5.6.2015

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 21.5.2014

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1.Huumausainerikos 9010/R/0007524/12
Rikoslaki 50 luku 1 §
22.11.2012 Helsinki
A on laittomasti tuonut maahan huumausainetta.
A on matkustanut Virosta Suomeen M/S Star-aluksella, jolloin hänen hallustaan ajoneuvosta on Länsisatamassa tullitarkastuksessa takavarikoitu yhteensä 24,1 grammaa marihuanaa sekä sähköpiippu, jossa on todettu olleen jäämiä tetrahydrokannabinolia.

2.Törkeä huumausainerikos 9010/R/0002721/13
Rikoslaki 50 luku 2 §
06.04.2013 Helsinki
A on laittomasti tuonut maahan ja pitänyt hallussaan noin 12700 g marihuanaa. Huumausaineen THC -pitoisuus on ollut vaihdellut alle 0,1 - 0,5 p-%:in.
Teon kohteena on ollut suuri määrä huumausainetta, ja tekoa on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

Syyttäjän muu vaatimus

Huumausaineen menettäminen syytekohdassa 2
A:n hallusta takavarikoidut huumausaineet on tuomittava valtiolle menetetyksi.
Rikoslaki 50 luku 6 §

Vastaus

Syytekohta 1

Vastaaja A on kiistänyt syytteen. Vastaaja on kiistänyt aineen olleen huumausainetta eikä hamppua ollut tuotu maahan huumausainetarkoituksessa. Hampun THC-pitoisuus oli ollut huomattavan alhainen. Sähköpiipussa olleet jäämät olivat peräisin muualta EU-alueelta.

Syytekohta 2

Vastaaja A on kiistänyt syytteen ja katsonut syyllistyneensä korkeintaan huumausainerikokseen. Aine ei ollut huumausainetta, sitä ei ollut hankittu huumausainetarkoituksessa eikä se soveltunut huumausaineeksi. Erästä vain osa oli ollut 0,1 p-%:sta, muutoin alle 0,1 p-%:sta. Viron poliisi oli palauttanut vastaajalle aineet laillisiksi todettuina ja niille olisi voinut hakea EU-tukea.

Vastaaja on vaatinut takavarikon kumoamista ja aineiden palauttamista vastaajalle.

--------------------------------------------

Tuomion perustelut

Syyksilukeminen ja hylätyt syytteet

Kohta 1

A on syyllistynyt siihen huumausainerikokseen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta.

Kohta 2

Käräjäoikeus hylkää syytteen törkeästä huumausainerikoksesta kokonaan.

Perustelut

Näyttö

Takavarikkopöytäkirjasta 9010/R/7524/12/TVP/1 ilmenee, että ajoneuvosta HIP-646 on takavarikoitu Helsingin Länsisatamassa 22.11.2012 peltilaatikon sisältä 17,9 grammaa ja 4,3 grammaa marihuanaa, savukeaskin sisältä neljä savuketta, joissa on ollut yhteensä 1,8 grammaa marihuanaa sekä matkalipun välistä 0,1 grammaa marihuanaa sekä sähköinen kannabispiippu.

Tullilaboratorion tutkimusselosteesta 2.1.2013 ilmenee, että näytteiden 1, 2 ja 4 on todettu sisältävän 17,9 grammaa, 4,3 ja 0,1 grammaa kannabiskasvia, jossa on todettu tetrahydrokannabinolia ja näytteen 3 on todettu sisältävän 1,8 grammaa ruskeaa rouhetta käärittynä tupakoiksi (4 kpl). Rouheen on todettu sisältävän kannabikselle tyypillisiä yhdisteitä (THC) sekä tupakalle ominaista nikotiinia. Tullilaboratorion tutkimusselosteesta 2.1.2013 ilmenee edelleen, että näytteen 5 sähköpiipun on todettu sisältävän jälkiä kannabiskasville tyypillisistä yhdisteistä kuten THC:stä.

Tullilaboratorion korjatusta tutkimusselosteesta 13.5.2013 ilmenee, että näytteen 1 17,9 gramman kannabiskasvin THC-pitoisuus on ollut 1,7 p-%.

