23.11.2016

Helsingin käräjäoikeuden päätös ja tuomio 6.5.2016

................................

Pääasia

Päätöslauselma

Kanne jätetään tutkimatta.

Perustelut

K on alkuperäisessä kannekirjelmässään, joka on saapunut käräjäoikeudelle 3.3.2015, ilmoittanut hakevansa yksipuolista tuomiota As Oy S:lle osoitetun laskun ulosottokelpoiseksi saattamiseksi. Kirjelmän liitteenä on ollut 17.11.2014 päivätty lasku.

Käräjäoikeus on täydennyskehotuksessaan 11.4.2016 kehottanut K:ta ilmoittamaan yksilöidyn vaatimuksensa eli sen, minkälaisen tuomion hän haluaa. Täydennyskehotuksessa on vielä ollut maininta siitä, että mikäli kyse on velkomuksesta, K:n tulee ilmoittaa summa, jota hän vaatii. K on täydennyksessään 25.4.2016 vaatimuksensa määrää kertomatta ilmoittanut haluavansa suoritustuomion ja perusteluksi, että hän hakee laskua ulosottokelpoiseksi. Käräjäoikeus katsoo, ettei K ole esittänyt vaatimustaan sillä tavalla yksilöidysti, että käräjäoikeus voisi antaa asiassa yksipuolisen tuomion, jos vastaaja ei vastaa kanteeseen, mitä on pidettävä ehdottomana edellytyksenä sille, että asiassa voitaisiin antaa haaste.

K:n alkuperäisessä kirjelmässään ja täydennyksessään ilmoittamat vaatimuksen perusteet viittaavat toisaalta velkomukseen ja toisaalta siihen, että kysymys olisi rikoksella aiheutetun vahingon korvaamisesta, tai sitten mahdollisesti perusteettoman edun palautuksesta. K ei siten ole ilmoittanut vaatimuksensa perusteita niin selvästi, että vastaaja voisi antaa niihin yksilöidyn vastauksen.

Käräjäoikeus on harkinnut uuden, vielä yksityiskohtaisemman täydennyskehotuksen antamista K:lle. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan täydennyskehotuksessa on ilmoitettava kantajalle, millä tavoin haastehakemus on puutteellinen. Lain sanamuoto ei siten edellytä sen ilmoittamista, miten puute olisi korjattava. Kantajalle ei tarvitse ilmoittaa, miten hänen tulee muotoilla vaatimuksensa tai perusteensa, jotta ne kelpaavat oikeudenkäynnin perustaksi. Kantajan näin yksityiskohtainen ohjeistaminen olisi myös omiaan vaarantamaan tuomioistuimen puolueettomuuden asian ratkaisijana. Mikäli asianosainen ei itse kykene täydentämään haastehakemustaan, hänen on hankittava sen täydentämiseen oikeudellista apua. Näistä syistä käräjäoikeus on päätynyt siihen, ettei se ole toistamiseen kehottanut K:ta täydentämään haastehakemustaan.

Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että K:n haastehakemus ei täydennettynäkään täytä oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:ssa haastehakemukselle asetettuja vaatimuksia. Kanne on siten jätettävä tutkimatta.

Lainkohdat

Oikeudenkäymiskaari 5 luku 2, 5 ja 6§

Helsingin hovioikeuden päätös 23.11.2016

… ...........................................

Asian käsittely hovioikeudessa

K:lle on 12.9.2016 myönnetty jatkokäsittelylupa.

K on toistanut käräjäoikeuden tuomiossa selostetusta kanteesta ilmenevät vaatimuksensa. Kannetta ei olisi saanut jättää tutkimatta. As Oy S:lta ei ole pyydetty vastausta ilmeisen tarpeettomana.

Hovioikeuden ratkaisu

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Käräjäoikeuden ratkaisusta ilmenevin tavoin K oli alkuperäisessä kannekirjelmässään 3.3.2015 ilmoittanut hakevansa yksipuolista tuomiota As Oy S:lle osoitetun laskun ulosottokelpoiseksi saattamiseksi. Kirjelmän liitteenä oli ollut 17.11.2014 päivätty lasku. Käräjäoikeus oli hylännyt kanteen oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 7 luvun 2 §:n sekä saman luvun 5 §:n 2 momentin nojalla ilmeisen perusteettomana.

K:n valituksesta hovioikeus oli 27.1.2016 antamallaan ratkaisulla palauttanut haastehakemuksen käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi, koska asia oli käsitelty väärässä käsittelyjärjestyksessä. Hovioikeus oli katsonut, että käräjäoikeus oli virheellisesti käsitellyt K:n kanteen rikosasiana vaikka haastehakemuksessa luetelluista rikoslain säännöksistä ja vaatimusten perusteluissa väitetyistä rikoksista huolimatta käräjäoikeuden olisi tullut käsitellä asia sen otsikoinnin ja haastehakemuksessa nimenomaisesti esitettyjen vaatimusten perusteella riita-asiana. Lisäksi käräjäoikeus oli perustellut ratkaisuaan sillä, että hakemus oli ollut niin puutteellinen, ettei se täydennettynäkään olisi kelvannut oikeudenkäynnin perustaksi, mutta ei ollut kehottanut K:ta täydentämään haastehakemusta taikka ilmoittanut, millä tavalla se oli ollut puutteellinen.

