460/2008

Annettu Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2008

Työ- ja elinkeinoministeriön työjärjestys

Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) 7 §:n 2 momentin nojalla:

1 luku

Yleistä

1 §
Soveltamisala

Ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön sisäisestä organisaatiosta ja tehtävistä, johtavien virkamiesten asemasta, tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ja virkamiesten ratkaisuvallasta ovat sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty, voimassa tämän työjärjestyksen säädökset.

Ministeriön taloushallinnon organisoinnista, suunnittelujärjestelmästä, maksuliikkeestä, kirjanpidosta, muusta laskentatoimesta ja sisäisestä valvonnasta sekä sisäisestä tarkastuksesta säädetään sen ohessa, mitä muutoin on säädetty, työ- ja elinkeinoministeriön taloussäännössä ja sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

2 §
Työjärjestyksen hyväksyminen

Ennen kuin elinkeinoministeri päättää kansliapäällikön esittelystä työjärjestyksestä tai sen muutoksesta, on työministerin hyväksyttävä työjärjestys oman toimialueensa osalta. Ehdotuksesta on myös ennen päätöksentekoa hankittava lausunnot työ- ja elinkeinoministeriön yksiköiltä, osastoilta, tukiyksiköiltä, konsernipalvelujen kehittämiskeskukselta sekä henkilöstöjärjestöiltä.

3 §
Määritelmät

Tässä työjärjestyksessä tarkoitetaan

1) toimintayksiköllä työ- ja elinkeinoministeriön kaikkia organisaatioyksiköitä yleiskäsitteenä;

2) yksiköllä alivaltiosihteereiden johtamia strategia- ja ennakointiyksikköä, konserniohjausyksikköä ja alueiden kehittämisyksikköä;

3) osastolla osastopäälliköiden johtamia työllisyys- ja yrittäjyysosastoa, työelämä- ja markkinaosastoa, innovaatio-osastoa ja energiaosastoa;

4) kehittämiskeskuksella konsernipalvelujen kehittämiskeskusta, joka toimii kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa konsernin palveluiden kehittämistä, tuottamista ja ylläpitoa varten;

5) tukiyksiköllä kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa toimivia seuraavia yksiköitä; viestintäyksikkö, EU- ja kansainvälisten asioiden koordinaatioyksikkö, säädösvalmistelun kehittämisyksikkö, talousyksikkö, henkilöstö- ja osaamisen kehittämisyksikkö, tietohallinto- ja tietopalveluyksikkö, hallintoyksikkö ja tarkastusyksikkö;

6) ryhmällä yksikköön, osastoon tai kehittämiskeskukseen sijoitettuja ryhmäpäälliköiden johtamia toimintayksiköitä; sekä

7) vastuualueella alayksiköitä, joihin on nimetty erillinen vastuualueen esimies.

2 luku

Ohjaus ja johtaminen

4 §
Ohjaus- ja johtamisperiaatteet

Elinkeinoministeri ja työministeri johtavat ministeriön ja hallinnonalan toimintaa apunaan kansliapäällikkö, ministeriön johtoryhmä sekä kummallakin ministerillä oma valtiosihteeri.

Ministeriössä on lisäksi virkamiesjohtoryhmä sekä tarvittaessa määräaikaisia johto- ja yhteistyöryhmiä, joiden kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään ryhmien asettamispäätöksessä. Kansliapäällikön alaisuudessa voi toimia erillinen esikunta.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla sovelletaan ministeriön ja hallinnonalan virastojen ja laitosten välillä tulosohjausta ja ministeriössä tulosjohtamista.

Ministerit ja kansliapäällikkö voivat asettaa horisontaalisia, ministeriön useita toimintayksiköitä koskevia strategisia hankkeita strategisten linjausten mukaisten konkreettisten uudistusten toteuttamiseksi. Hankkeiden asettamisesta säädetään tarkemmin 68 §:ssä.

5 §
Matriisimaisen toimintatavan edistäminen

Työ- ja elinkeinoministeriön yksiköt, osastot, kehittämiskeskus ja tukiyksiköt muodostavat matriisiorganisaation. Toimintayksiköiden tulee omalla toiminnallaan edistää matriisiorganisaation yhteistoimintaa horisontaalisen, useita toimintayksiköitä koskevien asioiden ja hankkeiden sujuvan valmistelun edistämiseksi.

Toimintayksiköiden välisestä neuvotteluvelvollisuudesta säädetään 35 §:ssä.

6 §
Ministeriön johtoryhmä

Ministeriön johtoryhmän tehtävänä on toimia ministereiden tukena ministeriön ja sen hallinnonalaan liittyvien strategisten asioiden ja linjausten valmistelussa, ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan koordinoinnissa sekä merkittävien ja luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden valmistelussa. Johtoryhmän tehtävänä on huolehtia ministeriön ja hallinnonalan ohjauksesta siten, että asetetut tulostavoitteet ja muut tavoitteet saavutetaan yhteisiä strategioita ja toimintaperiaatteita noudattaen.

Tehtävänsä toteuttamiseksi ministeriön johtoryhmä käsittelee ministeriötä ja sen hallinnonalaa koskevat laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät linjaukset ja kehittämishankkeet, strategiaperusteiset ennakointia ja toimintaympäristön analysointia koskevat asiat, hallinnonalan sekä ministeriön sisäiset tulostavoitteet, kehys- ja talousarvioasiat, työjärjestysmuutokset sekä muut elinkeinoministerin, työministerin, valtiosihteerien tai kansliapäällikön määräämät asiat.

Johtoryhmään kuuluvat elinkeinoministeri, työministeri, kansliapäällikkö, valtiosihteerit, alivaltiosihteerit, osastopäälliköt sekä ministerien erikseen määräämät muut virkamiehet. Kehittämiskeskuksen päällikkö ja viestintäyksikön päällikkö osallistuvat kokouksiin.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri ja varapuheenjohtajana työministeri. Sihteerinä toimii kansliapäällikön määräämä virkamies.

7 §
Virkamiesjohtoryhmä

Ministeriön virkamiesjohtoryhmän tehtävänä on toimia ministeriön johtoryhmälle ja kansliapäällikön ratkaistavaksi tuotavien asioiden valmisteluelimenä sekä käsitellä ministeriön toimintaa ja henkilöstöä laajasti koskevia yhteisiä kysymyksiä.

Virkamiesjohtoryhmään kuuluvat kansliapäällikkö, alivaltiosihteerit, osastopäälliköt, kehittämiskeskuksen päällikkö, viestintäyksikön päällikkö, henkilöstön edustaja sekä kansliapäällikön erikseen määräämät muut virkamiehet.

Virkamiesjohtoryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö ja varapuheenjohtajana kansliapäällikön määräämä virkamies. Sihteerinä toimii kansliapäällikön määräämä virkamies.

8 §
Toimintayksiköiden johtoryhmät

Yksikkö, osasto, tukiyksikkö ja kehittämiskeskus voivat toimintansa yhteensovittamiseksi asettaa johtoryhmän.

9 §
Tulosjohtaminen ministeriössä

Kansliapäällikkö käy tulosneuvottelut ja asettaa ministereiden asettamien suuntaviivojen pohjalta tulostavoitteet yksiköille, osastoille, tukiyksiköille ja kehittämiskeskukselle.

