Valtioneuvoston asetus työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 74/2003 (Julkaistu 11.6.2003)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä,
kumotaan työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 25 päivänä marraskuuta 1998 annetun valtioneuvoston päätöksen ( 856/1998 ) 26 ja 27 § sekä 81 §:n 1 mom.,
muutetaan 1 §, 6 §:n 1 ja 2 momentti, 8 §:n 1 momentti, 10 §:n 3 ja 4 momentti sekä 19, 21, 25 ja 45―47 §, sekä
lisätään asetukseen uusi 24 a § seuraavasti:
1 §Soveltamisala ja määritelmät
Tämä päätös koskee työvälineiden käyttöä työssä, johon sovelletaan työturvallisuuslakia (738/2002). Tämän päätöksen 2―4 luvun säännöksiä sovelletaan sellaiseen työvälineeseen, jonka käyttöön voi liittyä kyseisissä säännöksissä tarkoitettu vaara.
Työvälineellä tarkoitetaan tässä päätöksessä koneita, välineitä ja muita teknisiä laitteita sekä niiden asennettuja yhdistelmiä.
Työvälineen käytöllä tarkoitetaan tässä päätöksessä kaikkea työvälineeseen liittyvää toimintaa, kuten työvälineen käynnistämistä ja pysäyttämistä sekä sen käyttöä, kuljetusta, korjausta, muuntamista, huoltoa ja puhdistusta.
Sen lisäksi, mitä tässä päätöksessä säädetään, noudatetaan, mitä työvälineiden käytöstä ja tarkastuksesta erikseen säädetään. Koneen markkinoille saattamisesta ja luovuttamisesta säädetään erikseen.
6 §Opetus ja ohjeet
Työnantajan tulee antaa työntekijälle, valmistajan ja maahantuojan ohjeet huomioon ottaen, riittävästi opetusta ja ohjausta työvälineen käytöstä, sen käytöstä saaduista kokemuksista ja vaarojen välttämisestä sekä ennalta arvattavista poikkeuksellisista tilanteista. Työvälineen käytössä on noudatettava annettuja ohjeita sekä huolellisuutta ja varovaisuutta.
Työnantajan antamien ohjeiden tulee tarvittaessa olla kirjalliset. Kirjallisten ohjeiden ja muiden 1 momentissa tarkoitettujen tietojen tulee olla niiden työntekijöiden ymmärrettävissä, joita asia koskee.
8 §Työvälineen toimintakunnon valvonta ja tarkastaminen
Työnantajan tulee valvoa käytettävän työvälineen kuntoa soveltuvin keinoin. Työvälineitä tai niiden osia ei saa kuormittaa tai rasittaa työssä siten, että sen vuoksi aiheutuu vaaraa.
10 §Ohjausjärjestelmät ja hallintalaitteet
Ennen kuin tekninen laite käynnistetään, käyttäjän on voitava varmistua pääohjauspaikalta, että vaaravyöhykkeillä ei ole ketään. Jos tämä ei ole mahdollista, järjestelmän on automaattisesti annettava ennakolta tunnetuksi saatetulla tavalla luotettava, kuultavissa tai nähtävissä oleva varoitussignaali aina ennen kuin koneisto käynnistyy. Tällöin työntekijällä on oltava riittävästi aikaa tai mahdollisuus muilla keinoin nopeasti välttää työvälineen käynnistymisestä tai pysähtymisestä aiheutuvat vaarat.
Ohjausjärjestelmien on oltava luotettavia, ja ne on mahdollisuuksien mukaan varmistettava siten, ettei niiden vikaantuminen tai energiatilan muutos aiheuta vaaraa. Ne on valittava ottaen huomioon suunnitelluissa käyttöoloissa todennäköisesti ilmenevät puutteet, häiriöt ja rajoitukset.
19 §Suojaaminen fysikaalisilta tekijöiltä
Kuumat tai hyvin kylmät työvälineen osat on tarvittaessa suojattava siten, että työntekijä ei joudu vaaraan koskettaa tai tulla liian lähelle työvälinettä.
