26.5.2017

Asiassa oli muun ohella kysymys siitä, oliko yhtiöllä oikeus vähentää kiinteistön maaperän tutkimista, vaurioituneen rakennuksen purkua ja pilaantuneen maaperän puhdistamista varten hankittuihin palveluihin sisältyneet arvonlisäverot yhtiön ve-rolliseen toimintaan kohdistuvina hankintoina.

Yhtiö oli ollut rekisteröityneenä arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttajana 31.1.2005 - 31.12.2014. Yhtiön mukaan viimeiset verolliset vuokrasopimukset olivat päättyneet 31.12.2014. Yhtiön mukaan kiinteistöllä oli harjoitettu auto- ja kuljetusalaan liittyvää toimintaa, jonka yhteydessä maaperä oli pilaantunut ja kiinteistöllä olevan rakennuksen rakenteet olivat vaurioituneet muun muassa öljyn johdosta.

Yhtiö oli myynyt alueen 2.7.2014 laaditulla luovutuskirjalla Helsingin kaupungille. Kiinteistön myynti oli arvonlisäverotonta. Myyty alue oli kaavoitettu asuinkäyttöön. Yhtiön oma toiminta oli päättynyt sulautumiseen 31.12.2014. Yhtiötä oli jo ennen tätä laskutettu muun muassa rakennuksen runkopurusta, pilaantuneiden maa-ainesten poistamisesta ja purkupaikan siistimisestä.

Hallinto-oikeus totesi, että asiassa ei oltu esitetty selvitystä siitä, oliko rakennuksen tai maaperän pilaantuminen tapahtunut verollisen vuokrauksen aikana eli 31.1.2005 jälkeen vai ennen tätä. Yhtiö ei ollut esittänyt myöskään verollisia vuokrasopimuksia tai muuta selvitystä, jotka olisivat osoittaneet, että maaperän saastumiseen liittyvät tutkimus- ja puhdistuskustannukset tai kiinteistön purkukustannukset olisivat kuuluneet vuokrasopimuksen perusteella yhtiön vastuulle ja siten otettu huomioon verollisen vuokran määrässä, tai että yhtiö olisi vaatinut kyseisiä kustannuksia verollisten tilojen vuokralaisilta.

Helsingin kaupungin kanssa tekemänsä alueen luovuttamista koskevan sopimuksen perusteella yhtiö oli velvollinen purkamaan rakennukset ja poistamaan maaperässä olevan jätteen. Yhtiön oli siten katsottava ottaneen mahdolliset maaperän tutkimista ja puhdistusta sekä rakennuksen purkua koskevat kustannukset huomioon tehdessään kaupungin kanssa sopimuksen määräalojen luovuttamisesta.

Hallinto-oikeus katsoi, että kustannukset eivät siten liittyneet yhtiön harjoittamaan verolliseen vuokraustoimintaan, vaan arvonlisäverolain 27 §:n mukaiseen verottomaan kiinteistön myyntiin. Yhtiöllä ei ollut oikeutta vähentää kuluihin sisältynyttä arvonlisäveroa.

Arvonlisäverolaki 1 § 1 mom 1 kohta, 27 § 1 mom, 28 § (1501/1993) 1 mom, 30 § 1 mom (762/2013) ja 102 § 1 mom 1 kohta (686/2010) ja 2 mom

Unionin tuomioistuin, asiat C-29/08, SKF ja C-32/03, I/S Fini H

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Juha Rautiainen, Tero Leskinen (t) ja Minna Martikainen.

Asian esittelijä Mikko Äijälä.

KHO 4.5.2018 2086/18. Päätöksen lopputulosta ei muuteta.