. Lääkkeet on tuotu D:lle välitettäväksi, mistä voi perustellusti todeta, että OxyContin on ollut myös hänelle entuudestaan tuttu lääkevalmiste. B:n ja C:n käymistä keskusteluista voi myös todeta B:n olleen tietoinen OxyContinin vaarallisuudesta eikä hovioikeus pidä uskottavana, että oksikonin vaarallisuus olisi jäänyt A:lle asiassa epäselväksi. Vastaajien tietoisuus lääkkeen erityisestä vaarallisuudesta on otettava huomioon arvioitaessa heidän tahallisuuttaan suuren määrän osalta.
Hovioikeus katsoo, että A:n ja B:n hallussaan pitämän OxyContin lääkkeiden määrää tavanomaisina käyttöannoksina arvioituna on pidettävä rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdan tarkoittamana suurena määränä huumausainetta. C:n ja D:n hallussaan pitämää OxyContin lääkkeiden määrää käyttöannoksina arvioituna ei ole katsottava sanotun lainkohdan tarkoittamaksi suureksi määräksi.
A:n ja B:n sekä C:n ja D:n teon kohteena on ollut erittäin vaarallinen huumausaine. Tällaisen huumausaineen levittäminen on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen hengelle ja terveydelle. Suurin osa A:n ja B:n hallussa pitämistä OxyContin lääkkeistä on päätynyt C:n kautta D:lle välitettäväksi. Vaikka C ja D eivät ole pitäneet hallussaan suurta määrää huumausainetta, heidän hallussaan pitämä määrä on ollut käräjäoikeuden toteamalla tavalla vähäistä suurempi. A:n ja B:n sekä C:n ja D:n syyksi luettua huumausainerikosta on oksikonin erityinen vaarallisuus huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä ja he ovat siten menettelyllään syyllistyneet törkeisiin huumausainerikoksiin.
Syyksilukeminen
A:n syyksi luetaan käräjäoikeuden tuomion sivulta 1 ilmenevän syytteen teonkuvauksen mukaisesti törkeä huumausainerikos. B:n syyksi luetaan käräjäoikeuden tuomion sivuilla 1-2 olevan syytteen teonkuvauksen mukaisesti törkeä huumausainerikos. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion syyksilukemisen C:n ja D:n osalta.
Rangaistus
Yleistä
Rikoslain 50 luvun 2 §:n mukaan törkeästä huumausainerikoksesta tuomittava rangaistus on vähintään vuosi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta.
Rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Arvioitavina ovat tällöin teosta aiheutuneet seuraukset sekä se vahinko ja vaara, joiden teosta on ennalta arvioiden saatettu odottaa aiheutuvan. Vaaraa arvioidaan sekä seurausten todennäköisyyden että niiden laadun ja vakavuuden mukaan ( HE 44/2002 vp s. 187 ). Tekijän syyllisyys viittaa sekä teon vaikuttimiin että teon ilmentämään syyllisyyteen ( KKO 2008:85 kohta 4 ja KKO 2015:12 kohta 9).
Saman lain 6 luvun 4 §:ää koskevan hallituksen esityksen mukaan myös rikoksen tekotapa vaikuttaa törkeysarvosteluun, vaikka sitä ei mainita lainkohdassa erikseen. Tekotapojen erot heijastavat pääsääntöisesti teon vaihtelevaa vahingollisuutta tai vaarallisuutta taikka ne kertovat tekijän syyllisyyden asteesta. Tekotapaa määrittävien piirteiden kuten esimerkiksi tekijän aseman merkitys määräytyy sen mukaan, mitä ne kertovat teon vahingollisuudesta ja vaarallisuudesta tai tekijän syyllisyydestä ( HE 44/2002 vp s. 189 – 190 ).
Rikoslain 6 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan rangaistusta lieventävänä seikkana on otettava huomioon myös tekijälle rikoksesta johtunut tai hänelle tuomiosta aiheutuva muu seuraus.
Saman lain 6 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi (ehdollinen vankeus), jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista.
Rangaistuksen määrääminen perustuu asianomaista rikosta koskevassa säännöksessä säädettyyn rangaistusasteikkoon. Korkein oikeus on todennut, että rangaistusasteikon pohjalta tapahtuvassa mittaamisharkinnassa ovat keskeisessä asemassa rangaistuksen mittaamista ohjaavat korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut (mm. KKO 2017:9 kohta 8 ja KKO 2017:23 kohta 7). Jos sellaista ei ole kyseisen rikoksen osalta, huomioon voidaan ottaa samaa rikosta koskevat muut korkeimman oikeuden ratkaisut, joissa on korkeimmassa oikeudessa ollut kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta. Tällä pyritään takaamaan yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen myös rangaistuksen mittaamisessa. Rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen pyrittäessä olennaista on verrata kysymyksessä olevaa tekoa muihin samankaltaisiin tekoihin ja ottaa huomioon niissä mitatut rangaistukset (näin mm. KKO 2011:102 kohdat 18 ja 19, KKO 2013:90 kohta 35, KKO 2014:5 kohta 5, KKO 2014:91 kohta 7 ja KKO 2015:12 kohta 8).
