13.7.1998

Aviopuolisot esittivät laatimansa elatusapusopimuksen avioliittolain 50 §:n nojalla sosiaalilautakunnan vahvistettavaksi. Sopimuksen mukaan aviomiehen maksuvelvollisuus alkoi siitä, kun hän joutui pysyvään laitoshoitoon. Lautakunta ei vahvistanut sopimusta, koska kyse ei ollut avioliittolain 47 §:ssä tarkoitetusta elatusvelvollisuuden laiminlyönnistä tai erillään asumisesta. Sosiaalilautakunta liitti päätökseensä valitusosoituksen, jonka mukaan päätökseen sai hakea muutosta lääninoikeudelta.

Lääninoikeus ei tutkinut puolisoiden valitusta, vaan siirsi asian virheellisen valitusosoituksen vuoksi sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi kuntalain mukaisena oikaisuvaatimuksena. Perustelussaan lääninoikeus totesi, että kunnallisen viranomaisen päätökseen haetaan muutosta soveltaen oikaisuvaatimusta ja kunnallisvalitusta koskevia säännöksiä, jollei lailla ollut erikseen toisin säädetty. Muutoksenhausta sosiaalilautakunnan elatusapusopimuksen vahvistamista koskevassa asiassa tekemään päätökseen ei ollut erikseen säädetty. Sosiaalilautakunnan kunnallisena viranomaisena tekemään päätökseen oli siten haettava muutosta kuntalain osoittamassa järjestyksessä kunnallisvalitukselle säädetyin perustein. Ennen lääninoikeudelle tehtävää valitusta oli sosiaalilautakunnalta vaadittava oikaisua. Asian ratkaiseminen ensiasteessa ei kuulunut lääninoikeuden toimivaltaan.

AvioliittoL 46 §
AvioliittoL 47 §
AvioliittoL 48 §
AvioliittoL 50 §
OK 10 luku 10 § 3 mom
KuntaL 88 §
KuntaL 89 §