Itä-Suomen HO 21.10.2010 1025
- Asiasanat
- Rangaistuksen mittaaminen, Kohtuullistamisperusteet, Rangaistuslajin valinta, Törkeä kuolemantuottamus
- Hovioikeus
- Itä-Suomen hovioikeus
- Tapausvuosi
- 2010
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R 10/722
- Asianumero
- I-SHO:2010:12
- Ratkaisunumero
- 1025
RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ
A:n syyksi oli käräjäoikeudessa luettu törkeä rattijuopumus, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, törkeä kuolemantuottamus ja kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta. Kysymys siitä, oliko A:lle rikoksen yhteydessä sattuneessa liikenneonnettomuudessa tapahtunut vammautuminen riittävä syy vankeusrangaistuksen määräämiselle ehdolliseksi.
POHJOIS-SAVON KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 7.6.2010
SELOSTUS ASIASTA
Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. TÖRKEÄ RATTIJUOPUMUS
(8510/R/0021854/09)
Rikoslaki 23 luku 4 § 1) kohta
8.8.2009 VIEREMÄ
A on kuljettanut yöllä yleisillä teillä Vieremän keskustassa ja taajamassa omistamaansa moottoripyörää nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ollut ajon jälkeen vähintään 1,45 promillea. Ajo on tapahtunut sellaisissa olosuhteissa, että se on ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle.
2. TÖRKEÄ LIIKENNETURVALLISUUDEN VAARANTAMINEN
(8510/R/0021854/09)
Rikoslaki 23 luku 2 § 1) ja 4) kohta
Tieliikenneasetus 3 § 2 mom
Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 18 §
Tieliikennelaki 89 § 1 mom
8.8.2009 VIEREMÄ
A on syytekohdassa 1 kerrotussa tilaisuudessa kuljettanut Ponssentiellä moottoripyöräänsä voimaakkaasti kiihdyttäen 40 km/h nopeusrajoitusalueella noin 150 km/h ajonopeutta käyttäen sillä seurauksella, että hänen kuljettamansa moottoripyörä on kulkeutunut kulkusuunnassaan vasemmalle puolen tietä kevyenliikenteenväylän yli sivuuttaen valopylvään ja jatkaen matkaa ojan pohjalla noin 37 metriä.
A:n kyydissä ollut matkustaja B on osunut valopylvääseen ja kuollut välittömästi saamiinsa vammoihin. A on loukkaantunut ja moottoripyörä on vaurioitunut.
A:n moottoripyörän takarenkaassa ei ole ollut kulutuspintaa. Moottoripyörä on ollut yhdenistuttava eikä siinä ole ollut matkustajalle jalkatappeja. Kummallakaan ei ole ollut suojakypärää päässä.
A on näin tahallaan huomattavasti ylittämällä sallitun enimmäisnopeuden ja kuljettamalla epäkuntoista toisen henkilön kuljettamiseen soveltumatonta moottoripyöräänsä alkoholin vaikutuksen alaisena vaarantanut liikenneturvallisuutta siten, että rikos on ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3. TÖRKEÄ KUOLEMANTUOTTAMUS
(8510/R/0021854/09)
Rikoslaki 21 luku 9 §
8.8.2009 VIEREMÄ
A on syytekohdissa 1 ja 2 kerrotulla menettelyllään törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttanut matkustajana olleen B:n kuoleman. B on ojaanajon aikana iskeytynyt valopylvääseen ja hän on menehtynyt välittömästi pään, oikean raajan ja rinta-aortan alueelle saamiinsa vammoihin. Kun A on kuljettanut epäkuntoista toisen henkilön kuljettamiseen soveltumatonta moottoripyöräänsä alkoholin vaikutuksen alaisena huomattavalla ylinopeudella voimakkaasti kiihdyttäen, on teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4. KULKUNEUVON KULJETTAMINEN OIKEUDETTA
(8510/R/0021854/09)
Rikoslaki 23 luku 10 § 1 mom
8.8.2009 VIEREMÄ
A on kuljettanut syytekohdassa 1 kerrotussa tilaisuudessa moottoripyörää yleisillä teillä ilman ajo-oikeutta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asianomistajien vaatimukset
C ja D sekä E ovat yhtyneet syytteeseen.
