23.5.2008

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 22.10.2007

Syyttäjä
Kihlakunnansyyttäjä Jaana Kivistö

Vastaaja
A

Asianomistajat
DNA FINLAND OY
DNA KAUPPA ALA-MALMI ALA-MALMINTORI 5
HUOLTOASEMA TAPANI HOLM KY PUKINMÄEN ESSO
B
TOYOTA FINANCE FINLAND OY
C

Asia
Petos

Vireille 10.10.2007

Selostus asiasta

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Kätkemisrikos
Toissijaisesti: Tuottamuksellinen kätkemisrikos
(6070/R/0165214/07)
Rikoslaki 32 luku 1 §
Toissijaisesti: Rikoslaki 32 luku 4 §
14.7.2007 - 26.8.2007 Helsinki

A on ottanut huostaansa B:n ajokortin, vaikka hänen on täytynyt tietää se varkaus- tai kavallusrikoksella saaduksi tai hänellä on ainakin ollut syytä epäillä sitä mainitulla tavalla saaduksi. Ajokortti oli anastettu B:ltä 14.7.2007.

A on kiistänyt rikoksen

Riidaton seikka:
Ajokortti on ollut A:n hallussa ja käytössä 26.8.2007.

Henkilötodistelu:

A:n kuuleminen:
tietoisuuden selvittäminen, kuullaan saanto-olosuhteista

Kirjallinen todiste:

Esitutkintapöytäkirjan liite 1, tutkintailmoitus:
alkurikos

2. Kätkemisrikos
Toissijaisesti: Tuottamuksellinen kätkemisrikos (6070/R/0159129/07)
Rikoslaki 32 luku 1 §
Toissijaisesti: Rikoslaki 32 luku 4 §
20.8.2007 - 26.8.2007 Helsinki

A on ostanut tai muuten ottanut huostaansa Nokia N95 -merkkisen matkapuhelimen, jonka imei-tunniste on 356962015077465, tietoisena siitä, että se on saatu petoksella tai sellaisissa olosuhteissa, että hänellä on ainakin ollut syytä epäillä sitä mainitulla tavalla saaduksi. Matkapuhelin oli saatu 20.8.2007 DNA Finland Oy:ltä väärin henkilötiedoin tehdyn puhelinliittymänsopimuksen yhteydessä.

A on kiistänyt rikoksen

Riidaton seikka:
Puhelin on ollut A:n hallussa ja käytössä 26.8.2007.

Henkilötodistelu:

A:n kuuleminen:
tietoisuuden selvittäminen, kuullaan saanto-olosuhteista

Kirjallinen todiste:

Esitutkintapöytäkirjan alussa oleva tutkintailmoitus:
alkurikos

3. Petos
(6070/R/0157117/07)
Rikoslaki 36 luku 1 § 1-2
26.8.2007 Helsinki

A on hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä esiintyen C:nä ja esittämällä tämän ajokortin omanaan erehdyttänyt Pukinmäen Esso-huoltoasemalla Huoltoasema Tapani Holm Ky:n edustajan luovuttamaan hänelle vuokralle mainitun yhtiön hallitseman ja Toyota Finance Finland Oy:n omistaman vuosimallia 2007 olevan Toyota Corolla -merkkisen henkilöauton TAY-909 ilmoittaen lisäksi vuokrasopimukseen osoitteen ja puhelinnumeron, joista häntä ei olisi voitu tavoittaa. A:n menettely on aiheuttanut asianomistajille taloudellista vahinkoa, koska niiden auto on joutunut vastoin asianomistajien tahtoa niille tuntemattoman henkilön haltuun.

Riidattomat seikat:
A on esitutkinnassa tunnustanut menettelyn.

