6.11.1998

Verovirasto oli 8.6.1998 antamassaan ennakkoratkaisussa katsonut,
että X Oy:n ulkomaalaiselle Z:lle Suomessa tapahtuvan
koulutuksen ajalta maksamat päivärahat, asumiskorvaukset ja
matkakorvaukset eivät ole Suomessa veronalaista tuloa. Tämän
vuoksi verovirasto on määrännyt, että mainituista suorituksista
ei ollut toimitettava ennakonpidätystä.
Z oli verotoimistoon 18.8.1998 saapuneessa hakemuksessaan
vaatinut hänelle verovuodelle 1998 määrätyn 19.660 markan
suuruisen verojen ja maksujen ennakon poistamista. Verotoimisto
on 20.8.1998 tekemällään päätöksellä poistanut ennakon.
Veroasiamies on valituskirjelmässä esittämillään perusteilla
katsonut, että veroviraston päätös on Z:lle maksettavien korvausten
osalta virheellinen. Tämän vuoksi veroasiamies on
vaatinut, että verotoimiston ennakon poistamista koskeva päätös
kumotaan ja Z:n X Oy:ltä saamista korvauksista määrätään
toimitettavaksi ennakonpidätys.
Lääninoikeuden ratkaisu:
Koska veroviraston 8.6.1998 antama ennakkoratkaisu oli lainvoimainen,
lääninoikeus ei tutkinut veroasiamiehen vaatimusta
ennakkoratkaisun kumoamista ja ennakonpidätyksen toimittamista
koskevalta osalta.
Ennakkoperintälain 2 §:n 1 momentin säännökset huomioon ottaen
ennakkoperintä toimitetaan ennakonpidätyksenä tai ennakonkantona.
Koska Z:n X Oy:ltä saamien korvausten ennakkoperintää koskeva
kysymys oli tullut edellä mainituin tavoin veroviraston ennakkoratkaisulla
asianosaisia sitovalla tavalla lainvoimaisesti
ratkaistuksi, verotoimiston ennakon poistamista koskevan
päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen veroasiamiehen valituksen
johdosta ei ollut syytä. Tämän vuoksi lääninoikeus
hylkäsi valituksen tältä osin.
Ennakkoperintälaki 1 §
Ennakkoperintälaki 2 § 1 momentti
Ennakkoperintälaki 50 § 3 momentti