9.2.1996

Syyttäjä vaati osakeyhtiön konkurssipesän uskotulle miehelle rangaistusta siitä, että tämä oli yhtiön konttorikalusteiden huutokaupan yhteydessä törkeästä huolimattomuudesta hukannut yhtiön liiketoiminta-aikaista kirjanpitoaineistoa. Aineistoa oli joutunut irtaimiston mukana ostajille ja jäänyt kateisiin.
Rangaistusvaatimuksen syyttäjä perusti rikoslain 30 luvun 10 §:n 2 kohtaan.

Uskottua miestä ei voitu rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta rikkomatta laintulkinnallisin keinoin pitää lainkohdassa tarkoitettuna kirjanpitovelvollisena, tämän edustajana tai henkilönä, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla uskottu.
Syyte hylättiin lakiin perustumattomana.

Ks. Itä-Suomen hovioikeuden tuomio A:6.2.1996, T:108

Frände, Dan: Den straffrättsliga legalitetsprincipen, 1989, s. 215-235

Ks. Ovaska, Risto K: Konkurssivelallisen liiketoiminnan jatkaminen, 1992, s. 224 ja 225

Ovaska, Risto K: Konkurssikäsikirja, 1983, s. 142

Vrt. Lehtonen, Asko: Kirjanpitovelvollisuus osakeyhtiön konkurssitilan aikana, teoksessa Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 30 vuotta, 1991, s. 255-272

Lehtonen, Asko: Kirjanpitorikoksesta, teoksessa Juhlajulkaisu Juhani Kyläkallio 1930-14/3-1990, 1990, s. 122-123

Havansi, Erkki: Suomen konkurssioikeus, 1992, s. 342, 346-347 ja 389

Laine, Erkki K: Konkurssipesän kirjanpitovelvollisuudesta, Verotus-lehden numero 4/1995

2-osasto

Jäsenet: Erkki Rintala, Johan Eklund/t, Jorma Rudanko Esittelijä: Heikki Sneck

Syyttäjä pyysi valituslupaa KKO:lta.
KKO myönsi valitusluvan 14.1.1997.

Korkeimman oikeuden ratkaisu (LVT:3): KKO kumosi hovioikeuden tuomion ja tuomitsi uskotun miehen rangaistukseen. KKO:n esittelijä olisi pysyttänyt hovioikeuden ratkaisun.
KKO:1998:39 A:31.3.1998 T:1102 D:R-96/484