25.11.2014

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Rikoslain 41 luvun 1 §:n 1 momentti ja ampuma-aselain muutettu 2 § eivät täyttäneet laillisuusvaatimuksen rikoslainsäädännölle asettamaa täsmällisyysvaatimusta.

Niin sanottujen starttiaseiden luvanvaraisuutta oli lain muutoksen jälkeen eri viranomaisissa eri puolilla Suomea tulkittu eri tavoin. Ampuma-aselain määritelmässä ei mainittu, minkälainen ampuma-aseen tuli olla. Tämän vuoksi lain sanamuodosta ei voitu myöskään päätellä, minkälainen esine muistuttaa ampuma-asetta. Ampuma-aselain määritelmä ampuma-aseesta oli ristiriidassa lain säätämiseen johtaneiden hallituksen esitysten ja Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin mukaisen tuliaseen määritelmän kanssa siitä, onko aseessa oltava piippu. Asia oli siten tulkinnanvarainen ja epäselvä eikä rangaistavuuden ala ollut kohtuudella tekijän ennalta arvattavissa. Muun ohella tämän vuoksi A:ta ei voitu tuomita ampuma-aserikoksesta rangaistukseen ja syyte sekä menettämisseuraamusvaatimus oli hylättävä.

POHJOIS-SAVON KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 19.6.2014

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Ampuma-aserikos
8510/R/0002708/13
Rikoslaki 41 luku 1 § 1
Ampuma-aselaki 2 § 1 mom., 6 § ja 18 § 1 mom. 1 kohta
26.08.2013 Kuopio

A on ampuma-aselain vastaisesti luvattomasti pitänyt hallussaan ampuma-aseita: jäljempänä yksilöityjä kuutta ns. starttipistoolia, jotka muistuttavat ampuma-asetta ja jotka rakenteensa tai valmistusmateriaalinsa puolesta ovat ilman erityistietoja ja -taitoja muunnettavissa toimiviksi ja luvanvaraisiksi revolveriksi tai pienoisrevolveriksi, merkinantopistooliksi tai kaasuaseiksi tahi jotka sellaisinaan ovat kaasuaseita (2-5).

1) Nagant-revolverin kopio: teräsrunkoinen, patruunapesään sopii 22 cal short -patruuna ja helposti muutettavissa ampuma-aseeksi poistamalla poraamalla pois piipun takaosan tulppa. Aseella voi ampua myös 7,62 luotipatruunaa, kun siitä poistetaan patruunapesien holkit tai avaamalla aseen piippu poraamalla tai poistamalla aseen piippu kokonaan.

2) Parabellum-pistoolin kopio ME P08 cal 9 mm: valmistusmateriaali metalliseosta, aseella voi ampua kaasupatruunoita ja piipun etupään kierteisiin asennettavalla lisälaitteella valoammuksia, jolloin peruspanoksena toimii paukkupatruuna.

3) Kaksi (2) Colt -revolverin kopiota Bruni Magnum cal 9 mm: valmistusmateriaali metalliseosta ja aseella voi ampua kaasupatruunoita.

4) Colt 1911 -pistoolin kopio Kimar 911 cal 8 mm: valmistusmateriaali metalliseosta ja aseella voi ampua kaasupatruunoita.

5) Beretta 92 -pistoolin kopio Bruni Mod 92 cal 8 mm: valmistusmateriaali metalliseosta ja aseella voi ampua kaasupatruunoita.

Syyttäjän muut vaatimukset

Ampuma-aseen menettäminen syytekohdassa 1

A on tuomittava menettämään valtiolle laittomasti hallussapitämänsä aseet
- revolveri Nagant (nro 10),
- pistooli Parabellum MeP08- merkinantopistooli (nro 11),
- revolverit kaksi kappaletta Magnum Bruni 380 (nro 12),
- pistooli Kimar 1911 (nro 13) ja
- pistooli Bruni MOD 92 (nro 14).
Takavarikkopöytäkirja nro 8150/R/2708/13/TVP/1

Rikoslaki 10 luku 5 §

Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 1

A on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Vastaus

A on kiistänyt syytteen. Syyte, menettämisseuraamusvaatimus sekä todistelukustannusvaatimus on hylättävä. Suomen valtio on velvoitettava korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut asiassa laillisine korkoineen.

