5.12.2017

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Asiassa on kysymys muun ohella siitä, vaikuttaako Istanbulin sopimus pahoinpitelyrikoksen törkeysarvioinnin harkintaan.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 31.8.2016 nro 134674

Vastaaja A

Asianomistajat B ja Pohjanmaan Poliisilaitos Seinäjoen Poliisiasema

Kihlakunnansyyttäjä

Asia Tapon yritys

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Ampuma-aserikos
5710/R/0030451/15
Rikoslaki 41 luku 1 § 1
Ampuma-aselaki 42 §, 52 §

25.06.2015 - 25.08.2015 Seinäjoki

A on ampuma-aselain vastaisesti ilman hankkimis- ja hallussapitolupaa hankkinut ja pitänyt hallussaan 22. kaliiberisen rulla-aseen.

Toissijainen syyte kohdassa 1:

Ampuma-aserikos
Rikoslaki 41 luku 1 § 1

25.6.2015 - 25.8.2015 Seinäjoki

A on ampuma-aselain vastaisesti ilman hankkimis- ja hallussapitolupaa hankkinut ja pitänyt hallussaan starttipistoolia.

2. Tapon yritys
5710/R/0030451/15
Rikoslaki 21 luku 1 § 2

25.08.2015 Seinäjoki

A on asunnollaan yrittänyt tappaa B:n.

A on tehnyt ruumiillista väkivaltaa B:lle lyömällä häntä avokämmenellä kasvoihin kaksi kertaa, viemällä makuuhuoneeseen, menemällä sängyllä hänen päälleen ja kuristamalla kädellään kaulalta, pitämällä puukkoa hänen kaulallaan, pitämällä puukkoa B:n otsalla terä alaspäin ja uhkaamalla painaa läpi sekä painamalla puukolla otsaan, osoittamalla panostetulla rulla-aseella molempiin polviin erikseen ja vetämällä liipaisimesta, osoittamalla vatsaan ja vetämällä liipaisimesta, osoittamalla rintaan ja vetämällä liipaisimesta sekä osoittamalla päähän ja vetämällä liipaisimesta. Rulla-ase ei ole lauennut siihen tulleen häiriön vuoksi.

A on myös useita kertoja sanonut tappavansa B:n.

A on aiheuttanut B:lle otsalle pinnallisen viiltohaavan, vasempaan poskeen ruhjetta ja turvotusta, leukaan ruhjeen ja mustelman, kaulalle pienen verenpurkauman, mustelmia reisiin sekä hetkellisen tajunnan menetyksen.

Toissijainen syyte kohdassa 2:

Törkeä pahoinpitely

25.8.2015 Seinäjoki

A on asunnollaan tehnyt ruumiillista väkivaltaa B:lle lyömällä häntä avokämmenellä kasvoihin kaksi kertaa, viemällä makuuhuoneeseen, menemällä sängyllä hänen päälleen ja kuristamalla kädellään kaulalta, pitämällä puukkoa hänen kaulallaan, pitämällä puukkoa B:n otsalla terä alaspäin ja uhkaamalla painaa läpi sekä painamalla puukolla otsaan, osoittamalla panostetulla rulla-aseella molempiin polviin erikseen ja vetämällä liipaisimesta, osoittamalla vatsaan ja vetämällä liipaisimesta, osoittamalla rintaan ja vetämällä liipaisimesta sekä osoittamalla päähän ja vetämällä liipaisimesta. Rulla-ase ei ole lauennut siihen tulleen häiriön vuoksi.

A on myös useita kertoja sanonut tappavansa B:n.

A on aiheuttanut B:lle otsalle pinnallisen viiltohaavan, vasempaan poskeen ruhjetta ja turvotusta, leukaan ruhjeen ja mustelman, kaulalle pienen verenpurkauman, mustelmia reisiin sekä hetkellisen tajunnan menetyksen.

