64/2009

Annettu Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2009

Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministeriön esittelystä,

muutetaan ulkoasiainhallinnosta 1 päivänä maaliskuuta 2000 annetun valtioneuvoston asetuksen (256/2000) 2 §:n 2 momentti, 5 §, 6 §:n 1 ja 5 momentti, 7 – 9 § ja 21 a §, sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 1 ja 5 momentti sekä 7 § asetuksessa 1053/2003, sekä 2 §:n 2 momentti, 5 § ja 21 a § asetuksessa 991/2006, seuraavasti:

2 §
Ulkoasiainhallinnon virkaan nimittävä viranomainen

Valtioneuvosto nimittää virkaan ulkoasiainneuvoksen muissa kuin ulkoasiainhallintolain 15 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Valtioneuvosto nimittää myös hallintojohtajan, lähetystöneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja kaupallisen neuvoksen.


5 §
Ulkoasiainhallinnon virkojen kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena ulkoasiainhallinnon virkoihin on valtion virkamieslaissa säädetyn Suomen kansalaisuuden ja 6 §:ssä säädetyn kielitaidon lisäksi:

1) valtiosihteerillä kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerillä, ulkoasiainneuvoksella, lähetystöneuvoksella ja ulkoasiainsihteerillä 9 §:ssä säädetyn koulutusohjelman suorittaminen tai aikaisemmin voimassa olleiden perusteiden nojalla saavutettu kelpoisuus, valtiosihteerillä kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerillä lisäksi perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

2) avustajalla ylempi korkeakoulututkinto tai valinta- ja koulutuslautakunnan asettamien vaatimusten mukainen kokemus ulkoasiainhallinnon yleisvirassa;

3) hallinnollisella ulkoasiainsihteerillä ja hallinnollisella avustajalla korkeakoulututkinto tai opistotason tutkinto taikka sellainen, erityisesti ulkoasiainhallinnon tehtävissä saavutettu kyky ja taito, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää;

4) hallintojohtajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

5) talousjohtajalla, taloussuunnittelupäälliköllä, turvallisuuspäälliköllä, kiinteistöjohtajalla ja tietohallintojohtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja käytännössä osoitettu johtamistaito;

6) lainsäädäntöneuvoksella, lainsäädäntösihteerillä ja lakimiehellä oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinto;

7) erityisasiantuntijalla, neuvottelevalla virkamiehellä, kaupallisella neuvoksella ja kaupallisella sihteerillä ylempi korkeakoulututkinto;

8) poliisin erityisasiantuntijalla ylempi korkeakoulututkinto, poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisialipäällystötutkinto;

9) rajavalvonta-asiantuntijalla upseerin, opistoupseerin taikka raja- tai merivartijan tutkinto;

10) tiedottajalla ylempi korkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto;

11) aluetiedottajalla ylempi korkeakoulututkinto;

12) EU-neuvojalla korkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto;

13) tietotekniikkapäälliköllä, laskentapäälliköllä, viestityspäälliköllä, koulutuspäälliköllä, erikoistutkijalla, ylitarkastajalla, ylikielenkääntäjällä, koulutussihteerillä ja tutkijalla ylempi korkeakoulututkinto, arkistotehtävissä toimivalla tutkijalla lisäksi arkistoalan tutkinto, sekä kirjastonhoitajalla ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vaadittavat kirjasto- ja tietopalvelualan opinnot;

14) tutkimussihteerillä, tarkastajalla, kamreerilla ja reviisorilla korkeakoulututkinto, arkistonhoitajalla korkeakoulututkinto ja arkistoalan tutkinto sekä informaatikolla korkeakoulututkinto tai tietoresurssien hallinnan koulutus;

15) verkkosihteerillä ja taloussihteerillä soveltuva korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto taikka muuten hyvät edellytykset viran hoitamiseen;

16) kirjastoamanuenssilla opistotutkinto tai ammatillinen perustutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vaadittavat kirjasto- ja informaatioalan opinnot; ja

17) kielenkääntäjällä korkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto;

Edellä 4–17 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä vaaditaan lisäksi perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin.

6 §
Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset

Edellä 5 §:n 1 momentin 1–16 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä vaaditaan suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Toimistosihteeriltä ja osastosihteeriltä vaaditaan suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.


Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n 1 momentin 4–17 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito.

7 §
Valinta- ja koulutuslautakunta

Ulkoasiainministeriön yhteydessä toimiva valinta- ja koulutuslautakunta tekee esityksiä ja antaa lausuntoja avustajan virkasuhteeseen nimittämistä sekä 9 §:ssä tarkoitettua harjoittelua ja koulutusta koskevissa asioissa.

Lautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja kymmenen muuta jäsentä.

Puheenjohtajana on ulkoasiainministeriön määräämä alivaltiosihteeri ja varapuheenjohtajana ministeriön henkilöstöjohtaja. Lautakunnan sihteerinä toimii ulkoasiainministeriön määräämä virkamies. Ulkoasiainministeriö nimittää muut jäsenet ja kullekin varajäsenen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikautta voidaan jatkaa enintään yhdellä vuodella.

Jäsenistä kahdeksan on oltava ulkoasiainhallintoon, muihin yleisiin tehtäviin, elinkeinoelämään tai koulutuskysymyksiin perehtyneitä henkilöitä ja kahden ulkoasiainhallinnon henkilöstön edustajia. Jos lautakunnan jäsenelle myönnetään ero kesken toimikauden, ministeriö määrää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

8 §
Valinta- ja koulutuslautakunnan toiminta

Valinta- ja koulutuslautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Lautakunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään kuusi muuta jäsentä.

9 §
Koulutuksen ja harjoittelun suorittaminen

Ulkoasiainministeriö järjestää määräaikaiseen avustajan virkasuhteeseen nimitetyille virkamiehille koulutusohjelman, johon sisältyy ulkoasiainhallinnon tehtäviin valmentavaa koulutusta sekä harjoittelua ulkoasiainministeriössä ja ulkomaanedustuksessa. Koulutuksen ja harjoittelun pituus on yhteensä vähintään puolitoista vuotta ja enintään kaksi ja puoli vuotta.

21 a §
Eräisiin viranomaisiin palvelussuhteessa olevat henkilöt edustustossa

Ulkoasiainhallintolain 26 §:n mukaisesti edustustossa voi toimia:

1) tuomareita ja syyttäjiä kansainvälisissä oikeudenhoidon tehtävissä;

2) Maahanmuuttoviraston virkamiehiä ulkomaalaishallinnon tehtävissä;

3) poliisihallinnon virkamiehiä kansainvälisissä poliisitoimen tehtävissä;

4) rajavartiolaitoksen virkamiehiä rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvissa kansainvälisissä tehtävissä;

5) tullilaitoksen virkamiehiä kansainvälisissä tullitoimen tehtävissä;

6) Teknologian kehittämiskeskuksen ulkomaanyksikön henkilöstöä; ja

7) Matkailun edistämiskeskuksen ulkomailla sijaitsevan yksikön henkilöstöä.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2009.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2009

Ulkoasiainministeri
Alexander Stubb

Lainsäädäntöneuvos
Ari Rouhe

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.