Kirjalliset todisteet:

Esitutkintapöytäkirjan liite 1; valokuvaliite:
A Pukinmäen Essolla auton vuokraamisajankohtana

Esitutkintapöytäkirjan liite 2, vuokrasopimus:
TAY-909 vuokrattu C:lle

Tuloste ajoneuvoliikennerekisterinäkymästä:
auton rekisteröintipäivä

4. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta
(6070/R/0157117/07)
Rikoslaki 23 luku 10 § (545/99)
26.8.2007 Helsinki

A on ajo-oikeudetta kuljettanut henkilöautoa TAY-909 yleisillä teillä Pukinmäestä Malmille.

Riidattomat seikat:
A on esitutkinnassa tunnustanut menettelyn. A ei ole ajo-oikeutta.

5. Petoksen yritys
(6070/R/0157092/07)
Rikoslaki 36 luku 1 § 3
26.8.2007 Helsinki

A on hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä esiintyen C:nä ja esittämällä tämän ajokortin omanaan yrittänyt erehdyttää Ala-Malmin torin DNA-kaupan edustajan avaamaan hänelle puhelinliittymän ja luovuttamaan hänelle vastikkeetta liittymäsopimuksen perusteella noin 600 euron arvoisen Nokia N95 -merkkisen matkapuhelimen. A:n menettely olisi onnistuessaan aiheuttanut asianomistajille taloudellista vahinkoa, koska puhelin olisi joutunut vastoin asianomistajan tahtoa sille tuntemattoman henkilön haltuun, joka olisi voinut käyttää sitä puheluihinsa.

Riidattomat seikat:
A on esitutkinnassa tunnustanut menettelyn.

6. Väärän henkilötiedon antaminen
(6070/R/0157092/07)
Rikoslaki 16 luku 5 §
26.8.2007 Helsinki

A on jouduttuaan epäilyksen alaiseksi edellisessä syytekohdassa kerrotusta rikoksesta viranomaista erehdyttääkseen väittänyt Ala-Malmin torin DNA-liikkeeseen kutsutulle poliisipartiolle olevansa C.

Riidaton seikka:
A on esitutkinnassa tunnustanut menettelyn.

Syyttäjän muut vaatimukset

Koventamisperuste

Vastaajalle rangaistusta mitattaessa on koventamisperusteena otettava huomioon hänen aikaisempi rikollisuutensa, koska sen ja uuden rikoksen suhde osoittaa hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

Rikoslaki 6 luku 5 § (2003/515)

Muu vaatimus

17.6.2007 alkaneesta jäännösrangaistuksesta on määrättävä täytäntöönpantavaksi 6 kuukautta.

Laki rangaistusten täytäntöönpanosta 2 luku 15 § 4 ja 5 momentti

Asianomistajan vaatimukset

Syytekohta 2

DNA Finland Oy on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatinut vahingonkorvaukseksi 1450,28 euroa laillisine korkoineen 20.8.2007 lukien sekä asian selvittely- ja oikeudenkäyntikuluina 200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.

Vastaus

Syytekohta 1

A on myöntänyt syyllistyneensä vain kätkemisrikkomukseen ja vaatinut, etä syyte enemmälti hylätään.

Syytekohta 2

A on kiistänyt syyllistyneensä kätkemisrikokseen tai tuottamukselliseen kätkemisrikokseen ja vaatinut, että ensi- ja toissijainen syyte hylätään. Hän oli ostanut puhelimen 500-600 eurolla. Sen vuoksi hänellä ei ollut ollut syytä epäillä sitä anastetuksi.

A on kiistänyt DNA Finland Oy:n korvausvaatimuksen perusteeltaan, mutta myöntänyt sen määrältään oikeaksi. Puhelin oli palautettu asianomistajalle ehjänä, eikä A ollut soittanut sillä puheluja.

Syytekohta 3

A on myöntänyt menetelleensä syytteen teonkuvauksessa kerrotulla tavalla. Hän oli kuitenkin maksanut autosta täyden vuokran käteisenä. Asianomistajalle Huoltoasema Tapani Holm Ky Pukinmäen Essolle ei ollut aiheutunut hänen menettelystään vahinkoa. Petosrikoksen tunnusmerkistö ei sen vuoksi täyttynyt ja syyte oli hylättävä.