A on kertonut, että hän oli koettanut ensin tuoda pienen määrän kannabista Suomeen kokeillakseen, mitä tulli asiasta sanoo. B oli tuonut piipun ensin Hollannista Viroon ja A oli tuonut sen Virosta Suomeen. Piippu oli laitettu hänelle kokeesi mukaan. A on kertonut käyttäneensä vuonna 2009 vastaavaa, alhaisen THC-pitoisuuden sisältävää kannabista, josta oli tehty päätös syyttämättäjättämisestä, onnistuneesti tupakan korvaushoitotuotteena. Hän aikoi jatkossakin käyttää kannabista tähän tarkoitukseen, suositella ja markkinoida sitä muille ja myydä sitä huomattavia määriä nikotiinista vieroittamiseen. Aine oli peräsin Virosta, hänen kasvattamaansa ja Viron poliisin hänelle luovuttamia.

Takavarikkopöytäkirjasta 9010/R/2721/13/TVP/1 ilmenee, että ajoneuvosta IGZ-315 on takavarikoitu Helsingin Länsisatamassa 6.4.2013 THC:tä sisältäviä kuivattuja kannabiskasveja 2.160 grammaa, 2.130 grammaa, 1.310 grammaa, 2040 grammaa ja 47 grammaa, kannabiskasvin lehtiä 89,9 grammaa sekä kannabiskasvirouhetta 2.690 grammaa, 1,1 grammaa, 934,9 grammaa ja 1.350 grammaa.

Tullilaboratorion tutkimusselosteesta 14.5.2013 ilmenee, että näytteen 1 on todettu sisältävän 2,16 kiloa kuivattuja kasveja, jotka ovat sisältäneet pieniä määriä THC:tä pitoisuuden ollessa alle 0,1 p-%, näytteen 3 on todettu sisältävän 89,9 grammaa kuivattuja kasveja, jotka ovat sisältäneet THC:tä pitoisuuden ollessa 0,5 p-%, näytteen 4 on todettu sisältävän 2,13 kiloa kuivattuja kasveja, jotka ovat sisältäneet pieniä määriä THC:tä pitoisuuden ollessa 0,1 p-%, näytteiden 5, 6, 7 on todettu sisältävän 1,31 kiloa, 2,04 ja 2,69 kiloa kuivattuja kasveja, jotka ovat sisältäneet pieniä määriä THC:tä näytteiden pitoisuuden ollessa alle 0,1 p-%, näytteiden 16 ja 17 on todettu sisältävän 1,1 grammaa ja 4,7 grammaa kasvirouhetta ja kuivattuja kasveja, jotka ovat sisältäneet THC:tä ja näytteiden 18 ja 19 on todettu sisältävän 934,9 grammaa ja 1,35 kiloa kasvirouhetta, joka on sisältänyt pieniä määriä THC:tä näytteiden pitoisuuden ollessa alle 0,1 p-% ja 0,1 p-%.

- - -

Itä-Suomen syyttäjänviraston päätös syyttämättäjättämisestä koskee A:ta. Päätöksen mukaan A on toukokuussa 2009 vuokrannut 1,7 hehtaaria peltoa Keiteleeltä ja kylvänyt koneellisesti pellolle eri lähteistä hankkimiaan hampun siemeniä. Asiassa on tutkittu, onko A viljellyt hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena. Päätöksen mukaan asiassa ei ole todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi.

A on kertonut, että hän oli saanut kasvit ennen Suomeen tuloaan Viron poliisilta. Kasveilla oli vapaa liikkuvuus. Hän oli myynyt hamppua Suomessa laillisesti muun muassa teenä. Hänen oli tarkoitus jatkossa toimia Virossa Cannabis Sativa Oü:n toimitusjohtajana ja yrittäjänä. Hän oli tuonut erän Suomeen myydäkseen sitä teenä erilaisilla festivaaleilla. Teen myynti olisi tuottanut noin 500 euroa päivässä.

Poliisin toimien johdosta hänen elinkeinonharjoittamisensa oli estynyt. Hän oli elättänyt itsensä kannabiksen jalostamisella 2000-luvun alusta lähtien. Hän osasi jalostaa kannabista ilman laboratoriota, mutta tarvitsi tähän suuret kasvihuoneet. Luonto jalosti kasvia koko ajan ja päältä valittiin parhaat yksilöt. Hän oli vuonna 2010 valinnut 11 hehtaarin alueelta 1.200.000 kasvista ja 20.000 kilosta kannabista muutamia kasveja eli alle 100 kiloa valitsemalla mieluisia yksilöitä. Jalostus oli onnistunut hyvin ja tuotteelle olisi kysyntää.

A on kertonut, että halusi kasvattamiensa kasvien THC-pitoisuuden korkeammaksi, koska se suojasi kasveja. THC-pitoisuudella ei ollut mitään tekemistä kasvin käyttötarkoituksen kanssa.

