Vesiylioikeus 7.12.1989 219/1989
- Asiasanat
- Korvausvelvollisuus, Oikeus korvaukseen, Etuoikeusjärjestys, Korvausperusteet, Vesialueen tuoton vähentyminen, Ammattikalastuksen vaikeuttaminen, Rannan käytön vaikeutuminen, S:1.06.04.10.03.03 S:1.06.04.10.04.01
- Hallinto-oikeus
- Vesiylioikeus
- Tapausvuosi
- 1989
- Antopäivä
- Diaarinumero
- VY87/93
- Taltio
- 219/1989
VEO oli 16.6.1977 myöntänyt yhtiölle luvan johtaa yhtiön tuotantolaitosten
jätevedet vesistöön. Aikaisempaa jäteveden johtamislupaa
ei ollut. Vahinkojen osalta oli toimitettu täydentävä
katselmustoimitus ja VEO oli antanut vahinkojen korvaamista
koskevan valituksenalaisen päätöksen 6.2.1987.
Vesialueen omistajille kalastuksen tuoton vähentymisestä maksettava
korvaus oli VEO:n päätöksessä määrätty laskemalla
haitta-asteen mukainen osuus kalastetun saaliin nettoarvosta.
Ammattimaisesti kalastaneille henkilöille jätevedestä johtuvasta
haitasta määrätty korvaus oli laskettu entisellä työmäärällä
saadun saaliin arvon vähentymisen mukaan. Yhtiö vaati
ammattikalastajille maksettujen korvausten vähentämistä vesialuekorvauksista
laskentatavasta johtuen päällekäisinä. VYO
lausui, että vesialueen omistajille maksettaviksi määrätyt
korvaukset perustuivat vesialueen tuoton vähentymiseen ja ammattimaisesti
kalastaville henkilöille maksettaviksi määrätyt
korvaukset kalastusammatin harjoittamisen vaikeutumiseen. Korvaukset
eivät olleet päällekkäisiä eikä yhtiön vaatimaa vähennystä
ollut osaksikaan tehtävä.
VEO oli velvoittanut A:n maksamaan lupa-ajalta korvauksia kalastuksen
vaikeutumisesta myös niille ammattikalastajille,
jotka olivat aloittaneet kalastuksen ennen lupapäätöstä sellaisena
aikana, jolloin veden laatu oli ollut huonompi kuin
mihin se lupakautena lupamääräysten johdosta parani, sekä rakennettujen
rantakiinteistöjen käytön vaikeutumisesta myös mainittuna
likaisemman veden aikana rakennetuille rantakiinteistöille.
Yhtiö vaati näiden korvausten poistamista. VYO lausui,
ettei vesistö ollut ollut aikaisemminkaan pysyvästi kalastukseen
tai rannan virkistyskäyttöön kelpaamaton. Kun yhtiölle
myönnetyn luvan mukainen jäteveden johtaminen esti vesistöä
puhdistamasta ja palaamasta lähemmäksi luonnonmukaista tilaa,
jossa vesistön tarjoamat edut olisivat olleet täysimääräisinä
kalastajien ja ranta-alueiden haltijoiden käytettävissä, luvan
mukainen jäteveden johtaminen vaikeutti ammattimaista kalastusta
myös mainittujen kalastajien kohdalla ja aiheutti edunmenetystä
myös mainituille rantakiinteistöille. Tästä vaikeutumisesta
ja edunmenetyksestä oli luvan myöntämisen yhteydessä
määrättävä maksettavaksi korvaus. VEO:n päätöstä ei tältä osin
muutettu.
VesiL 11 luku 3 § 2 kohta
VesiL 11 luku 3 § 7 kohta
KKO:n päätös T:2063, A:27.7.1990: Ei valituslupaa (yhtiölle)