Syytekohdat 4-6

A on tunnustanut menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla ja myöntänyt syytteen oikeaksi.

Todistelu

Syyttäjän kirjalliset todisteet

Syytekohta 1
1. Tutkintailmoitus
alkurikos

Syytekohta 2
2. Tutkintailmoitus
alkurikos
3. Vahingonkorvausvaatimus
puhelimen arvo; olosuhteet huomioon ottaen vastaajan olisi pitänyt tietää puhelimen anastetuksi

Syytekohta 3
4. Valokuvaliite
A Pukinmäen Essolla auton vuokraamisajankohtana
5. Vuokrasopimus
TAY-909 vuokrattu C:lle
6. Tuloste ajoneuvoliikennerekisterinäkymästä
auton rekisteröintipäivä

Henkilötodistelu

Syytekohdat 1-2
1. vastaaja A todistelutarkoituksessa
tietoisuuden selvittäminen, kuullaan saanto-olosuhteista

Muu oikeudenkäyntiaineisto

Syyttäjä on lukenut esitutkintapöytäkirjaan 6070/R/ 165214/07 sivun 7 neljä viimeistä kappaletta, sivun 8 viimeisen kysymyksen ja A:n siihen antaman vastauksen sekä sivun 12, jotka ovat siten tulleet oikeudenkäyntiaineistoksi.

Käräjäoikeuden ratkaisu

Syyksilukeminen ja syytteen hylkääminen

Syytekohta 1

A on syyllistynyt siihen tuottamukselliseen kätkemisrikokseen 14.7.2007-26.8.2007, josta syyttäjä on toissijaisesti vaatinut hänelle rangaistusta.

Ensisijainen kätkemisrikosta 14.7.2007-26.8.2007 koskeva syyte hylätään.

Syytekohta 2

A on syyllistynyt siihen tuottamukselliseen kätkemisrikokseen 20.8.2007-26.8.2007, josta syyttäjä on toissijaisesti vaatinut hänelle rangaistusta.

Ensisijainen kätkemisrikosta 20.8.2007-26.8.2007 koskeva syyte hylätään.

Syytekohta 3

Petosta 26.8.2007 koskeva syyte hylätään.

Syytekohta 4

A on syyllistynyt siihen kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta 26.8.2007, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Syytekohta 5

A on syyllistynyt siihen petoksen yritykseen 26.8.2007, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Syytekohta 6

A on syyllistynyt siihen väärän henkilötiedon antamiseen 26.8.2007, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Syyksilukemisen ja syytteen hylkäämisen perusteet

Syytekohta 1

A on kertonut eri tavoin poliisikuulustelukertomuksessaan ja kuultaessa häntä käräjäoikeudessa henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa tilanteesta, jossa hän oli saanut B:ltä anastetun ajokortin haltuunsa. Ottaen huomioon ajokortin luonne paitsi ajo-oikeutta osoittavana asiakirjana myös henkilöllisyystodistuksena, A:lla oli saanto-olosuhteiden perusteella ollut syytä epäillä, että ajokortti oli oikeudettomasti varkaus- tai kavallusrikoksella sen hänelle luovuttaneen henkilön haltuunsa saama. A:n ei kuitenkaan ole näytetty tienneen olosuhteista, joissa B:n ajokortti oli päätynyt sen hänelle luovuttaneen henkilön haltuun. Ajokortin oikeudellisen merkityksen vuoksi tekoa ei ole pidettävä vähäisenä. Näillä perusteilla A on syyllistynyt siihen tuottamukselliseen kätkemisrikokseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Syytekohta 2

