26.10.1988

Onko kaupunginjohtajan ennakonpidätyksenalaista asunnon luontoisetuarvoa määriteltäessä otettava huomioon myös hänen virkatalonsa asuinkerroksessa edustuskäyttöön määrätyt tilat.

Kaupunginhallitus oli julistaessaan kaupunginjohtajan viran haettavaksi ilmoittanut, että tämän virka-asunnon suuruus oli 5 huonetta ja keittiö, yhteensä 128 neliömetriä. Aikaisemman kaupunginjohtajan aikana oli koko virkatalon asuntoala ollut hänen käytössään. Kaupunki oli johtajan vaihtuessa kalustanut osan asunnosta edustustiloiksi ja huolehti näiden tilojen siivouksesta. Edustustiloja ei ollut erotettu muusta asunnosta millään erityisjärjestelyillä. Verojohtaja oli antanut 7.1.1977 vuosille 1977 ja 1978 ennakonperintää koskevan päätöksen, jossa asunnon luontoisetuarvo oli määrätty laskettavaksi 128 neliömetrin pinta-alan mukaan.

Lääninverovirasto oli ennakontarkastajien tarkastuskertomuksen perusteella katsonut, että koko virkatalon pinta-ala oli ollut kaupunginjohtajan käytössä. Koska myös edustuskäyttöä oli, jätettiin asuntoedun arvoa määrättäessä puolet 130 neliömetrin ylittävältä osalta asuntoneliöistä ottamatta huomioon. Kun verolautakunnan oli kuitenkin katsottu tältä osin aikanaan tutkineen asian, määrättiin em. asuntoedun osalta työnantajan maksettavaksi toimittamatta jääneille ennakonpidätyksille laskettu veronlisäys sekä työnantajan sosiaaliturvamaksu veronlisäyksineen.

Lääninoikeus kumosi maksuunpanon. Kaupunginjohtaja oli käyttänyt asuntonaan vain 128 neliömetrin suuruista huoneistoalaa. Muu ala oli kaupunginhallituksen päätöksellä määrätty kaupungin edustustiloiksi eikä sitä voitu ottaa huomioon asuntoedun arvoa määriteltäessä.

Äänestys 2-1.

EnnakkoperintäL 24 §
EnnakkoperintäL 25 §
EnnakkoperintäL 25 b §
L työnantajan sosiaaliturvamaksusta 1 §
L työnantajan sosiaaliturvamaksusta 2 §
L työnantajan sosiaaliturvamaksusta 10 §