Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

247/2004

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 39/2004 (Julkaistu 14.4.2004)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

kumotaan maatalouden ympäristötuen erityistuista 30 päivänä kesäkuuta 2000 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ( 647/2000 ) 16 §:n 3 momentti,

muutetaan 9 §:n 1 momentti, 19 §:n 3 ja 4 momentti ja 22 §:n 4 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 19 §:n 3 ja 4 momentti viimeksi asetuksella 390/2003 muutetussa 19 §:ssä ja 22 §:n 4 momentti asetuksella 390/2003 muutetussa 22 §:ssä, sekä

lisätään 9 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksilla 399/2002 ja 390/2003, uusi 5 momentti, jolloin nykyiset 5―7 momentit siirtyvät 6―8 momentiksi, seuraavasti:

9 §Erityistuen vuosittaisen maksatuksen hakeminen ja maksaminen

Erityistukien maksatusta on haettava vuosittain erityistuen sopimuksen tekovuotta seuraavasta vuodesta alkaen. Hakemus on tehtävä vuosittaisessa pinta-alatukea koskevassa hakemuksessa. Jos viljelijä ei hae pinta-alatukea koskevassa hakemuksessa tarkoitettuja tukia, maksatusta on haettava erikseen työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle toimitettavalla kirjallisella hakemuksella. Viljelijän on toimitettava tässä tarkoitettu erillinen hakemus asianomaiseen työvoima- ja elinkeinokeskukseen viimeistään vuosittaisen pinta-alatukea koskevan hakemuksen viimeisenä jättöpäivänä. Erityistuki voidaan maksaa sopimuskauden aikana kerran jokaiselta sopimusvuodelta ja enintään niin monta kertaa kuin on sopimusvuosien lukumäärä.


Jos lannan käytön tehostamista koskeva sopimuskausi alkaa lokakuun 1 päivästä lukien, tukea maksetaan ensimmäisen kerran seuraavana vuonna levitetystä lannasta. Tällöin on lannan levitysvuoden lokakuun 31 päivään mennessä edellä 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmoitettava, kuinka paljon lantaa on levitetty tai levitetään kullekin sopimuslohkolle kyseisen lannan levitysvuoden kasvukauden aikana.


19 §Sopimus lannan käytön tehostamisesta


Lannan käytössä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä, sekä muita lannan varastoinnista ja käytöstä annettuja säännöksiä. Vastaanotettu lanta on levitettävä pelloille kasvien lannoitteeksi ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Lannanlevitysmäärät on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Jos lantaa vastaanotetaan yhteislantalasta, lannan sisältämä typpi ja fosfori on laskettava mukaan ravinnemääriin kyseisestä lannasta tehdyn lanta-analyysin tietojen perusteella.

Sopimuksen tehnyt viljelijä ei saa luovuttaa omalla tilallaan syntyvää lantaa käytettäväksi tilan ulkopuolella eikä lantaa luovuttava viljelijä voi tehdä lannan käytön tehostamista koskevaa sopimusta. Sopimuksen tehneen osakeyhtiön, muun yhtiön tai muun vastaavan yhteisön osakas tai yhtiömies ei saa luovuttaa omalta tilaltaan lantaa yhteisölle. Jos viljelijä itse toimittaa lantaa yhteislantalaan, viljelijä ei voi tehdä sopimusta kyseisen lantalan lannan vastaanotosta. Jos viljelijä on osakas osakeyhtiössä, muussa yhtiössä tai muussa vastaavassa yhteisössä, hän ei voi tehdä sopimusta lannan käytön tehostamisesta kyseisen yhteisön luovuttamasta lannasta.


22 §Sopimus luonnon monimuotoisuuden edistämisestä


Sopimusaluetta ei saa metsittää, lannoittaa eikä käsitellä torjunta-aineilla. Laidunnus on tapauskohtaisesti sallittua ja se tulee toteuttaa niin, että se ei aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai eroosiota. Toteutuksessa käytettävien kasvilajien on oltava alueelle tyypillisiä luonnonkasveja. Lintujen levähdys- ja ruokailualueilla voidaan kuitenkin viljellä tavanomaisia viljelykasveja.



Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä huhtikuuta 2004.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2004

Maa- ja metsätalousministeri Juha KorkeaojaYlitarkastaja Marketta Lehtonen

Sivun alkuun