Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

37/2002

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus meripelastuksesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
37/2002
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 7/2002 (Julkaistu 29.1.2002)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään meripelastuslain (1145/2001) 5 §:n 3 momentin, 25 §:n 2 momentin ja 27 §:n 1 momentin nojalla:

1 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

epävarmuustilanteella meripelastuslain (1145/2001) 2 §:n 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua vaaratilannetta, jolloin vallitsee epävarmuus ihmisen turvallisuudesta merellä taikka jolloin muuten on aihetta ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisen avuntarpeen selvittämiseksi;

2)

hälytystilanteella meripelastuslain 2 §:n 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vaaratilannetta, jolloin voidaan olettaa ihmisen turvallisuuden vaarantuneen merellä tai jolloin avuntarpeen selvittämiseksi suoritetut tiedustelut ovat olleet tuloksettomia;

3)

hätätilanteella meripelastuslain 2 §:n 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua vaaratilannetta, jolloin on ilmeistä, että ihminen on vaarassa merellä ja välittömän avun tarpeessa.

2 §Etsintä- ja pelastustoimien johtaminen

Asianomaisessa meripelastuskeskuksessa tai meripelastuslohkokeskuksessa toimiva meripelastusjohtaja johtaa etsintä- ja pelastustoimintaa. Hän ratkaisee saamiensa tietojen perusteella vaaratilanteen asteen ja vastaa siitä, että tarvittavat etsintä- ja pelastusyksiköt hälytetään sekä että niille annetaan vaaratilanteen edellyttämät tehtävät.

3 §Toiminta epävarmuustilanteessa

Epävarmuustilanteessa meripelastuskeskuksen tai meripelastuslohkokeskuksen on käynnistettävä tiedustelutoimet mahdollisen avuntarpeen selvittämiseksi.

4 §Toiminta hälytystilanteessa

Hälytystilanteessa meripelastuskeskuksen tai meripelastuslohkokeskuksen on mahdollisuuksiensa mukaan laajennettava tiedustelutoimia ja ryhdyttävä etsintätoimiin mahdollisen avuntarpeen selvittämiseksi sekä valmistauduttava aloittamaan tarpeelliset pelastustoimet.

5 §Toiminta hätätilanteessa

Hätätilanteessa meripelastuskeskuksen tai meripelastuslohkokeskuksen on ryhdyttävä ihmishengen pelastamiseksi kaikkiin niihin toimiin, jotka käytettävissä olevin voimavaroin ovat mahdollisia ja tarkoituksenmukaisia.

6 §Etsintä- ja pelastustoimien lopettaminen ja keskeyttäminen

Vaaratilanteen johdosta käynnistetyt toimenpiteet saadaan lopettaa, kun suoritettujen tiedustelu- tai etsintätoimien perusteella on selvitetty, ettei tarvetta lisätoimiin ole, tai kun kaikki hätään tai vaaraan joutuneet ovat löytyneet ja pelastuneet, taikka kun on ilmennyt, ettei perusteltua toivoa elossa olevien löytymisestä ole.

Vaaratilanteen johdosta käynnistetyt toimenpiteet voidaan keskeyttää tilapäisesti, jos toiminta-alueella vallitsevat olosuhteet pimeyden, sään tai muun vastaavan syyn vuoksi estävät tarkoituksenmukaiset etsintä- ja pelastustoimet.

Päätöksen etsintä- ja pelastustoimien lopettamisesta ja keskeyttämisestä tekee meripelastusjohtaja.

7 §Etsintä- ja pelastustoimien sovittaminen yhteen muun meri- ja lentoliikenteen kanssa

Meripelastusjohtajan on huolehdittava tarpeellisten ilmoitusten tekemisestä alusliikennepalvelujärjestelmän alueelliselle palvelukeskukselle, ilmailulaitoksen alueelliselle lennonvarmistuskeskukselle sekä poliisille, jotta nämä voisivat ryhtyä tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin onnettomuusalueella tai sen läheisyydessä olevan liikenteen ohjaamiseksi tai rajoittamiseksi.

8 §Meripelastusjohtajan kelpoisuusvaatimukset

Meripelastusjohtajan tulee olla:

1)

upseerin tutkinnon suorittanut upseeri, jolla on aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetun asetuksen (1256/1997) 21 §:n 1 momentissa tarkoitettu vahtiperämiehen koulutus; tai

2)

rajavartiolaitoksen oppilaitoksessa merivartiolinjan perus- ja täydennyskurssin tai niitä vastaavan aikaisemman kurssin suorittanut opistoupseeri.

Meripelastusjohtajan tulee olla suorittanut yleisen radioaseman hoitajan tutkinnon sekä raja- ja merivartiokoulun järjestämät meripelastusjohtajan ja onnettomuuspaikan johtajan kurssit sekä muut rajavartiolaitoksen tarkemmin määräämät meripelastustoimen kurssit.

Meripelastusjohtajalla tulee olla vaativien meripelastustoimen tehtävien menestyksellisen johtamisen edellyttämä kyky ja taito.

9 §Perustason sairaankuljetuksen ohjaus ja valvonta

Rajavartiolaitos tekee sopimuksen meripelastushelikopterien sijoitustukikohtien alueellisen tai paikallisen terveydenhuoltoviranomaisen kanssa perustason sairaankuljetukseen liittyvästä kuljetushenkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja ammattipätevyyden osoittamisesta sekä kuljetushenkilöstön kuljetuksen aikana tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta.

10 §Meripelastustoimen neuvottelukunnan asettaminen ja kokoonpano

Sisäasiainministeriö asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan meripelastustoimen neuvottelukunnan.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, jonka tulee olla meripelastustoimeen hyvin perehtynyt rajavartiomies. Neuvottelukunnassa on lisäksi 14 muuta jäsentä, joista 11 edustaa muita meripelastusviranomaisia ja kolme alan keskeisiä vapaaehtoisia yhdistyksiä tai muita yhteisöjä. Neuvottelukunnalla on oikeus ottaa sivutoiminen sihteeri.

11 §Meripelastuslohkon johtoryhmän asettaminen ja kokoonpano

Asianomaisen merivartioston komentaja asettaa meripelastuslohkon johtoryhmän.

Johtoryhmän jäseniksi kutsutaan keskeisten meripelastuslohkon alueella meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja vapaaehtoisten yhdistysten tai muiden yhteisöjen edustajat.

12 §Onnettomuuspaikan johtoryhmä

Kun toimenpiteisiin onnettomuusalueella osallistuu useita viranomaisia tai viranomaisten lisäksi vapaaehtoisia, asettaa meripelastusjohtaja tarvittaessa onnettomuuspaikan johtajan avuksi eri alojen asiantuntijoista koostuvan onnettomuuspaikan johtoryhmän.

13 §Ilmoitukset ja tietojenvaihto

Meripelastuskeskuksen tai meripelastuslohkokeskuksen on huolehdittava siitä, että meripelastustoimen tehtäviin osallistuvat saavat viivytyksettä etsintä- ja pelastustoiminnassa tarpeellisia tietoja sekä tiedon etsintä- ja pelastustoiminnan keskeyttämisestä ja lopettamisesta.

Etsintä- ja pelastusyksikön on viipymättä ilmoitettava asianomaiselle meripelastuskeskukselle tai meripelastuslohkokeskukselle hälytyksen vastaanottamisesta, tehtävän suorittamiseen lähtemisestä sekä etsintä- ja pelastustehtävien aloittamisesta ja lopettamisesta.

Meripelastuskeskuksen tai meripelastuslohkokeskuksen on viipymättä ilmoitettava pääesikunnalle sellaisten etsintä- ja pelastustoimien päättymisestä, joihin on Suomen aluevesillä osallistunut ulkomaisia valtionilma-aluksia tai valtionaluksia.

14 §Palkkion ja korvauksen hakemisessa noudatettava menettely

Meripelastuslain 21 §:ssä tarkoitettua palkkiota tai korvausta on haettava rajavartiolaitoksen vahvistaman kaavan mukaista lomaketta käyttäen. Lomake on jätettävä asianomaiselle merivartiostolle.

15 §Luvanvaraiset hätämerkit

Meripelastuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hätämerkkejä, joiden käyttäminen muuten kuin hätätilanteessa on sallittua erikseen annetun luvan nojalla muualla kuin aluksessa tai ilma-aluksessa, ovat:

1)

laskuvarjoraketti tai käsisoihtu, joka näyttää punaista valoa; ja

2)

savumerkki, joka kehittää oranssin väristä savua.

16 §Hätämerkkien käyttöä koskevan luvan hakemisessa noudatettava menettely

Meripelastuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua lupaa hätämerkkien käyttämiseen muuten kuin hätätilanteessa on haettava rajavartiolaitoksen vahvistaman kaavan mukaista lomaketta käyttäen. Lomake on jätettävä asianomaiselle merivartiostolle tai poliisille vähintään kaksi viikkoa ennen suunniteltua harjoitusta.

17 §Hätämerkkien luvanvaraista käyttöä koskevat ilmoitukset ja tiedonannot

Merivartioston ja poliisin tulee antaessaan luvan hätämerkin käyttämiseen varmistua siitä, että asianomainen meripelastuskeskus tai meripelastuslohkokeskus, hätäkeskus, poliisin hälytyskeskus sekä tarvittaessa myös ilmailun pelastuspalvelujärjestelmän yksikkö ja naapurivaltion meripelastuskeskus saavat hyvissä ajoin ennen hätämerkin käyttämistä tiedon annetusta luvasta.

Annetusta luvasta tulee tiedottaa yleisölle ja merellä liikkujille siten kuin asiasta on tarkemmin sovittu tai säädetty.

18 §Voimaantulo- ja siirtymäsäännös

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2002. Asetuksen 8 §:n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.

Meripelastusjohtajan tehtävässä tämän asetuksen voimaan tullessa toimiva rajavartiomies, joka ei täytä 8 §:n 1 momentissa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia, saa jatkaa tehtävässään myös tämän asetuksen tultua voimaan.

Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2002

Ministeri Kimmo SasiLainsäädäntöneuvos Tomi Vuori

Sivun alkuun