A on kertonut ostaneensa kysymyksessä olevan puhelimen eräältä nimeltä mainitsemattomalta henkilöltä ja maksaneensa siitä 200 euroa. Puhelimen saanto-olosuhteiden ja sen jälleenmyyntiarvon, 603 euroa, perusteella A:lla oli ollut syytä epäillä, puhelimen hänelle luovuttanut henkilö oli saanut sen oikeudettomasti petosrikoksella haltuunsa. A:n ei kuitenkaan ole näytetty tienneen olosuhteista, joissa syytteessä kerrottu matkapuhelin oli päätynyt sen hänelle luovuttaneen henkilön haltuun. Puhelimen jälleenmyyntiarvon vuoksi tekoa ei ole pidettävä vähäisenä. Näillä perusteilla A on syyllistynyt siihen tuottamukselliseen kätkemisrikokseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Syytekohta 3

Petosrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellytti, että vastaajan menettelystä aiheutui asianomistajalle taloudellista vahinkoa. Asianomistajat Huoltoasema Tapani Holm Ky Pukinmäen Esso ja Toyota Finance Finland Oy ovat ilmoittaneet, ettei niille ollut aiheutunut A:n menettelyn johdosta taloudellista vahinkoa. A oli maksanut kysymyksessä olevan auton vuokran käteisellä saadessaan sen haltuunsa. Asiassa ei ole esitetty selvitystä, josta ilmenisi hänen aikoneen pitää autoa hallussaan kauemmin kuin vuokrasopimuksessa oli ilmoitetun vuokra-ajan. Auto oli palautettu vahingoittumattomana Pukinmäen Esso-huoltamolle. A:n menettelystä ei siten ollut aiheutunut asianomistajille taloudellista vahinkoa. Näillä perusteilla petosta koskeva syyte hylätään.

Syytekohdat 4-6

A on tunnustanut menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla ja myöntänyt syytteen oikeaksi.

Korvausvelvollisuus

A:n on korvattava asianomistajalle tuottamuksellisesti aiheuttamansa vahingot. Sen vuoksi hänet velvoitetaan suorittamaan DNA Finland Oy:lle korvauksena matkapuhelimen 356962015077465 arvo 6494,26 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen rikoksen tekopäivästä 26.8.2007 lukien sekä asian selvittelyja oikeudenkäyntikuluina 50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden 22.11.2007 lukien. Enemmälti DNA Finland Oy:n korvausvaatimus on perusteeltaan ja määrältään selvittämättömänä hylätty.

Rangaistusseuraamus

Käräjäoikeus on A:lle rangaistusta mitatessaan ottanut sitä koventavana seikkana huomioon, että hänen rikosrekisterin osaotteestaan ilmenevän aikaisemman rikollisuuden ja A:n syyksi nyt luettujen rikosten välinen suhde osoittaa hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. A on syyllistynyt hänen syykseen luettuihin rikoksiin 17.6.2007 alkaneeseen ehdonalaiseen vapauteen liittyvän koeajan alussa. A:n syyksi nyt luettujen rikosten laadun sekä hänelle niistä tuomittavaksi tulevan yhteisen vankeusrangaistuksen vuoksi jäännösrangaistusta ei ole osaksikaan syytä määrätä pantavaksi täytäntöön. Sen vuoksi virallisen syyttäjän vaatimus 17.6.2007 alkaneeseen ehdonalaiseen vapauteen liittyvän jäännösrangaistuksen määrämisestä täytäntöönpantavaksi kuuden kuukauden osalta hylätään. Kohtuullisena seuraamuksena A:n syyksi luetuista rikoksista on pidettävä yhteistä kolmen (3) kuukauden vankeusrangaistusta.

Vangittuna pitäminen

A:ta ei ole pidettävä tämän asian vuoksi vangittuna. Hänet passitetaan Vantaan vankilaan päästettäväksi sieltä heti vapaaksi, ellei ole muuta syytä pitää häntä edelleen säilössä.