Rikoksessa on käytetty ampuma- ja teräasetta ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä käytettyjen hengenvaarallisten välineiden ja kaulalta kuristamisen vuoksi.

3. Lievä vahingonteko
5710/R/0043767/15
Rikoslaki 35 luku 3 §

04.12.2015 Seinäjoki

A on oikeudettomasti vahingoittanut Pohjanmaan poliisilaitoksen omaisuutta rikkomalla kiinniottotilan patjan poliisivankilan tiloissa.

Teko on vahingon vähäisyys huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

- - -

Vastaus

- - -

A on kiistänyt syytteen tapon yrityksestä ja toissijaisen syytteen törkeästä pahoinpitelystä kohdassa 2. A on myöntänyt syyllistyneensä perusmuotoiseen pahoinpitelyyn kohdassa 2. A on myöntänyt lyöneensä asianomistaja B:tä avokämmenellä kaksi kertaa kasvoihin ja kuristaneensa B:tä yhdellä kädellä keyvesti kaulasta. A on kiistäyt vieneensä B:n makuuhuoneeseen ja menneensä hänen päälleen. A on myöntänyt pitäneensä puukkoa B:n kaulalla ja otsalla, mutta hän on kiistänyt uhanneensa painaa puukon läpi. A on myöntänyt osoitelleensa B:tä panostamattomalla starttipistoolilla eri puolille vartaloa, mutta hän ei ollut kuitenkaan osoitellut erikseen päähän tai nimenomaan molempiin polviin. A on kiistänyt uhanneensa tappaa B:n sanallisesti. A on edelleen kiistänyt vetäneensä starttipistoolin lipaisimesta eikä aseen laukeattomuudessa ole ollut kyse hetkellisestä toimintahäiriöstä. Starttipistoolilla ei ole voinut ampua eikä siinä ole edes ollut panoksia. A on myöntänyt aiheuttaneensa B:lle syytteessä kuvatut vammat lukuun ottamatta hetkellistä tajunnanmenetystä, jonka tapahtumisen hän on kiistänyt. Panostamattomalla starttipistoolilla, jonka piippu on hitsattu umpeen, osoitteleminen ei täytä tapon yrityksen tunnusmerkistöä. B:llä ei ole ollut tilanteessa hengenvaaraa. Pahoinpitelyssä ei ole käytetty ampuma- ja teräasettä törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistössä tarkoitetulla tavalla eikä teko ole ollut missään tapauksessa kokonaisuutena arvostellen törkeä.

- - -

Tuomion perustelut

- - -

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Käräjäoikeus on tuomiossaan selostanut näyttöä ja tehnyt siitä johtopäätöksensä. Lausumillaan perusteilla käräjäoikeus on katsonut A:n syyllistyneen kohdassa 1 tapon yritykseen, kohdassa 2 ampuma-aserikokseen ja kohdassa 3 lievään vahingontekoon.

- - -

Rangaistusseuraamus

A:n syyksi on luettu ampuma-aserikos, tapon yritys ja lievä vahingonteko. Rikoslain 21 luvun 1 §:n, 5 luvun 1 §:n ja 6 luvun 8 §:n mukaan tapon yrityksestä tuomittava rangaistus on vähintään 14 päivää ja enintään yhdeksän vuotta vankeutta. Korkeimman oikeuden ratkaisun 2015:12 mukaan oikeuskäytännössä rangaistukset tapon yrityksestä ovat vaihdelleet kahdesta vuodesta noin viiteen vuoteen. Keskirangaistus tapon yrityksestä on 3,5 - 4 vuotta vankeutta. Tapon yritykset poikkeavat vahingollisuutensa ja vaarallisuutensa sekä teosta ilmenevän tekijän syyllisyyden kannalta usein merkittävästi toisistaan. Tämä on otettava huomioon arvioitaessa yksittäistapauksessa rangaistuksen mittaamisharkinnassa tilastollisten selvitysten merkitystä. Teon yksilölliset piirteet tulee siten ottaa huomioon rangaistuksen mittaamisharkinnassa.

