1766/2009

Lukion yksikköhinta lasketaan kunnalle ja kuntayhtymälle siten, että asianomaisen kunnan ja kuntayhtymän lukioiden opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella 2 ja 3 momentin mukaan laskettu tunnusluku kerrotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetyllä lukion keskimääräisellä yksikköhinnalla, ja näin laskettu euromäärä jaetaan luvulla 100. Tunnuslukua laskettaessa ei oteta huomioon opintonsa 18 vuotta täytettyään aloittaneita opiskelijoita eikä lukiolain (629/1998) 20 §:n 3 momentissa tarkoitettuja yhtä tai useampaa lukion oppiainetta suorittamaan otettuja opiskelijoita.

Kunnan ja kuntayhtymän tunnusluku on 100. Kunnassa ja kuntayhtymässä, jossa lukiossa opiskelevien määrä on alle 200, tunnuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 200, ja lisäksi luvulla 2,1 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 60. Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Kunnassa ja kuntayhtymässä, joka järjestää lukiokoulutusta sekä suomen että ruotsin kielellä, tunnusluku lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä koulutusta varten. Tunnusluku on kieliryhmittäin laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo.

Vaikka lukiokoulutus, joka kuuluu 2 momentissa tarkoitetun korotetun tunnusluvun piiriin, siirtyy kuntien yhdistymisellä syntyvälle kunnalle taikka koulutuksen järjestämisluvan muutoksella osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta, tunnusluku lasketaan erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle. Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku saadaan laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Tunnuslukua korotetaan tässä momentissa tarkoitetulla tavalla vain, jos lukiokoulutus yhdistyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 ja tässä momentissa tarkoitettu lukio sekä sen tunnusluvun korottamisen edellytykset säilyvät.

Lukion yksikköhintaa määrättäessä tunnusluku lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän opiskelijamäärätietojen mukaan.

Opetusministeriön asetuksella säädetään lukiolain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen yksikköhinnaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetty lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta taikka mainittu yksikköhinta korotettuna tai alennettuna enintään 20 prosentilla.

Jos lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on lukiolain 4 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää lukiokoulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetystä ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:ssä tarkoitetut ammatillisen peruskoulutuksen koulutusalakohtaiset yksikköhinnat ovat korkeammat kuin yksikköhinnat muussa saman koulutusalan koulutuksessa seuraavasti:

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädettyä ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa kerrottuna luvulla 0,70.

Maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädettyä ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa kerrottuna luvulla 0,84.

Kaikkien koulutusalojen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen ja maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yksikköhintaa korotetaan erityisopetuksessa 47 prosenttia.

Vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädettyä ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa kerrottuna luvulla 1,18.

Ammatillisen koulutuksen yksikköhinta määrätään varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien mukaan.

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoitukseen sovelletaan erityisopetuksessa oppisopimuskoulutuksen yksikköhintaa korotettuna 50 prosentilla.

Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella käyttäen koulutuksen järjestäjille laskettua tulosindeksiä. Tulosindeksin pistemäärä lasketaan yhdistämällä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n 2 momentissa säädetyistä tuloksellisuutta kuvaavista tekijöistä muodostettujen tulosmittareiden yhteismitallisiksi standardoidut arvot.

Opiskelijoiden työllistymistä, jatko-opintoihin sijoittumista, opintojen läpäisyä ja keskeyttämistä mitataan vaikuttavuusmittarilla. Tulosindeksiä laskettaessa vaikuttavuusmittarin painoarvo on 90 prosenttia, opettajien kelpoisuusmittarin painoarvo on 7 prosenttia ja henkilöstön kehittämismittarin painoarvo 3 prosenttia.

Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä määräämällä se tulosindeksin arvo (pistemäärä), josta lähtien yksikköhintaa porrastetaan. Koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa porrastetaan euromäärällä, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjän tulosindeksin edellä mainitun arvon ylittävä pistemäärä kerrotaan koulutuksen järjestäjän opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tulolla sekä jäljempänä tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetulla tulosindeksin yhden pisteen euromääräisellä arvolla, jaettuna koulutuksen järjestäjän kokonaisopiskelijamäärällä. Kun tuloksellisuuden perusteella tehtävä porrastus ylittää 10 prosenttia laskettuna koulutuksen järjestäjälle määrätystä edellä mainitun lain 25 §:n 4 momentissa tarkoitetusta yksikköhinnasta, ylittävästä osuudesta otetaan huomioon 33 prosenttia.

Tulosindeksin pisteen euromääräinen arvo saadaan jakamalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetut koulutusaloittain lasketut kustannukset tulosindeksin laskennassa olevien ammatillisen koulutuksen järjestäjien koulutusaloittain painotettujen yksikköhintojen ja koulutusalojen opiskelijamäärien sekä tulosindeksin alarajan ylittävien pistemäärien tulojen yhteenlasketulla arvolla.

Vaikuttavuusmittarin koulutuksen järjestäjäkohtaiset arvot lasketaan käyttäen viimeisiä Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia tilastoaineistoja ja Opetushallituksen yhteishakuaineistoja.

Vaikuttavuusmittarin laskennassa perusjoukon pohja-aineiston muodostavat koulutuksen järjestäjän ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat tulosrahoituksen määräämisvuotta edeltäneenä viidentenä vuotena. Mittarin arvot perustuvat näiden opiskelijoiden tilanteeseen kolmen ja puolen vuoden pituisen seurantajakson aikana. Vaikuttavuusmittarin laskennassa perusjoukkoon eivät kuulu ne, joilla ei ole perusjoukon pohja-aineistossa henkilötunnusta seurantajakson alussa tai joilla ei työssäkäyntitilastoaineistossa ole kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa seurantajakson lopussa tai jotka edellä mainitun tilastoaineiston mukaan ovat suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua seurantajakson lopussa.

Vaikuttavuusmittarin laskennassa opiskelijat ryhmitellään seurantajakson lopussa viiteen ryhmään seuraavasti:

Vaikuttavuusmittarin laskennassa koulutuksen järjestäjälle lasketaan kullekin edellä 3 momentin mukaiselle ryhmälle regressiomallilla parametriarvo, joka ilmaisee koulutuksen järjestäjän itsenäisen vaikutuksen opiskelijoiden sijoittumiseen kyseiseen ryhmään. Parametriarvoja laskettaessa vakioidaan koulutuksen järjestäjän omasta toiminnasta riippumattomien olosuhdetekijöiden vaikutukset. Olosuhdetekijöinä otetaan huomioon opiskelijan taustatekijät, koulutukseen liittyvät ominaisuudet sekä aluetekijät. Opiskelijoiden taustatekijöinä otetaan huomioon opiskelijan ikä, äidinkieli, sukupuoli, perhetyyppi, perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvo sekä opetuksen antaminen erityisopetuksena. Koulutukseen liittyvinä ominaisuuksina otetaan huomioon opintojen aloittamislukukausi, koulutusala, ennen tarkastelujaksoa suoritetut tutkinnot, tarkastelujaksolla suoritetut lukio-opinnot, opiskelu näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa sekä opiskelu oppisopimuskoulutuksessa. Aluetekijänä otetaan huomioon opiskelijan seutukunta.

Vaikuttavuusmittarin koulutuksen järjestäjäkohtainen arvo lasketaan edellä 4 momentissa tarkoitetuista parametriarvoista kertomalla kukin parametriarvo edellä 3 momentissa tarkoitetulle ryhmälle määrätyllä painoarvolla. Painoarvot ovat ensimmäisessä ryhmässä 10, toisessa ryhmässä 6, kolmannessa ryhmässä 3, neljännessä ryhmässä 1 ja viidennessä ryhmässä 0. Painoarvoilla kerrottujen parametriarvojen summa on vaikuttavuusmittarin arvo.

Henkilöstömittarien koulutuksen järjestäjäkohtaiset arvot lasketaan käyttäen Opetushallituksen käytössä olevia viimeisiä tilastoaineistoja.

Opettajien kelpoisuusmittarin laskennassa perusjoukon muodostavat ne päätoimiset opettajat, jotka päätehtävänään opettavat ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opettajien kelpoisuusmittarin arvo on muodollisesti kelpoisten opettajien prosenttiosuus näistä opettajista.

Henkilöstön kehittämismittarin laskennassa kustannuksiin luetaan vuoden aikana ammatillisesta peruskoulutuksesta vastaavan henkilöstön kehittämisestä aiheutuneet menot. Henkilöstön kehittämismittarin arvo on henkilöstön kehittämismenojen prosenttiosuus kaikista henkilöstömenoista.

Tulosindeksi lasketaan ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille lukuun ottamatta niitä järjestäjiä, joista tulosindeksin laskennan edellyttämää tietoa ei ole saatavissa tai joiden opiskelijamäärä on niin vähäinen, että tulosindeksiä ei voida tilastollisesti luotettavalla tavalla laskea. Tulosindeksiä ei myöskään lasketa koulutuksen järjestäjälle siltä osin kun sille on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:n nojalla määrätty erityinen koulutustehtävä järjestää erityisopetusta.

Sen estämättä, mitä 4—8 §:ssä säädetään yksikköhinnan porrastamisesta, koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan koulutuksessa, joka perustuu koulutuksen järjestäjälle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 20 §:n 2 momentissa määrättyyn erityiseen koulutustehtävään erityisopetuksessa, siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään.

Laskettaessa 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen yksikköhintaa korotetaan ammatillisen koulutuksen koulutusaloittain opiskelijaa kohden laskettuja yksikköhintoja kaikkien koulutustehtävässä määrättyjen opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun mainitut koulutusalakohtaiset yksikköhinnat kerrotaan luvulla 1,31. Koulutuksen järjestäjän opiskelijakohtaiseksi yksikköhinnaksi määrätään eri koulutusaloilla opiskelevien opiskelijoiden määrien ja mainitulla tavalla koulutusaloittain laskettujen euromäärien perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Tätä yksikköhintaa sovelletaan myös vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitukseen sekä maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen rahoitukseen.

Koulutuksen järjestäjälle 2 momentin mukaan laskettua yksikköhintaa korotetaan vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetty ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 1,12. Jos koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, yksikköhintaa korotetaan tällaisen opiskelijan osalta lisäksi euromäärällä, joka saadaan, kun mainittu keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 3,26.

Koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 15 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetystä ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta, jollei 2 tai 3 momentissa toisin säädetä.

Jos koulutuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentin nojalla määrätty huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä ja muista mainitussa säännöksessä tarkoitetuista palveluista, koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan kaikkien koulutustehtävässä määrättyjen majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 63 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Jos koulutuksen järjestäjän tehtäväksi on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää koulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 1 momentissa tarkoitetut ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat opiskelijatyövuotta kohden lasketaan siten, että lain 23 §:n nojalla säädetty ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan koulutusaloittain muodostettujen hintaryhmien mukaan määräytyvällä luvulla seuraavasti: 

Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintaa korotetaan niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluita opiskelijan vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Korotus on 50 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetystä ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän yksikköhinnat opiskelijatyövuotta kohden lasketaan erikseen omaehtoiseen ja henkilöstökoulutukseen. Yksikköhinnat saadaan, kun hintaryhmittäisten opiskelijatyövuosien ja hintaryhmittäin porrastettujen yksikköhintojen tulojen summa jaetaan myönnettävien opiskelijatyövuosien kokonaismäärällä ottaen lisäksi huomioon opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 3 momentissa tarkoitettu tuloksellisuuden perusteella tehtävä porrastuksen määrä sekä 2 momentissa tarkoitetut porrastukset.

Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuden perustetta porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella käyttäen kahden rahoituksen määräämistä edeltävän vuoden aikana suoritettujen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrien keskiarvoa ja samana ajankohtana toteutuneiden opiskelijatyövuosien keskiarvoja. Porrastus myönnetään niille ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjille, joiden järjestämän valmistavan koulutuksen perusteella tutkinnot on suoritettu.

Tuloksellisuusrahoituksena jaettavan valtionosuuden perusteen määrän laskennassa tarvittavat valtakunnalliset koulutusala- ja hintaryhmäkohtaiset tuloskertoimet saadaan kertomalla 11 §:ssä tarkoitetuissa hintaryhmissä toteutuneiden opiskelijatyövuosien ja suoritettujen tutkintojen kokonaismäärien suhde 11 §:n mukaisten hintaryhmien porrastuskertoimella.

Koulutuksen järjestäjän osuus tuloksellisuuden perusteella jaettavan valtionosuuden perusteen kokonaismäärästä saadaan, kun järjestäjän 1 momentissa tarkoitettujen tutkintojen hintaryhmittäiset määrät kerrotaan 2 momentissa tarkoitetuilla valtakunnallisilla koulutusala- ja hintaryhmäkohtaisilla tuloskertoimilla ja tulojen summa jaetaan koko maan vastaavalla koulutusala- ja hintaryhmäkohtaisilla tuloskertoimilla painotetuilla tutkintojen kokonaismäärällä. Koulutuksen järjestäjän osuus lasketaan erikseen omaehtoista ja henkilöstökoulutusta varten.

Jos koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella porrastettu valtionosuuden peruste ylittää viisi prosenttia sille porrastamattomana lasketun valtionosuuden perusteen määrän, otetaan porrastusta määrättäessä ylittävästä osuudesta huomioon yksi kolmasosa.

Koulutuksen järjestäjän tuloksellisuusrahoituksen peruste saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 3 momentissa tarkoitettu tuloksellisuusrahoituksena jaettava euromäärä suhteutettuna kahden rahoituksen määräämistä edeltäneen vuoden aikana toteutuneiden opiskelijamäärien keskiarvoon jaetaan vastaavana ajankohtana suoritettujen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrien keskiarvolla ja kerrotaan koulutuksen järjestäjän vastaavalla tavalla lasketulla tutkintojen määrällä. Tutkinto kirjataan sille ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjälle, jonka järjestämän valmistavan koulutuksen perusteella tutkinto on suoritettu.

Tuloksellisuuden perusteella määräytyvän ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuden perusteen määrää tasoitetaan siten kuin 12 §:n 4 momentissa säädetään.

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintoja porrastetaan tuloksellisuuden perusteella erikseen tutkintotavoitteisessa ja muussa koulutuksessa. Yksikköhinnat saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 2 momentissa tarkoitettua oppisopimuskoulutuksen yksikköhintaa alennetaan mainitun 27 §:n 3 momentin mukaisella tuloksellisuuden perusteella jaettavan rahoituksen osuudella. Näin saatua yksikköhintaa korotetaan euromäärällä, joka saadaan kertomalla yksikköhinta 4 momentin mukaisesti määräytyvällä koulutuksen järjestäjäkohtaisen tulosrahoituksen porrastuskertoimella.

Koulutuksen järjestäjän yksikköhinnan porrastuskerroin saadaan, kun 1 ja 2 momenttien mukaisesti määräytyvä koulutuksen järjestäjän tulosrahoituksen peruste jaetaan summalla, joka saadaan laskemalla yhteen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärän ja tutkintotavoitteisen koulutuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 2 momentin mukaisesti määrätyn yksikköhinnan tulo ja muun lisäkoulutuksen opiskelijamäärän ja muun lisäkoulutuksen vastaavasti määrätyn yksikköhinnan tulo.

Erityisopetuksena järjestettävän lisäkoulutuksen rahoitukseen sovelletaan 3 momentin mukaista yksikköhintaa korotettuna 50 prosentilla.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 3 momentissa tarkoitetut ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhinnat opetustuntia kohden lasketaan siten, että teollisuuden ja viestinnän oppilaitoksille alle neljä kuukautta kestävään koulutukseen määrätty yksikköhinta kerrotaan oppilaitosryhmittäin määräytyvällä luvulla seuraavasti:

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 §:ssä tarkoitettu ammattikorkeakoulun yksikköhinta on 2 ja 3 momentin mukaisten osuuksien summa jaettuna 22 §:n mukaisella ammattikorkeakoulun opiskelijamäärällä varainhoitovuonna.

Opiskelijamäärän mukaan määräytyvät ammattikorkeakoulujen osuudet ovat yhteenlaskettuina 70 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 §:ssä tarkoitetuista valtakunnallisista kokonaiskustannuksista. Kunkin ammattikorkeakoulun opiskelijamäärän mukaan määräytyvä osuus lasketaan koulutusalakohtaisesti ja erikseen ammatillista opettajankoulutusta varten mainitun lain 26 §:n 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten perusteella siinä tarkoitettuna vuonna jakamalla kuhunkin koulutusalaan kuuluvasta koulutuksesta ja ammatillisesta opettajankoulutuksesta kaikissa ammattikorkeakouluissa aiheutuneet kokonaiskustannukset kaikkien ammattikorkeakoulujen saman koulutusalan ja ammatillisen opettajankoulutuksen 22 §:n mukaisella opiskelijamäärällä mainittuna vuonna, kertomalla näin saatu luku ammattikorkeakoulun edellä mainitun säännöksen mukaisella kunkin koulutusalan ja ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijamäärällä sekä laskemalla ammattikorkeakoulun näin saadut koulutusalakohtaiset ja ammatillisen opettajankoulutuksen osuudet yhteen. Mainitun lain 26 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin kokonaiskustannuksiin sisältyvät poistot sisällytetään edellä tarkoitettuihin koulutusalakohtaisiin ja opettajankoulutuksen kustannuksiin jakamalla poistojen määrä kaikkien ammattikorkeakoulujen 22 §:n mukaisella opiskelijamäärällä ja kertomalla näin saatu luku edellä mainitun säännöksen mukaisella kunkin koulutusalan ja ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijamäärällä.

Suoritettujen tutkintojen mukaan määräytyvä osuus on 30 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 §:ssä tarkoitetuista valtakunnallisista kokonaiskustannuksista jaettuna kaikissa ammattikorkeakouluissa suoritettujen 22 §:n mukaan laskettujen tutkintojen määrällä ja tämä luku kerrottuna asianomaisessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen edellä mainitun säännöksen mukaan laskettujen tutkintojen määrällä.

Laskettaessa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n 1 momentissa ja 26 §:n 1 momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin sisältyvistä yksityisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja yksityisten ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien kirjanpidon mukaisista poistoista vähennetään niihin sisältyvänä arvonlisäverojen suhteellisena osuutena näiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien investointeihin edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettuna vuonna sisältynyt arvonlisäveron suhteellinen osuus. Arvonlisäverojen osuus otetaan huomioon laskettaessa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 §:ssä tarkoitettuja arvonlisäverojen osuuksia yksityisten koulutuksen järjestäjien arvonlisäverottomista kustannuksista.

Opetusministeriön asetuksella säädetään perusopetuslain 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän perusopetuksen yksikköhinnaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 54 §:n mukainen perusopetuksen perushinta tai mainittu perushinta korotettuna tai alennettuna enintään 20 prosentilla.

Perusopetuksen oppilaaksi yhtä tai useampaa oppiainetta suorittamaan otettujen oppilaiden oppiaineet muunnetaan oppilasmääräksi jakamalla varainhoitovuotta edeltävänä lukuvuonna suoritettujen perusopetuksen oppiaineiden määrä luvulla 15.

Lukion rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien painotetun keskiarvon perusteella.

Lukion opiskelijamäärään lasketaan lukion koko oppimäärää opiskelevat. Yksityisopiskelijoita ja maksullisena palvelutoimintana järjestettävään koulutukseen osallistuvia opiskelijoita ei oteta lukuun tässä pykälässä tarkoitettuja opiskelijamääriä laskettaessa.

Opiskelijamääriä laskettaessa tammikuun 20 päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 7/12 ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 5/12.

Lukion opiskelijaksi yhtä tai useampaa oppiainetta suorittamaan otettujen opiskelijoiden kurssit muunnetaan opiskelijamääräksi jakamalla varainhoitovuotta edeltävänä lukuvuonna suoritettujen lukion oppimäärään kuuluvien pakollisten ja syventävinä opintoina tarjottujen valtakunnallisten kurssien määrä luvulla 15. Näin saatu opiskelijamäärä lisätään 18 §:ssä tarkoitettuun lukion painotetun keskiarvon mukaiseen opiskelijamäärään.

Laskettaessa lukion keskimääräistä yksikköhintaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n 1 momentissa tarkoitettuna vuonna opiskelijamääräksi muuntamisen perusteena käytetään kuitenkin kustannusten laskentavuonna suoritettujen kurssien määrää.

Ammatillisen koulutuksen käyttökustannusten rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien painotetun keskiarvon perusteella. Opiskelijamäärään lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoa suorittavat ja oppisopimuskoulutusta saavat opiskelijat, näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat, vammaisille opiskelijoille järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta saavat opiskelijat, maahanmuuttajille järjestettävää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat sekä kotitalousopetusta muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena saavat opiskelijat. Jos oppisopimuskoulutus järjestetään siten, että vähintään neljän kuukauden päätoimisia opintoja vastaava koulutus ei tulisi otetuksi huomioon rahoituksessa, mainittua koulutusta saaneet opiskelijat luetaan opintojen päättymistä seuraavan laskentapäivän opiskelijamääriin.

Opiskelijamääriä laskettaessa tammikuun 20 päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 7/12 ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 5/12. Oppisopimuskoulutuksessa mainittujen päivien opiskelijamäärät painotetaan kuitenkin luvulla 6/12.

Rahoituksen laskentaperusteena käytettävä ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä on ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 §:n 2 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa koulutusaloittain ja erikseen ammatillista opettajankoulutusta varten sovittu opiskelijamäärä.

Rahoituksen laskentaperusteena käytettävänä suoritettujen tutkintojen määränä pidetään yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä kahtena vuonna suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrien keskiarvoa lisättynä ammatillisesta opettajankoulutuksesta valmistuneiden määrien keskiarvolla. Kunkin vuoden suoritettujen tutkintojen määrään luetaan mukaan Tilastokeskukselle tutkinnon suorittamista seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä ilmoitetut tutkinnot. Kulttuurialalla, tekniikan- ja liikenteen alalla sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla suoritettujen tutkintojen määrät kerrotaan luvulla 4 ja humanistisella ja kasvatusalalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, luonnontieteiden alalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla suoritettujen tutkintojen määrät kerrotaan luvulla 3,5.

Opiskelijamääriä laskettaessa opiskelija voidaan lukea opiskelijaksi lukuun ottamatta ammattikorkeakouluja enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää.

Lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen alkaessa uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan perusteella sovelletaan koulutuksen aloittamisajankohtaa seuraavan laskentapäivän mukaista opiskelijamäärää sen kuukauden alusta, josta lukien koulutus on alkanut. Koulutuksen päättyessä uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan vuoksi sovelletaan koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän laskentapäivän mukaista opiskelijamäärää koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän kuukauden loppuun. Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, koskee soveltuvin osin tapauksia, joissa koulutuksen järjestäjän koulutustehtävä muuttuu olennaisesti.

Koulutuksen tai toiminnan järjestäjän tulee ilmoittaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 58 §:n 1 momentissa tarkoitetut rahoituksen määräämiseksi tarvittavat kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot opetusministeriölle Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla siten kuin 2—4 momentissa säädetään.

Lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen, opetustuntikohtaisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen sekä museoiden, teatterien ja orkestereiden kustannuksia ja tuloja koskevat tiedot tulee ilmoittaa vuosittain Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla kustannustiedonkeruuseen viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei opetusministeriö toisin päätä.

Toiminnan laajuutta koskevat tiedot tulee ilmoittaa Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla 10 päivän kuluessa tilastointipäivästä, jollei opetusministeriö toisin päätä.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11—13 §:n 1 ja 2 momentissa, 14—16 ja 18 §:ssä säädetyn perusopetuksen rahoituksen määräämiseksi tarkoitetut oppilasmäärätiedot ja mainitun lain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetut suoritettuja oppiaineita koskevat tiedot sekä 19 §:ssä säädettyä toimintaa koskevat tiedot opetuksen järjestäjän tulee vuosittain ilmoittaa opetusministeriölle Tilastokeskuksen lomakkeilla tilastointipäivän tilanteen mukaisesti.

Perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa, taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) ja kirjastolaissa (904/1998) tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 400 000 euroa.

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992) tarkoitettujen kulttuuritoimintaa varten tarvittavien tilojen, museolaissa (729/1992) tarkoitetun museon sekä teatteri- ja orkesterilaissa (730/1992) tarkoitetun teatterin ja orkesterin perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 80 000 euroa.

Liikuntalaissa (1054/1998) tarkoitettujen liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 20 000 euroa.

Tässä pykälässä perustamishankkeen määrittelemiseksi säädettyinä kokonaiskustannuksina pidetään hankkeiden arvonlisäverottomia kustannuksia.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu rakentaminen katsotaan aloitetuksi, kun uudisrakennuksen perusmuurin valaminen tai muun perustuksen rakentaminen taikka muutos- ja peruskorjaustyöhön liittyvät purkutyöt tai pysyvien rakenteiden teko on aloitettu.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu tilojen hankinta sekä pykälän 3 momentissa tarkoitettu irtaimen omaisuuden hankinta katsotaan aloitetuksi, kun hankintaa koskeva sitova sopimus on tehty.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 41 §:ssä tarkoitetussa hankeselvityksessä tulee olla:

Opetusministeriö on valtionapuviranomainen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 §:n 1 momentin 5—8 kohdassa mainittujen lakien sekä kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaisia perustamishankkeita koskevissa asioissa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtionapuviranomainen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 §:n 1 momentin 1—4 kohdassa mainittujen lakien sekä perusopetuslain, taiteen perusopetuksesta annetun lain ja kirjastolain mukaisia perustamishankkeita koskevissa asioissa.

Opetusministeriö on valtionapuviranomainen:

Opetushallitus on valtionapuviranomainen:

Lapin aluehallintovirasto on valtionapuviranomainen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 § 1 momentin mukaisissa asioissa.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoituksen perusteena käytettävä opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden.

Näyttötutkinnon osa, joka suoritetaan osallistumatta tutkintoon valmistavaan koulutukseen, vastaa rahoitusta määrättäessä kahdeksaa prosenttia täydestä opiskelijatyövuodesta.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 46 §:ssä tarkoitettu valtionavustus ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen järjestämiseen voi olla tutkinnon osaa kohti enintään yhtä suuri kuin ilman valmistavaa koulutusta suoritettavan kyseisen tutkinnon osan arvo on ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta määrättäessä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Tällä asetuksella kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 6 päivänä elokuuta 1998 annettu asetus (806/1998) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa rahoitusta vuodelle 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita rahoitusta koskevia säännöksiä sovelletaan vuoden 2009 ja sitä edeltävien vuosien rahoitukseen.

Sen estämättä mitä 4 §:n 1—5 momentissa säädetään ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan porrastamisesta ja 5—8 §:ssä säädetään ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuteen perustuvasta rahoituksesta, vuonna 2010 sovelletaan ennen tämän asetuksen voimaan tuloa voimassa olleita säännöksiä.