Vastaaja
A

Tuomiolauselma

Syyksi luetut rikokset

1) Tuottamuksellinen kätkemisrikos 14.7.2007-26.8.2007
2) Tuottamuksellinen kätkemisrikos 20.8.2007-26.8.2007
4) Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 26.8.2007
5) Petoksen yritys 26.8.2007
6) Väärän henkilötiedon antaminen 26.8.2007

Rangaistusseuraamukset

Vankeus
Syyksi luetut rikokset 1,2 ja 4-6
3 kuukautta vankeutta
Rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vähennys 1 kuukausi 26 päivää
Vapaudenmenetysaika 26.8.2007-21.10.2007

Lainkohdat

1) Rikoslaki 32 luku 4 §
2) Rikoslaki 32 luku 4 §
4) Rikoslaki 23 luku 10 §
5) Rikoslaki 36 luku 1 §
6) Rikoslaki 16 luku 5 §

Rikoslakiin 1, 2 ja 4-6 sovelletut lainkohdat:
Rikoslaki 6 luku 5 §

Hylätyt syytteet
3) Petos 26.8.2007

Korvausvelvollisuus

Syytekohta 2:
Dna Finland Oy:lle A:n on suoritettava korvaukseksi matkapuhelimen 356962015077465 arvo 494,26 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen rikoksen tekopäivästä 26.8.2007 lukien sekä oikeudenkäyntikuluista 50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 22.11.2007 lukien.

Valtion varoista suoritetaan A:n puolustajaksi määrätylle oikeustieteen kandidaatti Petteri Kouhialle palkkioksi A:n avustamisesta käräjäoikeudessa arvonlisäveroineen 1.506,70 euroa (sis. Alv 271,70 euroa), joka määrä jää valtion vahingoksi.

Muut lausunnot

A:ta ei ole pidettävä vangittuna tämän asian vuoksi. Hänet passitetaan Vantaan vankilaan päästettäväksi sieltä heti vapaaksi, ellei ole muuta syytä pitää häntä edelleen säilössä.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:
Käräjätuomari Seija Ovaskainen

Lautamiehet

HELSINGIN HOVIOIKEUS TUOMIO 23.5.2008

Valitus

Virallinen syyttäjä on vaatinut, että A:n katsotaan syyllistyneen myös käräjäoikeudessa esitetyn syytteen kohdan 3 mukaiseen petokseen ja että hänelle tuomittua rangaistusta vastaavasti korotetaan.

Petos oli täyttynyt A:n saadessa auton väärillä henkilötiedoilla haltuunsa. Tuolloin oli syntynyt myös asianomistajan vahinko, koska auto oli joutunut asianomistajan hallusta tietymättömiin. Tämän jälkeen tapahtuneessa auton palauttamisessa poliisin toimesta asianomistajalle oli ollut oikeudellisesti kysymys vahingon korvaantumisesta rikoksen täyttymisen jälkeen.

Vastaus

A on vaatinut, että syyttäjän valitus hylätään ja että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 622,20 eurolla.

Käräjäoikeuden tuomio oli oikea. A:n teossa ei täyttynyt petosrikoksen tunnusmerkistö. Asianomistajalle ei ollut aiheutunut A:n toimien johdosta mitään taloudellista vahinkoa. A oli tehnyt asianomistajan kanssa vuokrasopimuksen ajoneuvon käytöstä ja maksanut asianomistajalle siitä täyden vastikkeen sopimuksen mukaisesti.

Asiassa oli välttämätöntä järjestää suullinen pääkäsittely käräjäoikeudessa vastaanotetun todistelun arvioimiseksi, jos syyttäjän valitusta ei seulota tai hylätä kirjallisessa menettelyssä.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Käsittelyratkaisu

Käräjäoikeudessa A on myöntänyt menetelleensä syytekohdan 3 teonkuvauksessa kerrotulla tavalla. Menettely ei hänen mukaansa kuitenkaan ollut täyttänyt petoksen tunnusmerkistöä ja tämän vuoksi syyte oli hylättävä. Käräjäoikeudessa on syytekohtaa 3 käsiteltäessä esitetty ainoastaan kirjallista todistelua, mutta ei lainkaan henkilötodistelua. Asiassa ei näin ollen ole kysymys käräjäoikeudessa vastaanotetun suullisen todistelun uskottavuuden arvioinnista, vaan asia on ratkaistavissa riidattoman syytteen teonkuvauksen ja riidattomaan näyttöön perustuvan oikeudellisen arvioinnin perusteella. Mainitut seikat ja asian lopputulos huomioon ottaen pääkäsittelyn toimittaminen hovioikeudessa on oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 7 §:n ja 26 luvun 14 §:n säännökset huomioon ottaen selvästi tarpeetonta.