Perustelut

A:lta puuttuu tahallisuus. Hän ei ole tiennyt eikä hänen ole pitänytkään tietää, että starttiaseet olisivat tekoajankohdaksi merkittynä päivämääränä 26.08.2013 luvanvaraisia. Teko ole rikos ennen kuin starttiaseiden luvanvaraisuudesta on Suomen oikeusjärjestyksen mukaisessa säätämisjärjestyksessä yksityiskohtaisesti säädetty.

Ampuma-aselaissa ei ole säädetty, että kaikki starttiaseet olisivat luvanvaraisia, vaan ainoastaan muunnettavissa olevat. Muunnettavuusmäärityksen tulee perustua teknisiin tutkimuksiin ja niistä laadittuihin virallisiin dokumentteihin. Epätäsmällisyyden poistamiseksi tulisi asetuksella vahvistaa, mitkä starttiaseet tulisivat kysymykseen ampuma-aselain 2 §:ssä tarkoitettuina ampuma-aseiksi muunnettavissa olevina esineinä. Poliisihallituksen asehallinto, jolle ampuma-aselaissa tarkoitettu neuvonta ja ohjeistus lain mukaan kuuluu, ei ole ohjeistanut sitä, mitkä starttiasemallit mahdollisesti ovat muunnettavissa. A ei ole 26.08.2013 voinut eikä hänen ole pitänytkään tietää sellaista, mitä ei ampuma-aselain ohjeistusta ja valvontaa toimittava poliisihallituskaan tiedä.

Lakia on sovellettava syytetylle lievemmän vaihtoehdon mukaisesti. Asia on ratkaistava syytetyn eduksi ja syyte sekä menettämisseuraamusvaatimus hylättävä.

Aseiden muunnettavuudesta:

1) Nagant revolverin kopio:
Aseella ei voi ampua 22 Short patruunoita. Iskuri ei sytytä patruunaa, koska ase on tehty keskisytytteisiä patruunoita ampuvaksi. Aseella ampuminen ei aiheuttaisi vaaraa ihmiselle luodin alhaisen lähtönopeuden vuoksi.

2) Parabellum -pistoolin kopio ME P08 cal 9 mm:
Materiaaliltaan ase on sinkkivalua, joka ei kestä luodin ampumista. Kyseessä ei ole ampuma-aselain 6 §:ssä tarkoitettu kaasuase. Näyttöä ei ole, että aseella voitaisiin ampua valoammus.

3) Colt -revolverin kopio Bruni Magnum 9 cal: Ase on valmistettu halvasta silumiinivalusta. Aseella ei voi ampua kaasupatruunaa kaliberissa 380/GR/9 mm R GR. Selvitystä ei ole siitä, mikä tekninen ominaisuus mahdollistaa kaasupatruunan ampumisen.

4) Colt 1911 -pistoolin kopio Kimar 911 cal 8 mm:
Ase on valmistettu halvasta silumiinivalusta. Aseella ei voi ampua 8 mm kaasupatruunaa. Ase ei kestä minkäänlaista kovaa patruunaa.

5) Beretta 92 -pistoolin kopio Bruni Mod 92 cal 8 mm:
Ase on valmistettu sinkkivalusta. Se ei kestä minkäänlaisen kovan patruunan ampumista. Aseen piipussa on pitkä kovametallipala, jonka poraaminen ei ole mahdollista ilman, että ase kuumenee niin paljon, että sinkkivalu sulaa ja menettää muotoaan niin, ettei sillä voi ampua.

- - - - - - - - - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Tuomion perustelut

Sovellettavat säännökset

Ampuma-aselain 2 §:n mukaan ampuma-aseella tarkoitetaan välinettä, jolla ruutikaasunpaineen, nallimassan räjähdyspaineen tai muun räjähdyspaineen avulla voidaan ampua luoteja, hauleja tai muita ammuksia taikka lamaannuttavia aineita siten, että siitä voi aiheutua vaaraa ihmiselle.

Ampuma-aseeksi katsotaan myös sellainen esine, joka muistuttaa ampuma-asetta ja joka rakenteensa tai valmistusmateriaalinsa puolesta on ilman erityistietoja ja -taitoja muunnettavissa toimivaksi ampuma-aseeksi. Ampuma-aseeksi katsotaan myös sellainen esine, joka muistuttaa ampuma-asetta ja joka rakenteensa tai valmistusmateriaalinsa puolesta on ilman erityistietoja ja -taitoja muunnettavissa toimivaksi ampuma-aseeksi.

