Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 256/2000
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 32/2000 (Julkaistu 2.3.2000)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministeriön esittelystä, säädetään ulkoasiainhallinnosta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (204/2000) nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Ulkoasiainhallinnon toiminta-ajatus
Ulkoasiainhallinto:
valmistelee ja toteuttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa;
edistää Suomen kansallisia etuja ulkomailla, mukaan lukien kauppapoliittiset ja kaupallis-taloudelliset edut;
valvoo suomalaisten etuja ja oikeuksia ulkomailla; sekä
edistää kansainvälisen yhteistyön keinoin kansanvaltaa, ihmisoikeuksien kunnioitusta ja kestävää kehitystä.
2 lukuUlkoasiainhallinnon virkoja koskevat säännökset
2 §Ulkoasiainhallinnon virkaan nimittävä viranomainen
Ulkoasiainministeriön valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin virkaan nimittämisestä sekä näissä viroissa toimivien nimittämisestä ulkoasiainneuvoksen virkaan säädetään perustuslaissa ja ulkoasiainhallinnosta annetussa laissa (204/2000).
Valtioneuvosto nimittää virkaan ulkoasiainneuvoksen muissa kuin ulkoasiainhallinnosta annetun lain 15 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Valtioneuvosto nimittää myös talousjohtajan, kiinteistöjohtajan, tietohallintojohtajan, kehitysyhteistyöneuvoksen, lähetystöneuvoksen, lehdistöneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, puolustusasiainneuvoksen, sotilasedustajan ja apulaissotilasedustajan.
Muut ulkoasiainhallinnon virkamiehet nimittää virkaan ulkoasiainministeriö.
3 §Eräät ulkoasiainhallinnon virkamiehiä koskevat päätökset
Ulkoasiainministeriö päättää asiat, jotka koskevat ulkoasiainhallinnon virkamiehen palkkausta, sivutoimilupaa, virkavapautta, lomauttamista, virkasuhteen päättämistä ja pidättämistä virantoimituksesta sekä virkamiehen kanssa tehtävää sopimusta palvelussuhteen ehdoista ja virkamiehelle annettavaa kirjallista varoitusta.
Valtion virkamieslain (750/1994) 52 §:ssä tarkoitettuun palvelussuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta koskevaan oikaisuvaatimukseen antaa päätöksen ulkoasiainministeriö.
4 §Virkojen täyttäminen haettavaksi julistamatta
Ulkoasiainhallinnon yleisvirat ja erityisviroista turvallisuuspäällikön sekä muut turvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden virat täytetään niitä haettaviksi julistamatta.
5 §Ulkoasiainhallinnon virkojen kelpoisuusvaatimukset
Kelpoisuusvaatimuksena ulkoasiainhallinnon virkoihin on valtion virkamieslaissa säädetyn Suomen kansalaisuuden ja kielitaidosta 6 §:ssä säädetyn lisäksi:
valtiosihteerillä, alivaltiosihteerillä, ulkoasiainneuvoksella, lähetystöneuvoksella ja ulkoasiainsihteerillä, että hänet on todettu päteväksi näihin virkoihin siten kuin 9 §:ssä säädetään tai että hän on saavuttanut niihin kelpoisuuden aikaisemmin voimassa olleiden perusteiden nojalla, valtiosihteerillä ja alivaltiosihteerillä lisäksi perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
avustajalla ylempi korkeakoulututkinto tai valinta- ja koulutuslautakunnan asettamien vaatimusten mukainen kokemus ulkoasiainhallinnon yleisvirassa.