Pääasiaratkaisu

Rikoslain 36 luvun 1 §:n nojalla petoksesta tuomitaan muun muassa se, joka hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin, ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on mahdollisuus määrätä. Myös petoksen yritys on rangaistava, mutta siitä ei nyt ole ollut syytteen mukaan kysymys.

Asiassa on riidatonta, että A oli C:n nimellä esiintyen ja hänen ajokorttinsa omanaan esittäen erehdyttänyt asianomistajayhtiön luovuttamaan A:lle vuokralle henkilöauton. A oli myös ilmoittanut vuokrasopimukseen osoitteen ja puhelinnumeron, joista häntä ei olisi voitu tavoittaa. Syyttäjä on katsonut, että A oli toiminut hankkiakseen itselleen taloudellista hyötyä ja että A:n menettely oli myös aiheuttanut asianomistajalle taloudellista vahinkoa, koska auto oli joutunut vastoin asianomistajien tahtoa niille tuntemattoman henkilön haltuun. A on edellä selostetulla tavalla kiistänyt vahingon syntymisen asianomistajalle, koska hän oli maksanut autosta täyden vuokran käteisellä. Käräjäoikeus on katsonut, että petoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellytti taloudellisen vahingon aiheutumista asianomistajalle. Nyt asianomistajat olivat kuitenkin ilmoittaneet, että niille ei ollut aiheutunut taloudellista vahinkoa. A oli maksanut kysymyksessä olevan auton vuokran käteisellä saadessaan sen haltuunsa. Asiassa ei käräjäoikeuden mukaan ollut esitetty selvitystä, josta ilmenisi A:n aikoneen pitää autoa hallussaan kauemmin kuin vuokrasopimuksessa ilmoitetun vuokra-ajan. Auto oli myös palautettu vahingoittumattomana asianomistajalle. A:n menettely ei siten ollut aiheuttanut asianomistajille taloudellista vahinkoa ja syyte petoksesta oli käräjäoikeuden mukaan hylättävä.

Hovioikeus toteaa lainvalmisteluasiakirjoihin (HE 66/1988 vp. s. 132 ss.) viitaten, että rikoslain 36 luvun 1 §:n tarkoittama taloudellinen vahinko voi ilmetä joko varallisuuden suoranaisena vähentymisenä tai taloudellisen edun saamatta jäämisenä. Mainitun hallituksen esityksen mukaan jo rahan tai tavaran tappion syntymisen välitön vaarakin saattaa usein merkitä sellaista taloudellisen aseman todellista heikentymistä, että sitä voidaan pitää petoksen tunnusmerkistössä tarkoitettuna taloudellisena vahinkona, vaikka lopullinen tappio ei vielä olisikaan syntynyt. Kysymys voi olla myös sellaisesta taloudellisen edun saamatta jäämisen vaarasta, joka syntyy, kun sopimuskumppani tekee sopimuksen tavaroiden tai palveluiden hankkimisesta, vaikka hänellä ei ole tarkoitusta täyttää velvoitteitaan tai hänellä ei ole siihen taloudellista mahdollisuutta.