- - -

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on A:n myöntämisellä ja kirjallisilla todisteilla selvitetty, että A on syytekohdissa 1 ja 2 tuonut maahan syytteissä kerrotut määrät kannabiskasveja. Asiassa on siten kysymys siitä, ovatko A:n maahan tuomat kannabiskasvit tarkoitettu huumausaineena käytettäväksi vai onko maahantuonnille ollut joku muu, laillinen käyttötarkoitus.

Huumausainelain 7 §:n mukaan hampun viljely käytettäväksi huumausaineena taikka huumausaineen valmistuksessa tai tuotannossa on kielletty. Siten hampun viljely hyötykasvina tai puutarhakasvina on mahdollista ilman lupaa.

Rikoslain 50 luvun 1 §:n 2 kohdan mukaan huumausainerikokseen syyllistyy muun muassa se, joka viljelee tai yrittää viljellä hamppua käytettäväksi huumausaineena. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2012:31 todennut, ettei hamppukasvin lajikkeella, sen sukupuolella tai kasvin huumausainepitoisuudella ole ratkaisevaa merkitystä syyksilukemisen kannalta.

Rikoslain 50 luvun 1 §:n 4 kohdan mukaan huumausainerikokseen syyllistyy muun muassa se, joka tuo tai yrittää tuoda maahan huumausainetta. Käräjäoikeus toteaa edellä kerrotun perusteella, että mikäli A:n maahan tuomien kannabiskasvien kasvattaminen Suomessa olisi ollut laillista, olisi myös niiden maahan tuominen muuhun kuin huumausainekäyttöön, esimerkiksi hyötykasvina käytettäväksi, laillista. On selvää, että jos kannabiskasvin kasvattaminen muuhun kuin huumausainekäyttöön Suomessa on laillista, ei sen maahan tuominen samassa tarkoituksessa voi olla huumausainerikoksena rangaistavaa.

Rangaistussäännösten tulkinnassa voidaan, kun se tapahtuu rikoksesta epäillyn eduksi, ottaa huomioon säännöksen tarkoitus ja sillä suojeltavat oikeushyvät. Huumausaineita ja huumausainerikoksia koskevan lainsäädännön tarkoituksena on ehkäistä huumausaineiden väärinkäyttöä ja siitä seuraavia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vahinkoja ja vaaroja.

A on tuonut syytekohdassa 2 maahan noin 12.700 grammaa marihuanaa, jonka keskimääräinen THC-pitoisuus on ollut keskimäärin huomattavan pieni eli alle 0,1 p-%. THC on kannabiskasvin sisältämistä yhdisteistä huumaavilta ominaisuuksiltaan merkittävin. Yleensä huumausainekäytössä tavatun kannabiksen THC-pitoisuus vaihtelee 5-20 p-% välillä.

A on kertonut, että hän oli tuonut kannabiksen maahan Suomeen myydäkseen sitä teenä erilaisilla festivaaleilla. Toisaalta A on kertonut tuoneensa kannabiksen maahan kokeillakseen Suomen lainsäädäntöä. Käräjäoikeus toteaa, että A:n kertomus hänen kannabikseen liittyvästä liiketoiminnastaan sen jalostamisessa ja hyödyntämisessä kaupallisiin tarkoituksiin on ollut epäuskottava. A ei ole esittänyt mitään konkreettisia sen suhteen, että hän olisi ryhtynyt toteuttamaan näitä suunnitelmiaan. Käräjäoikeus pitääkin uskottavana A:n kertomusta ainoastaan siltä osin, että hän oli kannabiksen maahan tuodessaan halunnut kokeilla viranomaisten suhtautumista tähän.

Toisaalta mitään selvitystä siitä, että A olisi tuonut kohdan 2 erän maahan käytettäväksi huumausaineena, ei ole esitetty. A:n teosta puuttuu täysin huumausaineiden salakuljetukseen tyypillisesti liittyvät tekijät. A on tuonut yli 12 kilon erän kannabiskasvia maahan täysin avoimesti henkilöautossa. Syyttäjä ei ole myöskään esittänyt mitään selvitystä siitä, miten ja mihin kannabiskasvit oli ollut tarkoitus toimittaa edelleen. Kannabiskasvien määrä huomioon ottaen on selvää, että ne eivät ole voineet olla A:n omaan käyttöön tarkoitettuja.