Perustelut

A on myöntänyt hallussapidon, mutta katsonut tahallisuuden tekoon puuttuvan. Jutussa on riitaista, ovatko syytteen tarkoittamat aseet ilman erityistietoja- ja taitoja muunnettavissa luvanvaraisiksi ampuma- tai kaasuaseiksi. Toiseksi on kyse A:n tiedosta tai velvollisuudesta tietää, että aseet ovat luvanvaraisia.

KRP:n rikosteknisen laboratorion lausunnon (todiste 3) mukaan ase 1) voidaan muuntaa luoteja ampuvaksi aseeksi, ase 2) on muuntamattakin kaasuase ja muut aseet voidaan muuntaa kaasuaseiksi.

A on kiistänyt todisteen 3 merkityksen, koska muunnostöitä ei ole tehty eikä asiakirjaa ole allekirjoitettu. Aseessa 5 on piipussa kovametallipala, joka estää muutostyön.

Todistaja vanhempi rikoskonstaapeli F, joka on toiminut tutkijana asiassa ja tutustunut aseisiin, on vahvistanut tutkimustulokset. F:n mukaan, jos aseella onnistuu yhdenkin luoti- tai kaasupatruunan laukaiseminen, ase on luvanvarainen. Aseen piipussa voi olla vaikka kovametallipala, jos se ei estä kaasupatruunan laukaisemista.

Todistaja G on toiminut 15 vuotta teknisessä tarkastuskeskuksessa aseasioissa. Hän on nyt eläkkeellä. G on todistelun yhteydessä tutkinut kyseiset aseet, jotka ovat olleet nähtävillä käräjäoikeuden istunnossa. G:llä on ollut työvälineinä valaisin, metallipuikko ja pihdit. G:n johtopäätös on ollut, että yhtäkään aseista ei voi muuttaa yksinkertaisin työvälinein ampuma-aseeksi, vaan tehtävään tarvitaan asesepän työkalut.

Käräjäoikeus katsoo todisteen 3) riittäväksi selvitykseksi siitä, että aseet ovat ampuma-aselain tarkoittamia luvanvaraisia ampuma-aseita. Todisteessa on kuvattu, että kaikki muutostyöt ovat tehtävissä poraamalla tai sahaamalla. Tämä täyttää edellytyksen siitä, että teko on tehtävissä ilman erityistietoja tai -taitoja. Kaasupatruunan ampuminen aseilla niiden muuten vankka rakenne huomioonottaen on mahdollista. Allekirjoituksen puuttuminen ei vähennä virkavastuulla tehdyn tutkimuksen merkitystä.

A:n esittämistä todisteista 4-8 ilmenee, että tulkinnassa siitä, mitkä starttipistoolit ovat ampuma-aselain mukaisia ampuma-aseita, on horjuvuutta. Ohjeistuksen tekeminen on Poliisihallituksessa kesken. Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa syyttäjä on katsonut, ettei vastaajilla ole ollut tahallisuutta tekoon ja luopunut syytteestä.

Tässä jutussa esitetty näyttö johtaa kuitenkin toiseen lopputulokseen.

Käräjäoikeus katsoo, että A on tiennyt tai hänen on pitänyt tietää, että aseet ovat olleet luvanvaraisia ampuma-aseita vuonna 2011 tapahtuneen lainmuutoksen jälkeen, vaikka ne eivät olisi sellaisia olleetkaan hankittaessa. A on kertonut harrastaneensa aseiden keräilyä yli 30 vuotta ja että hänellä on ollut yli 50 asetta. A on myös myynyt itse starttipistooleita. A:n kertomuksen lisäksi muuta selvitystä siitä, millaisin ilmoituksin kyseisiä aseita on nettikaupoissa myyty, ei ole.

Syyksilukeminen

A on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta.

Rangaistuksen mittaaminen

Käräjäoikeus katsoo, että tapauksessa on vastuuvapausperusteen olemassaoloa muistuttava tilanne. Lain sisältö on sillä tavoin vaikeaselkoinen, että teko on anteeksiannettavaan tekoon rinnastettava. Tällä perusteella käräjäoikeus on jättänyt A:n tuomitsematta rangaistukseen.