A:n teosta ei ole aiheutunut asianomistajalle vakavia fyysisiä vammoja. Toisaalta A:n menettely on ollut niin vaarallista, että siitä olisi onnistuessaan seurannut lähes varmasti asianomistajan kuoleminen tai ainakin joka tapauksessa erittäin vakava loukkaantuminen. Käräjäoikeus katsoo, että A:n syyksiluetusta tapon yrityksestä olisi yksistään tuomittava tapon yrityksistä normaalisti määrättävän keskirangaistuksen mittainen vankeusrangaistus. A:n syyksiluetuilla ampuma-aserikoksella ja lievällä vahingonteolla ei ole merkittävää, ainakaan kuukautta pidempää, vaikutusta A:lle tuomittavaan rangaistukseen. Huomioon ottaen A:n syyksiluettujen rikosten vahingollisuus ja vaarallisuus, tekojen vaikuttimet sekä rikoksista ilmenevä tekijän muu syyllisyys oikeudenmukainen rangaistus A:lle hänen syykseen luetuista rikoksista on kolme vuotta ja yhdeksän kuukautta vankeutta. Nyt A:n syyksiluetut rikokset olisi voitu käsitellä yhtä aikaa Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiolla 28.6.2016 numero 128365 syyksiluettujen rikosten kanssa. A:n rangaistusta kohtuullistavana on siten otettava huomioon Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiolla 28.6.2016 numero 128365 tuomitsema 11 kuukauden vankeusrangaistus. Näin ollen A:lle on nyt tuomittava rangaistukseksi vankeutta kolme vuotta ja neljä kuukautta.

- - -

Tuomiolauselma

Vastaaja A

Syyksi luetut rikokset

1. Ampuma-aserikos
25.06.2015 - 25.08.2015
Rikoslaki 41 luku 1 § 1
Ampuma-aselaki 42 §, 52

2. Tapon yritys
25.08.2015
Rikoslaki 21 luku 1 § 2

3. Lievä vahingonteko
04.12.2015
Rikoslaki 35 luku 3 §

- - -

A velvoitetaan korvaamaan asianomistaja B:lle kivusta ja särystä sekä tilapäisestä haitasta 600 euroa ja kärsimyksestä 3.500 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 25.8.2015 lukien.

Asian on ratkaissut ma. Käräjätuomari Matti-Pekka Kuuttinen ja kaksi lautamiestä.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

A:n valitus

Vaatimukset

A on katsonut syyllistyneensä kohdassa 1 lievään ampuma-aserikokseen ja kohdassa 2 pahoinpitelyyn ja vaatinut, että syytteet enemmälti hylätään. Lisäksi A on vaatinut, että hänelle tuomittua rangaistusta joka tapauksessa alennetaan. Vielä A on vaatinut, että hänen B:lle kohdassa 2 maksettavaksi tuomittu korvaus henkisestä kärsimyksestä alennetaan 500 euroon.

- - -

Kohdassa 2 käräjäoikeus on arvioinut näytön väärin ja tehnyt siitä virheelliset johtopäätökset. A:n kohdassa 2 käyttämä ase on ollut starttipistooli tai joka tapauksessa kysymys on ollut panostamattomasta aseesta. Tapon yrityksen osalta kysymys on siten kelvottomasta yrityksestä.

Teko ei täytä törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistöä. Teossa ei ole käytetty ampumakelpoista ampuma-asetta ja teräaseen käyttämisellä on ollut vain vähäinen merkitys pahoinpitelyteossa. B ei ole ollut missään vaiheessa puolustuskyvytön ja hänelle on aiheutunut teosta ainoastaan pinnallisia vammoja. Teko ei ole kokonaisuutena arvostellen törkeä.