Työvälineen käytöstä aiheutuvan melun tai tärinän työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle haittaa tai vaaraa aiheuttava vaikutus on poistettava taikka, jollei se ole mahdollista, sitä on vähennettävä haittaa tai vaaraa aiheuttamattomalle tasolle työvälineen rakenteeseen vaikuttavilla toimenpiteillä, kuten sijoittamalla työväline erilliseen työhuoneeseen tai paikkaan taikka eristämällä työväline. Jollei melun tai tärinän haittaa tai vaaraa aiheuttavaa vaikutusta voida vaatia näillä keinoin poistettavaksi, työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle aiheutuva haitta tai vaara on poistettava tai sitä vähennettävä työmenetelmää muuttamalla tai työn järjestelyillä taikka työn tauottamisella siten, että melu tai tärinä aika ajoin vähenee tai keskeytyy. Tarpeellisiin suojelutoimenpiteisiin on ryhdyttävä myös, jos työtä tehdään paineen vaihtelun tai sellaisen paineen alaisena, josta työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle saattaa aiheutua haittaa.
Jollei työvälineen käytöstä aiheutuvan melun työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa vaikutusta voida poistaa taikka vähentää haittaa aiheuttamattomalle tasolle 2 momentissa tarkoitetuilla keinoilla, on käytettävä henkilönsuojaimia. Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä säädetään työntekijän suojelemisesta terveydelle tai turvallisuudelle haittaa tai vaaraa aiheuttavalta melulta, noudatetaan, mitä työntekijän suojelusta työssä esiintyvän melun aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta erikseen säädetään.
21 §Huolto-, säätö-, korjaus- ja asennustyö sekä toimintahäiriöiden poistaminen
Huolto-, säätö- korjaus- ja asennustyössä sekä toimintahäiriöitä poistettaessa työnantajan on työn laajuus ja vaaratekijät sekä erityisolot huomioon ottaen varmistettava ainakin seuraavat seikat:
työntekijä on saanut erityisoloja koskevat riittävät tiedot, opetuksen ja ohjauksen;
työn johdosta ja valvonnasta vastuussa olevat työnantajan edustajat ovat tarvittaessa hyväksyneet työn suoritettavaksi sekä antaneet luvan aloittaa työ;
työpaikalla on tehty työn turvallisuuden kannalta tarpeelliset järjestelyt ja niiden edellyttämät mittaukset;
sähköjännite sekä kaasun ja nesteiden paine ja virtaus on tarvittaessa katkaistu siten, ettei siitä voi aiheutua vaaraa;
taakka on sen alla työskenneltäessä varmistettu siten, ettei nostolaitteen vikaantuminen aiheuta vaaraa;
korjattavien koneiden ja laitteiden käyntiinpano on estetty luotettavalla tavalla korjaustyön aikana silloin, kun työntekijä on vaara-alueella;
käytettävät työvälineet ovat kunnossa ja tarkoitukseen sopivia;
on huolehdittu siitä, ettei hapen puutteesta tai vaarallisista aineista aiheudu vaaraa työskenneltäessä säiliöissä tai umpinaisissa tiloissa;
käytetään tarkoituksenmukaisia henkilönsuojaimia, apuvälineitä ja muita laitteita;
työssä käytettävien telineiden, työskentelytasojen ja tikkaiden vakavuudesta sekä kantavuudesta on riittävästi huolehdittu;
tarpeeton pääsy vaara-alueelle on estetty.
Huolto-, säätö- tai korjaustyö voidaan tehdä taikka toimintahäiriöt poistaa työtä koskevia ohjeita noudattaen ja vain, jos se on välttämätöntä, työvälineen ollessa käynnissä. Työvälineen ollessa käynnissä toimenpiteitä saa suorittaa vain siihen opastettu tai erityisesti perehtynyt henkilö, jonka tulee noudattaa työnantajan tätä erikoistilannetta varten antamia ohjeita sekä ottaa tarvittaessa huomioon valmistajan tai maahantuojan antamat ohjeet. Tehtäessä sanottuja huolto-, säätö- tai korjaustöitä taikka poistettaessa toimintahäiriöitä työvälineen ollessa käynnissä on käytettävä tarkoitukseen sopivia välineitä ja suojalaitteita tai ryhdyttävä toimenpiteisiin töiden tekemiseksi vaarallisten alueiden ulkopuolella. Jos työvälineeseen kuuluu huoltokirja, se on pidettävä ajan tasalla.
24 a §Automaattisista toiminnoista ja niiden häiriöistä aiheutuva vaara
Jos työvälineiden automaattiset toiminnot tai häiriöt automaattisissa toiminnoissa voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle, tarpeetonta pääsyä vaara-alueelle on rajoitettava sopivalla tavalla.