Alivaltiosihteeri, osastopäällikkö ja kehittämiskeskuksen päällikkö asettavat alaistensa esimiesten kanssa käymiinsä neuvotteluihin perustuvat tulostavoitteet yksikön, osaston ja kehittämiskeskuksen ryhmille.

10 §
Hallinnonalan virastojen ja laitosten tulosohjaus

Konserniohjausyksikkö vastaa hallinnonalan tulosohjausprosessin toimivuudesta ja kehittämisestä yhteistyössä ministeriön toimintayksiköiden kanssa. Yksiköt ja osastot valmistelevat yhdessä konserniohjausyksikön kanssa tulostavoitteet virastoille ja laitoksille.

Ministeriön johtoryhmä käsittelee työ- ja elinkeinostrategiaan pohjautuvat, konserniohjausyksikön valmistelemat tulosneuvottelujen lähtökohdat.

Kansliapäällikkö tai konserniohjauksesta vastaava alivaltiosihteeri toimii puheenjohtajana työvoima- ja elinkeinokeskusten ja muiden konsernikokonaisuuden kannalta keskeisten virastojen ja laitosten tulosneuvotteluissa. Muiden virastojen ja laitosten tulosneuvotteluissa puheenjohtajana toimii osastopäällikkö

Tulossopimukset allekirjoittaa ministeriön puolesta kokouksen puheenjohtaja, vastuualueen osastopäällikkö ja kyseisen viraston tai laitoksen tulosohjauksesta vastaava virkamies. Työvoima- ja elinkeinokeskusten osalta allekirjoittajana toimii kokouksen puheenjohtaja sekä konserniohjauksesta vastaava alivaltiosihteeri myös siinä tapauksessa, että kansliapäällikkö on toiminut puheenjohtajana. Lisäksi työvoima- ja elinkeinokeskusten tulossopimusten allekirjoittajana toimii työllisyys- ja yrittäjyysosaston osastopäällikkö.

Ministerit vahvistavat tulostavoitteet konserniohjauksesta vastaavan alivaltiosihteerin esittelystä.

11 §
Tilinpäätöskannanoton valmistelu ja vahvistaminen

Virasto- ja laitoskohtaisen tilinpäätöskannanoton valmistelee työvoima- ja elinkeinokeskusten osalta konserniohjausyksikkö ja muiden virastojen ja laitosten osalta vastuuosasto. Ministeriötason tilinpäätöskannanoton valmistelee konserniohjausyksikkö.

Konserniohjausyksikkö esittelee tilinpäätöskannanotot ministeriön johtoryhmälle ja molemmat ministerit allekirjoittavat ne.

12 §
Strategiaprosessit

Strategia- ja ennakointiyksikkö vastaa strategiaprosessin toimivuudesta ja johtaa ja koordinoi konsernistrategian valmistelua. Yksiköt ja osastot valmistelevat yhdessä strategia- ja ennakointiyksikön kanssa strategialinjaukset.

Työ- ja elinkeinopoliittinen konsernistrategia käsitellään ministeriön johtoryhmässä.

Ministerit vahvistavat konsernistrategian strategiasta ja ennakoinnista vastaavan alivaltiosihteerin esittelystä.

Strategia- ja ennakointiyksikkö kehittää työ- ja elinkeinohallinnon strategista suunnittelujärjestelmää sekä johtaa ja koordinoi strategian kytkemistä työ- ja elinkeinoministeriön muihin keskeisiin prosesseihin yhteistyössä prosesseista vastaavien toimintayksiköiden kanssa.

13 §
Yhteistoiminta

Ministeriössä esimiestehtävissä toimivien tulee huolehtia siitä, että yhteistoimintasäädösten ja -sopimusten edellyttämistä asioista neuvotellaan henkilöstön kanssa. Yhteistoiminnassa ministeriön ja henkilöstön välillä on noudatettava lisäksi mitä sopimuksessa yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa sekä hallinnonalakohtaisessa yhteistoimintasopimuksessa on sovittu ministeriön osalta.

3 luku

Ministeriön organisaatio ja tehtävät

14 §
Toimintayksiköt

Työ- ja elinkeinoministeriössä on työllisyys- ja yrittäjyysosasto, työelämä- ja markkinaosasto, innovaatio-osasto ja energiaosasto. Osastoja johtaa osastopäällikkö. Osastoilla on ryhmiä. Osastopäällikkö määrää kansliapäällikköä kuultuaan ryhmien esimiehet enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on seuraavat toiminnalliselta vastuualueeltaan koko ministeriön käsittävät horisontaaliset yksiköt;

1) strategia- ja ennakointiyksikkö;

2) konserniohjausyksikkö;

3) alueiden kehittämisyksikkö.

Yksikköjä johtaa alivaltiosihteeri. Yksiköissä on ryhmiä. Alivaltiosihteeri määrää kansliapäällikköä kuultuaan ryhmien esimiehet enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa ovat seuraavat tukiyksiköt: viestintäyksikkö, EU- ja kansainvälisten asioiden koordinaatioyksikkö, säädösvalmistelun kehittämisyksikkö, talousyksikkö, henkilöstö- ja osaamisen kehittämisyksikkö, tietohallinto- ja tietopalveluyksikkö, hallintoyksikkö ja tarkastusyksikkö.

Tukiyksiköiden päällikköinä toimivat kansliapäällikön tehtävään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan määräämät virkamiehet.

Lisäksi kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa on palveluiden kehittämistä, tuottamista ja ylläpitoa varten konsernipalvelujen kehittämiskeskus. Keskusta johtaa ministerin enintään viideksi vuodeksi kerrallaan määräämä keskuksen päällikkö. Keskuksessa on ryhmiä. Keskuksen päällikkö määrää kansliapäällikköä kuultuaan ryhmien esimiehet enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Toimintayksikön päällikkö määrää vastuualueiden esimiehet enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Valtakunnansovittelijoilla on ministeriössä toimisto.

Valtakunnansovittelijain toimistoon sovelletaan soveltuvin osin ministeriön toimintayksiköitä koskevia tämän työjärjestyksen säännöksiä.

15 §
Toimintatapa ja vastuunjako asioiden käsittelyssä

Osaston tehtävänä on vastata vastuualueensa toimintojen sisällön valmistelusta ja toimeenpanon johtamisesta. Muut toimintayksiköt tukevat politiikan valmistelua ja toimeenpanoa.

Kukin toimintayksikkö vastaa vastuualueensa edellyttämästä EU-yhteistyöstä sekä muista kansainvälisistä yhteyksistä ottaen kuitenkin huomioon 25 §:ssä mainittu EU- ja kansainvälisten asioiden koordinaatioyksikön toimivalta yleiskoordinaatiota edellyttävissä asioissa.

Tämän työjärjestyksen 14 § 2 momentissa tarkoitettuihin horisontaalisiin yksiköihin sijoitetut virkamiehet ottavat huomioon osastojen vastuualueellaan antamat ohjeet. Vastaavasti osastojen virkamiehet ottavat huomioon horisontaalisten yksiköiden vastuualueellaan antamat ohjeet.

Jos syntyy epäselvyyttä siitä, kenen käsiteltäväksi jokin asia kuuluu, määrää asian käsittelijän kansliapäällikkö ministeriön yksiköiden, osastojen, tukiyksiköiden ja kehittämiskeskuksen kesken. Alivaltiosihteeri, osastopäällikkö, tukiyksikön päällikkö ja kehittämiskeskuksen päällikkö määräävät käsittelijän oman toimintayksikkönsä osalta sekä ryhmän tai vastuualueen esimies oman ryhmänsä tai vastuualueensa osalta.