Kannabiksen käyttö huumausaineena perustuu sen THC-pitoisuuteen. Ottaen huomioon syytekohdan 2 kannabiskasvien huomattavan alhainen THC-pitoisuus, on selvää, ettei niillä olisi ollut minkäänlaista menekkiä Suomen huumausainemarkkinoilla. Kasvien huomattavan alhainen THC-pitoisuus huomioon ottaen käräjäoikeus katsoo, ettei kasveja olisi voitu millään järkevällä tavalla voitu hyödyntää huumausainekäytössä eikä tällaiselle huumausaineelle ole Suomessa myöskään markkinoita. Tämä tukee A:n väitettä siitä, että kasvit oli tuotu Suomeen muussa tarkoituksessa kuin käytettäväksi huumausaineena.

Euroopan Neuvoston asetuksen yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä (N:o 1782/2003) 52 artiklan mukaan tuen saamisen edellytyksenä on hampun tuotannossa, että tuotannossa käytettyjen lajikkeiden tetrahydrokannabinolipitoisuus saa olla enintään 0,2 prosenttia. Jäsenvaltioiden on perustettava järjestelmä, jonka avulla kasvien tetrahydrokannabinolipitoisuus voidaan tarkastaa vähintään 30 prosentilla kuiduntuotantoon tarkoitetun hampun aloista. Jos jäsenvaltiot kuitenkin ottavat käyttöön tällaisen viljelyn ennakkohyväksyntäjärjestelmän, vähimmäismäärä on 20 prosenttia. Tuen myöntämisen edellytykseksi asetetaan 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tiettyjen lajikkeiden varmennettujen siementen käyttö.

Käräjäoikeus toteaa, että edellä mainittu asetus koskee tuen myöntämisen piirissä olevaa hampun tuotantoa. Täysin vailla merkitystä ei voi kuitenkaan olla tuossa asetuksessa säädetty kannabiksen suurin sallittu tetrahydrokannabinolipitoisuus 0,2 prosenttia. Käräjäoikeus toteaa, että kun hampun kasvatus muuhun kuin huumausainekäyttöön on sallittua koko Euroopan Unionissa ja maataloustuen piirissä kun kannabiksen tetrahydrokannabinolipitoisuus ei ylitä 0,2 prosenttia, ei voida katsoa, että maataloustuen piiriin kuulumattoman vastaavan tetrahydrokannabinolipitoisuuden sisältävän hampun kasvattaminen tai maahantuonti olisi ilman mitään selvitystä sen käyttötarkoituksesta huumausaineena rangaistavaa pelkästään sillä perusteella, että kysymyksessä on Cannabis Sativa -kasvi.

Käräjäoikeus on lisäksi ottanut asiaa ratkaistessaan huomioon sen, että A:n osalta on annettu vastaavassa asiassa, jossa kannabiskasvien THC-pitoisuus on ollut osin korkeampi, päätös syyttämättäjättämisestä 6.8.2012. Tämä päätös on antanut A:lle perustellun aiheen olettaa, että hän ei syyllisty rikokseen tuodessaan huomattavan alhaisen THC-pitoisuuden omaavan kannabiskasviserän Suomeen.

Edellä kerrotun perusteella käräjäoikeus katsoo, että selvittämättä on jäänyt, että A olisi tuonut syytekohdan 2 kannabiskasvierän Suomeen käytettäväksi huumausaineena. Ottaen huomioon se, että A:n tuoman erän THC-pitoisuus on ollut niin alhainen, ettei sitä olisi voitu järkevästi hyödyntää huumausainekäytössä verrattuna huumausaineita ja huumausainerikoksia koskevan lainsäädännön tarkoitukseen sekä Neuvoston asetukseen yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 52 artiklaan, ei A:n menettelyn voida katsoa täyttävän huumausainerikoksen tunnusmerkistöä.

Näillä perustein käräjäoikeus katsoo, ettei A ole laittomasti tuonut maahan ja pitänyt hallussaan syytekohdassa 2 tarkoitettua erää kannabiskasveja ja hylkää syytteen.

Mitä tulee syytekohdan 1 kannabiserään, toteaa käräjäoikeus, että esitetyn selvityksen perusteella valtaosan erästä THC-pitoisuus on ollut 1,7 p-%. Lisäksi A:n hallusta on tavattu kannabiksen huumausainekäytössä tyypillisesti käytettävä piippu, josta on löytynyt kannabisjäämiä. Edelleen A on kertonut, että hänen tarkoituksensa on ollut käyttää itse kyseinen erä.

