12.5.2025

Verohallinto oli määrännyt valittajan maksettavaksi alkoholi- ja alkoholijuomaveroja sekä juomapakkausveroja tämän mukanaan Suomeen kuljettamista alkoholijuomista. Asiassa oli hallinto-oikeudessa ratkaistavana, oliko veron määrääminen esillä olleessa tilanteessa tapahtunut oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 43 §:n nojalla arvioimalla ja oliko Verohallinto tällöin voinut saman lain 38 §:n 3 momentin nojalla määrätä valittajalle 25 prosentin suuruiset veronkorotukset.

Hallinto-oikeus katsoi, että lähtökohtaisesti veron määrääminen arvioimalla tulee kyseeseen vasta silloin, kun veron määräämiseksi tarvittavia tietoja ei ole lainkaan saatavissa verovelvolliselta, eikä veron määräämistä voida suoraan perustaa myöskään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 42 §:ssä tarkoitettuun muuhun asiasta saatuun nimenomaiseen selvitykseen. Verojen määrääminen oli käsillä olevassa asiassa perustunut Tullin suorittamaan sisärajatarkastukseen, jossa valittajan ajoneuvoon kohdistuneen tarkastuksen ja valittajan kuulemisen perusteella oli selvitetty valittajan mukanaan kuljettamien alkoholijuomien määrät ja lajit sekä valittajan niille esittämä käyttötarkoitus. Verohallinto oli Tullin selvitykseen ja valittajan kuulemiseen perustuen suorittanut asiassa valmisteverotuslain 72 §:n 2 momentin mukaisen arvioinnin ja oli katsonut laissa esitetyt ohjetasot ylittäneen osuuden valittajan mukanaan tuomista alkoholijuomista tulleen kaupalliseen tarkoitukseen. Verohallinnon valmisteverotuslain nojalla tekemä arviointi oli tällöin kohdistunut yksinomaan valmisteverotuslain mukaiseen tuotteiden käyttötarkoitukseen ja siitä saadun selvityksen riittävyyteen ja uskottavuuteen. Valittajalle maksuun määrätyn veron määrä sen sijaan oli perustunut suoraan tuotteiden määristä ja lajeista Tullin suorittamassa tarkastuksessa saatuun riidattomana pidettävään selvitykseen.

Hallinto-oikeus katsoi, että veron määrääminen ei tällöin ollut tapahtunut oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 43 §:ssä tarkoitetulla tavoin arvioimalla, eikä kyse siis ollut saman lain 38 §:n 3 momentissa tarkoitetusta arvioverotuksesta. Verohallinto ei tällöin myöskään ollut kyseisen lainkohdan nojalla voinut määrätä veronkorotusta 25 prosentin suuruisena. Hallinto-oikeus alensi valittajalle määrätyt veronkorotukset oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 38 §:n 1 momentin mukaiseen 10 prosenttiin.

Äänestys 2 - 1.

Laki oma-aloitteisen verojen verotusmenettelystä 37 § 1 mom, 38 § 1 ja 3 mom, 40, 42 ja 43 §

Valmisteverotuslaki 72 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pirjo Järvenpää (eri mieltä), Jari Nikmo ja Annika Tuominen.

Asian esittelijä Suvi Okkonen.

Ei lainvoimainen