A:lle tuomittu rangaistus on joka tapauksessa liian ankara.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohdan 6.2 mukainen korvaus muun ruumiillisen koskemattomuuden vakavasta loukkauksesta on pahoinpitelyteon osalta 700-4.000 euroa. Ruumiinvammaa aiheuttamatta toteutetun henkirikoksen yrityksen osalta suositusten kohdan 7.1 mukainen korvaus on 2.000-4.000 euroa.

- - -

Syyttäjän vastaus

Vaatimukset

Syyttäjä on vaatinut, että A:n valitus hylätään ja että A velvoitetaan suorittamaan valtiolle sen varoista hovioikeudessa suoritetut todistelukustannukset.

Perusteet

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön oikein ja tehnyt siitä oikeat johtopäätökset. A:lle tuomittu rangaistus ei ole liian ankara.

- - -

Siitäkin huolimatta, että A:n katsottaisiin kohdassa 2 käyttäneen rulla-aseen sijasta starttipistoolia, on teko pahoinpitelynä törkeä. Teossa on käytetty teräasetta ja aiheutettu vamma B:lle. B:hen on myös kohdistettu väkivaltaa, häntä on uhattu useita kertoja tappamisella ja teossa on käytetty vähintäänkin ampuma-asetta muistuttavaa esinettä. Rikos on siten myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

B:n vastaus

Vaatimus

B on vaatinut, että A:n valitus hylätään.

Perusteet

Käräjäoikeuden tuomio on oikea.

A:n vastaus

Vaatimus

A on oman valituksensa perusteisiin viitaten vaatinut, että B:n valitus hylätään.

Pääkäsittely

Hovioikeus on 27.9.2017 toimittanut asiassa pääkäsittelyn.

- - -

Hovioikeuden ratkaisu

Kohta 2

Kysymyksenasettelu

Kohdassa 2 on kysymys siitä, onko A:n käyttämä ampuma-ase ollut toimintakuntoinen ja panostettu ja onko A syyllistynyt menettelyllään ensisijaisen syytteen mukaisesti tapon yritykseen. Mikäli katsotaan, että näin ei ole ollut, kysymys on lisäksi siitä, täyttääkö A:n menettely törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Syyte tapon yrityksestä

- - -

Asiassa on selvitetty, että A on syytteessä tarkoitetussa tilanteessa kuristanut B:tä ja uhannut tätä puukolla. A olisi voinut halutessaan riistää B:n hengen kuristamalla tai käyttämällä puukkoa. A ei ole kuitenkaan B:n surmaamista toteuttanut. Tämä lähtökohta huomioiden hovioikeuden arvioitavana on kysymys siitä, onko A:n tarkoituksena ollut surmata B ampumalla syytteessä kerrotulla tavalla.

Hovioikeus toteaa, että A on jäänyt kiinni teosta verekseltään. Kuula-asetta lukuun ottamatta muuta asetta tai panoksia ei ole löytynyt A:n asunnosta tai hallusta.

A:n ja B:n kertomuksista on käynyt ilmi, että B ja A olivat molemmat olleet A:n asunnon pihalla ennen syytteessä kerrottuja tapahtumia ja että A oli tuolloin laukaissut aseen. Ulkona oli ollut pimeää, mutta B oli kuullut, että ase oli pamahtanut. Muita ääniä B ei ollut kuullut. B:n ja A:n kertomuksen perusteella on siten selvitetty, että A:n hallussa ollut ase on toiminut ennen syytteessä kerrottuja tapahtumia.

B on kertonut, että asunnon sisällä A oli viisi eri kertaa osoittanut B:tä aseella ja laukaissut, jolloin aseesta oli B:n mukaan kuulunut "naks". B:n kertomuksesta on näin ollen tehtävissä se johtopäätös, että A:n kädessä olleen aseen laukaisukoneisto on toiminut. Selvää on, että laukauksen aiheuttamaa ääntä ei kuulu, jos ase on panostamaton. Hovioikeus katsoo, että B:n kertoma tapahtumainkulku sopii varsin hyvin siihen, että ase olisi ollut panostamaton.