Käräjäoikeus katsoo, että tämän erän THC-pitoisuus, vaikkakin se on olut tavanomaista alhaisempi, on ollut sellainen, että erä on voitu hyödyntää huumausaineena käytettäväksi. Se, että A on kertonut käyttävänsä sitä muun muassa nikotiinin korvaushoitotuotteena, ei poista sitä, että tällä tavalla käytettynä kysymys on voimassa olevan lainsäädännön perusteella huumausainekäytöstä.

Asiassa esitetty selvitys syytekohdan 1 osalta osoittaa, että kysymyksessä on ollut maahantuonti huumausainekäyttöön eikä A:n väittämin tavoin hyöty­jä luontaistuotekäyttöön. Ottaen huomioon kasvien THC-pitoisuus ja A:n hallusta takavarikoitu piippu, myös kasvien hyödynnettävyys huumausainekäytössä on riittävästi selvitetty.

Näillä perustein A on syyllistynyt syytekohdassa 1 huumausainerikokseen.

Rangaistusseuraamukset

A tulee tuomita syytekohdan 1 huumausainerikoksesta huumausaineen määrä ja laatu huomioon ottaen sakkorangaistukseen. Käräjäoikeus on sakon määrää mitatessaan ottanut huomioon kannabiksen huomattavan alhaisen pitoisuuden.

Takavarikot

Koska syytekohdan 2 syyte on hylätty, määrätään takavarikoidut kannabiskasvit palautettavaksi A:lle.

Avustajan palkkio

A:n avustajan palkkiovaatimus on asian laatuun nähden kohtuullinen ja asetuksen oikeusavun palkkioperusteista mukaisia ja tuomitaan maksettavaksi esitettyjen laskujen mukaisina. Käräjäoikeus on määrännyt palkkion asian pääkäsittelystä tunnin työmäärän perusteella.

Lopputulos

Käräjäoikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Hylätty syyte
2.Törkeä huumausainerikos 06.04.2013

Syyksi luettu rikos
1.Huumausainerikos 22.11.2012
Rikoslaki 50 luku 1 §

Rangaistusseuraamukset

Sakko
10 päiväsakkoa a 6,00 euroa = 60,00 euroa

Korvausvelvollisuus
Valtion varoista maksetaan A:n avustajalle AA D:lle palkkioksi 2487,90 euroa ja arvonlisäverona 597,10 euroa eli yhteensä 3085 euroa.

Muut lausunnot
Takavarikko (9010/R/2721/13/TVP/1) kumotaan. Takavarikoidut kannabiskasvit (kohdat 1, 3, 4, 5, 6, 7, 8,18 ja 19) määrätään palautettavaksi A:lle.
Rikoslaki 50 luku 6 §

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:
Käräjätuomari Eero Nikkarinen

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 5.6.2015

Asian käsittely hovioikeudessa

A:lle on 20.2.2015 myönnetty jatkokäsittelylupa.

Pääkäsittely on toimitettu 7.5.2015.

Valitukset

Syyttäjä on vaatinut, että A tuomitaan käräjäoikeuden tuomiossa selostetun syytteen mukaisesti kohdassa 2 törkeästä huumausainerikoksesta, että takavarikoidut huumausaineet tuomitaan valtiolle menetetyksi ja että A:lle tuomittua rangaistusta korotetaan. Syyttäjä on lisäksi vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan valtiolle todistelukustannukset hovioikeudessa.

A:n ei ollut selvitetty harjoittaneen mitään kannabikseen liittyvää laillista toimintaa eikä kannabiserän maahantuonnille ollut mitään laillista perustetta. Erän suuruuden perusteella oli selvää, että kannabis oli tuotu maahan levitystarkoituksessa. Kyse ei myöskään ollut kuituhampusta, sillä A oli kertonut aikoneensa jalostaa lajikkeita ja siten kasvattaa niiden THC-pitoisuutta. A oli tuonut kannabiskasvit maahan huumausaineena käytettäväksi.

Jo alle 0,1 painoprosentin THC-pitoisuuden sisältäviä kannabiskasvinäytteitä voitiin pitää huumausaineina.

A on vaatinut kohdassa 1, että syyte hylätään sekä toissijaisesti, että hänen syykseen luetaan huumausainerikos ainoastaan 15,3 kannabisgramman osalta ja hänet jätetään teosta rangaistukseen tuomitsematta. Lisäksi A on vaatinut, että jos syyte hylätään, valtio velvoitetaan korvaamaan hänen asianosaiskulunsa 403,44 eurolla korkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomiosta.

Asiassa ei ollut merkitystä A:n hallussa olleella kannabisjäämiä sisältäneellä piipulla. A:n kuljettamaa kannabista ei ollut näytetty poltetun kyseisellä piipulla ja kuljetettu kannabis oli osittain ollut savukkeiden muodossa. Valtaosa kannabiksesta oli ollut pitoisuudeltaan huomattavan alhaista.