Vaadittu menettämisseuraamus on määrätty. Rikoksen kohteena olleet aseet on tuomittu valtiolle menetetyksi, koska niiden hallussapito on ollut rangaistavaa.

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Laamanni Hannu Lindgren

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 25.11.2014

Vaatimukset hovioikeuden pääkäsittelyssä

A on käräjäoikeuden tuomiossa selostetusta vastauksestaan ilmenevillä perusteilla vaatinut, että syyte ja menettämisseuraamusvaatimus hylätään ja että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjä- ja hovioikeudessa hänen oikeusavun omavastuuosuuttaan vastaavalla määrällä korkoineen.

Kihlakunnansyyttäjä B on vastavalittajana vaatinut, että A tuomitaan käräjäoikeuden hänen syykseen lukemasta ampuma-aserikoksesta sakkorangaistukseen ja että A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeuden pääkäsittelyssä maksettavaksi määrättävät todistelukustannukset. Syyttäjä on hovioikeuden pääkäsittelyssä tarkistanut syytettään siten, että syytteessä kuvatut kaksi Colt-revolverin kopiota, Bruni Magnum cal 9 mm, valmistusmateriaali metalliseosta, olivat helposti muutettavissa toimiviksi ampuma-aseiksi sahaamalla piippu kokonaan pois, jolloin niillä pystyi ampumaan luotipatruunaa.

A ja syyttäjä ovat vastustaneet toistensa muutosvaatimuksia perusteettomina.

- - - - - - - - - -

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Rikoslain 41 luvun 1 §:n mukaan ampuma-aserikokseen syyllistyy muun ohella se, joka ampuma-aselain vastaisesti pitää hallussaan ampuma-aseen. Rikoslaki ei sisällä ampuma-aseen määritelmää.

Ampuma-aseen määritelmä

Ampuma-aselain 2 §:n 1 momentin mukaan ampuma-aseella tarkoitetaan välinettä, jolla ruutikaasunpaineen, nallimassan räjähdyspaineen tai muun räjähdyspaineen avulla voidaan ampua luoteja, hauleja tai muita ammuksia taikka lamaannuttavia aineita siten, että siitä voi aiheutua vaaraa ihmiselle. Ampuma-aseeksi katsotaan myös sellainen esine, joka muistuttaa ampuma-asetta ja joka rakenteensa tai valmistusmateriaalinsa puolesta on ilman erityistietoja ja -taitoja muunnettavissa toimivaksi ampuma-aseeksi.

Mainitun lainkohdan muuttamiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 106/2009 vp s. 37) mukaan ampuma-aseen määritelmää esitettiin muutettavaksi YK:n ampuma-asepöytäkirjasta ja asedirektiivin muuttamisesta annetun direktiivin edellyttämällä tavalla. Ampuma-aseen perusmääritelmän oli tarkoitus säilyä entisellään. Asedirektiivin muuttamisesta annettu direktiivi edellytti, että tietyt helposti ampuma-aseeksi muunnettavissa olevat esineet määritellään ampuma-aseiksi. Tarkoituksena on ollut sisällyttää ampuma-aseen määritelmän piiriin sellaiset startti- ja kaasupistoolit, jotka ovat muunnettavissa toimiviksi ampuma-aseiksi. Säännöksen soveltaminen ei kuitenkaan olisi riippuvainen siitä, mihin tarkoitukseen esine alun perin on tehty, vaan tosiasiallisesta muuntamismahdollisuudesta.

Hallituksen esityksessä ei tarkemmin kuvata, minkälainen esine muistuttaa ampuma-asetta. Hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä ampuma-asetta muistuttavista esineistä aselelut, toimintakelvottomaksi tehdyt ampuma-aseet ja starttipistoolit. Hallituksen esityksessä ei ole myöskään täsmennetty sitä, minkälainen esineen rakenteen tai valmistusmateriaalin tulee olla, jotta se on ilman erityistietoja ja -taitoja muunnettavissa toimivaksi ampuma-aseeksi.