Edellä selostetun perustella asiassa on siis päädyttävä siihen, että olipa A:lla ollut kädessään sitten syyttäjän väittämä rulla-ase tai pääkäsittelyssä esillä ollut starttiase, ase on ollut tapahtumahetkellä panostamaton. Selvää on, että A ei ole voinut riistää B:n henkeä starttipistoolilla tai panostamattomalla rulla-aseella. Syyte tapon yrityksestä on näin ollen jäänyt näyttämättä.

Syyte törkeästä pahoinpitelystä

Syyttäjä on vaatinut A:lle rangaistusta toissijaisesti törkeästä pahoinpitelystä ja vedonnut ankaroittamisperusteena teräaseen ja ampuma-aseen käyttöön.

Rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla pahoinpitely on törkeä muun muassa silloin, jos siinä käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Hovioikeus toteaa, että A on käyttänyt pahoinpitelyssä teräasetta, joten teräaseen osalta rikoksessa täyttyy rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan mukainen ankaroittamisperuste. Ampuma-aseen käyttö on pahoinpitelyssä rajoittunut sillä uhkaamiseen. Asiassa on edellä selostetuin tavoin jäänyt näyttämättä, että A:n teossa käyttämä ampuma-ase olisi ollut panostettu. Koska pahoinpitelyssä ei siten ole käytetty hengenvaarallista tekovälinettä ja ampuma-aseen käyttö on rajoittunut sillä uhkaamiseen, hovioikeus katsoo, ettei ampuma-asetta ole pahoinpitelyssä käytetty ankaroittamisperusteen edellyttämällä tavalla.

Kokonaisarvioinnin harkinta oikeuskäytännössä

Törkeästä pahoinpitelystä tuomitsemiseen ei riitä yksistään se, että väkivaltaa on tehty teräaseella, vaan teon täytyy olla myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Korkein oikeus on ottanut kantaa kokonaisarvostelun harkintaperusteisiin mm. tapauksissa KKO 2011:102 , KKO 2013:57 , KKO 2014:80 ja KKO 2017:50 . Ratkaisujen mukaan rikoksen katsominen kokonaisuutena arvostellen törkeäksi on rikoksen tunnusmerkistön täyttymisen edellytys. Tuomioistuimen on aina nimenomaisesti lausuttava, katsooko se tämän edellytyksen täyttyvän, ja esitettävä arvionsa olennaisimmat perustelut. Kokonaisarvostelu on jossain määrin tapauskohtaista. Joissain tapauksissa rikoksen ankaroittamisperusteen ilmenemistapa saattaa olla niin vahingollinen tai vaarallinen, että se jo sellaisenaan antaa aiheen arvioida rikoksen myös kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. On myös mahdollista, että rikoksessa täyttyy useampi kuin yksi ankaroittamisperuste, mikä myös voi puoltaa rikoksen arvioimista kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Rikoksen laji ja teko-olosuhteet voivat vaikuttaa siihen, millä tavoin rikoksen törkeys kokonaisuutena arvioidaan. Kokonaisarvostelun painoarvo rikoksen törkeyden arvioinnissa voi myös vaihdella. Rikoksen törkeyden kokonaisarvostelussa usein on perusteltua arvioida sitä, liittyykö tekoon ankaroittamisperusteen lisäksi muita erityistä moitittavuutta osoittavia seikkoja.