Tullilaboratorion tutkimasta näytteestä oli ennen pitoisuusmääritystä erotettu 8,8 grammaa siemeniä, jotka eivät muutenkaan olleet päihteenä käytettävissä, joten kysymys oli kohdassa 1 vain 15,3 gramman kannabiserästä.

Vastaukset

A on vaatinut, että syyttäjän valitus hylätään.

Yli 99 prosenttia kohdan 2 kannabiserästä oli ollut THC-pitoisuudeltaan niin lievää, että sen viljelylle olisi voitu hakea maataloustukea. Kasvien jalostaminen viittasi kasvien käyttöön muuten kuin huumausaineena. A:n ja toisen henkilön osalta oli aiemmin tehty syyttämättäjättämispäätös vastaavissa tapauksissa.

Syyttäjä on vaatinut, että A:n valitus hylätään.

Käräjäoikeuden tuomio oli oikea.

--------------------------------------------------------

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

A:n valituksen osalta asiassa on kysymys kohdan 1 osalta siitä, voidaanko syytteessä kuvattuun 24,1 kannabisgrammaan riidattomasti sisältyneet 8,8 grammaa kannabiskasvin siemeniä ottaa huomioon kannabiksen kokonaismäärää arvioitaessa.

A:n ja syyttäjän valitusten osalta asiassa on kysymys kohtien 1 ja 2 osalta siitä, onko kohdissa tarkoitettua kannabista pidettävä huumausaineena sen tetrahydrokannabinolipitoisuus huomioon ottaen.

- - -

Kohdassa 1 tarkoitetun kannabiksen määrä

Asiassa on riidatonta, että A:n hallusta takavarikoituun 24,1 gramman kannabiserään on sisältynyt 8,8 grammaa kannabiskasvin siemeniä. Erässä on ollut kysymys kannabiskasvin osista sekä neljästä tupakasta, jotka ovat sisältäneet sekä nikotiinia että tetrahydrokannabinolia (jäljempänä THC).

Vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen (SopS 43/1965, muutettu vuonna 1972 tehdyllä pöytäkirjalla, SopS 42/1975, jäljempänä huumausaineyleissopimus) 1 artiklan 1 b) kohdan mukaan kannabis tarkoittaa kannabiskasvin kukkivia tai hedelmiä kantavia latvoja (lukuun ottamatta siemeniä ja lehtiä, kun ne eivät ole latvojen mukana), joista hartsia ei ole poistettu, mitä tahansa nimikettä niistä käytetäänkään.

A:lta takavarikoitujen kannabiskasvien siemenet ovat riidattomasti olleet osa kasvin kukintoa. Koska siemenet eivät näin ollen ole olleet A:n hallussa kasveista irrallisina, on niitä edellä mainittu huumausaineyleissopimuksen määritelmä huomioon ottaen pidettävä kannabiksena. Näin ollen koko kohdassa 1 tarkoitettua 24,1 gramman erää on pidettävä kannabiksena eikä käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ole tältä osin aihetta.

Kannabiksen THC-pitoisuuden vaikutus syyksilukemiseen kohdissa 1 ja 2

Asiassa on riidatonta, että kohdan 1 kannabiserästä otetun 17,9 gramman näytteen THC-pitoisuus on ollut 1,7 painoprosenttia. Riidatonta on myös, että kohdan 2 kannabiserä on siitä otettujen näytteiden mukaan sisältänyt THC:tä siten, että 89,9 gramman näyte on sisältänyt THC:tä 0,5 painoprosenttia ja muu osuus syytteen noin 12.700 gramman kokonaismärästä on sisältänyt joko 0,1 painoprosenttia tai tätä vähemmän THC:ta. 3.045,8 gramman osuus A:n hallussa ollutta kannabista ei ole sisältänyt lainkaan THC:ta eikä häntä tältä osin ole syytetty rikoksesta.

A on väittänyt, että edellä kuvattuja kannabiseriä ei voitu pitää huumausaineena erityisesti kun huomioitiin, että hampun maataloustukikelpoisuudelle oli THC-pitoisuuden osalta asetettu 0,2 painoprosentin raja.

Rikoslain 50 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan joka tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa tai yrittää kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta, on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Saman pykälän 2 kohdan mukaan huumausainerikoksesta on tuomittava myös se, joka laittomasti viljelee tai yrittää viljellä oopiumiunikkoa, hamppua tai meskaliinia sisältäviä kaktuskasveja käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena taikka käytettäväksi huumausaineen valmistuksessa tai tuotannossa.