Käräjäoikeus oli asian palauttamisen jälkeen ottanut asian uudelleen käsiteltäväkseen oikeudenkäymiskaaren mukaisena riita-asiana ja kehottanut K:ta täydentämään haastehakemusta sekä ilmoittanut millä tavoin haastehakemus oli ollut puutteellinen. K oli määräajassa täydentänyt haastehakemusta ja ilmoittanut vaativansa suoritustuomiota saadakseen laskun ulosottokelpoiseksi. Käräjäoikeus oli katsonut, ettei K ollut esittänyt vaatimustaan sillä tavalla yksilöidysti, että käräjäoikeus olisi voinut vastaajan jättäessä vastaamatta kanteeseen antaa yksipuolisen tuomion, mitä oli pidettävä ehdottomana edellytyksenä sille, että asiassa voitaisiin antaa haaste. Käräjäoikeus oli katsonut, ettei K:n haastehakemus täydennettynäkään täyttänyt oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:ssä haastehakemukselle asetettuja vaatimuksia ja jättänyt kanteen tutkimatta.

Asiassa on kysymys siitä, onko K:n haastehakemus sen täydentämisen jälkeenkin ollut sillä tavoin puutteellinen, että se on tullut jättää tutkimatta.

Tutkimatta jättämistä koskevat oikeudelliset perusteet

Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:n mukaan haastehakemuksessa on muun ohella ilmoitettava kantajan yksilöity vaatimus sekä seikat, joihin vaatimus perustuu. Saman luvun 5 §:n mukaan jos haastehakemus on puutteellinen, kantajaa on kehotettava määräajassa korjaamaan puute, jos korjaaminen on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tai vastauksen antamista varten välttämätöntä. Kantajalle on samalla ilmoitettava, millä tavoin haastehakemus on puutteellinen ja että kanne voidaan jättää tutkimatta tai hylätä, jos kantaja ei noudata kehotusta. Luvun 6 §:n mukaan tuomioistuimen on heti jätettävä kanne tutkimatta, jollei kantaja noudata hänelle annettua 5 §:ssä tarkoitettua kehotusta ja jos haastehakemus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi, taikka jos tuomioistuin ei muusta syystä voi ottaa asiaa tutkittavaksi. Tuomioistuimen on haastetta antamatta heti hylättävä kanne tuomiolla, jos kantajan vaatimus on selvästi perusteeton.

Haastehakemuksessa on siten muun ohella ilmoitettava kannevaatimus ja kanneperuste, jotka määrittävät sen, mikä riita tulee kanteessa tuomioistuimen tutkittavaksi. On tiedettävä sekä se mitä vaaditaan että se, mihin vaatimus perustuu. Kanteen vaatimusosassa kantaja ilmaisee mihin oikeusseuraamukseen hän asiassa pyrkii. Perusteosassa kantaja esittää miksi vaatimus on hänen käsityksensä mukaan hyväksyttävä. Perusteluissa on keskeisellä sijalla kantajan todeksi väittämä tapahtumainkulku, oikeustosiseikasto, jonka pohjalta hän katsoo vaatimuksensa oikeutetuksi. Oikeudenkäynnin kohteen yksilöinti on tärkeää, koska kanteen nostaminen tuomioistuimessa estää saattamasta samaa asiaa samanaikaisesti toisen oikeudenkäynnin kohteeksi. Myös oikeudenkäynnin päätyttyä on voitava määrittää, mikä asia on jutussa lopullisesti ratkaistu, koska tuomiolla ratkaistua riitakysymystä ei voida saattaa uudelleen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

K:n kanteen arviointi

1. Kannevaatimus

Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevin tavoin K on liittänyt kannekirjelmäänsä laskun, josta ilmenee maksaja As Oy S, saaja K ja pääoman määrä 5.518,30 euroa, eräpäivä 1.12.2014 ja viivästyskoron määrä. K on haastehakemusta täydentäessään ilmoittanut hakevansa mainittua laskua ulosottokelpoiseksi suoritustuomiolla.

Hovioikeus toteaa, että vaikka mainittuja euromääräisiä tietoja ei ole lain edellyttämällä tavalla mainittu itse haastehakemuksesta, vaan ainoastaan sen liitteenä olevassa laskussa, K:n vaatimuksesta ei jää sellaista epäselvyyttä, että kanteen voisi sillä perusteella jättää tutkimatta. K on siten ilmoittanut vaatimuksensa määrän riittävän yksilöidysti.