Seksuaalirikosta koskevassa tapauksessa KKO 2011:102 (kohta 15) on kiinnitetty erityistä huomiota teon vakavuusasteeseen ja vastaavaa rikosta koskevassa tapauksessa KKO 2017:50 (kohta 39) teon asianomistajalle aiheuttamaan vakavaan vaaraan. Asuntoon kohdistunutta törkeää varkautta koskevassa tapauksessa KKO 2013:57 (kohta 12) on kiinnitetty huomiota teon suunnitelmallisuuteen ja tekovälineiden hallussapitoon liittyvään riskiin asianomistajien terveyden vahingoittamisessa sekä teon asianomistajille aiheuttamaan pelkoon. Ihmiskauppaa koskevassa tapauksessa KKO 2014:80 (kohdat 50 ja 53) on kokonaisarvostelussa kiinnitetty erityistä huomiota asianomistajassa ahdistusta aiheuttaneisiin tekaistuihin tietoihin perustuvaan vakavalla väkivallalla uhkaamiseen ja kansainvälisiin velvoitteisiin suojata alaikäisiä seksikaupalta.

Korkeimman oikeuden ratkaisuissa on harkinta tehty viime kädessä punnitsemalla vastakkain lieventäviä ja ankaroittavia seikkoja kokonaisuudessaan sekä sen jälkeen harkitsemalla, ovatko tekojen moitittavuutta korostavat seikat lieventäviä seikkoja selvästi merkityksellisempiä.

Kokonaisarviointi tässä tapauksessa

A on kohdistanut B:hen väkivaltaa mm. kuristamalla kaulalta sekä pitämällä puukkoa hänen kaulallaan ja painamalla puukolla otsaan. Pitäessään puukkoa B:n otsalla A on uhannut "painaa läpi". Lisäksi A on edellä selostetuin tavoin useaan kertaan uhannut B:tä aseella sekä esittänyt useita suusanallisia tappouhkauksia. B on arvioinut tapahtumien kestoksi noin kaksi tuntia.

A on käyttänyt teräasetta tavalla, mistä on aiheutunut vain pinnallisia vammoja. Mikään ei viittaa siihen, että teräaseen käyttämisestä aiheutuneiden ruumiillisten vammojen vähäisyys johtuisi A:sta riippumattomista sattumavaraisista tekijöistä, esimerkiksi sivullisen tekoon puuttumisesta tai B:n puolustautumisesta. A ei siis ole tarkoittanut aiheuttaa teräaseella vakavia henkilövahinkoja. A:n tekemä muukin väkivalta on aiheuttanut suhteellisen lieviä vammoja.

Kun pahoinpitelyn törkeyttä arvioidaan kokonaisuutena yksistään toteutuneen väkivallan pohjalta, pahoinpitelyä ei voida pitää kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

A on pitänyt veistä B:n kaulalla ja otsalla niin, että otsalle on aiheutunut pinnallinen viiltohaava. A on tapahtumahetkellä ollut vahvasti päihtynyt. Päihtymistila sellaisenaan on heikentänyt A:n kykyä kontrolloida sitä, mitä hän tekee veitsellä. Veitsen käyttöön on liittynyt aidosti vakava vaara terveydelle.

Asiassa on myös harkittava, mikä merkitys kokonaisarvostelussa on annettava vakaville uhkauksille. A on tekemällä latausliikkeitä, kohdistamalla aseen B:hen ja liipaisimesta vetämällä saanut tämän siihen käsitykseen, että hänen tarkoituksensa on surmata B. Kun tekoon on lisäksi sisältynyt puukolla uhkaamista ja kaulalta kuristamista, B:llä on ollut perusteltu syy luulla olevansa kuolemanvaarassa.

A ja B ovat olleet aikaisemmin seurustelukumppaneita. Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi (ns. Istanbulin sopimus ) on saatettu voimaan lain tasoisena 1.8.2015 alkaen (laki 375/2015, valtioneuvoston asetus 770/2015). Sen 46 artiklan mukaan asetta käyttämällä tai sillä uhkaamalla tehdyn rikoksen kohdistuminen entiseen kumppaniin voidaan ottaa raskauttavana seikkana huomioon määrättäessä rangaistusta. Sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämistä koskevan vaatimuksen tulee vaikuttaa tällaisten vakavina pidettävien rikosten säännösten tulkintaan ankaroittavasti. Lisäksi kvalifioitujen tekomuotojen yhteydessä arvioidaan aina rikoksen törkeyttä kokonaisuutena, jolloin voidaan ottaa huomioon esimerkiksi artiklassa mainittuja seikkoja ( HE 155/2014 vp. s. 60 ).