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Seuraamukset
Rikoslain 6 luvun 7 §:n 1 momentin 1) kohdan mukaan rangaistusta lieventävänä seikkana on otettava huomioon tekijälle rikoksesta aiheutunut muu seuraus. Hallituksen esityksen 44/2002 mukaan kohdan soveltaminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi jos rattijuopumuksesta tuomittava henkilö on loukkaantunut vakavasti rikoksen yhteydessä sattuneessa liikenneonnettomuudessa. A:lta on amputoitu vasen jalka polven yläpuolelta. Kohtuullisena rangaistuksena on pidettävä 1 vuotta 9 kuukautta vankeutta. Vaikka A:n syyksi luetut rikokset ovat vakavuusasteeltaan sellaisia, että yleisen lainkuuliaisen noudattaminen vaatisi vankeusrangaistukseen tuomitsemista ehdottomana, voidaan ehdollista rangaistusta pitää riittävänä A:n vammautuminen huomioon ottaen.
VASTAAJA A
TUOMIOLAUSELMA
SYYKSI LUETUT RIKOKSET
1) Törkeä rattijuopumus 8.8.2009
2) Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 8.8.2009
3) Törkeä kuolemantuottamus 8.8.2009
4) Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 8.8.2009
RANGAISTUSSEURAAMUKSET
YHTEINEN VANKEUSRANGAISTUS
Syyksi luetut rikokset 1-4
1 vuosi 9 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 31.12.2012.
Ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa 60 päiväsakkoa a 6 euroa = 360 euroa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:
Käräjätuomari Hannu Laitinen
Lautamiehet
ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS TUOMIO 21.10.2010
VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA
C on valituksessaan vaatinut, että A:lle tuomittu vankeusrangaistus määrätään ehdottomaksi. Perusteinaan C on lausunut, että A:lle rikoksesta aiheutunut vammautuminen ei ollut riittävä syy vankeusrangaistuksen määräämiselle ehdolliseksi. A:n syyksi luetut rikokset olivat vakavuusasteiltaan sellaisia, että yleisen lainkuuliaisuuden noudattaminen vaati vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
HOVIOIKEUDEN RATKAISU
Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut seuraamuksen osalta.
Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.
Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Helena Lindgren, Juha Halijoki, Pirjo Soininen
Esittelijä Oskar Kulmala
Lainvoimaisuustiedot:
Korkeimman oikeuden ratkaisu 24.3.2011: Ei valituslupaa
Äänestys
ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA R 10/722
Hovioikeudenneuvos Juha Halijoki
Asiassa on kysymys siitä, voidaanko A:lle hänen syykseen luetusta teosta tuomita ehdollinen vankeusrangaistus vai olisiko rangaistus tuomittava ehdottomana. Rangaistuslajin valinnasta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä säädetään rikoslain 6 luvun 9 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus on määrättävä ehdolliseksi (ehdollinen vankeus),jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista.
Asiaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 44/2002 vp s. 205) todetaan, että kun laki asettaa ylärajan ehdollisen vankeuden käytölle, tämä merkitsee myös sitä, että mitä pitempi tuomittava rangaistus on, sitä vähäisemmät ovat mahdollisuudet ehdollisen vankeusrangaistuksen käyttöön. Ehdollisen vankeusrangaistuksen soveltuvuus siis heikkenee rikoksen törkeyden ja rangaistuksen pituuden kasvaessa. Kahden vuoden ylärajaa lähestyvissä rangaistuksissa oletuksen voi katsoa jo kääntyneen päinvastaiseksi. Toisin sanoen pitkissä vankeusrangaistuksissa täytyy löytyä erityisiä syitä ehdollisen vankeusrangaistuksen tueksi. Rikoksen vakavuus viittaa ensi sijassa ulkoiseen teonkuvaan, ennen kaikkea aiheutettuun vahinkoon ja teolla tuotettuun vaaraan. Ulkoisen teonkuvan ohella teon moitittavuus- ja törkeysarvosteluun vaikuttaa tekijän syyllisyys. Tämän mukaisesti ehdotetaan säädettäväksi, että lajinvalinnassa kiinnitetään huomio myös rikoksesta ilmenevään tekijän syyllisyyteen.
