1253/2002

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetun liikenneministeriön päätöksen muuttamisesta

Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti

kumotaan erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista 17 päivänä joulukuuta 1992 annetun liikenneministeriön päätöksen (1715/1992) 33 §:n 3 momentti ja

muutetaan 1, 3, 4, 6―9, 11, 16, 19―21 ja 21 b §, sellaisina kuin niistä ovat 3, 4, 6, 8 ja 16 § liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa 750/2001 sekä 7, 9, 20 ja 21 b § liikenneministeriön päätöksessä 958/1998, seuraavasti:

1 §
Päätöksen soveltaminen

Tämän päätöksen määräyksiä sovelletaan:

a) erikoiskuljetuksiin käytettäviin ajoneuvoihin sen lisäksi, mitä ajoneuvolaissa (1090/2002), autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (1248/2002) sekä traktorien, moottorityökoneiden ja maastoajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä hinattavien laitteiden rakenteesta ja varusteista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (1251/2002) säädetään;

b) erikoiskuljetusten suorittamiseen tiellä sen lisäksi, mitä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa (1257/1992) säädetään;

c) sotilasajoneuvojen kuljettamiseen tiellä sen lisäksi, mitä sotilasajoneuvoasetuksessa (560/1992) säädetään.

3 §
Jakamaton esine

1. Jakamattomalla esineellä tarkoitetaan tässä päätöksessä sen lisäksi, mitä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 2 §:n 4 momentissa jakamattomasta kuormasta säädetään:

a) erikoiskuljetuksena kuljetettavaa kuormaa, jota rakenteensa vuoksi on kuljetettava useamman esineen kokonaisuutena;

b) yhdistettyä kuljetusta varten erityiselle kuljetusalustalle pakattua kone- tai laitekokonaisuutta;

c) ulkomaille vietävää tai sieltä tuotavaa tyhjää tai lähtöpaikalla valmiiksi kuormattua, yli 2,80 metriä korkeaa tai yli 12,30 metriä pitkää merikuljetukseen suunniteltua konttia;

d) vaurioitunutta ajoneuvoa, kun sitä kuljetetaan N3-luokkaan kuuluvalla hinausautolla puomin varaan nostettuna.

4 §
Erikoiskuljetusajoneuvo ja -yhdistelmä

1. Erikoiskuljetusajoneuvo on:

a) jakamattomaksi esineeksi katsottavan tietyn työkonetyypin kuljetukseen rakennettu, erityisellä kuljetusritilällä tai vastaavalla rakenteella varustettu N3-luokan ajoneuvo;

b) erikoiskäyttöön rakennettu, tiellä yleisesti sallitut mitat ja massat ylittävä ajoneuvo tai vastaava muu ajoneuvo, jota ei ole tarkoitettu tavaran tai henkilöiden kuljettamiseen yleisellä tiellä;

c) jakamattoman esineen kuljetukseen rakennettu ja varustettu N2- tai N3-luokan ajoneuvoon kytkettäväksi tarkoitettu perävaunu;

d) purjelentokoneen tai veneen kuljetukseen rakennettu ja varustettu pääasiassa M1- tai N1-luokan ajoneuvoon kytkettäväksi tarkoitettu perävaunu;

e) veneen kuljetukseen tarkoitettu traktoriin kytkettävä traktoriperävaunu;

f) jakamattomaksi esineeksi katsottavan tietyn työkonetyypin kuljetukseen rakennettu tai varustettu traktoriin kytkettävä traktoriperävaunu;

g) turvetuotantoon käytettävä kone tai traktoriin kytketty vastaava hinattava laite taikka turvetuotannossa käytettävä kuormaamaton perävaunu;

h) vaurioituneen ajoneuvon kuljettamista varten rakennettu N3-luokkaan kuuluva hinausauto.

2. Erikoiskuljetusyhdistelmä on 1 momentissa tarkoitettujen auton tai traktorin ja perävaunun yhdistelmä tai N3- tai N2-luokan ajoneuvon ja hinattavan laitteen erikoiskuljetukseksi katsottava yhdistelmä.

3. Erikoiskuljetusajoneuvoksi tai -yhdistelmäksi katsotaan myös moottorikäyttöinen tai hinattava ajoneuvo, johon on kiinteästi asennettu tai kuormattu näyttely-, tutkimus-, huvipuisto- tai sirkuslaitteisto taikka muu palveluvarustus ja jolle Tiehallinto on myöntänyt 31 §:n mukaisen kuljetusluvan.