Jos korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä ei ole jonkin rikoksen osalta laisinkaan tai jos se on niukkaa, huomiota voidaan kiinnittää myös rangaistuskäytäntöä kuvaaviin tilastollisiin tai muihin selvityksiin, mikäli niistä ilmenevää rangaistustasoa voidaan pitää edellä mainitut rangaistuksen mittaamisperusteet huomioon ottaen oikeudenmukaisena ( KKO 2011:102 kohta 19).
Rangaistuksen mittaaminen tässä asiassa
Korkein oikeus on antanut viime vuosina useampia törkeästä huumausainerikoksesta tai huumausainerikoksesta tuomittavan rangaistuksen määräämistä koskevia ennakkopäätöksiä (esim. KKO 2015:18 , KKO 2017:9 , KKO 2017:23 ja KKO 2017:33 ), mutta OxyContin lääkettä koskevaa Korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä ei ole. Korkein oikeus on todennut, että rikoksen kohteena olevan huumausaineen laatu ja määrä ilmentävät rikoksen vahingollisuutta ja vaarallisuutta ( KKO 2017:23 kohta 9). Se on myös todennut, että huumausainerikoksesta tuomittavan rangaistuksen ei tule perustua yksin rikoksen kohteena olevan huumausaineen laatuun ja määrään, vaan rangaistuksen mittaamisessa on otettava huomioon kaikki rikoslain 6 luvun 4 §:ssä mainitut seikat. Etenkin törkeimmissä huumausainerikoksissa teon rangaistusarvoon vaikuttavat merkittävästi myös muut seikat kuin rikoksen kohteena olevan huumausaineen laatu ja määrä ( KKO 2017:9 kohta 12 ja KKO 2017:23 kohta 10).
Hovioikeuskäytännöstä löytyvät OxyContin lääkettä koskevat Vaasan hovioikeuden tuomio 4.4.2006 nro 473, Kouvolan hovioikeuden tuomio 29.4.2010 nro 416, Helsingin hovioikeuden tuomio 21.12.2011 nro 3769 sekä Helsingin hovioikeuden tuomio 22.8.2013 nro 2238.
Helsingin hovioikeuspiirin laatuhankkeen 2006 huumausainerikosten rangaistussuosituksessa ei ole otettu kantaa rangaistuksen mittaamiseen OxyContin lääkkeen osalta. Vastaajat ovat verranneet 60 milligramman OxyContin tablettia 8 milligramman Subutex tablettiin, jolloin A:n ja B:n hallussa pitämä 294 kappaleen määrä vastaisi Subutexin kohdalla 250 - 1250 tabletista tuomittavaa 1 vuosi - 2 vuotta 4 kuukautta rangaistusta ja C:n sekä D:n hallussa pitämä 196 kappaleen määrä 125-250 Subutex tabletista tuomittavaa 9 kk - 1 vuoden vankeusrangaistusta.
Seppälä on lausunnossaan rinnastanut oksikonin aineena väärinkäytössä saman vaikutusmekanismin omaavaan heroiiniin ja katsonut, että 10 grammaa puhdasta heroiinia vastaa 60 grammaa oksikonia depottablettina. Tämän mukaisesti A:n ja B:n hallussa pitämä (294 kpl * 60 mg) 17,64 gramman oksikonin määrä vastaisi heroiinin kohdalla 15-50 grammasta tuomittavaa 1 - 2 vuoden vankeusrangaistusta ja C:n sekä D:n hallussa pitämä (196 kpl * 60 mg) 11,76 grammaa heroiinista 10 – 15 grammasta tuomittavaa 10 kuukauden - 1 vuoden vankeusrangaistusta (vrt. KKO 2014:34 kohta 7).
A:lle, B:lle, C:lle sekä D:lle tuomittava rangaistus
Seppälän lausunnon mukaan oksikoni on luokiteltu lääkevalmisteiden kolmiportaisessa asteikossa ns. "ankaraan ryhmään" ja hän on rinnastanut sen väärinkäytössä heroiiniin sillä varauksella, että käytännössä heroiini on pitoisuuden ja puhtauden osalta enemmän ennakoimaton kuin oksikoni.
