Finlex - Etusivulle
Hovioikeudet

14.9.2006

Hovioikeudet

Hovioikeuksien ratkaisuja ratkaisulyhennelminä ja vuodesta 2004 lähtien pitkinä ratkaisuteksteinä

Vaasan HO 14.09.2006 1224

Asiasanat
Syyntakeettomuus, Puolustajan palkkio, Takaisinkorvausvelvollisuus
Hovioikeus
Vaasan hovioikeus
Tapausvuosi
2006
Antopäivä
Diaarinumero
R 06/843
Asianumero
VaaHO:2006:14
Ratkaisunumero
1224

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

KAUHAVAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 12.5.2006

VIRALLINEN SYYTTÄJÄ

VASTAAJA(T) A

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

- - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

- - -

Korvausvelvollisuus valtiolle

A:n puolustajalle asianajajalle on maksettu A:n avustamisesta korvausta 1429,38 euroa.

Oikeusavun saamista koskevan taloudellisen selvityksen mukaan A:n perusomavastuun määrä on 55 prosenttia. A velvoitetaan korvaamaan valtiolle tätä vastaava osuus korvauksesta.

- - -

Tuomiolauselma

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Syyntakeettomana virkamiehen vastustaminen 8.11.2005

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

Jätetään rangaistukseen tuomitsematta

- - -

Valtion varoista maksetaan A:n puolustajalle asianajalle oikeudenkäyntiin valmistautumisesta kahdeksan tunnin 15 minuutin työmäärän perusteella 750,75 euroa, esiintymisestä asian suullisessä käsittelyssä 327 euroa ja tunnin matka-ajalta 72 euroa eli yhteensä palkkiona 1149,75 euroa, kulujen korvauksena 21,84 euroa ja arvonlisäverona 257,79 euroa eli kaikki yhteensä 1429,38 euroa.

Valtiolle A:n on korvattava 55 % puolustajan palkkiosta eli 786,15 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ovat ratkaisseet:

Laamanni Antti Kauronen sekä lautamiehet.

VAASAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 14.9.2006

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

- - - Lisäksi A on vaatinut, että hänet vapautetaan kokonaisuudessaan velvollisuudesta korvata valtiolle puolustajan palkkiota tai että joka tapauksessa korvausvelvollisuutta alennetaan 428,81 euroon.

Perusteet

- - -

Puolustajalle maksetun palkkion ja korvauksen valtiolle korvaamisen osalta A on lausunut, että hän on ollut määrättynä vasten tahtoaan hoitoon Seinäjoen Törnävän sairaalan psykiatrisella osastolla. Hoitoon määräämisestä hänelle on aiheutunut jatkuvasti ylimääräisiä puhelin- ja matkakuluja. Ottaen huomioon A:n terveydentila ja hoitoon määräämisen kesto sekä oikeudenkäynnin lopputulos A katsoo olevan kohtuutonta velvoittaa hänet korvaamaan valtiolle osa puolustajalle maksetusta palkkiosta. A ei ole myöskään pyytänyt itselleen puolustajaa, vaan oikeus on määrännyt sen omasta aloitteestaan.

A maksaa hoitomaksua 13,22 euroa vuorokaudessa eli yhteensä 396,60 euroa kuukaudessa. Näitä hoitomaksuja ei ole huomioitu vähennyksenä määriteltäessä hänen kuukausittaisia käyttövarojaan ja omavastuuosuutta. Oikeusavusta annetun asetuksen 12 §:n 2 momentin mukaan käyttövaralaskelmassa voidaan huomioida myös hoitolaitoksessa olevan hakijan hoitomaksut. A:n käyttövaroiksi muodostuu siten enintään 880 euroa, jolloin omavastuun prosenttiosuus on enintään 30 prosenttia. Tällöin A:n olisi korvattava valtiolle enintään 428,81 euroa.