Ministeriön henkilöstön on sen ohella, mitä kunkin tehtäviin säädösten, työjärjestyksen tai esimiehen vahvistaman tehtävänkuvan mukaan kuuluu, tarvittaessa suoritettava muut tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö tai asianomaisen henkilön toimintayksikön esimies määrää.

16 §
Strategia- ja ennakointiyksikkö

Strategia- ja ennakointiyksikkö käsittelee edellä 12 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavat asiat:

1) työ- ja elinkeinopoliittisen konsernistrategian valmistelun johtaminen sekä konsernistrategian toteutumisen edistäminen ja arviointi;

2) ministeriön strategioiden valmistelun koordinointi;

3) ministeriön keskeisten strategisten hankkeiden määrittely, johtaminen ja koordinointi;

4) hallituksen strategia-asiakirjamenettelyn seuranta ministeriön osalta;

5) tutkimus- ja analyysitieto, joka koskee taloutta ja työmarkkinoita, osaamista ja ammatillista aikuiskoulutusta sekä alaisen hallinnon toimintaa, tehokkuutta ja tuottavuutta;

6) osallistuminen muiden hallinnonalojen vastuulla olevien keskeisten työ- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvien politiikkalohkojen kehittämiseen;

7) Euroopan kasvu- ja työllisyysstrategian kehittäminen ja toteuttamisen koordinointi sekä siitä raportointi;

8) strategisen ennakointitiedon tuottaminen, kokoaminen ja tulkinta sekä osallistuminen sitä koskevaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön;

9) hallinnonalan tutkimustoiminnan sekä sektoritutkimuksen koordinointi ja resursointi sekä ministeriön tutkimusohjelman valmistelu yhteistyössä osastojen kanssa;

10) ministeriön tutkimustoimintaan kohdistuvan jakamattoman määrärahan kohdentaminen;

11) osallistuminen valtioneuvoston ennakointiverkoston työhön;

12) ministeriön kestävän kehityksen politiikan koordinointi; sekä

13) tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden koordinointi

17 §
Konserniohjausyksikkö

Konserniohjausyksikkö käsittelee edellä 10 ja 11 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavat asiat:

1) hallinnonalan tulosohjaus, tulosohjauksen koordinointi ja kehittäminen;

2) konsernirakenteen kehittäminen;

3) hallinnonalan tuottavuusohjelman koordinointi;

4) aluehallinnon kehittämisen ja alueellistamistoimenpiteiden koordinointi;

5) hallinnonalan ICT-toiminnan koordinointi;

6) hallinnonalan tuotepolitiikan koordinointi;

7) Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän johtaminen;

8) hallinnonalaan kuuluvien virastojen, laitosten, yhtiöiden ja eräiden valtionapuyhteisöjen ja -säätiöiden hallitusten ja johtokuntien jäsenten nimitysasioiden valmistelu, hallitus- ja johtokuntatyöskentelyyn osallistuminen tarvittaessa, osallistuminen johdon valintaan, johdon palkitsemisjärjestelmät sekä hyvän hallintotavan kehittämiseen liittyvät asiat;

9) hallinnonalan tilinpäätöskannanottojen valmistelu;

10) valtiontalouden tarkastusviraston kertomusasioiden koordinointi;

11) työvoima- ja elinkeinokeskusten ja työvoimatoimistojen hallinnollinen ohjaus ja valvonta sekä eri viranomaisten työvoima- ja elinkeinokeskuksiin kohdistaman ohjauksen yhteensovittaminen;

12) elinkeinopolitiikan koordinointi ja äkilliset rakennemuutokset;

13) julkinen erityisrahoitus sekä valtion erityisrahoitusyhtiöiden elinkeinopoliittinen ohjaus ja valvonta;

14) Finnvera Oyj:n sekä Suomen Teollisuussijoitus Oy:n omistajaohjaus ja -valvonta; sekä

15) työvoimaopiston ja TE-keskusten tietohallinnon kehittämispalvelut -yksikön tulosohjaus

18 §
Alueiden kehittämisyksikkö

Alueiden kehittämisyksikkö käsittelee seuraavat asiat:

1) alueiden kehittämisen tavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen valmistelu;

2) aluepoliittiset strategialinjaukset;

3) maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat ja muut kansalliset alueiden kehittämisohjelmat;

4)alueellisen kehityksen ennakointi, seuranta ja analysointi;

5)alueiden kehittämiseen liittyvä säädösvalmistelu;

6)aluejaot aluepoliittisten toimenpiteiden kohdentamista varten;

7) maakunnan kehittämisraha;

8) alueellisten kehittämismäärärahojen yhteensovitus ja käytön arviointi;

9) rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon sekä kansallisen alueiden kehittämisen ohjaus;

10) Suomen tavoitteiden edistäminen Euroopan unionin koheesiopolitiikassa;

11) Euroopan unionin ja kansallisen alue- ja työllisyyspolitiikan yhteensovittaminen rakennerahasto-ohjelmissa;

12) rakennerahasto-ohjelmien toteuttamisen yhteen sovittaminen kansallisten politiikkojen kanssa;

13) alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen 2007―2013 EAKR- ja ESR- toimenpideohjelmien hallintoviranomaistehtävät, varojen budjetointi ja jakaminen sekä välittävän toimielimen tehtävät ministeriön itse toteuttamien hankkeiden osalta;

14) Euroopan alueellinen yhteistyötavoitteen ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin kauden 2007―2013 ohjelmien toteutuksen koordinointi ja seuranta;

15) EAKR- osarahoitteisten investointihankkeiden rahoituspäätösten esittely työllisyys- ja yrittäjyysosaston valmistelusta;

16) ohjelmakauden 2000―2006 hallintoviranomaistehtävät tavoite 1, 2, ja 3 ohjelmissa sekä Equal -yhteisöaloiteohjelmassa; sekä

17) Interreg- ja Urban yhteisöaloitteita koskevat tehtävät.

19 §
Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Työllisyys- ja yrittäjyysosasto käsittelee seuraavat asiat:

1) yritys-, työllisyys- ja työvoimapolitiikan lainsäädäntö ja strategialinjaukset;

2) ministeriölle kuuluvan elinikäisen oppimisen ja ohjauksen strategialinjaukset;

3) julkisen työvoimapalvelun ja yrityspalvelujen kehittämislinjaukset ja toimeenpanon johtaminen;

4) Yritys-Suomi-palvelujärjestelmän kehittäminen ja toimeenpano osaston toimialaan kuuluvilta osin;

5) työllisyys- ja yrityspolitiikan tulosohjauksen valmistelu yhteistyössä konserniohjausyksikön kanssa;

6) määrärahaohjaus osaston vastuualueella;

7) yritystukien, työllisyysperusteisten investointiavustusten ja työllisyystyöohjelmaan kuuluvien investointihankkeiden kehittäminen, ohjaus, valvonta ja takaisinperintä;

8) kansallisesti rahoitettujen investointihankkeiden rahoituspäätökset sekä EAKR-osarahoitteisten investointihankkeiden rahoituspäätösten valmistelu yhteistyössä alueiden kehittämisyksikön kanssa;

9) työllistymistä ja yrittäjyyttä edistävien tukien ja toimien kehittäminen, ohjaus, seuranta, valvonta ja takaisinperintä;

10) työllistyvyyttä tukevien toimien ja välityömarkkinoiden kehittäminen;

