Finlex - Etusivulle
Hallinto-oikeudet

23.4.1996

Hallinto-oikeudet

Hallinto-oikeuksien (ja aiempien lääninoikeuksien) ratkaisuja v. 1981 alkaen.

Pohjois-Karjalan LO 23.4.1996 211

Asiasanat
Toimeentulotuki, Opiskelija, Opintolaina, Maksuhäiriö, S:1.07.03.02.03
Hallinto-oikeus
Pohjois-Karjalan lääninoikeus
Tapausvuosi
1996
Antopäivä
Diaarinumero
87/4010/96
Taltio
211

Opintojensa alkuvaiheessa olevan opiskelijan toimeentulotukilaskelmassa
hänen tulokseen oli luettu laskennallinen opintolainan
osuus, vaikka hänelle ei ollut myönnetty opintolainaa
maksuhäiriön vuoksi. Lautakunta oli katsonut, ettei toimeentulotuella
voitu rahoittaa pitkäaikaista opiskelua. Toimeentulotukea
ei ollut tarkoitettu peittämään opiskelusta aiheutuvia
kustannuksia vaan peruselämiseen. Mikäli puuttuva opinlainan
osuus rahoitettaisiin toimeentulotuella, kannattaisi
kaikkien opiskelijoiden saada luottotietoihin merkintä maksuhäiriöstä,
jolloin ei tarvitsisi ottaa pankkilainaa opintojen
rahoittamiseksi.
Lääninoikeus kumosi lautakunnan päätöksen ja palautti asian
lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.
Toimeentulotuella toteutetaan hallitusmuodon 15 a §:n 1 momentissa
säädettyä jokaisen oikeutta välttämättömään toimeentuloon
silloin, kun henkilö ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen
elämän edellyttämää turvaa. Sosiaalihuoltolain
30 §:n mukaan toimeentulotukea on oikeutettu saamaan henkilö,
joka on tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista toimeentuloa
ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloistaan
tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön
huolenpidolla tahi muulla tavalla.
Yllämainittujen säännösten perusteella toimeentulotukea voidaan
pitää viimesijaisena toimeentulon muotona etenkin siinä
mielessä, että henkilön edellytetään ensi sijassa hankkivan
toimeentulonsa omalla toiminnallaan ja käyttävän toimeentuloonsa
muita kuin yhteiskunnan varoja.
Sosiaalihuoltolakia koskevan hallituksen esityksen (HE:102/
1981) perusteluissa on katsottu, ettei toimeentulotuki voisi
olla esimerkiksi opintojen jatkuva rahoitusmuoto, vaan se
on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi.
Opiskelijan ensisijaisena toimeentulon muotona onkin yleensä
käytettävissä opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan
valtiontakauksesta koostuva opintotuki. Jos nuo edut on
myönnetty, mutta opiskelija ei saa silti opintolainaa, hän
ei kuitenkaan saa opintotukena käyttöönsä toimeentulotukea
vastaavia tuloja. Sosiaalihuoltolain säätämisen jälkeen työmarkkinoiden
kannalta sopivaa koulutusta omaamattomien henkilöiden
mahdollisuudet saada tuloja omalla toiminnallaan ovat
myös olennaisesti huonontuneet. Tämä koskee myös opiskelijoiden
mahdollisuuksia saada sivutuloja. Toisaalta ammattiin
tähtäävä koulutus parantaa opiskelijan mahdollisuuksia
myöhemmin huolehtia omasta toimeentulostaan.
Hakija oli aloittanutm opinnot terveydenhuolto-oppilaitoksessa
syksyllä 1995. Hän oli toiminut aiemmin yrittäjänä
ja hänellä oli tuosta toiminnasta velkoja noin 300 000
markkaa. Hänelle on myönnetty opintotukeen kuuluvat edut,
mutta luottotietojensa vuoksi hän ei voi saada opintolainaa.

Sivun alkuun