2.11.2000

Oikeuskysymyksenä asiassa oli, onko henkilöllä oikeus saada
käräjäoikeudelta jäljennös sen hallussa olevasta perukirjasta
sillä perusteella, että perukirja oli tarpeen toisessa käräjäoikeudessa
vireillä olevassa asiassa, jossa henkilö oli
asianosainen.
Oulun käräjäoikeuden hallintopäällikkö on päätöksellään hylännyt
X:n hakemuksen saada valokopio hänen entisen aviopuolisonsa
Y:n isän jälkeen laaditusta perukirjasta. Päätöksessä on
katsottu, että perukirja sisältää viranomaisen toiminnan julkisuudesta
annetun lain 24 §:n 1 momentin 23 kohdan mukaisesti
salassa pidettäviä tietoja Y:n isän ja hänen leskensä kokonaisvarallisuudesta.
Tämän vuoksi X:llä on oikeus saada tieto
perukirjan sisällöstä vain siinä tapauksessa, että hänellä on
perukirjan sisältämiin tietoihin asianosaisen tiedonsaantioikeus.
X on pyytänyt perukirjaa antaakseen lausuman Y:n velkajärjestelyasiassa.
Velkajärjestelyasia ei ole vireillä Oulun
käräjäoikeudessa. X:llä ei näiden seikkojen perusteella ole
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n
mukaista asianosaisen tiedonsaantioikeutta pyytämäänsä asiakirjaan.
X on valituksessaan vaatinut valokopion antamista ja todennut,
että asiakirjapyyntö liittyy toisessa käräjäoikeudessa vireilläolevaan
yksityishenkilön velkajärjestelyasiaan, jossa Y on
hakijana ja X asianosaisena ollen Y:n yhteisvelallinen ja hänen
velkojensa takaaja. Y:n isän perukirja, siinä olevat taloudelliset
tiedot sekä Y:n perintöosuuden taloudelliseen arvoon
vaikuttavat seikat eivät ole salassapidettäviä tietoja,
sikäli kuin kysymyksessä on X:n asianosaisuus Y:n velkajärjestelyssä.
Perukirjaa ei voida pitää siten salassapidettävänä
asiakirjana, ettei siitä hyväksyttävästä syystä ja selvästi
määriteltyä tarvetta varten voitaisi antaa valokopiota tai
jäljennöstä. Päätös asiakirjapyynnön hylkäämisestä on tutkittu
pelkästään muodollisesti eikä ole edes pidetty tarpeellisena
selvittää pyyntää asialliselta sisällöltään. Kohtuuttomana
voidaan pitää erityisesti sitä, että perukirjakopio olisi
ilmeisesti annettu, mikäli Y:n velkajärjestelyhakemus olisi
ollut vireillä Oulun käräjäoikeudessa eikä Imatralla. Asianosaisuuden
käsitteellinen rajoittaminen koskemaan vain yhtä
viranomaista, tässä tapauksessa yhtä käräjäoikeutta, ja vain
siellä vireillä olevia tai olleita asioita, estää kohtuuttomalla
tavalla tavallisia kansalaisia toteuttamasta arkisia
perusoikeuksiaan niissä viranomaisissa, joissa he joutuvat
asioimaan. Lisäksi X on todennut, että asiaa ratkaistaessa on
otettava huomioon myös Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen
6 artiklan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja
13 artiklan oikeutta tehokkaaseen oikeussuojakeinoon koskevat
määräykset. X ei voi puolustaa laillisia oikeuksiaan, mikäli
hän ei julkisuusnäkökohtiin perustuvilla syillä voi saada sellaista
asiakirjaa, joka velkajärjestelylain mukaan pitää olla
asiaa koskevassa oikeudenkäynnissä asianosaisten saatavilla.
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Y:n isä, jonka jälkeen tehtyä perukirjaa asiakirjapyyntö on
koskenut, on kuollut 1.11.1984. Ennen perintö- ja lahjaverolain
51 §:n (12.7.1940/378) kumoamista lailla 29.4.1994/318,
joka tuli voimaan 1.7.1994, perukirja oli, olipa perintöveroa
suoritettava tai ei, kaksin kappalein annettava oikeuteen
kaupungissa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun perintöveroasia
oli perintöverolautakunnassa ratkaistu, ja maalla siinä
yleisessä istunnossa, joka kahden kuukauden kuluttua sen jälkeen
ensiksi pidettiin. Näin ollen oikeuteen annettua perukirjaa
on pidettävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun
lain (julkisuuslain) 1 §:n 1 momentissa ja 5 §:n 2 momentissa
tarkoitettuna viranomaisen asiakirjana, johon sovelletaan
mainitun lain säännöksiä. Perukirja sisältää puheena
olevan lain 24 §:n 1 momentin 23 kohdassa tarkoitettuja tietoja
henkilön kokonaisvarallisuudesta. Tämän vuoksi ja kun
erikseen ei ole toisin säädetty, perukirjaa on pidettävä
näiltä osin mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna salassa
pidettävänä asiakirjana, josta lain 10 §:n mukaan saa antaa
tiedon vain, jos niin erikseen julkisuuslaissa säädetään.
Asiakirjoista ilmeni, että asiakirjapyyntö liittyi Imatran
käräjäoikeudessa vireillä olevaan yksityishenkilön velkajärjestelyasiaan.
Koska kysymyksessä ei näin ollen ollut Oulun
käräjäoikeudessa käsiteltävä tai käsitelty asia eikä X ollut
myöskään Y:n isän kuolinpesän osakas, hänellä ei ollut oikeutta
saada Oulun käräjäoikeudelta tietoa perukirjan sisällöstä
julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa säädetyn asianosaisen
tiedonsaantioikeuden perusteella. Myöskään lain 12 §:n säännös
oikeudesta saada tieto itseä koskevasta asiakirjasta ei
tullut sovellettavaksi, koska kysymyksessä oleva perukirja
ei koskenut säännöksessä tarkoitetulla tavalla X:ää itseään.
Kun oikeuteen annettujen perukirjojen osalta ei ollut laissa
erikseen nimenomaisesti säädetty tiedon antamisesta tai oikeudesta
tiedon saamiseen ja kun asiassa ei ollut tuotu esille,
että tiedon antamiseen perukirjasta olisi annettu julkisuuslain
26 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu suostumus,
perusteita perukirjan sisältämien salassa pidettävien tietojen
antamiseen myöskään mainitun pykälän 1 momentin nojalla
ei ollut.
Siihen nähden, että X:llä asianosaisena oli julkisuuslain 11
§:n 1 momentin mukaan oikeus saada tieto sellaisen salassa pidettävän
asiakirjan sisällöstä, joka voi vaikuttaa hänen asiansa
käsittelyyn, asiaa käsittelevältä viranomaiselta eli
tässä tapauksessa Imatran käräjäoikeudelta, valituksenalaisen
päätöksen ei voitu katsoa olevan valituksessa esitetyillä perusteilla
myöskään valituksessa mainittujen Euroopan neuvoston
ihmisoikeussopimuksen artiklojen määräysten vastainen.
L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1 § 1 mom
L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 5 § 2 mom
L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 10 § L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 11 § 1 mom
L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 12 § L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom 23 k
L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 26 § 1 mom