11) kansainvälinen työnvälitys ja EURES-työnvälitysverkosto;

12) työperusteisen maahanmuuton, työvoiman vapaan liikkuvuuden, maahanmuuttajien yhteiskuntaan kotoutumisen ja maahanmuuttajakoulutuksen yhteensovitus sisäasiainministeriön kanssa;

13) ruotsinkielisen väestön työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäminen ja koordinointi;

14) työttömien toimeentuloturvan kehittäminen;

15) palkkaturva ja siihen liittyvät konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasiat;

16) Euroopan globalisaatiorahaston rahoitukseen liittyvät valmistelutehtävät;

17) valmistelurahoitusavustuksiin tarkoitetun valtion talousarviomomentin 32.30.45 määrärahan alueellisen jaon valmistelu ja esittely elinkeinoministerin ratkaistavaksi; sekä

18) osaston vastuualueen valtionapuyhteisöjen ohjaus ja valvonta

20 §
Työelämä- ja markkinaosasto

Työelämä- ja markkinaosasto käsittelee seuraavat asiat:

1) työympäristöpolitiikka ja työelämän yleinen kehittäminen;

2) työlainsäädäntö;

3) yhteistoimintalain ja henkilöstöedustusta koskevien lakien noudattamisen valvonta;

4) Kansainvälinen työjärjestö;

5) sisämarkkinapolitiikka;

6) kuluttajapolitiikka;

7) kilpailupolitiikka;

8) julkiset hankinnat;

9) Euroopan unionin valtiontukivalvonta;

10) teollisoikeudelliset suojajärjestelmät;

11) kirjanpito- ja tilintarkastustoiminta;

12) yrityksiä ja yhteisöjä koskeva rekisterihallinto;

13) elinkeinotoiminnan ja yritysten toimintaympäristön yleinen sääntely;

14) huoltovarmuus;

15) siviilipalveluslainsäädäntö;

16) syrjinnän torjunta ja tasa-arvon edistäminen työelämässä;

17) yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvät kysymykset sekä monikansallisten yritysten neuvottelukunta; sekä

18) Kuluttajaviraston, Kuluttajatutkimuskeskuksen, Kilpailuviraston, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Huoltovarmuuskeskuksen ohjaus ja valvonta sekä merimiespalvelutoimisto ja vastuualueen valtionapuyhteisöjen ohjaus ja valvonta.

21 §
Innovaatio-osasto

Innovaatio-osasto käsittelee seuraavat asiat:

1) osaamislähtöinen innovaatiopolitiikka;

2) kysyntä- ja käyttäjäohjautuva innovaatiopolitiikka;

3) työelämän innovaatioperusteinen kehittäminen;

4) laaja-alaisen innovaatiopolitiikan koordinaatio;

5) innovaatioympäristöjen ja alueiden innovaatiotoiminnan kehittäminen;

6) Euroopan unionin tutkimus-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka;

7) tutkimus-, teknologia- ja innovaatioyhteistyötä koskevat kahdenkeskiset sopimukset;

8) kasvuyrityspolitiikka mukaan lukien kasvuyritysten rahoitusympäristön analysointi, seuranta ja kehittäminen;

9) yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistäminen;

10) ulkomaisten investointien edistäminen;

11) laatu-, standardisointi- ja teknisen turvallisuuden politiikka;

12) Yritys-Suomi-palvelujärjestelmän kehittäminen ja toimeenpano osaston toimialaan kuuluvilta osin;

13) mineraalipolitiikka ja alan viranomaistehtävät;

14) avaruuspolitiikka;

15) matkailun edistäminen; sekä

16) Geologian tutkimuskeskuksen, Mittatekniikan keskuksen, Matkailun edistämiskeskuksen, Tekes -teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen, Turvatekniikan keskuksen ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen sekä vastuualueen valtionapuyhteisöjen ohjaus ja valvonta.

22 §
Energiaosasto

Energiaosasto käsittelee seuraavat asiat:

1) yleinen energiapolitiikka;

2) energiatalouden kehityksen ennakointi ja analysointi;

3) energiamarkkinat;

4) energiatalouteen ja ilmaston muutokseen liittyvä selvitys- ja kehittämistyö;

5) energian tuotanto ja käyttö sekä uusiutuvan energian edistäminen ja energian säästö;

6) päästökaupan toimeenpano Suomessa sekä muut energiapolitiikan taloudelliset ohjauskeinot;

7) poikkeusolojen energiahuolto;

8) ydinturvallisuus ja ydinjätehuolto sekä valtion ydinjätehuoltorahasto;

9) energia-alan ympäristövaikutukset;

10) ministeriölle kuuluvien ympäristö- ja ilmastonmuutosasioiden koordinointi;

11) energia- ja ilmastonmuutosteknologia ja -tiedotus; sekä

12) Energiamarkkinaviraston ohjaus ja valvonta.

23 §
Konsernipalvelujen kehittämiskeskus

Konsernipalvelujen kehittämiskeskus käsittelee seuraavat asiat:

1) työnvälitystilaston tuotanto ja tilastotietojen jakelujärjestelmät;

2) tilastoselvitykset ja -katsaukset, säännöllisesti toistuvat ja erityistilastot;

3) julkaisujen koordinaatiotehtävät;

4) www.mol.fi -järjestelmän ylläpito ja toimitus;

5) työvoimatoimistojen internetpalvelujen tuki;

6) TE-keskusten ja työvoimatoimistojen intranetpalvelujen ylläpito;

7) siviilipalveluksen toimeenpano;

8) sähköisten työvoima- ja yrityspalvelujen ylläpito; sekä

9) rakennerahastotoiminnan sähköisten palvelujen ylläpito.

Lisäksi konsernipalvelujen kehittämiskeskus tuottaa ja kehittää tilaaja-tuottaja-suhteen mukaisesti ministeriön ja hallinnonalan eri toimintayksiköille ainakin seuraavia muiden toimintayksiköiden vastuualueen toimintoihin liittyviä palveluita:

1) yritysasiakkaiden asiakassegmenttipohjaisen palvelujärjestelmän kehittäminen;

2) sähköisten palvelujen kehittäminen kansalaisille, yrityksille, yrityspalvelujen tuottajille ja hallinnolle;

3) Yritys-Suomi-palvelujärjestelmän kehittämisen tukeminen ja toimeenpano;

4) yrityksille ja henkilöasiakkaille suunnattujen koulutus-, työllistämis- ja työnvälityspalvelujen kehittäminen;

5) tieto-, urasuunnittelu- ja ammatinvalinnanohjauspalvelujen kehittäminen;

6) työttömyysturvapalveluiden kehittäminen;

7) tietohallinnon, tietoliikennepalvelun, tietojärjestelmien ja tietoturvan kehittäminen;

8) asiakaspalvelujärjestelmien sekä TE-keskusten ja työvoimatoimistojen järjestelmien käyttöpalvelujen tekninen kehittäminen;

9) EU:n rakennerahastojen toimintaan liittyvien tietojärjestelmien kehittäminen;

10) lomakkeet, esitteet ja muu asiakaspalveluviestintä;

11) sisäinen viestintä ja asiakasviestintä

12) TE-keskusten ja työvoimatoimistojen yleis- ja henkilöstöhallinnon kehittäminen ja tukeminen;

13) TE-keskusten ja työvoimatoimistojen neuvotteluviranomaistehtävät;

14) henkilöstön osaamisen ja johtamiskäytäntöjen kehittäminen, nimitysprosessien sekä työyhteisöjen toiminnan tukeminen;

15) virtuaali- ja verkkotyöskentelyn käyttöönoton tukeminen;

16) työhyvinvointiasioiden kehittäminen; sekä

17) työvoimaopiston toiminnan kehittäminen ja tuki.

Toimintayksikön tilausvahvistuksessa on määriteltävä hankkeen henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit sekä tilaajan ja tuottajan välinen toiminnallinen ja valvonnallinen vastuunjako suhteessa hankkeen sisäisiin ja ulkoisiin toimijoihin.

24 §
Viestintäyksikkö

Viestintäyksikkö käsittelee seuraavat asiat:

1) ministeriön johdon viestinnässä avustaminen;

2) ministeriön sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä verkkoviestintä yhteistyössä osastojen ja yksiköiden kanssa;

3) mediasuhteet ja ministeriön sidosryhmäviestintä;

4) mediaseuranta;

5) ministeriön visuaalinen ilme, graafiset ohjeet ja esittelymateriaalit; sekä

6) ministeriön henkilöstön viestintävalmiuksien kehittäminen.

25 §
EU- ja kansainvälisten asioiden koordinaatioyksikkö

EU- ja kansainvälisten asioiden koordinaatioyksikkö käsittelee seuraavat asiat:

1) ministeriön kansainvälisten ja EU-asioiden yleiskoordinaatio sekä kannanottojen yhteensovittaminen;

2) koko ministeriötä koskevien kansainvälisten ja EU-asioiden valmisteluvastuu silloin, kun vastuuta ei ole osoitettu ministeriön muille yksiköille tai osastoille; sekä

3) ministeriön johdon tukeminen kansainvälisissä ja EU-tehtävissä.

26 §
Säädösvalmistelun kehittämisyksikkö

Säädösvalmistelun kehittämisyksikkö käsittelee seuraavat asiat:

1) ministeriön johdon avustaminen lainsäädäntöohjelman laatimisessa, säädöshankkeiden seurannassa ja säädösvalmistelun kehittämisessä;

2) ministeriön säädösvalmisteluosaamisen kehittäminen sekä säädösvalmistelijoiden tukeminen säädösteknisissä ja vaikutusarviointien laatimiseen liittyvissä kysymyksissä;

3) sääntelyn yritysvaikutus-, aluekehitys- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin kehittäminen;

4) valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämishankkeisiin osallistuminen; sekä

5) Euroopan unionin paremman sääntelyn hankkeeseen liittyvät tehtävät.

27 §
Talousyksikkö

Talousyksikkö käsittelee seuraavat asiat:

1) ministeriön johdon avustaminen ja tuki vastuualueeseen liittyvissä tehtävissä;

2) hallinnonalan talousarvio, lisätalousarvio, toiminta- ja taloussuunnitelma ja kehysasiat;

3) ministeriön tilivirastotehtävät, palkanlaskenta, tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimi, taloushallinnon ja matkahallinnon tietojärjestelmät sekä hallinnonalan palvelukeskusasiat;

4) hallinnonalan tuottavuusohjelmaan liittyvien asioiden valmistelu;

5) valtion tilinpäätöskertomus, hallituksen toimenpidekertomus ja tilinpäätös;

6) hallinnonalan tilijaottelu, arviomäärärahojen ylitysasiat, ministeriön toimintamenomäärärahojen jako sekä kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen jakoesitykset;

7) hallinnonalan ja ministeriön seurantaan ja raportointiin liittyvät tehtävät, toiminnan ja talouden kehittämistehtävät;

8) taloussääntö;

9) alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitteen 2007―2013 EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien todentamisviranomaisen tehtävät, sekä ohjelmakauden 2000―2006 EAKR- ja ESR-maksuviranomaistehtävät tavoite 1,2 ja 3 ohjelmissa sekä Equal-yhteisöaloiteohjelmassa; sekä

10) Euroopan globalisaatiorahaston maksuviranomaisen tehtävät.

28 §
Henkilöstö- ja osaamisen kehittämisyksikkö

Henkilöstö- ja osaamisen kehittämisyksikkö käsittelee seuraavat asiat:

1) ministeriön henkilöstöpolitiikka, henkilöstön palvelussuhteen ehdot ja osallistumisjärjestelmät sekä henkilöstön määrän ja rakenteen kehitys;

2) ministeriön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi; sekä

3) ministeriön henkilöstöpoliittinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

29 §
Tietohallinto- ja tietopalveluyksikkö

Tietohallinto- ja tietopalvelu -yksikkö käsittelee seuraavat asiat:

1) ministeriön tietohallinto- ja tietopalvelutoiminta sekä näihin liittyvä tietostrategioiden valmistelu;

2) ministeriön tietotekniikkapalvelujen järjestäminen, tietoturvallisuus sekä tietovarantojen hallinta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus;

3) ministeriön asianhallinnan ohjaus ja kehittäminen;

4) ministeriön asiakirjahallinto, arkistonmuodostussuunnitelma sekä kirjasto-, informaatio- ja intranetpalvelut; sekä

5) muut ministeriön tiedonhallinnan ja tietoprosessien kehittämis- ja koordinointitehtävät.

30 §
Hallintoyksikkö

Hallintoyksikkö käsittelee seuraavat asiat:

1) ministeriön yleishallinto, hankintatoimen koordinointi, työjärjestys, ministeriön organisaation kehittäminen ja johdon tuki vastuualueeseen liittyvissä tehtävissä;

2) ministeriön johdon sihteeripalvelut, virasto-, materiaali- ja virastomestaripalvelut, kielenkääntöpalvelut, matkahallintopalvelut yhdessä talousyksikön kanssa sekä sisäinen turvallisuus; sekä

3) oikeudelliset ja muut ministeriön toimialaan kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu jonkin toisen toimintayksikön käsiteltäväksi.

31 §
Tarkastusyksikkö

Tarkastusyksikkö käsittelee seuraavat asiat:

1) ministeriön sisäinen tarkastus;

2) toiminnantarkastus ministeriön toimialalla työvoima- ja elinkeinokeskuksissa ja työvoimatoimistoissa;

3) työvoima- ja elinkeinokeskusten hallinnoimien rakennerahastovarojen ja vastaavien kansallisten rahoitusosuuksien tarkastus sekä ministeriön tehtäväalueella muiden tukien tarkastus;

4) ohjelmakautta 2000―2006, Euroopan aluekehitysrahastoa ja Euroopan sosiaalirahastoa koskevien tarkastusten koordinointi, raportointi ja loppulausumien antaminen kaikkien hallinnonalojen osalta;

5) Finnvera Oyj:n rahoitusvalvonta; sekä

6) lausunnon antaminen ministeriön valmistelemista valtionapuja koskevista säännösehdotuksista ennen niiden vahvistamista.

Tarkastusyksikön toiminnasta ja asemasta annetaan tarkempia määräyksiä sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

4 luku

Johtavien virkamiesten tehtävät

32 §
Valtiosihteeri

Valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 44 §:n mukaisesti ministerin toimikaudeksi nimetyn valtiosihteerin tehtävänä on ministerin apuna ja edustajana:

1) edistää ja seurata ministerin toimialalla hallitusohjelman toteuttamista;

2) ohjata ministerin apuna asioiden valmistelua ministerin toimialalla;

3) huolehtia yhdessä kansliapäällikön kanssa ministeriön ja muiden hallinnonalojen yhteistyöstä;

4) avustaa ministeriä kansainvälisten tehtävien ja etenkin EU-asioiden valmistelussa;

5) edustaa ministeriä hänen toimeksiantojensa mukaisesti; sekä

6) hoitaa muut tehtävät, jotka ministeri hänelle antaa.

33 §
Kansliapäällikkö

Kansliapäällikön tulee valtioneuvoston ohjesäännön 45 §:n mukaisesti johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa sekä siinä tarkoituksessa:

1) vastata ministeriön toiminnasta ja huolehtia, että ministeriön tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;

2) huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta ministeriössä;

3) vastata virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta ministeriön sisällä;

4) johtaa ja kehittää ministeriön henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;

5) vastata ministeriön hallinnonalan tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta;

6) vastata ministeriön hallinnonalan organisaatiosta ja sen kehittämisestä; sekä

7) huolehtia ministeriön hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta ja varautumisesta.

34 §
Alivaltiosihteeri, osastopäällikkö, kehittämiskeskuksen päällikkö, tukiyksikön päällikkö ja ryhmäpäällikkö

Alivaltiosihteerin, osastopäällikön, kehittämiskeskuksen päällikön, tukiyksikön päällikön ja ryhmäpäällikön tehtävänä on oman toimintayksikkönsä osalta:

1) johtaa, valvoa ja kehittää toimintaa siten, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;

2) vastata asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta ja myönnettyjen määrärahojen käytöstä;

3) huolehtia henkilöstön osaamisesta, kehittämisestä, työsuojelusta ja työympäristöstä sekä kehityskeskustelujen toteuttamisesta ja tehtävänkuvien vahvistamisesta; sekä

4) seurata ja arvioida toimialan kehitystä, tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännön ja hallinnon uudistamiseksi sekä vastata lainsäädännön valmistelun laadusta.

5 luku

Asioiden valmistelu

35 §
Toimintayksiköiden välinen neuvotteluvelvoite

Valmisteltavana olevassa asiassa, joka koskee myös toisen toimintayksikön toimialaa, on valmistelijan hyvissä ajoin oltava yhteydessä ja neuvoteltava mahdollisista linjauksista ja ratkaisuvaihtoehdoista asianomaisen muun toimintayksikön kanssa.

Toimintayksiköiden tulee toimittaa käsittelemistään asioista annetut tärkeimmät päätökset ja lausunnot tiedoksi niille toimintayksiköille, joita asian voidaan katsoa koskevan.

36 §
Ministereille, valtiosihteereille ja kansliapäällikölle tiedottaminen

Ministeriön virkamiesten on tiedotettava ministereille, valtiosihteereille ja kansliapäällikölle periaatteellisesti tärkeistä tai laajakantoisista ministeriön toimialalla esille tulevista ja vireillä olevista sekä ministeriöstä esiteltävistä asioista.

37 §
Ministerin erityisavustaja

Ministerin erityisavustaja toimii ministerin avustajana ja suorittaa vain ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä.

Ministerin erityisavustajalle on annettava hänen pyynnöstään kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi. Erityisavustajan tulee vastaavasti antaa virkamiehille näiden tehtävien hoitamisessa tarvittavat tiedot. Ministerin erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön johtoryhmän kokouksiin.

38 §
Esittelymenettely ja esittelijät

Asiat ratkaistaan ministeriössä esittelystä, jollei jonkin asian tai asiaryhmän osalta tässä työjärjestyksessä tai muualla toisin säädetä tai määrätä.

Valtioneuvoston esittelijöistä säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003) ja valtioneuvoston ohjesäännössä.

Ministeriön esittelijöinä toimivat valtioneuvoston esittelijöinä toimivat virkamiehet, samoin kuin virkamiehet, jotka kirjallisen tehtävänkuvansa perusteella suorittavat esittelytehtäviä.

39 §
Asian esitteleminen ministerin ratkaistavaksi

Ennen kuin asia esitellään ministerin ratkaistavaksi, esittelijän on toimitettava asiakirjat esimiehinään toimivien toimintayksiköiden päälliköiden sekä kansliapäällikön nähtäväksi.

Mikäli asia kuuluu molempien ministereiden toimialaan, on ennen asian esittelemistä ratkaisevalle ministerille selvitettävä, hyväksyykö ministeri, joka ei asiaa ratkaise, päätösehdotuksen siltä osin kuin asia kuuluu hänen toimialaansa.

40 §
Esittelylupa

Tasavallan presidentin, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan esittelylistaa ei saa muutoin kuin pakottavista syistä jakaa ennen kuin ministeri on hyväksynyt sen. Pakottavassa tapauksessa voidaan esittelylista kuitenkin jakaa kansliapäällikön tai hänen sijaisensa luvalla.

Esittelylista on toimitettava aina tiedoksi myös kansliapäällikölle, valtiosihteerille ja esittelevän ministerin erityisavustajalle.

Ellei salassapitoa koskevista säädöksistä muuta johdu, noudatetaan edellä 2 momentissa kuvattua menettelyä myös työ- ja elinkeinoministeriön kannanottoja sisältävien muistioiden jakamisessa ministerivaliokuntien käsittelyä varten.

41 §
Eduskuntakysymykset

Vastausehdotus kirjalliseen kysymykseen on esiteltävä ministerille viimeistään viisi päivää ennen määräajan päättymistä.

Vastausehdotus on ennen ehdotuksen antamista ministerille toimitettava asianomaisen toimintayksikön päällikön nähtäväksi.

42 §
Eduskunnassa kuuleminen

Jos ministeriön virkamies kutsutaan kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan, hänen on ilmoitettava asiasta toimintayksikkönsä päällikölle.

6 luku

Asioiden ratkaiseminen

43 §
Ministerien ratkaisuvalta

Elinkeinoministeri ja työministeri ratkaisevat ministeriössä päätettävät asiat kumpikin oman toimialansa osalta, jollei ratkaisuvaltaa ole tässä työjärjestyksessä annettu ministeriön virkamiehille.

Ministeri ratkaisee toimialaansa kuuluvan asian, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, jos se on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen taikka jos siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto.

44 §
Päätösvallan pidättäminen

Ministerin, kansliapäällikön ja eräiden muiden virkamiesten oikeudesta pidättää päätösvalta asiassa, jonka ministeriön virkamies muutoin saisi ratkaista, on voimassa mitä valtioneuvoston ohjesäännössä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä annetussa asetuksessa säädetään.

Jos ministeri, kansliapäällikkö tai muu virkamies ottaa ratkaistavakseen alaisensa virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvan asian, on siitä välittömästi ilmoitettava asianomaiselle virkamiehelle.

45 §
Kansliapäällikön ratkaisuvalta

Kansliapäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) lausunnon antamista useamman kuin yhden toimintayksikön toimialaan kuuluvassa asiassa;

2) yksiköiden, osastojen, tukiyksiköiden ja kehittämiskeskuksen tulossopimusten hyväksymistä;

3) ministeriön virkojen sekä muussa palvelussuhteessa olevan henkilöstön sijoittamista yksiköihin, osastoihin, tukiyksiköihin ja kehittämiskeskukseen;

4) ministeriön sovittavia virkaehtosopimuksia;

5) ministeriön jakamattomien toimintamenomäärärahojen menopäätöksen tekemistä ja niiden jakamista yksiköiden, osastojen, tukiyksiköiden ja kehittämiskeskuksen käytettäväksi;

6) ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on periaatteellinen tai muutoin tärkeä;

7) ministeriön tekemiä esitutkintapyyntöjä; sekä

8) ministeriön alaisen viraston ja laitoksen johtokunnan ja hallituksen palkkioiden vahvistamista.

46 §
Alivaltiosihteerin, osastopäällikön, tukiyksikön päällikön, kehittämiskeskuksen päällikön tai hänen määräämänsä virkamiehen ratkaisuvalta

Alivaltiosihteeri, osastopäällikkö, tukiyksikön päällikkö, kehittämiskeskuksen päällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat

1) lausunnon, kanteluratkaisun sekä ohjeiden antamista toimintayksikön toimialaan kuuluvassa asiassa;

2) toimintayksikön toimialaan kuuluvien tai käytettäväksi asetettujen määrärahojen jakamista, menopäätöksen tekemistä ja niitä koskevien menojen hyväksymistä 500 000 euroon asti;

3) toimintayksikön toimialaan kuuluvien tulojen hyväksymistä; sekä

4) toimintayksikön henkilöstön sijoittamista ryhmiin ja vastuualueisiin.

Toimintayksikön päällikkö voi kuitenkin hyväksyä edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun määrän ylittävän merkitykseltään vähäisen menopäätöstä koskevan muutoksen, jolla ei ole olennaista vaikutusta tehdyn päätöksen asialliseen sisältöön.

47 §
Talousyksikön päällikön tai hänen määräämänsä virkamiehen ratkaisuvalta

Talousyksikön päällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) ministeriölle tilivirastona kuuluvia maksuliike- ja kirjanpitotehtäviä;

2) menorästien edelleen tileissä pitämistä;

3) aikaisempaan vuoteen kohdistuvan menon maksamista kulumassa olevan varainhoitovuoden määrärahasta;

4) politiikkaohjelman ja ohjelmajohtajan menojen hyväksymistä;

5) Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien maksu- ja todentamisviranomaisen tehtäviä ja Euroopan globalisaatiorahaston maksuviranomaisen tehtäviä; sekä

6) hallintoyksikön päällikön edustusmenojen hyväksymistä.

48 §
Hallintojohtajan ratkaisuvalta

Hallintoyksikön päällikkönä toimiva hallintojohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jollei asia kuulu kansliapäällikön ratkaistavaksi;

2) ministerien, kansliapäällikön, valtiosihteerien, alivaltiosihteerien, osastopäälliköiden, tukiyksiköiden päälliköiden, valtakunnan sovittelijan ja kehittämiskeskuksen päällikön edustusmenojen hyväksymistä;

3) kansliapäällikön esikunnan käytettäväksi osoitettujen määrärahojen menopäätöksen tekemistä ja menojen hyväksymistä; sekä

4) ministeriön alaisen viraston ja laitoksen päällikön sivutoimilupia.

49 §
Henkilöstöjohtajan ratkaisuvalta

Henkilöstö- ja osaamisen kehittämisyksikön päällikkönä toimiva henkilöstöjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) valtion virkamieslain (750/1994) 44 §:ssä tarkoitettua sopimusta palvelussuhteen ehdoista;

2) ministeriön virkamiesten sivutoimilupia;

3) ministeriön virkojen nimiä, virkojen perustamista ja lakkauttamista, henkilöstön palkkoja, palkkioita ja korvauksia sekä palkkausmenojen hyväksymistä; sekä

4) ministeriön henkilöstön henkilökiertoa ja etätyösopimuksia.

50 §
Tarkastusyksikön päällikön tai hänen määräämänsä virkamiehen ratkaisuvalta

Tarkastusyksikön päällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 artiklan 38 mukaista lausumaa ja komission asetuksen (EY) N:o 438/2001 artiklan 13 mukaisen ilmoituksen sisältöä; sekä

2) tarkastuksen tekemistä, kun siihen on sisäisen valvonnan kannalta perusteltu syy.

51 §
Tietohallinto- ja tietopalveluyksikön päällikön tai hänen määräämänsä virkamiehen ratkaisuvalta

Tietohallinto- ja tietopalveluyksikön päällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 14 ja 28 §:n mukaista asiakirjan antamisesta päättämistä.

52 §
Konserniohjauksesta vastaavan alivaltiosihteerin ratkaisuvalta

Konserniohjauksesta vastaava alivaltiosihteeri ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) työvoima- ja elinkeinokeskusten ja työvoimatoimistojen toimintamenojen jakamista; sekä

2) työvoimatoimistojen välisiä virkasiirtoja.

53 §
Työllisyys- ja yrittäjyysosaston osastopäällikön tai hänen määräämänsä virkamiehen ratkaisuvalta

Työllisyys- ja yrittäjyysosaston osastopäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) palkkaturvan maksuhuojennuksia;

2) työllisyyspoliittisia avustuksia; sekä

3) sosiaalisten yritysten rekisteröintiä.

54 §
Työelämä- ja markkinaosaston osastopäällikön tai hänen määräämänsä virkamiehen ratkaisuvalta

Työelämä- ja markkinaosaston osastopäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) työsuhdevalvonnan ohjausta ja yhteistoimintaa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa;

2) merimiesten matkakustannusten korvausta sekä merimiespalvelutoimiston menoihin suoritettavaa valtionosuutta; sekä

3) turvavarastolain (1970/1982) 8 §:n 2 ja 3 momentin mukaisten tilapäisten käyttölupien myöntämistä.

55 §
Innovaatio-osaston osastopäällikön tai hänen määräämänsä virkamiehen ratkaisuvalta

Kaivoslaissa (503/1965) ja sen nojalla ministeriön ratkaistaviksi määrätyt asiat ratkaisee:

1) kaivospiirin määräämistä, kaivosoikeuden menettämistä, kaivoslain noudattamisen valvontaa tai muutoksenhakua koskevien ja kaivoslain soveltamisen kannalta merkityksellisinä pidettävien asioiden osalta innovaatio-osaston osastopäällikkö; sekä

2) muiden kaivoslaissa ja kaivosasetuksessa (663/1965) ministeriön ratkaistavaksi määrättyjen tai säädettyjen asioiden osalta innovaatio-osaston osastopäällikön määräämä virkamies.

56 §
Energiaosaston osastopäällikön tai hänen määräämänsä virkamiehen ratkaisuvalta

Energiaosaston osastopäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) yksittäisiin valtionavustusten menopäätöksiin liittyvien menojen hyväksymistä; sekä

2) ydinenergia-asetuksen (161/1988) 53, 54, 54 a, 54 e, 54 f ja 55 §:ssä työ- ja elinkeinoministeriön ratkaistaviksi määrättyjä vientiä ja tuontia koskevia lupia sekä näitä toimintoja koskevia ydinenergialain (990/1987) 8 §:ssä tarkoitettuja ennakkotietoja

57 §
Konsernipalvelujen kehittämiskeskuksen päällikön tai hänen määräämänsä virkamiehen ratkaisuvalta

Konsernipalvelujen kehittämiskeskuksen päällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat henkilötietojen antamista viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:n mukaisesti työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmästä tai siviilipalvelusrekisteristä.

7 luku

Palvelussuhdeasiat

58 §
Nimitystoimivalta

Ministerit nimittävät esimiestehtäviin ja asiantuntijatehtäviin palkattavan henkilöstön oman toimialansa osalta. Ministeriön toimeenpanotehtäviin ja avustaviin tehtäviin palkattavan henkilöstön nimittää tai ottaa ja työsopimukset tekee henkilöstöjohtaja.

59 §
Virkavapauden myöntäminen

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää henkilöstöjohtaja tai hänen määräämänsä virkamies.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää:

1) tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle enintään kahdeksi vuodeksi ministeri ja sitä pidemmäksi ajaksi valtioneuvosto; sekä

2) muulle virkamiehelle henkilöstöjohtaja tai hänen määräämänsä virkamies.

60 §
Nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen

Valtioneuvosto päättää yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisestä, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvosto. Muutoin virkasuhteeseen nimittää se, joka 59 §:n 2 momentin mukaan päättää vastaavan viran osalta virkavapaudesta.

61 §
Vuosilomat ja poissaolot

Ministeri vahvistaa valtiosihteerin ja kansliapäällikön vuosiloman. Henkilöstöjohtaja vahvistaa ohjelmajohtajan, alivaltiosihteerin, osastopäällikön, tukiyksikön päällikön, kehittämiskeskuksen päällikön ja valtakunnansovittelijan vuosiloman.

Kansliapäällikkö vahvistaa henkilöstöjohtajan ja välittömästi alaisinaan olevien muiden kuin 1 momentissa mainittujen virkamiesten vuosilomat.

Alivaltiosihteeri, osastopäällikkö ja kehittämiskeskuksen päällikkö vahvistaa alaistensa ryhmäpäälliköiden lomat. Toimintayksiköiden esimiehet vahvistavat alaisuudessaan toimivien virkamiesten vuosilomat.

Toimintayksiköt huolehtivat henkilöstönsä lomien ja poissaolotietojen seurannasta ja tallentamisesta henkilötietojärjestelmään.

62 §
Virkamatkamääräykset

Kansliapäällikkö, valtiosihteeri, alivaltiosihteeri, osastopäällikkö, ohjelmajohtaja, tukiyksikön päällikkö, kehittämiskeskuksen päällikkö, valtakunnan sovittelija ja ryhmäpäällikkö suorittavat kotimaan virkamatkoja ilman virkamatkamääräystä.

Ministeri antaa virkamatkamääräyksen erityisavustajalle sekä ulkomaan virkamatkamääräyksen kansliapäällikölle ja valtiosihteerille.

Hallintojohtaja antaa ulkomaan virkamatkamääräyksen alivaltiosihteerille, osastopäällikölle, ohjelmajohtajalle, tukiyksikön päällikölle, kehittämiskeskuksen päällikölle ja valtakunnansovittelijalle.

Kansliapäällikkö, alivaltiosihteeri, osastopäällikkö, kehittämiskeskuksen päällikkö, tukiyksikön päällikkö ja valtakunnansovittelija antavat virkamatkamääräyksen alaiselleen virkamiehelle.

Kotimaan virkamatkamääräyksen sekä Eurooppaan suuntautuvan ulkomaan virkamatkamääräyksen voi kuitenkin antaa myös ryhmäpäällikkö sekä edellä 4 momentissa mainittujen virkamiesten määräämä muu toimintayksikön virkamies.

Mitä edellä on säädetty virkamatkamääräyksen antamisesta, on noudatettava myös koulutusmääräyksen antamisessa.

63 §
Matkalaskujen hyväksyminen

Hallintojohtajan matkalaskut hyväksyy kansliapäällikkö. Kansliapäällikön, yksiköiden, osastojen, tukiyksiköiden ja kehittämiskeskuksen päällikön sekä valtakunnansovittelijan matkalaskut hyväksyy hallintojohtaja. Muilta osin matkalaskujen hyväksymisessä noudatetaan, mitä tämän työjärjestyksen 46 §:ssä menojen hyväksymisestä säädetään.

64 §
Sijaisuudet

Kansliapäällikön ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan ministerin määräämä alivaltiosihteeri tai osastopäällikkö.

Alivaltiosihteerin, osastopäällikön, tukiyksikön päällikön tai kehittämiskeskuksen päällikön ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan hänen määräämänsä virkamies.

Ryhmäpäällikön ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan hänen määräämänsä virkamies.

65 §
Työsopimussuhteinen henkilöstö

Mitä tässä työjärjestyksessä on sanottu virkamiehestä, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevia ja ministeriön yhteydessä toimivien pysyvien toimielinten päätoimista henkilöstöä.

8 luku

Erinäisiä määräyksiä

66 §
Yksikköä, osastoa, tukiyksikköä ja kehittämiskeskusta koskevat tarkemmat määräykset

Tarkemmat määräykset yksikön, osaston, tukiyksikön ja kehittämiskeskuksen työnjaosta, sisäisestä organisaatiosta ja asioiden käsittelystä antaa sen päällikkö.

Tarkemmat määräykset sekä niihin tehtävät merkittävät muutokset on ennen niiden antamista käsiteltävä toimintayksikön johtoryhmässä ja yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön kanssa sekä esitettävä kansliapäällikölle.

67 §
Valmiusasiat

Ministeriön valmiuspäällikön tehtävänä on ohjata ja yhteensovittaa ministeriön ja sen hallinnonalan valmiussuunnittelua ja varautumista.

Ministeriössä on valmiussuunnittelua ja muuta poikkeusoloihin varautumista varten valmiusryhmä, jonka tarkemmista tehtävistä ja kokoonpanosta määrätään valmiusryhmän asettamispäätöksessä. Valmiusryhmän puheenjohtajana toimii ministeriön valmiuspäällikkö ja sihteerinä ministeriön valmiussihteeri.

68 §
Hankkeiden asettaminen ja edustajien nimeäminen hankkeisiin

Ministerit ja kansliapäällikkö voivat molempien ministereiden hyväksymisen varmistettuaan asettaa määräaikaisia, ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan kannalta strategisia ja laajakantoisia hankkeita. Ministeriön johtoryhmä hyväksyy horisontaalisten, ministeriön useita toimintayksiköitä koskevien strategisten hankkeiden alustavat hankesuunnitelmat. Kansliapäällikkö hyväksyy lopullisen hankesuunnitelman.

Hankkeisiin voidaan määrätä toimintayksiköiden virkamiehiä siten, että tarvittavasta henkilöresurssista ja ajankäytöstä neuvotellaan etukäteen asianomaisen virkamiehen toimintayksikön päällikön kanssa. Asianomaista virkamiestä on kuultava ennen hankkeeseen määräämistä.

Hankkeen vetäjäksi nimetty virkamies johtaa kaikkien hankkeeseen määrättyjen henkilöiden työtä hankkeessa.

Toimintayksikön päällikkö voi asettaa hankkeen, jos tehtävä koskee ainoastaan sen omaan toimialaan kuuluvan asian valmistelua.

Ministeriön edustajien nimeämisestä ulkopuolisten tahojen asettamiin hankkeisiin ja toimielimiin päättää asiasta riippuen ministeri, kansliapäällikkö, alivaltiosihteeri, osastopäällikkö, tukiyksikön päällikkö tai konsernipalvelujen kehittämiskeskuksen päällikkö.

69 §
Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2008.

Tällä asetuksella kumotaan 2 päivänä tammikuuta 2008 annettu työ- ja elinkeinoministeriön työjärjestys siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2008

Elinkeinoministeri
Mauri Pekkarinen

Kansliapäällikkö
Erkki Virtanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.