101/2006

Annettu Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus pakastettujen elintarvikkeiden valvonnassa käytettävistä näytteenotto- ja mittausmenetelmistä

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun elintarvikelain (361/1995) 48 §:n nojalla:

1 §
Asetuksen tarkoitus

Tällä asetuksella pannaan täytäntöön 13 päivänä tammikuuta 1992 yhteisöjen näytteenotto- ja analyysimenetelmien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta pakastettujen elintarvikkeiden lämpötilojen valvomiseksi annettu komission direktiivi 92/2/ETY.

2 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan pakastettujen elintarvikkeiden sisälämpötilan valvontaan ja siinä käytettäviin näytteenotto- ja mittausmenetelmiin.

Pakastettujen elintarvikkeiden säilytysilman lämpötilan seurantaan sovelletaan, mitä 12 päivänä tammikuuta 2005 pakastettujen elintarvikkeiden lämpötilojen seurannasta kuljetuksen, välivarastoinnin ja varastoinnin aikana annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 37/2005 säädetään.

3 §
Pakastetun elintarvikkeen sisälämpötilan mittaaminen

Pakastetun elintarvikkeen säilytysilman lämpötilan mittaamisen ja tallenteiden tarkastamisen lisäksi voidaan pakastetun elintarvikkeen valvonnassa käyttää pakastetun elintarvikkeen sisälämpötilan mittaamista, jos on perusteltua syytä epäillä, että pakasteasetuksen (165/1994) säännöksiä ei noudateta.

Pakastetun elintarvikkeen sisälämpötilan mittaamista varten tarvittavat näytteet on otettava liitteen 1 mukaisesti.

Pakastetun elintarvikkeen sisälämpötila on mitattava liitteessä 2 kuvatulla menetelmällä.

4 §
Muun näytteenotto- ja mittausmenetelmän käyttö

Pakastettujen elintarvikkeiden valvonnassa voidaan käyttää liitteessä 1 ja 2 tarkoitetun menetelmän sijasta muutakin tieteellisesti pätevää menetelmää edellyttäen, että sen käyttö ei estä pakastettujen elintarvikkeiden kaupankäyntiä Euroopan Unionin toisessa jäsenvaltiossa, ETA-sopimuksen osapuolena olevassa EFTA-valtiossa tai Turkissa.

Jos muulla menetelmällä saatu tulos poikkeaa tämän asetuksen liitteessä 1 ja 2 tarkoitetulla menetelmällä saadusta tuloksesta, on tässä asetuksessa tarkoitetulla menetelmällä saatu tulos ratkaiseva.

5 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2006.

Tällä asetuksella kumotaan 5 päivänä toukokuuta 1994 pakasteasetuksen valvonnasta ja siinä käytettävistä menetelmistä annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (340/1994).

Komission direktiivi92/2/ETY (31992L0002); EYVL N:o 34, 11.2.1992, s. 30

Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 2006

Kauppa- ja teollisuusministeri
Mauri Pekkarinen

Neuvotteleva virkamies
Anne Haikonen

Liite 1

NÄYTTEENOTTO PAKASTETUN ELINTARVIKKEEN (PAKASTEEN) SISÄLÄMPÖTILAN MITTAAMISTA VARTEN

Tarkastettavien pakkausten valinta

Tarkastettavien pakkausten määrä ja tyyppi on valittava siten, että niiden lämpötila edustaa tarkastettavan tavaraerän lämpimintä lämpötilaa.

Kylmävarastointi

Näytteet on valittava varaston useasta kriittisestä kohdasta esimerkiksi läheltä ovia (ylimmältä ja alimmalta tasolta), läheltä varaston keskiosaa (ylimmältä ja alimmalta tasolta) ja läheltä jäädytysyksikön ilman sisäänvirtaamispaikkaa. Kaikkien pakasteiden varastointiaika on otettava huomioon lämpötilan tasaantumisen varmistamiseksi.

Kuljetus

Jos on syytä ottaa näytteitä kuljetuksen aikana, ne on otettava tavaraerän päältä ja pohjalta jokaisen oven tai oviparin avautuvalta sivulta.

Tavaraerää purettaessa valitaan neljä näytettä seuraavista kriittisistä kohdista:

- tavaraerän päältä ja pohjalta läheltä ovien avautuvia sivuja;

- tavaraerän takaosan nurkkien yläosasta kohdasta, joka on mahdollisimman kaukana jäädytysyksiköstä;

- tavaraerän keskeltä;

- tavaraerän etuosan keskeltä mahdollisimman läheltä jäädytysyksikköä;

- tavaraerän etuosan ylä- ja alanurkasta mahdollisimman läheltä jäädytysyksikön ilman sisäänvirtaamispaikkaa.

VähittäismyyntiNäytteet on otettava pakastekalusteen kolmesta lämpimimmästä kohdasta.

Liite 2

PAKASTEEN SISÄLÄMPÖTILAN MITTAAMINEN

Soveltamisala

Pakasteasetuksen (165/1994) 2 §:n määritelmän mukaan pakasteen lämpötilan on lämmön tasaantumisen jälkeen pysyttävä tuotteen kaikissa osissa –18 °C:ssa tai sitä kylmempänä, kuitenkin niin, että asetuksen 9 §:ssä tarkoitettu vaihtelu sallitaan.

Periaate

Pakasteen sisälämpötila mitataan tarkasti asianmukaisin välinein liitteen 1 mukaisesti otetusta näytteestä jäljempänä määrätyllä tavalla.

Lämpötilan määritelmä

Lämpötilalla tarkoitetaan lämpötilaa, joka on mitattu pakasteen määrätystä kohdasta lämpömittarin lämpötilalle herkällä osalla (jäljempänä anturi).

Välineet

Lämpömittari

Pakasteen sisään pistettävät välineet

Teräväkärkinen metallinen väline, kuten jääpiikki, porankärki tai kaira, joka on helppo puhdistaa.

Yleiset laatuvaatimukset lämpömittarille

Lämpömittarin on täytettävä seuraavat laatuvaatimukset:

- vasteajan tulee olla sellainen, että kolmessa minuutissa saavutetaan 90 % alku- ja loppulukeman erosta;

- mittaustarkkuuden on oltava +/-0,5 °C mittausalueella –20 °C ... + 30 °C;

- mittaustarkkuus ei saa muuttua enempää kuin 0,3 °C mittauksen aikana ympäristön lämpötilan ollessa –20 °C ... + 30 °C;

- mittarin osoitintarkkuuden on oltava vähintään 0,1 °C;

- mittaustarkkuus on tarkistettava säännöllisin väliajoin;

- lämpömittarilla on oltava voimassa oleva kalibrointitodistus;

- mittarin on oltava helposti puhdistettava;

- lämpömittarin anturin on oltava siten suunniteltu, että hyvä lämpökosketus tuotteeseen varmistuu;

- sähkölaitteet on suojattava kosteuden tiivistymisestä johtuvilta haittavaikutuksilta.

Mittaaminen

Välineiden esijäähdytys

Lämpömittarin anturin ja elintarvikkeeseen pistettävän välineen on oltava esijäähdytettyjä ennen pakasteen lämpötilan mittaamista. Esijäähdytyksellä on varmistettava, että välineiden lämpötila on mahdollisimman lähellä mitattavan pakasteen lämpötilaa.

Näytteen valmistelu mittausta varten

Jos lämpömittarin anturia ei voi pistää pakasteeseen, on välttämätöntä tehdä pakasteeseen reikä, johon mittarin anturi asetetaan. Reiän tekemiseen käytetään esijäähdytettyä pistämiseen tarkoitettua välinettä. Reiän halkaisija saa olla vain vähän anturin halkaisijaa suurempi ja reiän syvyys riippuu tarkastettavasta elintarvikkeesta.

Näytteen sisälämpötilan mittaaminen

Näytteen valmistelu ja lämpötilan mittaus tehdään mittaukseen valitussa jäähdytetyssä ympäristössä.

Lämpötila mitataan seuraavasti:

- jos näytteen koko sallii, anturi asetetaan 2,5 cm syvyyteen näytteen pinnasta;

- jos näytteen koko ei salli edellä kuvattua menettelyä, anturi asetetaan syvyyteen, joka vastaa kolmesta neljään kertaan anturin halkaisijaa;

- sellaisista elintarvikkeista, joiden koon tai koostumuksen vuoksi (esim. herneet) ei sisälämpötilaa voida mitata edellä kuvatuilla menetelmillä, pakasteasetuksen (165/1994) tarkoittama sisälämpötila määritetään asettamalla sopiva esijäähdytetty anturi pakkauksen keskiosaan mittaamaan pakasteen kosketuslämpötilaa;

- lopuksi luetaan lämpötila, kun se on saavuttanut vakaan arvon.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.