hallinnollisella ulkoasiainsihteerillä ja hallinnollisella avustajalla korkeakoulututkinto tai opistotason tutkinto taikka sellainen, erityisesti ulkoasiainhallinnon tehtävissä saavutettu kyky ja taito, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää, tai kansainvälisten asiain valmennuskurssin hyväksyttävä suorittaminen;
lehdistöneuvoksella ja lehdistösihteerillä ylempi korkeakoulututkinto tai muuten hyvät edellytykset viran hoitamiseen;
kehitysyhteistyöneuvoksella ja kehitysyhteistyösihteerillä ylempi korkeakoulututkinto;
talousjohtajalla, kiinteistöjohtajalla ja tietohallintojohtajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
lainsäädäntöneuvoksella ja lainsäädäntösihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto;
erityisasiantuntijalla ylempi korkeakoulututkinto tai muuten hyvät edellytykset viran hoitamiseen;
puolustusasiainneuvoksella ja puolustuspolitiikan erityisasiantuntijalla ylempi korkeakoulututkinto;
sotilasedustajalla ja apulaissotilasedustajalla yleisesikuntaupseerin tutkinto;
sotilasasiantuntijalla upseerin tai opistoupseerin tutkinto;
pääsihteerillä, atk-päälliköllä, laskentapäälliköllä, turvallisuuspäälliköllä, viestityspäälliköllä, koulutuspäälliköllä, erikoistutkijalla, ylitarkastajalla, taloussihteerillä, ylikielenkääntäjällä, koulutussihteerillä ja tutkijalla ylempi korkeakoulututkinto, arkistotehtävissä toimivalla tutkijalla lisäksi arkistoalan tutkinto, ja kirjastonhoitajalla ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vaadittavat kirjasto- ja tietopalvelualan opinnot;
tutkimussihteerillä, tarkastajalla, kamreerilla ja reviisorilla korkeakoulututkinto, arkistonhoitajalla korkeakoulututkinto ja arkistoalan tutkinto sekä informaatikolla korkeakoulututkinto tai tietoresurssien hallinnan koulutus;
kielenkääntäjällä korkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto;
Edellä 4―14 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä vaaditaan lisäksi perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin.
6 §Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset
Edellä 5 §:n 1 momentin 1―12 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä vaaditaan suomen kielen täydellinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön ylitarkastajalta vaaditaan kuitenkin täydellinen ruotsin kielen taito.
Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n 1 momentin 1, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä hyvä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin kieltä ja yhtä seuraavista kielistä: espanja, ranska, saksa tai venäjä.
Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä hyvä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin, espanjan, ranskan, saksan tai venäjän kieltä sekä lisäksi tyydyttävä taito käyttää yhtä muuta mainituista kielistä.
Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä hyvä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin, espanjan, ranskan, saksan tai venäjän kieltä.
Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n 1 momentin 6―14 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito.
7 §Valinta- ja koulutuslautakunta
Ulkoasiainministeriön yhteydessä toimiva valinta- ja koulutuslautakunta hoitaa tässä asetuksessa säädetyt tehtävät sekä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja periaatteellisesti tärkeistä ja laajakantoisista ulkoasiainhallinnon koulutuskysymyksistä.
Lautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kymmenen muuta jäsentä.
Puheenjohtajana on ulkoasiainministeriön määräämä alivaltiosihteeri ja varapuheenjohtajana ministeriön hallinnollisen osaston päällikkö. Muut jäsenet nimittää ulkoasiainministeriö kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Näistä kahdeksan on oltava ulkoasiainhallintoon, muihin yleisiin tehtäviin, elinkeinoelämään tai koulutuskysymyksiin perehtyneitä henkilöitä ja kahden ulkoasiainhallinnon henkilöstön edustajia. Jos lautakunnan jäsenelle myönnetään ero kesken toimikauden, ministeriö määrää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
8 §Valinta- ja koulutuslautakunnan toiminta
Valinta- ja koulutuslautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Lautakunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään kuusi muuta jäsentä.
Lautakunnan sihteerinä toimii ulkoasiainministeriön määräämä virkamies.
Lautakunnasta on muutoin voimassa, mitä komiteoista säädetään.
9 §Avustajan päteväksi toteaminen
Valinta- ja koulutuslautakunta toteaa määräaikaiseen avustajan virkasuhteeseen nimitetyn virkamiehen päteväksi 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuihin virkoihin hänen suoritettuaan hyväksyttävästi ulkoasiainministeriön järjestämän peruskoulutuksen ja sen jälkeisen harjoittelun ministeriössä ja ulkomaanedustuksessa.
Päteväksi toteaminen edellyttää lisäksi asianomaisissa viroissa vaadittujen kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten täyttämistä.
Peruskoulutuksen jälkeisen harjoittelun pituus on vähintään puolitoista vuotta.
3 lukuEdustustojen hallinto
10 §Edustuston johtaminen
Edustustoa johtaa edustuston päällikkö. Suurlähetystöä, lähetystöä tai ulkoasiainhallintolain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua diplomaattista edustustoa johtamaan voidaan kuitenkin määrätä johtava virkamies, jos edustustolle ei ole määrätty päällikköä tai edustuston päällikkö on akkreditoitu toisesta valtiosta.
Edustuston päällikön tai johtavan virkamiehen tehtävän ollessa avoinna edustustoa johtaa ulkoasiainministeriön päätöksen mukaan väliaikaisesti tehtävään määrätty johtava virkamies tai juoksevien asioiden hoitajaksi määrätty virkamies.
Edustuston päällikön tai johtavan virkamiehen ollessa estynyt sijaisena toimii edustuston työjärjestyksessä tai edustuston erillisellä päätöksellä määrätty virkamies.
11 §Edustuston ratkaisuvalta
Edustusto ratkaisee toimivaltaansa lain tai asetuksen nojalla kuuluvat asiat. Edustuston ratkaisuvaltaan kuuluvat edustuston sisäistä hallintoa koskevat asiat, jollei toisin säädetä.
Ulkoasiainministeriö ratkaisee edustustojen toimintaan liittyvät asiat, jotka koskevat kiinteistöjen, toimitilojen, asuntojen ja muiden tilojen ostamista, vuokrausta, alivuokrausta, myymistä ja muuta luovuttamista sekä uudisrakentamista ja peruskorjausta.
Edustustolle voidaan myöntää määrärahoja kehitysyhteistyön paikallisiin hankkeisiin sekä muihin erityisiin tarkoituksiin. Edustusto ratkaisee asiat, jotka koskevat näiden määrärahojen käyttämiseen liittyviä sopimuksia ja muita oikeustoimia.
12 §Edustuston valtuuttaminen ministeriön ratkaisuvaltaan kuuluvassa asiassa
Ulkoasiainministeriö voi yksittäisessä tapauksessa valtuuttaa edustuston tekemään sopimuksen tai muun oikeustoimen asiassa, jossa ratkaisuvalta on ministeriöllä.
Lisäksi ulkoasiainministeriö voi valtuuttaa edustuston päällikön tai muun edustustossa toimivan virkamiehen allekirjoittamaan sitoumuksen, sopimuksen tai muun asiakirjan, jonka ministeriö on hyväksynyt.
13 §Edustuston työjärjestys
Edustustolla on työjärjestys, jossa määrätään edustuston organisaatiosta, asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta sekä muusta sisäisestä hallinnosta.
Työjärjestyksen vahvistaminen kuuluu edustuston päällikön ratkaisuvaltaan.
14 §Virkamiesten ratkaisuvalta edustustossa
Edustustossa asiat ratkaisee edustuston päällikkö, jollei toisin säädetä tai edustuston työjärjestyksessä määrätä.
Suurlähetystön ja lähetystön johtava virkamies käyttää edustuston päällikön ratkaisuvaltaa, jollei sivuakkreditoitu edustuston päällikkö yksittäisessä tapauksessa pidätä ratkaisuvaltaa itselleen.
15 §Virkamatkat
Päätös virkamatkasta kuuluu edustuston ratkaisuvaltaan. Ulkoasiainministeriö voi kuitenkin erityisestä syystä määrätä virkamatkalle ulkosasiainhallinnon virkamiehen, jonka virkapaikkana on edustusto.
16 §Edustustojen yhteistyö ja hallinnolliset suhteet
Samassa asemamaassa oleva suurlähetystö tai lähetystö ja konsulaatit toimivat yhteistyössä siten, että suurlähetystö tai lähetystö yhteensovittaa edustustojen toimintaa.
17 §Edustuston aukioloaika
Edustuston aukioloika tulee sovittaa paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaisiksi, ottaen huomioon paikalliset juhlapäivät sekä virastojen ja liikkeiden aukiolokäytäntö.
Aukioloajasta määrätään edustuston työjärjestyksessä.
18 §Edustuston taloushallinto puolustusvoimien ja Teknologian kehittämiskeskuksen toimialoilla
Edustustossa ulkoasiainhallinnosta annetun lain 25 ja 26 §:n nojalla toimivat puolustusvoimien ja Teknologian kehittämiskeskuksen virkamiehet muodostavat edustustossa taloushallinnollisesti erilliset asianomaisiin viranomaisiin kuuluvat yksiköt.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ulkoasiainministeriön ja asianomaisten viranomaisten tulee yhteistoiminnassa valmistella valtion talousarvion valmistelua koskevia ja muita edustuston taloushallintoon liittyviä asioita.
19 §Edustuston väliaikainen sulkeminen
Erityisestä syystä edustusto voidaan väliaikaisesti sulkea. Ulkoasiainministeriö päättää edustuston väliaikaisesta sulkemisesta ja uudelleen avaamisesta.
Lisäksi pysyvä edustusto tai erityisedustusto voivat päättää, että edustusto suljetaan enintään neljäksi viikoksi aikana, jolloin asianomaisen järjestön tai yhteistyöelimen toiminta on lomakauden tai muun syyn vuoksi keskeytynyt.
Edustuston sulkeminen tarkoittaa, että edustusto ei ole avoinna yleisölle ja edustuston tavanomainen toiminta on keskeytetty. Edustustossa toimivien virkamiesten siirtämisestä tai lähettämisestä virkamatkalle 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa päätetään erikseen asianomaisten säännösten mukaisesti.
20 §Hallinnolliset erityisjärjestelyt
Ulkoasiainministeriö voi päättää, että edustuston sisäiseen hallintoon kuuluvat asiat siirretään kokonaan tai osittain ulkoasiainministeriön tai toisen edustuston ratkaistavaksi:
kun edustusto on väliaikaisesti suljettuna;
lähekkäin sijaitsevien edustustojen hallintotoimintojen yhdistämiseksi;
esteellisyydestä aiheutuvien ongelmien välttämiseksi; tai
muusta erityisestä syystä.
4 lukuEdustustojen henkilökuntaa koskevat säännökset
21 §Edustuston henkilökunta
Edustuston tehtävissä toimii virkamiehiä ulkoasiainhallinnon yhteisissä viroissa sekä ulkoasiainministeriöön työsuhteessa olevaa lähetettyä henkilökuntaa.
Edustuston henkilökuntaan kuuluvat myös ulkoasiainhallinnosta annetun lain 25― 27 §:ssä tarkoitetut henkilöt.
Lisäksi edustusto voi ottaa palvelukseensa työsopimussuhteista henkilökuntaa ja harjoittelijoita.
22 §Edustuston tehtäviin määrääminen
Edustuston päällikön tehtävään määräämisestä säädetään perustuslaissa.
Ulkoasiainhallinnon virkamiesten määräämisestä edustustojen muihin tehtäviin päättää ulkoasiainministeriö.
23 §Edustuston päälliköiden ja johtavien virkamiesten tehtävien kelpoisuusvaatimukset
Suurlähetystön, pysyvän edustuston, erityisedustuston ja pääkonsulaatin päälliköksi määrätään ulkoasiainneuvos. Päälliköksi voidaan määrätä myös virka-asemaltaan ulkoasiainneuvokseen rinnastettavissa oleva kehitysyhteistyöneuvos, jos edustuston toiminnan painopiste on kehitysyhteistyöasioissa.
Lähetystön päälliköksi sekä suurlähetystön ja lähetystön johtavaksi virkamieheksi määrätään ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos tai kehitysyhteistyöneuvos.
Konsulaatin ja varakonsulaatin päälliköksi määrätään lähetystöneuvos, ulkoasiainsihteeri, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri tai hallinnollinen avustaja.
Lisäksi kelpoisuusvaatimuksena on:
suurlähetystön, pysyvän edustuston, erityisedustuston ja pääkonsulaatin päällikön tehtävässä perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; sekä
lähetystön päällikön ja suurlähetystön tai lähetystön johtavan virkamiehen tehtävässä soveltuvuus johtamistehtäviin.
24 §Edustuston päällikön ja johtavan virkamiehen tehtävät
Edustuston päällikkö johtaa edustuston toimintaa ja vastaa siitä, että edustuston tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja taloudellisesti.
Johtavalla virkamiehellä on soveltuvin osin samat tehtävät kuin edustuston päälliköllä.
25 §Virka-arvot edustustoissa
Virka-arvolla tarkoitetaan virkamiehen arvoa ja asemaa osoittavaa nimikettä, jota käytetään ulkomaanedustuksessa.
Edustustojen päälliköillä ja johtavilla virkamiehillä on seuraavat virka-arvot:
suurlähetystön, pysyvän edustuston tai erityisedustuston päällikkönä toimivalla ulkoasiainneuvoksella tai kehitysyhteistyöneuvoksella täysivaltaisen erikoissuurlähettilään virka-arvo;
lähetystön päällikkönä toimivalla ulkoasiainneuvoksella, lähetystöneuvoksella tai kehitysyhteistyöneuvoksella tehtävään määräämistä koskevan päätöksen mukaan erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin tai asiainhoitajan virka-arvo;
pääkonsulaatin päälliköllä pääkonsulin, konsulaatin päälliköllä konsulin ja varakonsulaatin päälliköllä varakonsulin virka-arvo; ja
suurlähetystön tai lähetystön johtavalla virkamiehellä väliaikaisen asiainhoitajan virka-arvo.
Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ulkoasiainministeriö voi antaa yleisiä määräyksiä ulkomaanedustuksessa käytettävistä virka-arvoista ja päättää virkaarvosta yksittäisessä tapauksessa.
5 lukuKunniakonsulaatit
26 §Kunniakonsulaatteihin sovellettavat säännökset
Kunniakonsulaattien toimintaan sovelletaan ainoastaan tämän luvun säännöksiä.
27 §Suomen kunniakonsulaatit
Suomella on ulkoasiainhallinnosta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettuja kunniakonsulaatteja niissä paikoissa, joihin ulkoasiainministeriö on nimittänyt kunniakonsulaatin päällikkönä toimivan henkilön tai konsuliasiamiehen.
28 §Kunniakonsulin nimittäminen
Ulkoasiainministeriö nimittää kunniakonsulaatin päällikkönä toimivaksi kunniapääkonsuliksi, kunniakonsuliksi tai kunniavarakonsuliksi taikka konsulitoimipaikkaa johtavaksi konsuliasiamieheksi tehtävään soveltuvan henkilön, joka on kirjallisesti sitoutunut noudattamaan kunniakonsulaatteja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.
Ministeriö voi nimittää kunniakonsulaattiin päällikön lisäksi muitakin kunniakonsuleita ja kunniavarakonsuleita.
Nimitys voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.
29 §Kunniakonsulin tehtävän päättyminen
Määräaikaisesti nimitetyn kunniakonsulin tehtävä päättyy määräajan päättyessä, jollei määräaikaa jatketa.
Kunniakonsulin tehtävä päättyy myös, kun ulkoasiainministeriö myöntää pyynnöstä eron kunniakonsulille tai muutoin vapauttaa kunniakonsulin tehtävästään.
Kunniakonsuli katsotaan eronneeksi tehtävästään sen kalenterivuoden päättyessä, jonka aikana hän täyttää 70 vuotta, jollei ministeriö erityisestä syystä oikeuta häntä jatkamaan tehtävässään enintään kahden vuoden määräajan kerrallaan.
30 §Kunniakonsulin tehtävän luonne
Kunniakonsulit eivät ole virka- tai työsuhteessa ulkoasiainhallintoon eikä heille makseta tehtävästään palkkiota.
31 §Kunniakonsulaatin suhde asemamaassa toimiviin edustustoihin ja ministeriöön
Suurlähetystöt ja lähetystöt valvovat ja ohjaavat asemamaassa toimivia kunniakonsulaatteja. Lähetetyn virkamiehen johtaman konsulaatin toimialueella sijaitsevat kunniakonsulaatit toimivat kuitenkin ensisijaisesti tämän ohjauksessa ja valvonnassa.
Kunniakonsulaatit toimivat lisäksi ulkoasiainministeriön ohjauksessa ja valvonnassa ulkoasiainhallinnosta annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaisesti.
32 §Kunniakonsulaatin kulujen korvaaminen
Edellä 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu edustusto tai ulkoasiainministeriö voi erityisestä syystä korvata kunniakonsulaatille sen toimistosta ja henkilöstöstä aiheutuvia sekä muita tarpeellisia kuluja.
Kunniakonsulaattia voidaan tukea myös osoittamalla kunniakonsulaatin käyttöön toimitila tai kunniakonsulaatin palvelukseen edustustoon työsopimussuhteessa oleva henkilö, jos asemamaa tämän sallii.
6 lukuVoimaantulosäännökset
33 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä maaliskuuta 2000.
Tällä asetuksella kumotaan 10 päivänä helmikuuta 1995 annettu ulkoasiainhallintoasetus (166/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
34 §Siirtymäsäännös
Jos edustustolla ei ole työjärjestystä tämän asetuksen voimaan tullessa, työjärjestys tulee vahvistaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2000.
Ulkoasiainministeriön tulee tämän asetuksen voimaan tultua viipymättä päätöksellään vahvistaa 19 ja 20 §:ssä tarkoitetut hallinnolliset järjestelyt, jotka ovat olemassa tämän asetuksen voimaan tullessa.
Edellä 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu kirjallinen sitoumus edellytetään 1 päivänä tammikuuta 2001 tai sitä myöhemmin nimitettäviltä kunniakonsuleilta.
Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
Ulkoasiainministeri Erkki TuomiojaLainsäädäntösihteeri Ari Rouhe