25 §Palo- ja vuotovaara sekä räjähdysvaara ja sähkökosketuksen vaara
Työvälineen on oltava sellainen, että
työntekijä on suojattu vaaralta, jos työväline syttyy palamaan tai ylikuumenee taikka jos kaasua, pölyä, höyryä tai muuta työvälineessä tuotettua, käytettyä tai varastoitua ainetta pääsee vuotamaan;
se estää työvälineen taikka työvälineessä tuotettujen, käytettyjen tai varastoitujen aineiden räjähtämisen vaaran; sekä
työntekijä on suojattu sähkön aiheuttamalta vaaralta.
Palo- ja räjähdysvaarallisissa töissä tulee erityisesti huolehtia siitä, että sähkölaitteista, staattisesta sähköstä tai muusta syystä aiheutuvasta kipinöinnistä johtuva vaara on mahdollisimman vähäinen.
Räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojausjärjestelmistä sekä räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti alttiiksi joutuvien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelusta on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.
45 §Henkilönostot
Henkilöiden nostaminen on sallittua vain siihen tarkoitukseen valmistetulla työvälineellä, ellei erikseen ole toisin säädetty. Henkilöiden nostamista ja siirtämistä koskee soveltuvin osin, mitä muualla tässä päätöksessä säädetään kuormien nostoista, siirroista ja kuljetuksesta.
46 §Työvälineen vakavuus
Nostolaitteita käytettäessä on varmistauduttava siitä, että ajo- ja nostoalusta on riittävän kantava ja tasainen niin, että vaaraa nostoajoneuvon tai nostolaitteen kaatumisesta tai tasapainon menettämisestä ei ole.
Kuormien nostamiseen tarkoitettua liikkuvaa tai uudelleen asennettavaksi tarkoitettua työvälinettä on käytettävä siten, että työvälineen vakavuus on varmistettu alustan laatu ja ennalta arvattavat käyttöolot huomioon ottaen.
47 §Nostotyön suunnittelu, valvonta ja toteutus
Nostoihin liittyvien vaarojen vähentämiseksi työnantajan on sen lisäksi, mitä siitä muualla tässä päätöksessä tai erikseen säädetään, ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin:
huolehdittava siitä, että nostot suunnitellaan huolellisesti, niitä valvotaan ja ne toteutetaan työntekijän turvallisuutta vaarantamatta;
huolehdittava siitä, että nostolaitteet ja nostoapuvälineet ovat kunnossa ja nostotarkoitukseen sopivat;
varmistettava taakan kiinnitys ja huolehdittava siitä, että taakka on riittävästi tuettu ja tasapainossa;
laadittava nostotyösuunnitelma, jolla varmistetaan toimintojen yhteensovittaminen, jos taakkaa on nostettava yhtä aikaa kahdella tai useammalla nosturilla;
suunniteltava nostot siten, ettei taakan alla tai vaara-alueella liikuta tarpeettomasti noston aikana sekä, jos noston aikana kuitenkin on tehtävä työtä taakan alla tai vaara-alueella, varmistettava työntekijän turvallisuus tarkoituksenmukaisin toimenpitein;
varmistettava riittävän tilan varaaminen nostoon siten, että ei ole vaaraa taakan takertumisesta noston aikana;
jos nostolaitteita käytetään työskentelyalustoina, kiinnitettävä erityistä huomiota turvallisuutta varmistaviin toimenpiteisiin;
jos näkyvyys nostolaitteen kuljettajan paikalta johonkin liikesuuntaan on rajoitettu, varmistettava, että nostolaitteessa on kyseiseen suuntaan tapahtuvista liikkeistä varoittava merkinantojärjestelmä, jollei ole ryhdytty muihin turvallisen työskentelyn varmistaviin toimenpiteisiin.
Mitä tässä pykälässä säädetään nostoista, koskee soveltuvin osin myös siirtoja ja kuljetuksia.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2003.
Neuvoston direktiivi 89/655/ETY; EYVL N:o L 393, 30.12.1989, s. 13
Neuvoston direktiivi 95/63/EY; EYVL N:o L 335, 30.12.1995, s. 28
Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2003
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka MönkäreYlitarkastaja Merja Vuori