6 §
Erikoiskuljetuksessa käytettävän vetoauton ja traktorin varoitusvalaisin

Ylipitkän tai ylileveän erikoiskuljetuksen vetoautossa ja vastaavaa kuljetusta vetävässä traktorissa sekä ylipitkässä taikka ylileveässä muussa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa tulee olla vähintään yksi autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan I osan 20 kohdassa ja II osan 4 kohdassa tarkoitettu vilkkuvaa ruskeankeltaista valoa näyttävä varoitusvalaisin, jollei jäljempänä varoitusautoa vaativista kuljetuksista muuta säädetä.

7 §
Erikoiskuljetukseen käytettävän auton ohjauslaite

Vähintään neliakselisen erikoiskuljetusauton tai erikoiskuljetusperävaunun vähintään neliakselisen vetoauton ohjauslaitteen ei tarvitse täyttää autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan I osan 5 kohdassa tarkoitettua vaatimusta.

8 §
Massat ja mitat erikoiskuljetuksessa

1. Ajoneuvohallintokeskus voi hakemuksesta hyväksyä rekisteriin merkittäviksi tiellä yleisesti sallittuja suuremmat massat ja mitat seuraavasti:

a) muuhun kuljetukseen kuin yksinomaan jakamattomien esineiden erikoiskuljetukseen hyväksytylle autolle tai auton ja perävaunun yhdistelmälle valmistajan vähintään 50 km/h ja enintään 80 km/h nopeudelle sallimat korotetut akseli-, teli- ja kokonaismassat;

b) erikoiskuljetusperävaunun tai vastaavan hinattavan laitteen vetoautolle ja 4 §:n 1 momentin a, b ja h kohdassa tarkoitetuille ajoneuvoille niiden valmistajan sallimat korotetut akseli-, teli- ja kokonaismassa-arvot 80 km/h nopeudelle ja lisäksi tarvittaessa alennettuja ajonopeuksia vastaavat korotetut akseli-, teli- ja kokonaismassat valmistajan sallimissa rajoissa;

c) erikoiskuljetusperävaunulle perävaunun ja akseliston valmistajan sallimissa rajoissa parirenkain varustetulle erilliselle tai telissä olevalle akselille kohdistuvaksi massaksi 80 km/h nopeudelle enintään 13 tonnia ja kahdeksalla rinnakkaisella renkaalla varustetulle akselille vastaavasti enintään 20 tonnia;

d) erikoiskuljetusperävaunun kokonaismassaksi perävaunun valmistajan enintään 80 km/h nopeudella käytettäväksi ilmoittaman rakenteellisen kokonaismassan;

e) erikoiskuljetusperävaunulle perävaunun ja sen akseliston valmistajien sallimissa rajoissa alennettuja ajonopeuksia vastaavat b ja c kohdassa tarkoitettuja massoja suuremmat akseli-, teli- ja kokonaismassat;

f) 4 §:n 1 momentin b ja c kohdassa tarkoitetuille ajoneuvoille käyttötarkoituksesta johtuvan rakenteen edellyttämät mitat.

2. Katsastustoimipaikka voi hyväksyä rekisteriin merkittäväksi tiellä yleisesti sallittua suuremman leveyden 4 §:n 1 momentin a kohdassa tarkoitetulle ajoneuvolle. Ilman kuormaa kuljetettaessa ajoneuvon suurimmaksi leveydeksi saa hyväksyä enintään 2,80 metriä. Kuormaa varten kyseinen ajoneuvo saa olla kuitenkin levitettävissä enintään 3,20 metrin leveyteen.

3. Suurin leveys 4 §:n 1 momentin f kohdassa tarkoitetussa traktoriperävaunussa sitä ilman kuormaa kuljetettaessa saa olla enintään 2,80 metriä. Kuormaa varten kyseinen traktoriperävaunu saa olla kuitenkin levitettävissä enintään 3,20 metrin leveyteen.

4. Edellä 4 §:n 1 momentin h kohdassa tarkoitetussa hinausautossa etuakselille tulee täydellä puomikuormalla kohdistua vähintään 15 % auton kokonaismassasta tai vähintään 10 % auton kokonaismassasta, jos auton telissä on vähintään yksi etuakselin pyörien kääntymiskulman mukaisesti ohjaavaksi kytketty akseli.

9 §
Moottoritehon ja massan suhde erikoiskuljetuksessa

Erikoiskuljetusperävaunun tai vastaavan hinattavan laitteen vetoauton tai vetoautojen moottoritehon tulee autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan I osan 40 kohdassa säädetystä poiketen jokaista tonnia kohden, jolla kuljetuksen kokonaismassa ylittää 60 tonnia, ylittää tuota massaa vastaava moottoriteho 300 kW vähintään 1,0 kW:lla. Yhteenlasketun moottoritehon ei kuitenkaan tarvitse ylittää 750 kW.