A on kuljettanut moottoripyörää taajamassa huomattavalla ylinopeudella ollessaan alkoholin vaikutuksen alainen. A:lla ei ole ollut moottoripyörän kuljettamiseen oikeuttavaa ajo-oikeutta. A on menettänyt moottoripyörän hallinnan ja tämän seurauksena moottorinpyörän matkustajana ollut henkilö on kuollut ja A on itse loukkaantunut. A:n on katsottu menettelyllään syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen, törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, törkeään kuolemantuottamukseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta. A:lle on tuomittu teosta 1 vuoden 9 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus.
A:lle tuomitun vankeusrangaistuksen pituus puoltaa vankeusrangaistuksen ehdottomuutta. A:n teko osoittaa erityisen suurta välinpitämättömyyttä toisten henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta kohtaan. Käytetty ylinopeus ja A:n päihtymystila huomioon ottaen onnettomuuden tapahtuminen ja sen vakavat seuraukset ovat olleet ennakoitavissa. Näin ollen myös teon vakavuus ja A:n syyllisyys puhuvat ehdottoman vankeusrangaistuksen puolesta. Tämän vuoksi katson, että A:lle tulisi lähtökohtaisesti tuomita hänen syykseen luetuista teoista ehdoton vankeusrangaistus. Tämän jälkeen kysymys on siitä, onko A:n loukkaantumista pidettävä sellaisena erityisenä syynä, jonka vuoksi hänelle voitaisiin kuitenkin tuomita ehdollinen vankeusrangaistus.
Rikoslain 6 luvun 7 §:n 1 kohdan mukaan rangaistusta lieventävänä seikkana on otettava huomioon tekijälle rikoksesta johtunut tai hänelle aiheutuva muu seuraus, jos vakiintuneen käytännön mukainen rangaistus johtaisi kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen. Lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 44/2002 vp s. 200) todetaan säännöstä voitavan soveltaa kaikenlaisiin rikoksentekijälle teosta aiheutuneisiin seurauksiin. Jos esimerkiksi rattijuopumuksesta tuomittava henkilö on loukkaantunut vakavasti rikoksen yhteydessä sattuneessa liikenneonnettomuudessa, kohdan soveltaminen voi tulla kysymykseen. Lievennyksen edellytyksenä on, että kokonaisseuraamus olisi muutoin muodostumassa kohtuuttomaksi tai poikkeuksellisen haitalliseksi. Peruste on tarkoitettu poikkeussäännökseksi.
A on tapahtuneen onnettomuuden seurauksena loukkaantunut vakavasti. Toisaalta hänen tuottamuksensa moottoripyörän matkustajana olleen henkilön kuolemaan on ollut erittäin suuri. Tapahtunut onnettomuus ja sen seuraukset ovat olleet varsin suurella todennäköisyydellä ennakoitavissa. Tämän vuoksi katson, ettei A:n loukkaantumista yksinään voida pitää sellaisena seikkana, jonka vuoksi hänelle ehdottoman vankeusrangaistuksen puolesta puhuvat seikat sivuuttaen voitaisiin tuomita ehdollinen vankeusrangaistus. A:n syyksi luettujen tekojen vahingollisuus ja vaarallisuus sekä hänen syyllisyytensä huomioon ottaen ehdottoman vankeusrangaistuksen ei tässä tapauksessa voida katsoa johtavan kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen. Tämän vuoksi katson, että A:lle tuomittu vankeusrangaistus on määrättävä ehdottomaksi.
Vakuudeksi: Oskar Kulmala