Asiassa kirjallisena todisteena esitetystä vuokrasopimuksesta ilmenee, että A oli 26.8.2007 klo 15.00 vuokrannut C:n nimellä kysymyksessä olevan henkilöauton. Vuokrasopimus oli sovittu olemaan voimassa enintään 27.8.2007 klo 15.00 asti. Vuokraksi oli sovittu 74 euroa, minkä A oli maksanut sopimusta tehdessään. Kuten syyttäjä on valituksessan todennut, poliisi oli palauttanut A:n vuokraaman auton asianomistajalle. Palauttaminen oli tapahtunut ilmeisesti vuokra-ajan puitteissa, koska A oli jäänyt jo 26.8.2008 kiinni syytekohtien 5 ja 6 rikoksista ja tällöin hänen hallustaan oli löydetty kysymyksessä olevan vuokra-auton virta-avain. Virta-avaimen perusteella A:n vuokraama auto oli löytynyt pysäköitynä kiinniottopaikan lähellä olleesta pysäköintihallista.

Syyttäjä on edellä selostetulla tavalla katsonut, että A:n menettely oli aiheuttanut asianomistajalle taloudellista vahinkoa, koska auto oli joutunut vastoin asianomistajien tahtoa niille tuntemattoman henkilön haltuun. Asianomistajilla ei ole ollut korvausvaatimusta asiassa. Käräjäoikeuden mukaan A:n menettely ei ollut aiheuttanut asianomistajille taloudellista vahinkoa ja syyte petoksesta oli hylättävä. Vaikka A:n menettely hovioikeuden arvion mukaan viittaakin petolliseen tarkoitukseen, hän on kuitenkin ilmeisesti maksanut vuokran koko siltä ajalta, jonka auto oli ollut hänen hallussaan, eikä auto ollut tuona aikana vahingoittunut. Näin ollen asianomistajille ei ole aiheutunut vahinkoa maksamattomista autovuokrista tai auton vahingoittumisesta eikä muutakaan selvästi yksilöitävissä olevaa vahinkoa.

Kuten käräjäoikeus on todennut, asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä siitä, että A olisi aikonut pitää auton hallussaan kauemmin kuin vuokrasopimuksessa ilmoitetun vuokra-ajan eikä syyttäjäkään ole tällaista väittänyt ja pyrkinyt näyttämään toteen. Vaikka asiassa esitetty selvitys hovioikeudenkin käsityksen mukaan tukee käsitystä, että A:n menettelystä on saattanut aiheutua asianomistajille taloudellisen edun saamatta jäämisen vaara, asiassa jää kuitenkin muun muassa maksettu vuokra huomioon ottaen epäselväksi vaaran välittömyys ja näin ollen myös A:n tahallisesta petoksesta rangaistukseen tuomitsemisen edellytyksenä oleva vahingon aiheutuminen asianomistajille.

Edellä mainituilla ja muutoin käräjäoikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo, että A:n syyllistymisestä kohdan 3 petokseen jää varteenotettava epäilys. Tämän vuoksi syyte on hylättävä eikä aihetta käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen näiltä osin ole.

A on ollut vangittuna käräjäoikeudessa käsittelyn kohteena olleiden rikosten vuoksi ja hänet on vapautettu 22.10.2007 käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen. 1.10.2006 voimaan tulleen vankeuslain (767/2005) säännökset huomioon ottaen rangaistuksesta vapaudenmenetyksen johdosta tehtyä vähennystä ja vapaudenmenetysaikaa oikaistaan.

Oikeudenkäyntikulut

A on vaatinut, että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa.

A:lle on käräjäoikeudessa määrätty puolustaja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla, koska hän oli asian vuoksi vangittuna. Käräjäoikeus on tuomiossaan määrännyt A:n päästettäväksi vapaaksi ja puolustajan määräys on tämän vuoksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 4 §:n 3 momentin nojalla rauennut. A ei ole myöskään toimittanut hovioikeudelle oikeusapulain mukaista oikeusapupäätöstä eikä A:n avustajalla ole oikeutta mainitun lain mukaiseen palkkioon päämiehensä avustamisesta hovioikeudessa.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n 1 momentin mukaan, jos syyttäjän syyte hylätään, valtio on vastaajan vaatimuksesta velvollinen korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Säännöksen 2 momentin mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita syytteitä, joista osa hyväksytään ja osa ratkaistaan 1 momentin mukaisesti, oikeudenkäyntikulujen korvausta ei tuomita, ellei ole erityistä syytä sen suorittamiseen osaksi. Mainitun luvun 9 §:n mukaan mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:ssä säädetään riita-asioista, on soveltuvin kohdin voimassa myös rikosasioissa. Viimeksi mainitun säännöksen mukaan, jos alemman tuomioistuimen päätökseen haetaan muutosta, velvollisuus korvata oikeudenkäyntikulut ylemmässä tuomioistuimessa on määrättävä sen mukaisesti, mitä muutoksenhakumenettelyssä on tapahtunut ja onko asianosainen voittanut tai hävinnyt muutoksenhaun.