A ja B ovat pitäneet hallussaan yhtä paljon erittäin vaarallista OxyContin lääkettä ja heidän kummankin syykseen on luettu törkeä huumausainerikos. A:n osallisuus törkeään huumausainerikokseen on rajoittunut lääkkeiden tuomiseen hänen ja B:n kotiin sekä niiden luovuttamiseen B:lle ja tietoisuuteen siitä, että tämä on välittänyt niitä C:lle. B on taas kuvannut lääkkeet ja varsin aktiivisesti etsinyt niille ostajaa sekä luovuttanut lääkkeet C:lle. Teon kohteena on ollut erittäin vaarallinen huumausaine ja sitä on ollut suuri määrä, mistä on voitu saada satoja käyttöannoksia ja lääkkeitä on myös saatettu levitykseen. A:n syyksi luetun teon osoittama syyllisyys on kuitenkin vähäisempi kuin B:n syyksi luetun rikoksen. A:lle käräjäoikeudessa tuomittua rangaistusta on kovennettava. Oikeudenmukainen seuraamus hänen syykseen hovioikeudessa luetusta törkeästä huumausainerikoksesta on vuoden vankeusrangaistus. Teosta ilmenevä syyllisyys huomioon ottaen myös B:lle tuomittua rangaistusta on korotettava ja hänet tuomitaan 1 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.
C ja D ovat pitäneet hallussaan pienemmän määrän OxyContin lääkkeitä kuin A ja B ja heidän hallussaan pitämää määrää ei voi pitää lain tarkoittamalla tavalla suurena. Teon kohteena on ollut kuitenkin erittäin vaarallinen huumausaine ja sitä on ollut heidän hallussaan vähäistä suurempi määrä. B:n esitutkintakertomuksella asiassa on osoitettu, että C:n osallisuus on ollut aktiivisempaa kuin pelkkänä kuriirina toimiminen ja hän on etsinyt sekä löytänyt lääkkeille ostajaksi D:n, jolle lääkkeet ovat päätyneet. C:n ja D:n syyksi luetun teon osoittama syyllisyys vastaa B:n syyllisyyttä, mutta heille tuomittavan rangaistuksen kohdalla on otettava huomioon heidän hallussaan pitämien OxyContin lääkkeiden pienempi määrä ja se, ettei suuren määrän kvalifiointiperuste heidän kohdaltaan asiassa täyty. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen C:lle ja D:lle tuomitun rangaistuksen osalta.
A:n ja B:n sekä C:n ja D:n syyksiluettujen rikosten vakavuus, rikoksista ilmenevä tekijöiden syyllisyys tai tekijöiden aikaisempi rikollisuus eivät edellytä ehdottomiin vankeusrangaistukseen tuomitsemista.
- - -
Tuomiolauselma
Vastaaja A
A:n vastavalitus hylätään. Muutokset käräjäoikeuden tuomioon syyttäjän valituksen johdosta:
Syyksi luettu rikos
1. Törkeä huumausainerikos 01.03.2015 - 12.08.2015
Rikoslaki 50 luku 2 §
Rangaistusseuraamukset
Vankeus
Syyksi luetut rikokset 1
1 vuosi vankeutta
Vapaudenmenetysaika 21. - 24.8.2015
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika alkaa hovioikeuden ratkaisun antamispäivänä ja päättyy 20.12.2019
Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.
A vapautetaan tuomitusta sakkorangaistuksesta.
- - -
Vastaaja B
B:n valitus hylätään. Muutokset käräjäoikeuden tuomioon syyttäjän valituksen johdosta:
Syyksi luettu rikos
2. Törkeä huumausainerikos 01.03.2015 - 12.08.2015
Syyksilukemista muutettu.
Rikoslaki 50 luku 2 §
Rangaistusseuraamukset
Vankeus
Syyksi luetut rikokset 2
1 vuosi 6 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 21. - 24.8.2015
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika on alkanut käräjäoikeuden tuomion antamispäivästä ja päättyy 29.11.2018
Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.
Vankeusrangaistusta on korotettu.
- - -
Vastaaja C
C:n ja syyttäjän valitukset hylätään.
Rangaistusseuraamukset
Vankeus
Syyksi luetut rikokset 3
1 vuosi 3 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 19. - 22.8.2015
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika on alkanut käräjäoikeuden tuomion antamispäivästä ja päättyy 29.11.2018
Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.
Vapaudenmenetysaikaa oikaistu.
Vastaaja D
D:n ja syyttäjän valitukset hylätään.
Rangaistusseuraamukset
Vankeus
Syyksi luetut rikokset 4
1 vuosi 3 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 19. - 22.8.2015
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika on alkanut käräjäoikeuden tuomion antamispäivästä ja päättyy 29.11.2018
Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.
Vapaudenmenetysaikaa oikaistu.
- - -
Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Antti Vaittinen, Kirsi Häkkinen ja Mika Kinnunen.
Ratkaisu on yksimielinen.
Lainvoimainen.
+