Vastaus

Asiassa ei ole annettu vastausta.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

- - -

A:n korvausvelvollisuus valtiolle

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 11 §:n mukaan jos tuomioistuin toteaa epäillyn syyllistyneen rikokseen, jonka esitutkintaa tai oikeudenkäyntiä varten hänelle on määrätty puolustaja, hänet on velvoitettava korvaamaan valtiolle sen varoista 10 §:n nojalla maksetut korvaukset. Jos epäilty täyttää oikeusapulaissa tarkoitetut oikeusavun saamisen edellytykset, korvaus ei saa olla suurempi kuin oikeusapulain mukainen korvaus olisi. Hallituksen esityksen (HE 1997:132 s. 55-56) mukaan korvausvelvollisuus määrättäisiin, jos puolustajan saanut tuomitaan rangaistukseen. Tämän jälkeen todetaan, että korvausvelvollisuus valtiolle tulee kyseeseen myös niissä tapauksissa, joissa tuomioistuin katsoo vastaajan syyllistyneen rikokseen, mutta jättää hänet (tuolloin voimassa olleen) rikoslain 3 luvun 5 §:n 3 ja 4 momentin nojalla rangaistukseen tuomitsematta. Hallituksen esityksessä tai asiaa koskevassa lakivaliokunnan mietinnössä (LaVM 17/1997) ei oteta kantaa siihen, miten korvausvelvollisuus määräytyy siinä tapauksessa, että vastaaja jätetään (tuolloin voimassa olleen rikoslain 3 luvun 3 §:n nojalla) ymmärrystä vailla olevana rangaistukseen tuomitsematta. Kun hallituksen esityksessä kuitenkin todetaan, että korvausvelvollisuus määrätään sille, joka tuomitaan rangaistukseen ja rangaistukseen tuomitsematta jätettyjen osalta mainitaan vain eräät sellaiset tapaukset, joissa tekijä on ollut syyntakeinen, näyttäisi tämä viittaavan siihen, ettei korvausvelvollisuutta olisi tarkoitettu asetettavaksi sellaiselle vastaajalle, joka jätetään syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 11 §:n sanamuodon mukaan korvausvelvollisuus voidaan määrätä vain sille, jonka todetaan syyllistyneen "rikokseen". Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan hallituksen esityksen (HE 44/2002 s. 9-10) mukaan kyseessä on "rikos" vasta kun kaikki vastuun edellytykset ovat käsillä. Rikos on tunnusmerkistönmukaisesti oikeudenvastainen teko, joka osoittaa tekijässään syyllisyyttä. Syyllisyysvaatimus vuorostaan sisältää tekijän syyntakeisuuden ja arvion tekijän menettelyn moitittavuudesta. Syyntakeettoman teko ei siis rikosopillisesti ole rikos. Tämäkin seikka puoltaa tulkintaa, jonka mukaan vastaajaa, joka jätetään syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta, ei voida velvoittaa korvaamaan valtiolle hänelle määrätylle puolustajalle valtion varoista maksettua palkkiota ja kulukorvausta.

Edellä esitetyillä perusteilla hovioikeus katsoo, ettei oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 11 §:ssä säädettyä korvausvelvollisuutta voida määrätä vastaajalle, jonka on todettu teon tehdessään olleen syyntakeeton. Tämän vuoksi käräjäoikeuden A:lle määräämä korvausvelvollisuus valtiolle puolustajan palkkion ja kulukorvauksen osalta on poistettava. A:n puolustajaksi määrätylle asianajajalle maksettu palkkio ja kulukorvaus jäävät kokonaisuudessaan valtion vahingoksi.

TUOMIOLAUSELMA

Muutos käräjäoikeuden tuomioon:

KORVAUSVELVOLLISUUS

Valtion varoista asianajajalle käräjäoikeudessa maksetut 1429,38 euroa jäävät valtion vahingoksi.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenneuvokset Osmo Hänninen ja Juha Halijoki sekä hovioikeuslain 9 §:n mukainen esittelijä, viskaali Juha Sivula.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen.

+

Sivun alkuun