Syyttäjä on käräjäoikeudessa vaatinut A:lle rangaistusta useista rikoksista ja syyte on hylätty ainoastaan syytekohdan 3 osalta. Muut syytteet on hyväksytty ja A on tuomittu vankeusrangaistukseen. A:lla on käräjäoikeudessa ollut edellä selostetulla tavalla puolustaja, jolle valtion varoista maksettu palkkio on jäänyt valtion vahingoksi. Vaikka oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n mukainen korvaus ei puolustajan määräyksen vuoksi ole tullut kysymykseen, valtio ei olisi ollut mainitun pykälän 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan A:n oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa edes osaksi, ellei siihen olisi ollut erityistä syytä. Hovioikeudessa on syyttäjän valituksen johdosta ollut kysymys ainoastaan kohdan 3 petossyytteestä eli mainitun teon syyksilukemisesta ja tuosta teosta tuomittavasta rangaistuksesta. Hovioikeus on edellä selostetulla tavalla pysyttänyt käräjäoikeuden syytteen hylkäävän tuomion.

Hovioikeus katsoo, että hovioikeudessa ei ole enää esitetty oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla samassa asiassa useita syytteitä, vaan ainoastaan syytekohdan 3 syyte, joka on hylätty ja syytteen hylkääminen on myös hovioikeudessa jäänyt tuota rikosta koskevilta osin jutun lopputulokseksi. Hovioikeuskulujen osalta ei tässä tilanteessa ole perusteltua arvioida valtion oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta myös käräjäoikeudessa käsiteltyjen syytteiden eli koko jutun lopputuloksen kannalta. Kohdan 3 rikokseen syyttömäksi todettu A on voittanut muutoksenhaun kokonaisuudessaan ja vaikka hovioikeuden tuomion lopputuloksella ei olisikaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n 2 momentin säännökset huomioon ottaen vaikutusta valtion velvollisuuteen korvata käräjäoikeuskulut, muutoksenhaun lopputulos määrää osaltaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden hovioikeuskulujen osalta. Tämä olisi ollut hovioikeuden arvion mukaan tilanne myös silloin, jos syyte käräjäoikeudessa olisi hyväksytty ja hylätty vasta hovioikeudessa. Mainitut seikat huomioon ottaen kohdan 3 rikokseen syyttömäksi katsotulla A:lla on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n 1 momentin ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n nojalla oikeus saada valtion varoista korvaus kohtuullisista oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa. Hovioikeus pitää tällaisena kohtuullisena korvauksensa palkkiota kahden tunnin työstä yhteensä 260 euroa, jonka korvauksen yhteismäärään on lisättävä arvonlisävero.

Tuomiolauselma Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Vastaaja
A

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Rangaistusseuraamukset

Rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vähennys 1 kuukausi 27 päivää.
Vapaudenmenetysaika 26.8.2007-22.10.2007
Vapaudenmenetyksen johdosta tehtyä vähennystä ja vapaudenmenetysaikaa on oikaistu.

Valtio velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 317,20 euroa.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet: Hovioikeudenneuvos Antti Kuningas
Hovioikeudenneuvos Matti Rintala
Hovioikeudenneuvos Helena Sunila

Lainvoimaisuustiedot: Lainvoimainen