Väkivallan käyttöä on kestänyt pitkän aikaa. A:n B:hen kohdistama väkivalta on ollut määrätietoista. Tekoa voidaan pitää toteuttamistavaltaan suunnitelmallisena. Se on myös loukannut vakavalla tavalla B:n ihmisarvoa.

Hovioikeus on teon törkeyden kokonaisarviointia punnitessaan päätynyt harkinnassaan siihen, että tekojen moitittavuutta korostavat seikat ovat lieventäviä seikkoja selvästi merkityksellisempiä. A on siten menettelyllään syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn.

Syyksilukeminen

A on asunnollaan tehnyt ruumiillista väkivaltaa B:lle lyömällä häntä avokämmenellä kasvoihin kaksi kertaa, viemällä makuuhuoneeseen, menemällä sängyllä hänen päälleen ja kuristamalla kädellään kaulalta, pitämällä puukkoa hänen kaulallaan, pitämällä puukkoa B:n otsalla terä alaspäin ja uhkaamalla painaa läpi sekä painamalla puukolla otsaan, osoittamalla jonkin tyyppisellä panostamattomalla rulla-aseella molempiin polviin erikseen ja vetämällä liipaisimesta, osoittamalla vatsaan ja vetämällä liipaisimesta, osoittamalla rintaan ja vetämällä liipaisimesta sekä osoittamalla päähän ja vetämällä liipaisimesta.

A on myös useita kertoja sanonut tappavansa B:n.

A on aiheuttanut B:lle otsalle pinnallisen viiltohaavan, vasempaan poskeen ruhjetta ja turvotusta, leukaan ruhjeen ja mustelman, kaulalle pienen verenpurkauman, mustelmia reisiin sekä hetkellisen tajunnan menetyksen.

Pahoinpitelyssä on käytetty teräasetta ja pahoinpitelyä on pidettävä myös kokonaisuutena arvosteltuna törkeänä.

- - -

Rangaistuksen mittaaminen

A:n syyksi nyt luetut rikokset olisi voitu käsitellä jo Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiolla 28.6.2016. A:n rangaistusta kohtuullistavana on siten otettava huomioon sanottu Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiolla 28.6.2016 nro 128365 (Vaasan hovioikeus 30.11.2016 nro 150083) tuomitsema 11 kuukauden vankeusrangaistus. Hovioikeus katsoo, että edellä mainitun Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomion kohtuullistava vaikutus A:lle tuomittavaan rangaistukseen on neljä kuukautta.

- - -

Tuomiolauselma

Vastaaja

A

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon

Syyksi luettu rikos
2. Törkeä pahoinpitely 25.08.2015
Syyksilukemista muutettu.
Rikoslaki 21 luku 6 § 1

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-3
1 vuosi 8 kuukautta vankeutta

Rangaistusta alentavana on otettu huomioon seuraava aikaisempi rangaistus:
- Vaasan hovioikeus 30.11.2016, ratkaisu 150083
(Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus 28.6.2016, ratkaisu 128365)

Korvausvelvollisuus

A:n B:lle käräjäoikeudessa maksettavaksi tuomittu korvaus henkisestä kärsimyksestä alennetaan 2.700 euroon käräjäoikeuden tuomitsemine korkoineen.

- - -

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeuden presidentti Tapani Vasama, ma. hovioikeudenneuvos Heikki Sneck ja ma. hovioikeudenneuvos Johanna Borgmästars.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.

+