Huumausainelain 3 §:n 1 momentin 5 a kohdan mukaan huumausaineella tarkoitetaan muun muassa vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen listoihin I - IV kuuluvia aineita ja valmisteita.

Huumausaineyleissopimuksen 1 artiklan 1 j) kohdan mukaan huumausaineena pidetään mitä tahansa luetteloissa I ja II mainittua luonnonainetta tai synteettistä ainetta. Huumausaineyleissopimuksen listassa I on mainittu kannabis (intialainen hamppu), kannabishartsi sekä kannabisuutteet ja -tinktuurat. Listassa IV on lisäksi mainittu kannabis (intialainen hamppu) ja kannabishartsi.

Syyttäjän esittämän G:n 11.3.2010 päivätyn asiantuntijalausunnon mukaan polttamalla otettu käyttöannos kannabista sisältää 5-20 milligrammaa THC:ta. Lisäksi lausunnossa on todettu, että jos tarkoituksena on tehdä tyypillinen 5-20 milligrammaa THC:ta sisältävä marisätkä tai piipullinen, tarvitaan 0,1 prosenttia THC:tä sisältävää hamppukasvia 5 - 20 gramman määrä. Vielä lausunnossa todetaan, että alhaisen kannabispitoisuuden vuoksi tällaisten kasvinosien huumausainekäyttö sellaisenaan on epätarkoituksenmukaista ja hankalaa. 1 prosenttia THC:tä sisältävän kasvin osalta vaaditaan lausunnon mukaan 0,5 - 2 gramman erä kun taas 0,5 prosenttia THC:tä sisältävää kasvia tarvitaan 1 - 4 grammaa.

Hovioikeus toteaa, että rikoslain 50 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa ei toisin kuin viljelyä koskevassa 2 kohdassa ole edellytetty sitä, että huumausainetta tuotaisiin maahan tai vietäisiin maasta huumausaineena käytettäväksi. Pykälän 2 tai 3 kohdassa tai huumausainelaissa tai sen taustalla olevassa huumausaineyleissopimuksessa ei ole asetettu huumausaineen määritelmän kannalta mitään alarajaa kannabiksen THC-pitoisuudelle. Koska THC:tä voidaan pitää kannabiksen tärkeimpänä vaikuttavana aineena, on huumausaineen käsitteen tulkinnan kannalta kuitenkin edellytettävä sitä, että teon kohteena ollut kannabis ylipäänsä sisältää THC:ta.

A on vedonnut erityisesti hampun viljelyn maataloustukikelpoisuutta koskeviin kriteereihin. Tältä osin hovioikeus toteaa, ettei maataloustukikelpoisuutta koskevasta sääntelystä voida suoraan johtaa rajoja huumausaineen käsitteen rikosoikeudelliselle tulkinnalle. Tämän lisäksi huomioon on otettava, mitä edellä on todettu rikoslain huumausaineen maahantuonnin tunnusmerkistön eroista suhteessa hampun kiellettyyn viljelyyn.

Kun edellä kuvatut lain säännökset huomioiden vähäisenkin määrän THC:ta sisältävä kannabis voidaan katsoa huumausaineeksi ja koska huumausaineen maahantuonti on yksiselitteisesti kiellettyä, tulee A:n syyksi lukea huumausainerikos kohdissa 1 ja 2 jo tällä perusteella. Merkitystä ei tältä osin ole sillä, että vähäisen määrän THC:ta sisältävän kannabiksen käyttäminen huumausaineena voi sellaisenaan olla epätarkoituksenmukaista. Koska lain säännökset ovat tältä osin selviä ja yksiselitteisiä, ei merkitystä A:n tahallisuuden kannalta ole myöskään häneen kohdistuvalla ja 6.8.2012 annetulla syyttämättäjättämispäätöksellä, etenkin kun mainitussa päätöksessä on ollut kyse kannabiksen kasvattamisesta.

