1661/2009

Meripelastusjohtaja ratkaisee saamiensa tietojen perusteella vaaratilanteen asteen ja vastaa siitä, että tarvittavat etsintä- ja pelastusyksiköt hälytetään sekä että niille annetaan vaaratilanteen edellyttämät tehtävät.

Epävarmuustilanteessa meripelastuksen johtokeskuksen on käynnistettävä tiedustelutoimet mahdollisen avuntarpeen selvittämiseksi.

Hälytystilanteessa meripelastuksen johtokeskuksen on mahdollisuuksiensa mukaan laajennettava tiedustelutoimia ja ryhdyttävä etsintätoimiin mahdollisen avuntarpeen selvittämiseksi sekä valmistauduttava aloittamaan tarpeelliset pelastustoimet.

Hätätilanteessa meripelastuksen johtokeskuksen on ryhdyttävä ihmishengen pelastamiseksi kaikkiin niihin toimiin, jotka käytettävissä olevin voimavaroin ovat mahdollisia ja tarkoituksenmukaisia.

Päätöksen etsintä- ja pelastustoimien lopettamisesta ja keskeyttämisestä tekee meripelastusjohtaja. Meripelastustoimen johtajalla tai hänen sijaisellaan on oikeus ottaa yksittäistapauksessa asia ratkaistavakseen.

Meripelastusjohtajan on oltava:

Meripelastusjohtajan on lisäksi oltava suorittanut yleisen radioaseman hoitajan tutkinnon sekä raja- ja merivartiokoulun järjestämät meripelastusjohtajan ja onnettomuuspaikan johtajan kurssit sekä muut rajavartiolaitoksen tarkemmin määräämät meripelastustoimen kurssit.

Meripelastusjohtajalla on oltava suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen taito. Lisäksi edellytetään englannin kielessä yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (964/2004) tarkoitetun yleisen kielitutkinnon taitotasoa kolme puheen- ja tekstinymmärtämisen sekä puhumisen osakokeissa.

Meripelastusjohtajalla on lisäksi oltava vaativien meripelastustoimen tehtävien menestyksellisen johtamisen edellyttämä kyky ja taito.

Meripelastuksen johtokeskuksessa hätäradioliikenteestä vastaavan on oltava yleisen radioaseman hoitajan tutkinnon sekä muut rajavartiolaitoksen tarkemmin määräämät meripelastustoimen kurssit suorittanut. Lisäksi hänellä on oltava rajavartiolaitoksen ja muiden merellisten toimijoiden toiminnan perustuntemus.

Meripelastuksen johtokeskuksessa hätäradioliikenteestä vastaavalla on oltava suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen taito. Lisäksi edellytetään englannin kielessä yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa tarkoitetun yleisen kielitutkinnon taitotasoa kolme puheen- ja tekstinymmärtämisen sekä puhumisen osakokeissa.

Rajavartiolaitoksen meripelastushelikopterin tulee voida osallistua meripelastuslain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa perustasoiseen ensihoitopalveluun tarjoamalla sellaista hoitoa ja kuljetusta, jossa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone, ja jossa on mahdollisuus aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet.

Rajavartiolaitos tekee sopimuksen meripelastushelikopterien sijoitustukikohtien alueellisen tai paikallisen terveydenhuoltoviranomaisen kanssa perustasoiseen ensihoitopalveluun osallistumiseen liittyvästä henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja ammattipätevyyden osoittamisesta sekä henkilöstön kuljetuksen aikana tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta.

Sisäasiainministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan meripelastustoimen neuvottelukunnan.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, jonka on oltava meripelastustoimeen hyvin perehtynyt rajavartiolaitoksen virkamies. Neuvottelukunnassa ovat lisäksi tarpeellisessa määrin edustettuina muut meripelastusviranomaiset sekä alan keskeiset vapaaehtoiset toimijat. Neuvottelukunnalla on oikeus ottaa sivutoiminen sihteeri.

Meripelastuksen johtokeskuksen on huolehdittava siitä, että meripelastustoimen tehtäviin osallistuvat saavat viivytyksettä etsintä- ja pelastustoiminnassa tarpeellisia tietoja sekä tiedon etsintä- ja pelastustoiminnan keskeyttämisestä ja lopettamisesta.

Etsintä- ja pelastusyksikön on viipymättä ilmoitettava asianomaiselle meripelastuksen johtokeskukselle hälytyksen vastaanottamisesta, tehtävän suorittamiseen lähtemisestä sekä etsintä- ja pelastustehtävien aloittamisesta ja lopettamisesta.

Meripelastuksen johtokeskuksen on viipymättä ilmoitettava pääesikunnalle sellaisten etsintä- ja pelastustoimien päättymisestä, joihin on Suomen aluevesillä osallistunut ulkomaisia valtionilma-aluksia tai valtionaluksia.

Meripelastuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hätämerkkejä, joiden käyttäminen muuten kuin hätätilanteessa on sallittua erikseen annetun luvan nojalla, ovat seuraavilla lähettimillä annettavat hätämerkit:

Meripelastuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hätämerkkejä, joiden käyttäminen muuten kuin hätätilanteessa on sallittua erikseen annetun luvan nojalla muualla kuin aluksessa tai ilma-aluksessa, ovat:

Edellä 15 §:n 1 momentissa tarkoitettua lupaa hätämerkkien käyttämiseen muuten kuin hätätilanteessa on haettava rajavartiolaitoksen vahvistamaa lomaketta käyttäen. Hakemus on jätettävä Länsi-Suomen merivartiostolle vähintään kaksi viikkoa ennen suunniteltua harjoitusta. Länsi-Suomen merivartiosto vastaa tarvittavien kansainvälisten ilmoitusten tekemisestä COSPAS-SARSAT-ohjelman mukaisesti.

Edellä 15 §:n 2 momentissa tarkoitettua lupaa hätämerkkien käyttämiseen muualla kuin aluksessa tai ilma-aluksessa muuten kuin hätätilanteessa on haettava sisäasianministeriön vahvistamaa lomaketta käyttäen. Hakemus liitteineen on jätettävä asianomaiselle merivartiostolle tai poliisilaitokselle vähintään neljä viikkoa ennen suunniteltua harjoitusta.

Merivartioston ja poliisin on antaessaan luvan hätämerkin käyttämiseen varmistuttava siitä, että asianomainen meripelastuksen johtokeskus, hätäkeskus, alusliikennepalvelun VTS-keskus sekä tarvittaessa myös ilmailun pelastuspalvelujärjestelmän yksikkö ja naapurivaltion meripelastuskeskus saavat hyvissä ajoin ennen hätämerkin käyttämistä tiedon annetusta luvasta.