Rovaniemen HO 26.09.2002 608
- Asiasanat
- Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus lapsen elatusavun muuttamista koskevassa asiassa, Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:n soveltaminen
- Hovioikeus
- Rovaniemen hovioikeus
- Tapausvuosi
- 2002
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S 02/142
- Asianumero
- RHO:2002:18
- Ratkaisunumero
- 608
Esittely 4.6.2002
Diaari numero S 02/142
Esittely 4.6.2002
Taltio numero 608
Antamispäivä 26.9.2002
KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 17.1.2002
Käräjäoikeus korotti A:n alaikäiselle lapselleen B:lle maksettavan elatusavun määrän 109,32 eurosta (650 markasta) 188 euroon kuukaudessa. Oikeudenkäyntikulujen osalta käräjäoikeus totesi, että C, joka huoltajana oli edustanut B:tä jutussa, oli voittanut jutun perusteen sekä määrältään osaksi.
Käräjäoikeus velvoitti A:n korvaamaan C:n oikeudenkäyntikuluista noin kolme neljäsosaa eli 2 900 euroa.
VAATIMUKSET JA ASIAN KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA
A vaati, että B:n kanne hylätään ja hänet vapautetaan maksamasta B:lle elatusapua kuukausittain 109,32 euroa ylittävältä osin. Lisäksi A vaati, että B velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa 6 593,07 eurolla ja hovioikeudessa 1 104 eurolla, molemmat määrät laillisine korkoineen.
B vaati, että A:n valitus hyltään ja A velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikikulunsa hovioikeudessa 612,58 eurolla laillisine korkoineen.
HOVIOIKEUDEN RATKAISU
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut elatusavun muuttamisen osalta todeten lisäksi käräjäoikeuden ottaneen A:n elatuskykyä arvioidessaan riittävästi huomioon hänen elatusvastuunsa lisääntymisen.
Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä. Saman luvun 2 §:n mukaan asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan, jollei ole erityistä syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan osaksi tai kokonaan vastapuolensa oikeudenkäyntikuluja. Viimeksi mainitun pykälän muuttamista koskevan hallituksen esityksen mukaan (HE 107/1998) muutoksella on pyritty poistamaan säännöksen soveltamisalaa koskenut tulkintaongelma. Hallituksen esityksessä todetaan, että uudella ilmaisulla "asia, jossa sovinto ei ole sallittu" on tarkoitettu sellaisia asioita, joissa laillisen oikeusseuraamuksen aikaansaaminen vaatii viranomaisen myötävaikutusta. Tuollaiseksi asiaksi on hallituksen esityksessä katsottu muun muassa lapsen elatusapua koskeva asia.
Hovioikeus totesi, että viranomainen on velvollinen ottamaan elatusavun määrää vahvistaessaan huomioon sen, että lapsella on lapsen elatuksesta annetun lain 1 §:n mukaan oikeus riittävään elatukseen.
Noilla perusteilla hovioikeus katsoi, että tässä asiassa on sovellettava oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:ää.
Edellä mainitun hallituksen esityksen mukaan asianosaisten ollessa eri mieltä jutun lopputuloksesta eli asian ollessa riitainen, voi olla erityisestä syystä perusteltua, että asianosainen velvoitetaan osaksi tai kokonaan korvaamaan toisen oikeudenkäyntikulut. Asian ollessa riitainen B ei ole saanut ratkaistuksi hänelle maksettavaksi vahvistetun elatusavun määrän muuttamista koskevaa asiaa muutoin kuin tuomioistuimen myötävaikutuksella, joten on ollut erityinen syy velvoittaa A korvaamaan osaksi B:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa.
Edellä mainituin perustein ja jutun lopputulos huomioon ottaen on erityinen syy velvoittaa A korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa.
Käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu ja A velvoitettiin korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa yhteensä 612,58 eurolla. Korvaukselle oli maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä lukien.
Vrt. KKO 2003:104 ja KKO:2003:105
Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen