321/2005

Jos viljelijällä on sopimus luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta, hänen on toimitettava vuosittain TE-keskukseen ilmoitus, josta ilmenevät tukivuoden eläinmäärätiedot muiden kuin nautaeläinten osalta. Eläinmäärät ilmoitetaan maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella sopimuksen hakuvuonna kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän ja muina vuosina joulukuun 1 päivän, maaliskuun 1 päivän, kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän eläinmäärien mukaisesti. Jos erityistukea haetaan ainoastaan nautojen perusteella, lomaketta ei tarvitse toimittaa. Nautojen määrä lasketaan Maatalouden Laskentakeskuksen ylläpitämän nautarekisterin tietojen perusteella. Eläinyksikkömäärä on nautojen osalta sopimuksen hakuvuonna kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän ja muina vuosina syyskuun 2 päivän ja syyskuun 1 päivän välisten päivien, nämä päivät mukaan lukien, eläinyksikkömäärien keskiarvo. Muiden kuin nautojen osalta eläinyksikkömäärä on sopimuksen hakuvuonna ilmoituspäivien kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän ja muina vuosina joulukuun 1 päivän, maaliskuun 1 päivän, kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän eläinyksikkömäärien keskiarvo. Viljelijän esittämän selvityksen perusteella keskiarvoon voidaan jättää ottamatta huomioon tiettyjen kotieläintuotantomuotojen edellyttämä tai kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta tai laajennuksesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta taikka ylivoimaisesta esteestä aiheutuva lyhytaikaisen tuotantotauon aikainen lukuarvo. Viljelijä voi ilmoittaa tuotantotauot edellä mainitulla maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella TE-keskukseen.

Pellolle perustettavan suojavyöhykkeen, joka sijaitsee puron, muun vesistön tai valtaojan varrella, on oltava keskimäärin vähintään 15 metriä leveä. Sopimukseen sisällytettävä pellon ulkopuolinen ranta-alue voi olla enintään noin 20 metriä leveä, ellei ole erityisiä syitä leveämmän alueen hyväksymiseen. Hoitotoimenpiteinä voivat olla esimerkiksi niitto tai puuston taikka pensaikon harvennus tai raivaus.

Sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta voidaan tehdä edellyttäen, että viljelijä liittyy luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja alkoholijuomien valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa tarkoitettuun luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään peltoviljelyn osalta tai edelleen kuuluu kyseiseen valvontajärjestelmään. Kun viljelijä on toimittanut tässä tarkoitettua sopimusta koskevan hakemuksen TE-keskukseen, hänen on samanaikaisesti jätettävä TE-keskukseen erillinen hakemus Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen lomakkeella edellä mainittuun valvontajärjestelmään liittymisestä, ellei hän ennestään kuulu kyseiseen järjestelmään. Viljelijän tulee kuulua valvontajärjestelmään koko sopimuskauden ajan.

Sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta voidaan tehdä maatilan peltoalan pääosasta silloin kun sopimuksen ulkopuolelle jätettävät peltoalueet ovat vähäisiä eikä niillä laadun tai sijainnin vuoksi ole tarkoituksenmukaista harjoittaa luonnonmukaista tuotantoa. Tällaisina peltoalueina voidaan pitää muun muassa talouskeskuksesta kaukana sijaitsevia suopeltoja tai muutoin huonosti luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvia peltoja.

Jos maatilalla valitaan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 17 §:ssä säädetty ympäristötuen maatilan monimuotoisuuskohteet -lisätoimenpide tai tehdään sopimus luonnon monimuotoisuuden edistämisestä, suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta, kosteikon ja laskeutusaltaan perustamisesta ja hoidosta tai pohjavesialueiden viljelystä, kyseisten sopimusten kohteena olevat lohkot on jätettävä luonnonmukaista tuotantoa koskevan sopimuksen ulkopuolelle.

Tilalla, jolla on luonnonmukaista tuotantoa koskevassa sopimuksessa sitouduttu siirtämään pellot luonnonmukaiseen tuotantoon, on neljäntenä ja viidentenä sopimusvuotena oltava viljelyksessä viljaa, perunaa, sokeri- tai rehujuurikkaita, öljykasveja, kuitukasveja, siementuotantonurmia, vihanneksia mukaan lukien yrtit, marjoja tai hedelmiä yhteensä vähintään 30 prosenttia luonnonmukaisessa tuotannossa olevasta peltoalasta. Poikkeustapauksissa voidaan kuitenkin hyväksyä neljännen ja viidennen sopimusvuoden vuosittaiseksi määräksi keskimäärin 30 prosenttia, jos se maatilan yksittäisten lohkojen pinta-alojen ja viljelykierron tarkoituksenmukaisuuden kannalta on perusteltavissa. Tilalla, jolla pellot ovat jo luonnonmukaisessa tuotannossa, on oltava viljelykierrossa viljaa, perunaa, sokeri- tai rehujuurikkaita, öljykasveja, kuitukasveja, siementuotantonurmia, vihanneksia mukaan luettuna yrtit, marjoja tai hedelmiä yhteensä vähintään 30 prosenttia luonnonmukaisessa tuotannossa olevasta peltoalasta.

Sopimuslohkolla, jonka osalta maksetaan erityistukea, viljeltävä nurmi ei saa olla neljää satovuotta vanhempi lukuun ottamatta laidun-, sinimailas- ja vuohenhernealoja, joiden osalta voidaan hyväksyä vanhempikin nurmi, jos nurmen kasvukunto on edelleen hyvä. Vaatimus nurmen uusimisesta ei koske pientareita, suojakaistoja eikä säännösten sallimia viljelyteknisiä päisteitä. Koko sopimusala voi olla nurmea vain tilalla, jolla sato käytetään pääosin oman karjan rehuksi. Peltokasvien viljelykierrossa saa olla enintään 50 prosenttia samaa viljalajia, perunaa tai saman kasvisuvun yksivuotisia erikoiskasveja kuten esimerkiksi rypsiä ja rapsia.

Viljelijän on täytettävä 15 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyt luonnonmukaista tuotantoa koskevat edellytykset. Viljelijän on kuuluttava luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja alkoholijuomien valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (346/2000) mukaiseen luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään sekä peltoviljelyn että vähintään yhden eläintuotantosuunnan osalta tai hänen on liityttävä kyseiseen valvontajärjestelmään. Ellei viljelijä kuulu valvontajärjestelmään tai hän ei kuulu siihen vähintään yhden eläintuotantosuunnan osalta, hänen on toimitettava TE-keskukseen erillinen hakemus valvontajärjestelmään liittymisestä tai kyseisen tuotantosuunnan liittämisestä valvontajärjestelmään. Viljelijän on kuuluttava valvontajärjestelmään koko sopimuskauden ajan. Viljelijän on kuuluttava valvontajärjestelmään sen eläintuotantosuunnan osalta, jolta hän hakee tukea. Tuotantosuunta voi vaihtua sopimuskaudella. Hakemus tehdään Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen lomakkeella. Hakemus on jätettävä luonnonmukaisen kotieläintuotannon sopimusta koskevan hakemuslomakkeen kanssa samanaikaisesti TE-keskukseen. Viljelijän hyväksyminen valvontajärjestelmään sekä TE-keskuksen toimeenpanema edellä tarkoitetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukainen alkutarkastus on oltava tehtynä ensimmäisenä sopimusvuonna 15 päivään syyskuuta mennessä.

Luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa on lisäksi otettava huomioon mitä 16-18 §:ssä säädetään luonnonmukaiseen tuotantoon liittyvistä edellytyksistä ja rajoituksista. Se, mitä 16 §:n 2 momentissa säädetään nautakarja-, hevos-, lammas- ja vuohitilojen laidunlohkojen siirtämisestä ei kuitenkaan koske luonnonmukaista kotieläintuotantoa. Luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa sovelletaan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (646/2000) 1 §:n 2 momentissa säädettyjä eläimiä koskevia yksikkökertoimia. Nautaeläinten osalta on otettava huomioon eläinten ikään perustuvat yksikkökertoimet.

Jos viljelijällä on voimassa oleva sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta, sopimus tulee purkaa ennen luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevan sopimuksen tekemistä. Sopimuksen purkaminen ei aiheuta takaisinperintöjä.

Jos tilan keskimääräinen luonnonmukaisen kotieläintuotannon tukeen oikeuttavien eläinten eläinyksikkömäärä jää alle yhden eläinyksikön tai jos viljelijä lopettaa kotieläintuotannon luonnonmukaisen kotieläintuotannon tukeen oikeuttavien eläinten osalta, sopimusta luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta on muutettava TE-keskuksen päätöksellä siten, että sopimus muutetaan luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston (644/2000) 25 §:ssä tarkoitetuksi sopimukseksi. Muuttamista koskevassa päätöksessä sopimuskausi säilyy aiemman sopimuksen mukaisena. Sopimuksen muuttamisen johdosta erityistukea maksetaan vain kasvintuotannon osalta sopimuksen jäljellä olevana aikana. Luonnonmukaisen kotieläintuotannon perusteella maksetut tuet on perittävä takaisin. Tukea ei peritä takaisin, jos luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta luopuminen johtuu luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 43 §:n 2 momentissa tarkoitetusta ylivoimaisesta esteestä. Ennen sopimuksen muuttamista viljelijää on kuultava.

Sopimusaluetta ei saa metsittää, lannoittaa eikä käsitellä torjunta-aineilla. TE-keskus voi tapauskohtaisesti sallia lannoituksen luonnonvaraisten lintujen levähdys- ja ruokailualueilla. Laidunnus on tapauskohtaisesti sallittua ja se tulee toteuttaa niin, että se ei aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai eroosiota. Toteutuksessa käytettävien kasvilajien on oltava alueelle tyypillisiä luonnonkasveja. Lintujen levähdys- ja ruokailualueilla voidaan kuitenkin viljellä tavanomaisia viljelykasveja.

Vuodesta 2005 alkaen viljelijän kanssa ei voi tehdä 28 §:ssä tarkoitettua sopimusta kalkkisuodinojituksesta.