Ampuma-aselain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 183/1997 vp s. 60) mainitaan, että ampuma-aselain 3 §:ssä tarkoitetut aseen osat olisivat aseen toiminnan kannalta olennaisia, ruutikaasunpaineen tai muun räjähdyspaineen alaisia osia. Ilman niitä kaikkia ei ole mahdollista koota toimivaa ampuma-asetta. Hallituksen esityksen mukaan aseessa tulee siten olla muun ohella piippu.

Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuntamisesta annetun direktiivin 2008/51/EY mukaisen määritelmän mukaan direktiivissä ’tuliaseella’ tai ’ampuma-aseella’ tarkoitetaan kannettavaa piipulla varustettua asetta, jolla voidaan palavan ajoaineen avulla ampua hauleja, luoteja tai muita ammuksia, joka on tarkoitettu niiden ampumiseen tai joka voidaan muuntaa ampumakelpoiseksi.

Ampuma-aselain määritelmässä ei mainita, minkälainen ampuma-aseen tulee olla. Tämän vuoksi lain sanamuodosta ei voida myöskään päätellä, minkälainen esine muistuttaa ampuma-asetta. Ampuma-aselain määritelmä ampuma-aseesta on ristiriidassa lain säätämiseen johtaneiden hallitusten esitysten ja Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin mukaisen tuliaseen määritelmän kanssa siitä, onko aseessa oltava piippu. Ampuma-aselain 3 § kuitenkin mainitsee luvanvaraisena aseen osana muiden ohella piipun, jota ilman ei lain esitöidenkään mukaan ole mahdollista koota toimivaa ampuma-asetta.

Poliisihallitus, joka ampuma-aselain 115 §:n mukaan valvoo ampuma-aselain säännösten noudattamista, taikka mikään muukaan taho ei ole antanut ohjeita siitä, minkälainen on ampuma-aselain muutoksessa tarkoitettu esine, joka muistuttaa ampuma-asetta ja joka rakenteensa tai valmistusmateriaalinsa puolesta on ilman erityistietoja ja -taitoja muunnettavissa toimivaksi ampuma-aseeksi. Epäselvää on, tuleeko muunnetunkin esineen vielä muistuttaa ampuma-asetta tai minkälainen esineen rakenteen tai valmistusmateriaalin tulee olla, jotta se olisi muunnettavissa ampuma-aseeksi lain tarkoittamalla tavalla. Ampuma-aselain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan (HE 183/1997 vp s. 59) lain soveltamisalan ulkopuolelle on nimenomaisesti rajattu starttipistoolit. Muutetun lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 106/2009 vp s. 37) mukaan sellaiset starttipistoolit, jotka ovat lain tarkoittamalla tavalla muunnettavissa ampuma-aseiksi, kuuluvat lain soveltamisalaan, eivät kuitenkaan kaikki.

Laillisuusperiaate

Rikoslain 3 luvun 1 §:n mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. Rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin. Vastaava periaate on lausuttu Suomen perustuslain 8 §:ssä sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 7 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklassa. Rikosoikeudellinen laillisuusvaatimus tarkoittaa muun muassa sitä, että niiden säännösten, joiden sisältö viime kädessä määrää rangaistavuuden alan, tulee olla kirjoitettu tavalla, joka vastaa rikoslainsäädännölle asetettavia täsmällisyysvaatimuksia ja että rangaistussäännöstä soveltaessaan tuomioistuin ei saa mennä lain kirjaimen ulkopuolelle eikä täydentää lakia analogiapäätelmään turvautumalla (HE 44/2002 vp s. 29). Kuten korkein oikeus on todennut esimerkiksi ratkaisuissaan KKO 2002:11, KKO 2004:46, KKO 2005:27, KKO 2007:67 ja KKO 2013:12, käsitteiden tulkinta on välttämätöntä ja oikeutettua myös yksittäisiä rikostunnusmerkistöjä sovellettaessa, mutta se edellyttää, että tulos on sopusoinnussa tunnusmerkistöstä ilmenevän, rangaistusuhalla tavoitellun suojan tarkoituksen kanssa, ja että lopputulos on kohtuudella tekijän ennalta arvattavissa.

Ampuma-aselain 2 §:n muutos (124/2011) perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiiviin. Säännöksen yhteisöoikeudellinen alkuperä ei kuitenkaan oikeuta poikkeamaan laillisuusperiaatteen edellyttämästä täsmällisyysvaatimuksesta erityisesti, kun otetaan huomioon, että säännöksen seurauksena suurin osa aikaisemmin luvallisista esineistä on tullut luvanvaraisiksi. Säännöksen kohderyhmää eivät näin ollen ole pelkästään asekeräilijät tai ampumaurheilua harrastavat henkilöt.

