1228/2021

Lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020) tarkoitetussa tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetty lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrottuna luvulla 1,17.

Jos lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on lukiolain 4 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää lukiolaissa tai tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 40 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetystä lukiokoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijamäärä lasketaan erikseen. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärään lasketaan lukion koko oppimäärää opiskelevat opiskelijat. Opiskelijamäärään lasketaan myös ne opiskelijat, jotka suorittavat oppivelvollisuuttaan oppivelvollisuuslain (1214/2020) 8 §:ssä tarkoitetun suunnitelman perusteella. Maksullisena palvelutoimintana järjestettävään koulutukseen osallistuvia opiskelijoita ei oteta lukuun tässä pykälässä tarkoitettuja opiskelijamääriä laskettaessa.

Jos opiskelija opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 48 §:n 4 momentin perusteella luetaan lukiokoulutuksen rahoituksen perusteeksi tai lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen rahoituksen perusteeksi tammikuun 20 päivänä, opiskelijan opiskeluoikeuden perusteella määräytyviä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 b §:ssä tarkoitettuja opiskelijavuosia ei voida lukea rahoituksen perusteeksi kyseisenä vuonna tammikuun 1 päivän ja heinäkuun viimeisen päivän välisenä aikana. Jos opiskelija luetaan lukiokoulutuksen rahoituksen perusteeksi taikka perusopetuksen tai lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen rahoituksen perusteeksi syyskuun 20 päivänä, opiskelijavuosia ei voida lukea rahoituksen perusteeksi kyseisenä vuonna elokuun 1 päivän ja joulukuun viimeisen päivän välisenä aikana. Opiskelijavuodet voidaan kuitenkin lukea rahoituksen perusteeksi sen ajankohdan jälkeen, kun opiskelija on päättänyt lukiokoulutuksen tai tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen.

Jos opiskelijan opiskeluoikeuden perusteella määräytyvät opiskelijavuodet opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 48 §:n 4 momentin perusteella luetaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen perusteeksi 20 päivänä tammikuuta tai 20 päivänä syyskuuta, opiskelijaa ei voida samana ajankohtana lukea lukiokoulutuksen rahoituksen perusteeksi taikka perusopetuksen tai lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen rahoituksen perusteeksi.

Lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen taikka perusopetuksen tai lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen alkaessa uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan perusteella sovelletaan koulutuksen aloittamisajankohtaa seuraavan laskentapäivän mukaista opiskelijamäärää sen kuukauden alusta, josta lukien koulutus on alkanut. Koulutuksen päättyessä uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan vuoksi sovelletaan koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän laskentapäivän mukaista opiskelijamäärää koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän kuukauden loppuun. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan myös tapauksiin, joissa koulutuksen järjestäjän koulutustehtävä muuttuu olennaisesti.

Rahoituksen määräämiseksi tarvittavat opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:ssä tarkoitetun opetuksen oppilas- ja suoritemäärätiedot, lukiokoulutuksen opiskelijamäärää ja opintoja koskevat tiedot sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosien määrää ja tutkintoja ja tutkinnon osia koskevat tiedot otetaan huomioon valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa (884/2017) tarkoitettuun opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettujen tietojen mukaisesti. Opetuksen tai toiminnan järjestäjän tulee kuitenkin ilmoittaa perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitetun perusopetukseen valmistavan opetuksen ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoituksen määräämiseksi tarkoitetut suoritemäärätiedot opetus- ja kulttuuriministeriölle Opetushallituksen tiedonkeruun tai muun tiedonkeruun kautta ministeriön päättämällä tavalla.

Edellä 3 momentissa tarkoitetut lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tiedot otetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n 2 momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja määrättäessä ja 50 §:n 1 momentissa tarkoitettua rahoitusta myönnettäessä huomioon sen mukaisesti, kuin ne on tallennettu valtakunnalliseen tietovarantoon varainhoitovuotta edeltävänä vuonna 30 päivänä syyskuuta tai opetus- ja kulttuuriministeriön päättämänä myöhempänä ajankohtana. Tarkistettaessa lukiokoulutuksen rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 50 §:n 2 momentin perusteella, tiedot otetaan kuitenkin huomioon sen mukaisesti, kuin ne on tallennettu varainhoitovuonna 30 päivänä syyskuuta tai opetus- ja kulttuuriministeriön päättämänä myöhempänä ajankohtana. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 i §:n 1 momentissa tarkoitetut arvonlisäverokorvauksen myöntämisessä tarvittavat tiedot tulee toimittaa vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta tai opetus- ja kulttuuriministeriön päättämänä myöhempänä ajankohtana.

Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan myös opetuksen ja koulutuksen järjestäjän järjestämään tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen.