Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 372/2011
- Oikaisut
Säädöstä on oikaistu. Katso säädöskokoelman PDF ja listatut oikaisut.
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään 8 päivänä huhtikuuta 2011 annetun rautatielain (304/2011) nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Asetuksen tarkoitus ja soveltamisala
Asetusta sovelletaan rautatiejärjestelmän turvallisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi siten kuin rautatielaissa (304/2011) säädetään, jollei Suomea koskevasta kansainvälisestä velvoitteesta muuta johdu.
2 lukuRautatiejärjestelmän turvallisuus
2 §Liikenteen turvallisuusviraston vuosikertomus ja yhteiset turvallisuusindikaattorit
Liikenteen turvallisuusviraston on rautatiejärjestelmän turvallisuustavoitteiden saavuttamisen seurantaa varten esitettävä rautatielain 41 §:n 1 momentissa tarkoitetussa vuosikertomuksessaan liitteessä I mainituissa yhteisissä turvallisuusindikaattoreissa edellytetyt tiedot. Jos virasto saa vuosikertomuksen julkaisemisen jälkeen uusia yhteisiin turvallisuusindikaattoreihin vaikuttavia tietoja, sen on muutettava sanottua vuotta koskevia indikaattoreita viimeistään seuraavassa vuosikertomuksessaan.
3 §Onnettomuuksiin ja vaaratilanteisiin liittyvien tarkempien tietojen ilmoittaminen
Rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan on ilmoitettava kirjallisesti Liikenteen turvallisuusvirastolle tarkemmat tiedot tietoonsa tulleista rataverkolla tapahtuneista onnettomuuksista ja vaaratilanteista, joissa ne ovat olleet osallisina, viivytyksettä, kuitenkin viimeistään viiden päivän kuluessa saatuaan tiedon tapahtumasta. Ilmoitus voidaan tehdä myös sähköistä ilmoittamismenettelyä käyttäen.
Onnettomuudella tarkoitetaan ei-toivottua tai tahatonta äkillistä tapahtumaa tai tällaisten tapahtumien ketjua, jolla on haitallisia seurauksia. Vaaratilanteella tarkoitetaan tapahtumaa, joka ei ole onnettomuus, mutta joka liittyy junaliikenteeseen ja vaarantaa liikenteen turvallisuuden. Vaaratilanteeksi katsotaan myös tapahtumat, jotka olisivat voineet johtaa onnettomuuteen ja muut vaaralliset tapahtumat.
Tarkemmin ilmoitettavia tietoja ovat lyhyt kuvaus ilmoitettavasta tapahtumasta, tiedot tapahtuman ajankohdasta ja paikasta, tapahtumatyypistä, tapahtumaan osallisista sekä tapahtuman arvioidusta välittömästä syystä ja sen seurauksista. Lisäksi tarkemmin ilmoitettavia tietoja ovat tiedot tapahtuman aiheuttamista vahingoista ja tapahtuman yhteyshenkilöstä.
Jos ilmoituksen tekijällä ei yksittäistapauksessa ole ilmoitusta tehdessään käytettävissään kaikkia onnettomuuteen tai vaaratilanteeseen liittyviä tapahtuman seurauksia tai vahinkoja koskevia tietoja, puuttuvat tiedot tulee toimittaa Liikenteen turvallisuusvirastolle niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään tapahtumaa seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivään mennessä. Puuttuvat tiedot voidaan toimittaa myös sähköisesti.
3 lukuRautatiejärjestelmän yhteentoimivuus
4 §Rautatiejärjestelmän osajärjestelmät
Rautatielain 2 §:n 11 kohdassa tarkoitettu rautatiejärjestelmä jaetaan osajärjestelmiin rakenteellisin tai toiminnallisin perustein.
Rakenteellisia osajärjestelmiä ovat:
– infrastruktuuri;
– energia;
– ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto;
– veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto; ja
– liikkuva kalusto.
Toiminnallisia osajärjestelmiä ovat:
– käyttötoiminta- ja liikenteen hallinta-osajärjestelmä;
– kunnossapito; ja
– henkilö- ja tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset.
Osajärjestelmien tarkemmasta kuvauksesta säädetään liitteessä II.
5 §Olennaiset vaatimukset
Rautatielain 42 §:ssä tarkoitettuja rautatiejärjestelmän olennaisia vaatimuksia koskevista yleisistä vaatimuksista ja kunkin osajärjestelmän erityisvaatimuksista säädetään liitteessä III.
6 §Rakenteellisen osajärjestelmän arviointimenettely EY-tarkastuksessa
Ilmoitettu laitos tarkastaa EY-tarkastuksessa, että rakenteellinen osajärjestelmä on rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY ja rautatielain sekä sitä koskevien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien vaatimusten mukainen. Laitos antaa tarkastuksesta osajärjestelmän käyttöönottoluvan hakijalle rautatielain 62 §:ssä tarkoitetun EY-tarkastustodistuksen, jonka jälkeen hakija voi laatia osajärjestelmää koskevan EY-tarkastusvakuutuksen.
Osajärjestelmä tarkastetaan vaiheittain siten, että tarkastus kattaa osajärjestelmän kokonaissuunnittelun, tuotannon ja valmiin osajärjestelmän testaamisen. Tuotannolla tarkoitetaan osajärjestelmän rakentamista, johon sisältyvät erityisesti maa- ja vesirakennustyöt, valmistaminen ja osatekijöiden kokoaminen sekä kokonaisuuden säätö.
EY-tarkastustodistuksessa on annettava viitetiedot yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä, joihin nähden vaatimustenmukaisuus on arvioitu. Jos osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta ei ole arvioitu kaikkiin asianomaisiin yhteentoimivuuden teknisiin eritelmiin nähden, EY-tarkastustodistuksessa on annettava tarkat viitetiedot niistä yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä tai kyseisten eritelmien osista, joihin nähden vaatimustenmukaisuutta ei ole arvioitu ilmoitetun laitoksen suorittamassa EY-tarkastusmenettelyssä.
Hakija voi pyytää ilmoitettua laitosta suorittamaan välivaiheen tarkastuksen suunnitteluvaiheen ja tuotantovaiheen osalta. Hakija voi myös pyytää ilmoitettua laitosta suorittamaan välivaiheen tarkastuksen kullekin osajärjestelmän osalle. Tällöin kukin osa tarkastetaan 2 momentissa kuvatuissa vaiheissa.
Ilmoitettu laitos antaa hakijalle välivaiheen tarkastusten perusteella välivaiheen tarkastuslausuman ja siihen liittyvät tarkastustodistukset, jos osajärjestelmä tai sen osa on kyseisessä välivaiheessa sitä koskevien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien vaatimusten mukainen.
Jos hakija laatii kyseistä välivaihetta koskevan EY-tarkastusvakuutuksen, hakijan on sen lisäksi mitä liitteessä IV säädetään EY-tarkastusvakuutukseen liittyvistä tiedoista, liitettävä vakuutukseen viitetiedot niistä yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä, joihin nähden vaatimustenmukaisuus on arvioitu.
Jos osajärjestelmälle on annettu välivaiheen tarkastuslausumiin liittyviä tarkastustodistuksia, ilmoitetun laitoksen on hakijalle annettavaa valmiin osajärjestelmän EY-tarkastustodistusta varten otettava huomioon välivaiheen tarkastuslausumiin liittyvät tarkastustodistukset ja tarkastettava, että ne kattavat asianmukaisesti kaikki sovellettavien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien vaatimukset. Lisäksi sen on tarkastettava kaikki osatekijät, joita välivaiheen tarkastuslausumiin liittyvät tarkastustodistukset eivät kata sekä tarkastettava valmiin osajärjestelmän testaaminen.
Ilmoitetun laitoksen on laadittava asiakirjat ja EY-tarkastusmenettelyihin liittyvä kirjeenvaihto jollakin Euroopan unionin sen jäsenvaltion virallisista kielistä, johon hakija tai sen edustaja on sijoittautunut, tai jollakin muulla hakijan hyväksymällä Euroopan unionin virallisella kielellä.
7 §Osajärjestelmien EY-tarkastusvakuutus
Osajärjestelmän käyttöönottoluvan hakijan on päivättävä ja allekirjoitettava EY-tarkastusvakuutus ja siihen liittyvät asiakirjat. Hakijan on sisällytettävä EY-tarkastusvakuutukseen liitteessä IV tarkoitetut tiedot ja liitettävä siihen liitteessä IV tarkoitetut tarvittavat tekniset asiakirjat.
Hakijan on säilytettävä 1 momentissa tarkoitetut tekniset asiakirjat ilmoitetun laitoksen antaman välivaiheen tarkastustodistuksen tai valmista osajärjestelmää koskevan EY-tarkastustodistuksen tukena ja liitettävä asiakirjat Liikenteen turvallisuusvirastolle toimitettavaan EY-tarkastusvakuutukseen. Hakijan tulee säilyttää jäljennös asiakirjoista koko osajärjestelmän käyttöiän ajan ja asiakirjat on toimitettava Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden viranomaisille, jos ne vaativat sitä.
8 §Yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointimenettely
EY-vaatimustenmukaisuusmenettelyssä yksi tai useampi ilmoitettu laitos arvioi, onko yhteentoimivuuden osatekijä sellaisenaan erikseen arvioituna sitä koskevien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien mukainen.
EY-käyttöönsoveltuvuusmenettelyssä yksi tai useampi ilmoitettu laitos arvioi, soveltuuko yhteentoimivuuden osatekijä käyttöönsä, kun sitä arvioidaan rautatieympäristössä erityisesti siinä tapauksessa, että sillä on liitäntöjä muihin osatekijöihin.
Ilmoitetun laitoksen on suunnittelu- ja tuotantovaiheessa käyttämissään arviointimenettelyissä sovellettava asianomaisia moduuleja siten kuin yhteentoimivuuden teknisessä eritelmässä säädetään.
9 §Yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutus
Valmistajan tai sen Euroopan unioniin sijoittuneen edustajan on päivättävä ja allekirjoitettava EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutus ja niihin liittyvät asiakirjat ja sisällytettävä niihin liitteessä V tarkoitetut tiedot.
Jos yhteentoimivuuden osatekijöistä on annettu muita näkökohtia koskevia Euroopan parlamentin ja neuvoston tai komission direktiivejä, EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksessa on ilmoitettava, että yhteentoimivuuden osatekijä täyttää myös näiden direktiivien vaatimukset.
10 §Ilmoitetun laitoksen henkilöstölle asetettavat vaatimukset
Ilmoitetun laitoksen ja sen henkilöstön on tehtävä tarkastukseen liittyvät toimet mahdollisimman suurta ammattietiikkaa ja teknistä pätevyyttä osoittaen.
Ilmoitettu laitos tai sen henkilöstö eivät saa millään tavoin osallistua yhteentoimivuuden osatekijöiden tai osajärjestelmien suunnitteluun, valmistukseen, rakentamiseen, markkinoille saattamiseen tai ylläpitoon. Sen lisäksi, mitä rautatielain 61 §:n 1 momentissa säädetään ilmoitetun laitoksen ja sen henkilöstön riippumattomuudesta, laitoksen ja sen henkilöstön on oltava riippumattomia kaikesta sellaisesta erityisesti taloudellisesta painostuksesta ja houkuttelusta, joka voi vaikuttaa laitoksen suorittamaan arviointiin tai tarkastuksen tuloksiin, erityisesti niiden henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joiden etuihin tarkastuksen tulokset vaikuttavat. Henkilöstön taloudellinen ja toiminnallinen riippumattomuus on taattava, eikä sen palkkaus saa riippua suoritettujen tarkastusten määrästä tai niiden tuloksista.
Sen lisäksi, mitä rautatielain 61 §:ssä säädetään ilmoitetun laitoksen henkilöstöä koskevista vaatimuksista, henkilöstöllä on oltava
– hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus,
– riittävät tiedot tehtäviä tarkastuksia koskevista vaatimuksista ja riittävä kokemus tällaisten tarkastusten suorittamisesta, ja
– kyky laatia todistuksia, pöytäkirjoja ja tarkastuksen tulokset todentavia asiakirjoja.
11 §Ilmoitetun laitoksen suorittamat tarkastukset ja niihin liittyvät velvollisuudet
Ilmoitetun laitoksen on tehtävä rautatielain 63 §:ssä tarkoitettuja tarkastuksia sen varmistamiseksi, että liitteessä IV tarkoitettujen teknisten asiakirjojen mukaiset velvoitteet täytetään osajärjestelmän toteuttamisen aikana. Ilmoitettu laitos voi vaatia, että se kutsutaan seuraamaan tiettyjä rakennustyön vaiheita.
Hakijan on toimitettava ilmoitetulle laitokselle tarkastusten suorittamista varten kaikki tarkastusten edellyttämät asiakirjat, erityisesti toteuttamissuunnitelmat ja osajärjestelmää koskevat teknisluonteiset asiakirjat.
Ilmoitetun laitoksen on valvottava sitä osajärjestelmää, johon yhteentoimivuuden osatekijä on asennettu, voidakseen antaa yhteentoimivuuden osatekijälle EY-käyttöönsoveltuuvuustodistuksen. Laitoksen on myös arvioitava osatekijän soveltuvuutta käyttöön sille suunnitellussa rautatieympäristössä.
Ilmoitetun laitoksen on julkaistava kalenterivuosittain ne asianmukaiset tiedot, jotka koskevat:
vastaanotettuja EY-tarkastuspyyntöjä ja välivaiheen tarkastuspyyntöjä,
yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden- ja käyttöönsoveltuvuuden arviointia koskevia pyyntöjä,
annettuja tai evättyjä tarkastustodistuksia,
annettuja tai evättyjä välivaiheen tarkastuslausumiin liittyviä EY-todistuksia, ja
annettuja tai evättyjä EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuustodistuksia.
12 §Osajärjestelmien FI-tarkastusvakuutus
Osajärjestelmän käyttöönottoluvan hakijan on päivättävä ja allekirjoitettava FI-tarkastusvakuutus ja siihen liittyvät asiakirjat.
FI-tarkastusvakuutukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot ja tekniset asiakirjat:
viittaus sovellettuihin kansallisiin määräyksiin,
hankintayksikön, rakentajan, valmistajan tai niiden Euroopan unionin alueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja toiminimi ja osoite, edustajan osalta myös hankintayksikön tai valmistajan toiminimi,
lyhyt kuvaus osajärjestelmästä erityisesti siltä osin, kun siihen on sovellettu kansallisia määräyksiä,
viittaukset 3 momentissa tarkoitettuihin teknisiin asiakirjoihin,
mahdolliset osajärjestelmää koskevat käyttörajoitukset tai –ehdot,
FI-tarkastustodistus, jos osajärjestelmälle on sellainen laadittu,
FI-tarkastusvakuutuksen voimassaoloaika, jos vakuutus on määräaikainen, ja
viittaukset Liikenteen turvallisuusviraston myöntämiin poikkeuksiin ja jäljennös myönnetyistä poikkeusluvista.
FI-tarkastusvakuutukseen on liitettävä seuraavat tekniset asiakirjat siltä osin kuin arviointi niitä koskee:
suunnitteluun liittyvät teknisiä ominaisuuksia koskevat asiakirjat, kuten toteuttamista vastaavat yleissuunnitelmat ja yksityiskohtaiset suunnitelmat sähkö- ja hydrauliset kaaviot, ohjauspiirikaaviot, tieto- ja automaatiojärjestelmien kuvaus, käyttö- ja huolto-ohjeet ja muut vastaavat asiakirjat,
töiden katselmuspöytäkirjat sekä kaikki kansallisiin määräyksiin liittyvät testaus- ja tarkastuspöytäkirjat, ja
erilaiset FI-tarkastukseen liittyvät tarkastuspöytäkirjat
Osajärjestelmän käyttöönottoluvan hakijan on säilytettävä 3 momentissa tarkoitetut tekniset asiakirjat FI-tarkastusvakuutuksen tukena ja jäljennös asiakirjoista koko osajärjestelmän käyttöiän ajan.
13 §Yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä poikkeaminen
Hankintayksikön tai sen Euroopan unioniin sijoittautuneen edustajan on pyytäessään rautatielain 43 §:ssä tarkoitettua poikkeusta Liikenteen turvallisuusvirastolta toimitettava virastolle liitteessä VI mainitut asiakirjat sekä sähköisesti että kirjallisesti.
Liikenteen turvallisuusviraston on poikkeuspyynnön saadessaan selvitettävä, onko poikkeuksen pyytäminen Euroopan komissiolta perusteltua. Pyyntöä ei pidetä perusteltuna, jos se ei kuulu 43 §:n 1 momentissa lueteltuihin poikkeustapauksiin tai jos virastolle toimitetun asiakirja-aineiston ja Euroopan komission ratkaisukäytännön perusteella on selvää, ettei poikkeusta tulla myöntämään. Liikenteen turvallisuusviraston on kuukauden kuluessa siitä, kun sille on toimitettu kaikki liitteessä VI mainitut asiakirjat, ilmoitettava poikkeuksen pyytäjälle siitä, pyytääkö se poikkeusta Euroopan komissiolta. Jos poikkeusta ei pyydetä, viraston on ilmoitettava poikkeuksen pyytäjälle myös perusteet siitä, miksi pyyntöä ei toimiteta eteenpäin. Saatuaan tiedon Euroopan komission kannasta poikkeuspyyntöön, viraston on ilmoitettava komission kanta ilman aiheetonta viivytystä poikkeuksen pyytäjälle. Ilmoittaessaan poikkeuspyynnön käsittelystä poikkeuksen pyytäjälle, viraston on samalla ilmoitettava myös kanta vaihtoehtoisten sääntöjen soveltamiseen.
4 lukuErinäiset säännökset
14 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
15 §Siirtymäsäännökset
Sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään, tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti käyttöönotettua osajärjestelmää ja asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaista yhteentoimivuuden osatekijää saa edelleen käyttää rataverkolla.
Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2011
LiikenneministeriAnu VehviläinenHallitusneuvosHannu Pennanen
LIITE I
Yhteiset turvallisuusindikaattorit
Yhteiset turvallisuusindikaattorit
1. Onnettomuuksiin liittyvät indikaattorit
1.1. Merkittävien onnettomuuksien kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä sekä onnettomuustyypit jaoteltuina seuraavasti:
– junien yhteentörmäykset, mukaan lukien törmäykset aukean tilan ulottuman sisäpuolella oleviin esteisiin,
– junien raiteelta suistumiset,
– tasoristeysonnettomuudet, mukaan lukien onnettomuudet, joissa on osallisina jalankulkijoita,
– liikkeessä olevan liikkuvan kaluston aiheuttamat henkilövahinko-onnettomuudet itsemurhia lukuun ottamatta,
– liikkuvan kaluston tulipalot,
– muut.
Kaikki merkittävät onnettomuudet on ilmoitettava ensisijaisen onnettomuuden tyypin mukaan luokiteltuina, vaikka toissijainen onnettomuus, esimerkiksi raiteelta suistumisen jälkeinen tulipalo, olisi seurauksiltaan ensisijaista onnettomuutta vakavampi.
1.2. Vakavien loukkaantumisten ja kuolemantapausten kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä onnettomuustyypeittäin jaoteltuina seuraaviin henkilöryhmiin:
– matkustajat (myös suhteutettuna henkilökilometrien ja henkilöjunakilometrien kokonaismäärään),
– työntekijät, mukaan lukien alihankkijoiden henkilöstö,
– tasoristeysten käyttäjät,
– rautatiealueilla luvattomasti liikkuvat henkilöt,
– muut.
2. Vaarallisiin aineisiin liittyvät indikaattorit
Vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyvien onnettomuuksien kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä onnettomuustyypeittäin jaoteltuina seuraaviin ryhmiin:
– onnettomuudet, joihin liittyy ainakin yksi vaarallisia aineita kuljettava raidekulkuneuvo;
– sellaisten onnettomuuksien määrä, jotka aiheuttavat vaarallisten aineiden päästöjä.
3. Itsemurhiin liittyvät indikaattorit
Itsemurhien kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä.
4. Riskitekijöihin liittyvät indikaattorit
Seuraavien tilanteiden kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä:
– kiskon katkeamat,
– raiteen nurjahdukset,
– väärin annetut opasteet,
– punaisen (seis-opasteen) ohiajo,
– käytössä olevan liikkuvan kaluston rikkoutuneet pyörät ja akselit.
Kaikista tällaisista tilanteista on annettava tiedot riippumatta siitä, johtivatko ne onnettomuuteen. Onnettomuuksiin johtaneista tilanteista on annettava tiedot riskitekijöitä koskevissa indikaattoreissa; merkittäviä onnettomuuksia koskevat tiedot annetaan edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa onnettomuuksia koskevissa indikaattoreissa.
5. Onnettomuuksien taloudellisten vaikutusten laskemiseen liittyvät indikaattorit
Kokonaismäärät ja junakilometreihin suhteutetut määrät euroina:
– kuolemantapausten ja vakavien loukkaantumisten määrä kerrottuna henkilövahinkojen ehkäisemisen arvolla,
– ympäristövahinkojen kustannukset,
– liikkuvalle kalustolle tai infrastruktuurille aiheutuneiden vahinkojen kustannukset,
– onnettomuuksista aiheutuvien viivästymisten kustannukset.
Liikenteen turvallisuusviraston on ilmoitettava joko kaikkien onnettomuuksien taloudelliset vaikutukset tai ainoastaan merkittävien onnettomuuksien taloudelliset vaikutukset. Viraston on ilmoitettava valinnasta vuosikertomuksessaan.
Henkilövahinkojen ehkäisemisen arvo on arvo, jonka yhteiskunta antaa henkilövahinkojen ehkäisemiselle. Sitä ei sellaisenaan voida käyttää onnettomuuden osallisten välisten korvausten viitearvona.
6. Infrastruktuurin tekniseen turvallisuuteen ja sen toteuttamiseen liittyvät indikaattorit
6.1. Niiden raiteiden prosenttiosuus, joilla on käytössä automaattinen junan kulun valvontajärjestelmä; niiden ajettujen junakilometrien prosenttiosuus, joilla käytetään toiminnallisia junan kulun valvontajärjestelmiä.
6.2. Tasoristeysten määrä (kokonaismäärä sekä ratakilometreihin ja raidekilometreihin suhteutettuna) jaoteltuna seuraavien kahdeksan tyypin mukaisesti:
a) varoituslaittein varustetut tasoristeykset, joissa on:
i) automaattinen valo- ja/tai äänivaroituslaitos,
ii) automaattiset puomit ilman valoja tai äänivaroituslaitosta,
iii) automaattiset puomit sekä automaattinen ääni- ja/tai valovaroituslaitos,
iv) automaattiset puomit, automaattinen ääni- ja/tai valovaroituslaitos sekä tasoristeyksen vapaana olon valvonta,
v) käsin kytkettävä ääni- ja/tai valovaroituslaitos,
vi) käsin kytkennällä tai käsin avattavat puomit tai portit,
vii) käsin kytkettävä ääni- ja/tai valovaroituslaitos sekä puomit tai portit;
b) varoituslaitteettomat tasoristeykset.
7. Turvallisuuden hallinnointiin liittyvät indikaattorit
Rataverkon haltijoiden ja rautatieyritysten suorittamat sisäiset auditoinnit turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevien asiakirjojen mukaisesti. Suoritettujen auditointien kokonaismäärä ja lukumäärä prosenttiosuutena vaadituista (ja/tai suunnitelluista) auditoinneista.
Yhteisten turvallisuusindikaattorien määritelminä ja onnettomuuksien taloudellisten vaikutusten laskentamenetelminä käytetään niitä yhteisiä määritelmiä ja laskentamenetelmiä, jotka on esitetty komission direktiivin 2009/149/EY liitteen lisäyksessä.
LIITE II
Osajärjestelmien kuvaus
2.1. Infrastruktuuri
Raiteet, vaihteet, tekniset rakenteet (sillat, tunnelit), asemien perusrakenteet (laiturit, kulkuyhteydet, mukaan lukien liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet), sekä turva- ja suojalaitteet.
2.2. Energia
Sähköistysjärjestelmä ja ilmajohdot sekä sähkönkulutuksen mittausjärjestelmän ratalaitteisto.
2.3. Ratalaitteiden ohjaus, hallinta ja merkinanto
Kaikki ratalaitteet, joita tarvitaan varmistamaan verkossa luvallisesti liikkuvien junien turvallisuus, ohjaus ja valvonta.
2.4. Veturilaitteiden ohjaus, hallinta ja merkinanto
Kaikki veturilaitteet, joita tarvitaan varmistamaan verkossa luvallisesti liikkuvien junien turvallisuus, ohjaus ja valvonta.
2.5. Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta
Menettelyt ja niihin liittyvät laitteet, joiden avulla voidaan varmistaa eri rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukainen käyttö niiden tavanomaisen toiminnan ja vajaatoiminnan aikana, mukaan lukien erityisesti junan kokoonpano ja junien ajaminen sekä liikenteen suunnittelu ja hallinta.
Palvelujen rajan yli suorittamisen edellyttämä ammatillinen kelpoisuus kaikilta osiltaan.
2.6. Telemaattiset sovellukset
Osajärjestelmä koostuu kahdesta osasta:
a) henkilöliikenteen sovellukset, mukaan lukien matkustajille tarkoitetut tiedotusjärjestelmät ennen matkaa ja sen aikana, varausjärjestelmät, maksujärjestelmät, matkatavaroiden käsittely sekä yhteyksien järjestäminen junien välillä ja muiden liikennemuotojen kanssa; ja
b) tavaraliikenteen sovellukset, mukaan lukien tiedotusjärjestelmät (tavaroiden ja junien ajantasainen seuranta), lajittelu- ja jakelujärjestelmät, varaus-, maksu- ja laskutusjärjestelmät, yhteyksien järjestäminen muiden liikennemuotojen kanssa sekä saateasiakirjojen tuottaminen sähköisessä muodossa.
2.7. Liikkuva kalusto
Rakenteet, junien kaikkien laitteiden ohjaus- ja valvontajärjestelmä, virranottolaitteet, vetolaitteet, energian muuntolaitteet, kalustoyksikköön sijoitetut sähkönkulutuksen mittauslaitteet, jarrulaitteet, kytkinlaitteet, pyörästölaitteet (telit, akselit) ja jousitus, ovet, ihmisen ja koneen väliset rajapinnat (kuljettaja, junahenkilökunta, matkustajat, mukaan lukien liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet), passiiviset ja aktiiviset turvalaitteet sekä matkustajien ja junahenkilökunnan terveyttä turvaavat laitteet.
2.8. Kunnossapito
Menettelyt, niihin liittyvät välineet, kunnossapitotyön logistiset laitteistot sekä varastot, jotka mahdollistavat pakollisten korjaavien tai ennalta ehkäisevien kunnossapitotoimien toteuttamisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja tarvittavan suorituskyvyn takaamiseksi.
LIITE III
Olennaiset vaatimukset
1. Yleiset vaatimukset
1.1 Turvallisuus
1.1.1 Turvallisuuden kannalta olennaisten komponenttien ja erityisesti junien liikkumiseen liittyvien laitteiden suunnittelun, rakentamisen tai valmistamisen sekä kunnossapidon ja valvonnan on taattava sellainen turvallisuustaso, joka vastaa verkolle vahvistettuja tavoitteita, myös määritellyissä vajaatoimintatilanteissa.
1.1.2 Pyörien ja kiskojen kosketuksessa vaikuttavien parametrien on oltava sellaisten kulun vakautta koskevien perusteiden mukaisia, että niillä taataan turvallinen liikenne sallitulla enimmäisnopeudella. Jarrulaitteiston parametrien on oltava sellaiset, että niillä taataan pysähtyminen sallitusta enimmäisnopeudesta tietyllä jarrutusmatkalla.
1.1.3 Käytettävien laitteiden on kestettävä käyttöaikanaan niille määritetyt tavanomaiset tai poikkeukselliset rasitukset.
Niiden satunnaisista vioista turvallisuudelle aiheutuvia seurauksia on rajoitettava asianmukaisilla keinoilla.
1.1.4 Kiinteät laitteistot ja liikkuva kalusto on suunniteltava ja käytettävät materiaalit valittava siten, että tulipalon sattuessa tulen ja savun syntymistä ja leviämistä sekä niiden vaikutuksia voidaan rajoittaa.
1.1.5 Käyttäjien käsiteltäviksi tarkoitetut laitteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna laitteiden turvallista käyttöä tai käyttäjien terveyttä ja turvallisuutta, jos niitä käytetään ennakoitavissa olevalla tavalla, mutta ei ohjeiden mukaisesti.
1.2 Luotettavuus ja käyttökunto
Junien liikkumiseen liittyvien kiinteiden tai liikkuvien osatekijöiden seuranta ja kunnossapito on järjestettävä ja toteutettava sekä niiden laajuus määritettävä siten, että ne pysyvät toimintakuntoisina tarkoitetuissa olosuhteissa.
1.3 Terveys
1.3.1 Materiaaleja, jotka voivat käyttötavastaan johtuen vaarantaa niiden kanssa kosketuksiin joutuvien ihmisten terveyden, ei saa käyttää junissa eikä rautateiden infrastruktuureissa.
1.3.2 Materiaalit on valittava ja niitä on käytettävä siten, että voidaan rajoittaa haitallisten ja vaarallisten savujen tai kaasujen muodostuminen, erityisesti tulipalossa.
1.4 Ympäristönsuojelu
1.4.1 Rautatiejärjestelmän toteuttamisen ja käytön ympäristövaikutukset on arvioitava ja otettava huomioon järjestelmää suunniteltaessa voimassa olevien unionin säännösten mukaisesti.
1.4.2 Junissa ja infrastruktuureissa käytettyjen materiaalien on oltava sellaisia, että voidaan välttää ympäristölle haitallisten tai vaarallisten savujen tai kaasujen muodostuminen, erityisesti tulipalossa.
1.4.3 Liikkuva kalusto ja energiansyöttöjärjestelmät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne ovat sähkömagneettisilta ominaisuuksiltaan yhteensopivia sellaisten julkisten tai yksityisten laitteistojen, laitteiden ja verkkojen kanssa, joihin ne saattavat vaikuttaa.
1.4.4 Rautatiejärjestelmän käytössä on noudatettava säädettyjä melutasoja.
1.4.5 Rautatiejärjestelmän käyttö ei saa aiheuttaa maaperässä sen tasoista värähtelyä, että se tavanomaisessa kunnossa ollessaan häiritsee liikaa infrastruktuurin lähellä suoritettavia toimintoja ja radan ympäristöä.
1.5 Tekninen yhteensopivuus
Infrastruktuurien ja kiinteiden laitteistojen teknisten ominaisuuksien on sovittava yhteen keskenään sekä rautatiejärjestelmässä liikkuvien junien ominaisuuksien kanssa. Jos näiden ominaisuuksien noudattaminen osoittautuu vaikeaksi verkon tietyissä osissa, voidaan toteuttaa väliaikaisia ratkaisuja, joiden avulla taataan yhteensopivuus tulevaisuudessa.
2. Kunkin osajärjestelmän erityisvaatimukset
2.1 Infrastruktuuri
2.1.1 Turvallisuus
On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, jotta estetään pääsy tai asiaton tunkeutuminen laitteistoihin.
On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin ihmisille aiheutuvan vaaraan rajoittamiseksi erityisesti junien kulkiessa asema-alueella.
Infrastruktuurit, joihin yleisöllä on pääsy, on suunniteltava ja toteutettava siten, että rajoitetaan ihmisille aiheutuvia turvallisuusriskejä ottaen huomioon muun muassa infrastruktuurien vakaus, tulipalot, pääsytiet, evakuointi, laiturit.
On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin pitkien tunneleiden ja maasiltojen asettamien erityisten turvallisuusvaatimusten huomioon ottamiseksi.
2.2 Energia
2.2.1 Turvallisuus
Energian syöttölaitteiden toiminta ei saa vaarantaa junien eikä laitteiden käyttäjien, radan varren asukkaiden tai siellä muutoin olevien ihmisten turvallisuutta.
2.2.2 Ympäristönsuojelu
Sähkö- tai lämpöenergiansyöttölaitteiden toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen on pysyttävä määritellyissä rajoissa.
2.2.3 Tekninen yhteensopivuus
Sähkö- tai lämpöenergian syöttöjärjestelmien on
— mahdollistettava se, että junat saavuttavat määritellyt suoritustasot,
— sähkönsyöttöjärjestelmien osalta sovittava yhteen juniin asennettujen virranottolaitteiden kanssa.
2.3 Liikenteenohjaus ja valvonta sekä opasteet/merkinanto
2.3.1 Turvallisuus
Käytettyjen ohjaus-, valvonta- ja opastinlaitteiden ja niiden toiminnan on mahdollistettava junaliikenne, jonka turvallisuustaso vastaa verkolle asetettuja tavoitteita. Ohjaus-, valvonta- ja opastinjärjestelmien on edelleen mahdollistettava verkossa luvallisesti liikkuvien junien turvallinen liikkuminen määritellyssä vajaatoimintatilanteessa.
2.3.2 Tekninen yhteensopivuus
Uudet infrastruktuurit ja uusi liikkuva kalusto, joka on rakennettu tai kehitetty yhteensopivien ohjaus-, valvonta- ja opastinjärjestelmien käyttöönoton jälkeen, on mukautettava näiden järjestelmien käyttöön.
Junien ohjaamoihin asennettujen ohjaus-, valvonta- ja opastinlaitteiden on mahdollistettava tavanomainen käyttötoiminta määritellyissä olosuhteissa rautatiejärjestelmässä.
2.4 Liikkuva kalusto
2.4.1 Turvallisuus
Liikkuvan kaluston rakenteet ja vaunujen välisten kytkentöjen rakenteet on suunniteltava siten, että matkustaja- ja ohjaamotilat ovat suojattuja, jos junat törmäävät tai suistuvat raiteilta.
Sähkölaitteet eivät saa vaarantaa ohjaus-, valvonta- ja opastinlaitteiden toimintavarmuutta.
Jarrutustekniikoiden ja -tehojen on oltava yhteensopivia raiteiden, teknisten rakenteiden ja opastejärjestelmien kanssa.
On ryhdyttävä toimiin pääsyn estämiseksi jännitteisiin laitteisiin, jotta ihmisten turvallisuus ei vaarantuisi.
Vaaratilanteita varten on oltava käytettävissä laitteita, joiden avulla matkustajat voivat ilmoittaa vaarasta kuljettajalle ja junahenkilökunta voi olla yhteydessä häneen.
Ovissa on oltava matkustajien turvallisuuden takaava sulkemis- ja avausjärjestelmä.
Käytössä on oltava hätäuloskäyntejä, jotka on merkittävä.
On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin hyvin pitkien tunneleiden asettamien erityisten turvallisuusvaatimusten huomioon ottamiseksi.
Junissa on oltava riittävän tehokas hätävalaistusjärjestelmä, jolla on riittävä oma tehonlähde.
Junissa on oltava kuulutusjärjestelmä, jonka avulla junahenkilökunta voi välittää viestejä matkustajille.
2.4.2 Luotettavuus ja käyttökunto
Toiminnan kannalta olennaiset ajo-, veto- ja jarrutuslaitteet sekä ohjaus- ja valvontalaitteet on suunniteltava siten, että määritellyssä vajaatoimintatilanteessa juna voi jatkaa matkaansa ilman, että siitä on haittaa käyttöön jääville laitteille.
2.4.3 Tekninen yhteensopivuus
Sähkölaitteiden on oltava yhteensopivia ohjaus-, valvonta- ja opastinlaitteiden toiminnan kanssa.
Jos vetovoima tuotetaan sähköllä, virranottolaitteiden on oltava sellaisia, että junat voivat kulkea rautatiejärjestelmän energiansyöttöjärjestelmän avulla.
Liikkuvan kaluston ominaisuuksien on oltava sellaisia, että se voi kulkea kaikilla rataosuuksilla, joilla sitä aiotaan käyttää, asiaan vaikuttavat ilmasto-olot huomioon ottaen.
2.4.4 Valvonta
Junat on varustettava tallennuslaitteella. Laitteen kokoamat tiedot ja tietojen käsittely on yhdenmukaistettava.
2.5 Kunnossapito
2.5.1 Terveys ja turvallisuus
Keskuksissa käytettävien teknisten laitteiden ja menetelmien on taattava kyseisen osajärjestelmän turvallinen käyttö eikä niistä saa aiheutua vaaraa terveydelle ja turvallisuudelle.
2.5.2 Ympäristönsuojelu
Huoltokeskuksissa käytettävät tekniset laitteet ja menetelmät eivät saa ylittää ympäristön kannalta hyväksyttäviä haittatasoja.
2.5.3 Tekninen yhteensopivuus
Liikkuvassa kalustossa käytettävien kunnossapitolaitteiden on oltava sellaisia, että niillä voidaan suorittaa turvallisuuteen, terveyteen ja mukavuuteen liittyvät toimet sille kalustolle, joita varten ne on suunniteltu.
2.6 Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta
2.6.1 Turvallisuus
Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt sekä kuljettajilla, junahenkilökunnalla ja liikenteenohjaushenkilökunnalla riittävä pätevyys, jotta voidaan taata turvallinen käyttö, ottaen huomioon rajat ylittävän liikenteen ja kotimaan liikenteen erilaiset vaatimukset.
Kunnossapitotoimien ja kunnossapitovälin, kunnossapitohenkilökunnan ja liikenteenohjaushenkilökunnan koulutuksen ja pätevyyden sekä asianomaisten liikenteenharjoittajien liikenteenohjaus- ja huoltokeskuksissa käyttämän laadunvarmistusjärjestelmän on oltava sellaiset, että ne takaavat korkean turvallisuustason.
2.6.2 Luotettavuus ja käyttökunto
Kunnossapitotoimien ja kunnossapitovälin, kunnossapitohenkilökunnan ja liikenteenohjaushenkilökunnan koulutuksen ja pätevyyden sekä asianomaisten liikenteenharjoittajien liikenteenohjaus- ja huoltokeskuksissa käyttämän laadunvarmistusjärjestelmän on oltava sellaiset, että ne takaavat korkean luotettavuus- ja käyttötason.
2.6.3 Tekninen yhteensopivuus
Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt sekä kuljettajilla, junahenkilökunnalla ja liikenteen hallinnasta vastaavalla henkilökunnalla riittävä pätevyys, jotta voidaan taata rautatiejärjestelmän tehokas käyttö, ottaen huomioon kotimaisten ja rajat ylittävien palvelujen erilaiset vaatimukset.
2.7 Henkilö- ja tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset
2.7.1 Tekninen yhteensopivuus
Telemaattisten sovellusten olennaiset vaatimukset, joilla taataan palvelujen vähimmäislaatu matkustajille ja tavaraliikenteen asiakkaille, koskevat erityisesti teknistä yhteensopivuutta.
Näiden sovellusten osalta on varmistettava, että
– tiedostot, ohjelmat ja tiedonsiirtokäytännöt suunnitellaan siten, että niillä taataan suurin mahdollinen tietojenvaihto eri sovellusten ja eri liikenteenharjoittajien välillä sulkien pois liiketoimintaan liittyvät luottamukselliset tiedot,
– tiedot ovat helposti käyttäjien saatavilla.
2.7.2 Luotettavuus ja käyttökunto
Näiden tiedostojen, ohjelmien ja tiedonsiirtokäytäntöjen käyttö-, hallinta-, päivitys- ja ylläpitotapojen on taattava näiden järjestelmien tehokkuus ja palvelujen laatu.
2.7.3 Terveys
Näiden järjestelmien käyttäjäliittymissä on noudatettava ergonomian ja terveyden suojelun vähimmäissääntöjä.
2.7.4 Turvallisuus
On varmistettava riittävä yhtenäisyyden ja luotettavuuden taso turvallisuuteen liittyvien tietojen tallentamisessa ja siirrossa.
LIITE IV
Osajärjestelmien EY-tarkastusvakuutus
EY-tarkastusvakuutukseen on sisällytettävä seuraavat kohdat:
– viittaukset direktiiviin,
– hankintayksikön tai valmistajan tai tämän Euroopan unioniin sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (toiminimi ja täydellinen osoite; edustajan osalta myös hankintayksikön tai valmistajan toiminimi),
– lyhyt kuvaus osajärjestelmästä,
– EY-tarkastuksen suorittaneen ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite,
– viittaukset teknisiin asiakirjoihin,
– asian kannalta merkitykselliset väliaikaiset tai lopulliset määräykset, joita osajärjestelmässä on noudatettava, tarvittaessa erityisesti käyttörajoitukset tai -ehdot,
– EY-vakuutuksen voimassaoloaika, jos vakuutus on väliaikainen,
– allekirjoittajan henkilötiedot.
- EY-tarkastusvakuutukseen on liitettävä seuraavat tekniset asiakirjat:
– suunnitteluun liittyvät tekniset ominaisuudet, kuten toteuttamista vastaavat yleissuunnitelmat ja yksityiskohtaiset suunnitelmat, sähkö- ja hydrauliset kaaviot, ohjauspiirikaaviot, tieto- ja automaatiojärjestelmien kuvaus, käyttö- ja kunnossapito-ohjeet sekä muut vastaavat asiakirjat kyseisen osajärjestelmän osalta,
– luettelo osajärjestelmään sisältyvistä yhteentoimivuuden osatekijöistä,
– jäljennökset jokaisen osatekijän EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutuksesta sekä lisäksi tarvittaessa vastaavat laskelmat ja jäljennökset niiden testien ja tutkimusten pöytäkirjoista, joita ilmoitettu laitos on suorittanut yhteisten teknisten eritelmien perusteella,
– välivaiheen tarkastuslausumiin liittyvät tarkastustodistukset, jos sellaisia on annettu; tällöin mukana on soveltuvin osin oltava myös EY-tarkastustodistukseen liitetty välivaiheen tarkastuslausumiin liittyvä EY-tarkastusvakuutus tai -vakuutukset sekä ilmoitetun laitoksen antamat tulokset todistusten pätevyyden tarkistamisesta,
– osajärjestelmän EY-tarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen allekirjoittama EY-tarkastustodistus siitä, että osajärjestelmä on sovellettavien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien vaatimusten mukainen, sekä vastaavat ilmoitetun laitoksen tarkastamat laskelmat; todistuksessa täsmennetään tarvittaessa töiden aikana esitetyt varaumat, joita ei ole peruttu; EY-tarkastustodistukseen liittyvät myös ilmoitetun laitoksen laatimat kertomukset tarkastuksista, joita se on suorittanut tehtävänsä aikana.
– muun EU-lainsäädännön nojalla annetut EY-todistukset,
– tapauksissa, joissa edellytetään osajärjestelmien turvallista yhdistämistä komission asetuksen (EY) N:o 352/2009 mukaisesti, hakijan on sisällytettävä teknisiin asiakirjoihin arviointikertomus rautatieturvallisuusdirektiivin 2004/49/EY 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista riskien arviointia koskevista yhteisistä turvallisuusmenetelmistä.
LIITE V
Yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-vaatimustenmukaisuusvakuutukseen ja EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutukseen sisällytettävät tiedot
EY-vakuutuksen sisältö
Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin käyttöohjeet ja siihen on sisällytettävä seuraavat kohdat:
– viittaukset direktiiviin,
– valmistajan tai tämän Euroopan unioniin sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (toiminimi ja täydellinen osoite; edustajan osalta myös valmistajan tai rakentajan toiminimi),
– yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus (esimerkiksi merkki tai tyyppi ),
– vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen laatimisessa noudatettu menettely,
– asian kannalta merkitykselliset kuvaukset, jotka yhteentoimivuuden osatekijä täyttää, ja erityisesti käyttöedellytykset,
– vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyyn osallistuneen ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite sekä tarkastustodistuksen päivämäärä ja tarvittaessa todistuksen voimassaoloaika ja voimassaoloa koskevat ehdot,
– tarvittaessa viittaus eurooppalaisiin eritelmiin,
– sen allekirjoittajan henkilöllisyys, jolla on oikeus tehdä sitoumuksia valmistajan tai tämän Euroopan unioniin sijoittautuneen edustajan puolesta.
LIITE VI
Poikkeusta pyydettäessä esitettävät asiakirjat
Esittäessään Liikenteen turvallisuusvirastolle, että virasto pyytää Euroopan komissiolta rautatielain 43 §:ssä tarkoitettua poikkeusta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä hankintayksikön tai sen Euroopan unioniin sijoittautuneen edustajan on kirjeessään viitattava siihen yhteentoimivuuden tekniseen eritelmään tai sen asianomaisiin vaatimuksiin, joista poikkeusta pyydetään ja toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle seuraavat asiakirjat:
– selostus töistä, tavaroista ja palveluista, joita poikkeus koskee; selostuksessa on mainittava kyseeseen tulevat ajankohdat, maantieteellinen sijainti sekä toiminnalliset ja tekniset osa-alueet;
– täsmällinen viittaus sovellettaviin vaihtoehtoisiin sääntöihin ja niitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot;
– jos kysymys on rautatielain 43 §:n 1 kohdan nojalla pyydettävästä poikkeuksesta, perustelut sille, että hanke on edennyt pitkälle;
– poikkeuksen perustelut, mukaan luettuina pääasialliset tekniset, taloudelliset, kaupalliset, toiminnalliset ja/tai hallinnolliset syyt;
– mahdolliset muut seikat, joilla poikkeuspyyntöä voidaan perustella;
– kuvaus toimenpiteistä, joilla hankintayksikkö tai sen unioniin sijoittautunut edustaja edistää hankkeen lopullista yhteentoimivuutta, jos kysymyksessä ei ole merkitykseltään vähäinen poikkeus.