Hovioikeuden pääkäsittelyssä esitetystä selvityksestä ilmenee, että luvanvaraisuutta on eri viranomaisissa eri puolilla Suomea tulkittu eri tavoin. Asia on siten tulkinnanvarainen ja epäselvä eikä rangaistavuuden ala ole kohtuudella tekijän ennalta arvattavissa. Tämän vuoksi A:ta ei voida tuomita ampuma-aserikoksesta rangaistukseen ja syyte sekä menettämisseuraamusvaatimus on hylättävä.

Asiassa esitetystä näytöstä

Lisäksi hovioikeus toteaa, että asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, ovatko syytteessä mainitut Nagant-revolverin kopio tai kaksi Colt-revolverin kopiota olleet helposti muutettavissa ampuma-aseiksi syytteessä väitetyin tavoin tai että A:lta takavarikoidut esineet sellaisinaan olisivat kaasuaseita.

Keskusrikospoliisin lausunnon 14.5.2014 mukaan syytteessä mainitut, A:lta takavarikoidut esineet ovat luvanvaraisia ampuma-aseita. Lausuntoa ei ole allekirjoitettu eikä asiassa ole selvitetty, kuka lausunnon on laatinut. Kysymys on siten niin sanotusta anonyymista todistelusta. Suomen perustuslain 21 §:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan takaamien oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden mukaisesti syytetyllä on oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan. A on riitauttanut Keskusrikospoliisin lausunnosta ilmenevät tiedot. Kun A:lta on tässä tapauksessa puuttunut mahdollisuus kuulustella tai kuulustuttaa lausunnon laatijaa, ei lausuntoa ainakaan yksinään voida pitää riittävänä osoituksena siitä, että syytteessä mainitut esineet olisivat ampuma-aselain tarkoittamia ampuma-aseita.

Hovioikeudessa kuullut todistajat C ja D ovat kertoneet, että A:lta takavarikoidut esineet ovat ampuma-aselain tarkoittamia ampuma-aseita. C ja D eivät kuitenkaan ole tutkineet nyt kysymyksessä olevia esineitä tai niiden muunneltavuuden mahdollisuutta, vaan ovat hovioikeudessa kertoneet yleisesti aseiden muunneltavuudesta esineistä otettujen valokuvien taikka vastaavan tyyppisistä esineistä saamiensa ja kuulemiensa kokemusten perusteella ja sen mukaan tehneet johtopäätökset myös A:n hallusta takavarikoiduista esineistä. Tämän vuoksi C:n ja D:n kertomukset eivät osoita, että A:lta takavarikoidut esineet olisivat ampuma-aselain tarkoittamia ampuma-aseita.

Todistaja E on hovioikeudessa kertonut tekemästään kokeesta Bruni Magnum cal 9 mm starttiaseen muuntamisesta piipun pois sahaamalla toimivaksi ampuma-aseeksi. Hovioikeus pitää E:n kertomusta sinänsä uskottavana. Hovioikeus kuitenkin toteaa, että mainitusta kokeesta ei ole tehty minkäänlaista pöytäkirjaa taikka muutakaan riittävää dokumentaatiota eikä A:lla ole ollut myöskään mahdollisuutta osallistua mainittuun kokeeseen tai tehdä muutoinkaan siitä havaintoja. Tämän vuoksi myöskään mainittu koe ei edes yhdessä edellä mainitun keskusrikospoliisin lausunnon kanssa osoita, että A:lta takavarikoidut esineet olisivat ampuma-aselain tarkoittamia ampuma-aseita.

Koska asiassa on jäänyt näyttämättä, että A:lta takavarikoidut esineet olisivat ampuma-aselaissa tarkoitettuja ampuma-aseita, on syyte ja menettämisseuraamusvaatimus myös tällä perusteella hylättävä.

Tuomiolauselma

Hovioikeus hylkäsi syytteen ja menettämisseuraamusvaatimuksen.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Pekka Pärnänen, Juha Halijoki, Markku Hämäläinen

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 1.6.2016 : Ei valituslupaa