Huumausaineen käyttötarkoituksen osalta hovioikeus toteaa vielä seuraavan:

A on väittänyt, että hänen maahan tuomansa kannabis oli tarkoitettu edelleen myytäväksi esimerkiksi teenä sekä käytettäväksi nikotiinin korvaushoitotuotteena. A ei ole kuitenkaan esittänyt minkäänlaista selvitystä siitä, että hänellä olisi Suomessa tapahtuvaa tai Suomeen kohdistuvaa kannabiksen myyntiin, markkinointiin tai jalostamiseen liittyvää liiketoimintaa. Se, että A on kuljettanut kannabista varsin epätavanomaisesti omassa autossaan ja että hänen hallustaan on kohdan 1 teon osalta takavarikoitu jälkiä THC:stä sisältänyt sähköpiippu, eivät myöskään tue väitettä toiminnan laillisesta tarkoitusperästä. Todistajat E ja F ovat aiemman A:n kanssa suunnittelemansa yhteistyön osalta puhuneet vuodesta 2010, eivätkä heidän kertomuksensa siten ole merkityksellisiä kohtien 1 ja 2 tekoaikojen kannalta.

Näin ollen A on syyllistynyt huumausainerikokseen myös kohdassa 2 ja käräjäoikeuden tuomiota on tältä osin muutettava. Kohdan 1 osalta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ole ilmennyt aihetta.

Törkeysarvostelu

Rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos huumausainerikoksessa rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä huumausainerikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

A:n teon kohteena on kohdassa 1 ollut 24,1 grammaa ja kohdassa 2 noin 12.700 grammaa kannabista. Näin ollen kyse on ollut suuresta määrästä huumausainetta. Kokonaisarvostelun kannalta teon törkeäksi katsomista puoltaa huumausaineen määrä, jota voidaan kannabista koskeva oikeuskäytäntö huomioiden pitää huomattavan suurena. Törkeäksi katsomista vastaan puhuu kuitenkin se, että kannabiksen THC-pitoisuus on suurelta osin ollut erittäin alhainen eikä erään ole sisältynyt lainkaan THC-pitoisuudeltaan huumausainekäytössä tavanomaista kannabista.

Punnitessaan 2 kohdan osalta edellä selostettuja teon törkeyttä puoltavia ja sitä vastaan esitettyjä seikkoja, hovioikeus katsoo, että tekoa on, huomioon ottaen kannabiksen suuri määrä ja teon olosuhteet, kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Näin ollen A on syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen.

Rangaistuksen määrääminen

Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Rangaistusasteikko törkeästä huumausainerikoksesta on edellä todetusti yhdestä kymmeneen vuoteen vankeutta. Ottaen huomioon teon kohteena olleen kannabiksen huomattavan alhaisen THC-pitoisuuden, hovioikeus katsoo, että A:lle tuomittavan rangaistuksen on tässä asiassa oltava tuntuvasti vastaavasta kannabiserästä tavanomaisesti tuomittavaa rangaistusta lievempi. Hovioikeus arvioi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 1 vuoden ja 2 kuukauden vankeusrangaistuksen.

A:lla on rikosrekisterin mukaan yksi aikaisempi vankeusrangaistus, joka on tuomittu ehdottomana (Iisalmen käräjäoikeus 6.4.2009/Itä-Suomen hovioikeus 4.5.2010). Kysymys on kuitenkin ollut teoista, jotka on tehty vuonna 2008. Nämä seikat sekä nyt kyseessä olevaan rikokseen liittyvät erityispiirteet huomioiden A:lle nyt tuomittava vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdollisena.

Takavarikko

Asian näin päättyessä syyttäjän vaatimus takavarikoitujen kannabiskasvien tuomitsemisesta valtiolle menetetyksi on hyväksyttävä.

-------------------------------------------------------

Tuomiolauselma

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon

Syyksi luetut rikokset
1.Huumausainerikos 22.11.2012
Rikoslaki 50 luku 1 §

2.Törkeä huumausainerikos 06.04.2013
Rikoslaki 50 luku 2 §

Rangaistusseuraamukset
Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1 -2
1 vuosi 2 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 1.6.2017
Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.
Koeaika alkaa hovioikeuden tuomion antamispäivästä.

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset
Kannabiskasvit (kohdat 1, 3, 4, 5, 6, 7,18 ja 19) tuomitaan valtiolle menetetyksi.
Takavarikko 9010/R/2721/13/TVP/1 määrätään pidettäväksi voimassa, kunnes menettämisseuraamus pannaan täytäntöön tai asiasta toisin päätetään.
Rikoslaki 50 luku 6 §

Muilta osin eli A:n avustajalle valtion varoista maksetun palkkion osalta käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

------------------------------------------------------------------------

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Hovioikeudenneuvos Elisabeth Bygglin
Hovioikeudenneuvos Esa Hakala
Hovioikeudenneuvos Ari Kyllönen
Valmistelija: Viskaali Heikki Kemppinen

Vailla lainvoimaa. (KKO:ssa 5.8.2015)