2. Kanneperuste

Edellä todetun laskun liitteenä on ollut erittely siitä, mistä vaadittu 5.518,30 euroa muodostuu. Vaatimuksen pääoman määrä muodostuu laskuerittelyn mukaan ensinnäkin väitetystä maksuvälinepetoksesta, kun As Oy S:n isännöitsijä oli tuhonnut K:n maksuvälineeksi toimittaman sekin määrältään 289,25 euroa ja tämän osalta kertyneestä korosta. Lisäksi laskun määrään sisältyy asian selvittelykustannuksia yhteensä 4.650 euroa ja matkakustannuksista aiheutuneita kuluja yhteensä 322,20 euroa.

K on käräjäoikeudelle toimittamassaan haastehakemuksen täydennyksessä ilmoittanut, että vaatimus perustuu rikoshyödyn takaisin perintään ja sen selvittelykustannusten korvaamiseen sekä korkojen maksamiseen. K on perustellut vaatimustaan sillä, että hän on suorittanut yhtiölle velkansa sekillä 31.10.2006 kertamaksulla, mutta isännöitsijä ja taloyhtiön hallinnon edustaja on ilmoittanut kirjeitse tuhonneensa maksuvälineen. Velan syntyperusteeksi K on ilmoittanut maksuvälineen tahallisen vahingoittamisen ja kirjanpitorikokset. Toisaalta K on selostanut haastehakemuksen täydennyksessään sitä, miten hän oli onnistunut siirtämään sekistä ilmenneen määrän sekissä nimetylle oikealle omistajalle, vaikka sekki olikin tuhoutunut. K:n toimittamasta aineistosta ilmenee, että sekin tuhoamiseen ja As Oy S:n vastikemaksujen suorittamiseen liittyneitä kysymyksiä on pyydetty tutkimaan myös esitutkinnassa. Vastikemaksu on ollut esillä myös riita-asiana käräjäoikeudessa, jossa käsittely on jäänyt sillensä As Oy S:n peruutettua kanteensa.

K on vuosien varrella pyytänyt taloyhtiön muita hallintoelimiä selvittämään rikoksen, mutta yhtiön virallinen hallinto on kieltäytynyt pitämästä yhtiötä lainmukaisessa tilassa kieltäytymällä selvittämästä tämän maksun kohtaloa. Sekki on siirretty sen oikealle omistajalle pankin tililtä puoliväkisin 18.9.2014 eduskunnan säätämää poliisin pakkokeinolakia hyväksi käyttäen. Haastehakemukseen on kopioitu osia useista eri laeista. Haastehakemuksen täydennyksessä K on ilmoittanut vaatimuksen perustuvan rikoshyödyn takaisinperintään ja sen selvittelykustannusten korvaamiseen ja korkojen maksamiseen.

Edellä todetuin tavoin haastehakemuksessa tulee ilmoittaa seikat, joihin vaatimus perustuu. Vaatimuksen perusteena olevilla seikoilla tarkoitetaan niitä oikeustosiseikkoja, joihin vaatimus perustuu. Kanteeseen vastaavan tahon tulee voida antaa kannevaatimuksen ja sen perusteena olevien seikkojen perusteella yksilöity ja perusteltu vastaus esitettyyn vaatimukseen. Vastaajan oikeusturva edellyttää, että kannetta ei voida ottaa tutkittavaksi, jos vaatimuksen perusteet ovat täydentämisen jälkeenkin yksilöimättömät, epäselvät ja keskenään ristiriitaiset. Hovioikeus katsoo, että K:n ilmoittamista perusteista on täydentämisen jälkeenkin jäänyt huomattava epäselvyys. Vaatimus sinänsä vaikuttaa siviiliperusteiselta, mutta perusteista ei varmuudella ilmene, vaatiiko hän korvausta yksityisoikeudellisella perusteella vai rikosoikeudellisella perusteella. Haastehakemuksesta saa myös ristiriitaisen käsityksen, onko sekin mukainen määrä lopulta päätynyt asunto-osakeyhtiölle ja mihin vaadittu 5.518,30 euroa lopulta perustuu. Niin ikään selvittelykustannusten tarkemmat perusteet ovat jääneet epäselviksi. Haastehakemukseen ei voi vaikeuksitta vastata.

Näillä perusteilla hovioikeus toteaa, että K ei ole kanteessa eikä sen täydennyksessä ilmaissut vaatimuksen perusteena olevia seikkoja sillä tavoin selvästi, että haastehakemus tai sen täydennys kelpaisi oikeudenkäynnin perustaksi. Tämän vuoksi haastehakemus on jätettävä tutkimatta.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätöksen ja tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenneuvos Timo Ojala
hovioikeudenneuvos Jouko Rantanen
hovioikeudenneuvos Terhi Mattila

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.