11 §
Erikoiskuljetusperävaunun jarrut

1. Ylimassaisen jakamattoman esineen kuljetukseen tarkoitetun erikoiskuljetusperävaunun jarrujen ei tarvitse täyttää autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan I osan 9 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia eikä paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niihin kytkettävien perävaunujen jarruista annetun liikenneministeriön päätöksen (631/90) seuraavia määräyksiä:

a) paineilmasäiliöiden tilavuudelle 27 §:n 2 momentissa asetettua vaatimusta;

b) jarrujohtojen liittimille ja jarrujohdoille 60 §:ssä annettuja vaatimuksia;

c) jarrujen suoritusarvoja koskevan 7 luvun määräyksiä ehdolla, että perävaunun ja yhdistelmän jarrut täyttävät tämän pykälän 2―4 momentin määräykset.

2. Perävaunun laskennallisen jarrutusvoiman (B) tulee olla perävaunulle sallittavaan nopeuteen (V) verrattuna vähintään seuraavan taulukon mukainen:

V (km/h) 25 40 60
B (% perävaunun massaan kohdistuvasta painovoimasta) 26 32 40

3. Perävaunun seisontajarrun tulee täyttää 1 momentissa tarkoitetun päätöksen 78 §:n 1 momentin tai sitä vastaavan autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan I osan 9 kohdassa tarkoitetun direktiivin vaatimus.

4. Perävaunun jarrujärjestelmästä mitattu jarrujen kytkentäviive saa olla enintään 0,8 sekuntia ja vapautusviive enintään 1,1 sekuntia.

16 §
Erikoiskuljetukseen hyväksytyn ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän käyttö tieliikenteessä

1. Erikoiskuljetusajoneuvoa tai -yhdistelmää ei saa hyväksyä käytettäväksi muihin kuin jakamattomien esineiden kuljetuksiin, ellei kyseinen ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä täytä autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen ja ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen säännöksiä.

2. Erikoiskuljetukseen hyväksytyn perävaunun kytkentä vetoautoon tulee olla kytkentäkatsastuksessa hyväksytty. Tämä vaatimus koskee myös vastaavaa ulkomaan rekisterissä olevaa Suomessa erikoiskuljetukseen käytettävää yhdistelmää 28 a §:ssä tarkoitetun rajauksen mukaisesti.

3. Ennen kuin 8 §:n nojalla rekisteriin merkittyä, tiellä yleisesti sallitut mitat ja massat ylittävää ajoneuvoa käytetään tieliikenteessä, tulee käyttöön olla 31 §:ssä tarkoitettu kuljetuslupa, jollei 29 §:stä muuta johdu.

19 §
Leveän kuljetuksen tunnusvalaisimet ja -heijastimet edessä

1. Kuljetettaessa tiellä yleisesti sallittua leveämpää ajoneuvoa, ajoneuvoyhdistelmää tai kuormaa on ajoneuvon, kuljetusta suorittavan auton tai vetoauton etuosaan tai välittömästi ohjaamon taakse kuljetuksen leveydelle asetettava esteeseen osuessa helposti taipuvat tai siirtyvät merkkitangot. Tankoihin on kiinnitettävä eteenpäin suunnatut, kuljetuksen suurinta leveyttä vastaamaan asetettavat, eteen ruskeankeltaista valoa näyttävät, valoaukon pinta-alaltaan vähintään 50 cm2:n valaisimet, joiden lampun tehon on oltava vähintään 15 W ja enintään 21 W ja jotka toimivat samanaikaisesti takavalaisimien kanssa. Jos erikoiskuljetuksen leveys on suurempi kuin 3,00 metriä, uloimpia valaisimia on oltava kaksi päällekkäin. Lisäksi tankoihin on kuljetuksen leveydelle kiinnitettävä leveydeltään noin 100 mm ja korkeudeltaan noin 200 mm suuruiset eteenpäin suunnatut valkoiset heijastimet. Tankoihin saa myös kiinnittää vastaavankokoiset taaksepäin suunnatut ruskeankeltaiset heijastimet.

2. Jos ajoneuvon omien etuvalaisimien ja edellä tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien etäisyys on suurempi kuin yksi metri, ajoneuvoon tai kuormaan on asetettava enintään yhden metrin välein tarpeelliset lisävalaisimet. Jos kuorman leveys on suurempi kuin 3,50 metriä, valaisimet ja heijastimet saa kiinnittää kuormaan, jolloin merkkitankoja ei tarvitse asettaa. Valaisimien ja heijastimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,50 metrin korkeudella.

3. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin 4,00 metriä, suurinta leveyttä vastaamaan on asetettava eteenpäin suunnatut autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan II osan 6 kohdassa tarkoitetut, E-säännön n:o 70 vaatimuksia vastaavat tunnuskilvet. Eteenpäin suunnatuissa tunnuskilvissä saa käyttää punaista päiväloistevärillä maalattua vuoroittaista raidoitusta heijastavan punaisen asemesta. Tunnuskilvet on sijoitettava kuorman etualakulmaan siten, että ainakin osa kilvistä on kuorman kulman muotoa seuraten sijoitettu vaaka- ja pystysuuntaan.

4. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin 7,00 metriä, vastaantulevan liikenteen varoittamiseksi kuorman vasemmanpuoleinen enintään 1,90 metrin korkeudella oleva uloin etualakulma on merkittävä kuormaan tai 3 momentissa tarkoitettuun tunnuskilpeen kiinnitettävällä, vähintään yhdellä eteenpäin suunnatulla 1 momentissa tarkoitetun kaltaisella ruskeankeltaista valoa näyttävällä merkkivalaisimella, jonka valo saa olla myös vilkkuva. Kuljetus, jonka leveys yli 1,90 m korkeudella on suurempi kuin 4,00 metriä, on tässä pykälässä säädetyn lisäksi merkittävä sopivalla tavalla.

5. Kuljetettaessa traktoriin kytketyllä perävaunulla ylileveää kuljetusta eteenpäin suunnatut heijastimet ja valaisimet saa kiinnittää kuormaan.

20 §
Leveän kuljetuksen tunnusvalaisimet ja -heijastimet takana

1. Kuljetettaessa tiellä yleisesti sallittua leveämpää ajoneuvoa, ajoneuvoyhdistelmää tai kuormaa on ajoneuvon, kuljetusta suorittavan auton tai yhdistelmässä perävaunun takana oltava kuljetuksen suurinta leveyttä osoittamaan asetettavat, taaksepäin suunnatut punaista valoa näyttävät, valoaukon pinta-alaltaan vähintään 50 cm2:n valaisimet, joiden lampun tehon on oltava vähintään 15 W ja enintään 21 W ja jotka toimivat samanaikaisesti takavalaisimien kanssa, ja vastaavasti sijoitetut punaiset heijastimet. Perävaunussa tai hinattavassa laitteessa heijastimien on oltava kolmion muotoiset. Muussa ajoneuvossa ei saa käyttää kolmionmuotoisia heijastimia.

2. Jos erikoiskuljetuksen leveys on suurempi kuin 3,00 metriä, uloimpia valaisimia on oltava takana kummallakin puolella kaksi päällekkäin. Jos ajoneuvon omien takavalaisimien ja takaheijastimien sekä edellä tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien väli on suurempi kuin yksi metri, ajoneuvoon tai kuormaan on asetettava enintään yhden metrin välein tarpeelliset lisävalaisimet. Valaisimien ja heijastimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,50 metrin korkeudella.

3. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin 4,00 metriä, on ilman perävaunua olevaan ajoneuvoon asetettava sen suurinta leveyttä vastaamaan taaksepäin suunnatut autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan II osan 6 kohdassa tarkoitetut, E-säännön n:o 70 vaatimuksia vastaavat vinoraitaiset tunnuskilvet ja perävaunuun vastaavat pitkän yhdistelmän tunnukset. Tunnuskilvet on sijoitettava kuorman taka-alakulmaan siten, että ainakin osa kilvistä on kuorman kulman muotoa seuraten sijoitettu vaaka- ja pystysuuntaan.

4. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin 7,00 metriä, takaa tulevan liikenteen varoittamiseksi kuorman vasemmanpuoleinen enintään 1,90 metrin korkeudella oleva uloin taka-alakulma on merkittävä kuormaan tai 3 momentissa tarkoitettuun tunnuskilpeen kiinnitettävällä, vähintään yhdellä taaksepäin suunnatulla 1 momentissa tarkoitetun kaltaisella ruskeankeltaista valoa näyttävällä merkkivalaisimella, jonka valo saa olla myös vilkkuva. Kuljetus, jonka leveys yli 1,90 m korkeudella on suurempi kuin 4,00 metriä, on tässä pykälässä säädetyn lisäksi merkittävä sopivalla tavalla.

5. Kuljetettaessa traktoriin kytketyllä perävaunulla ylileveää kuljetusta taaksepäin suunnatut heijastimet ja valaisimet saa kiinnittää kuormaan.

21 §
Pitkän kuljetuksen tunnusvalaisimet ja -heijastimet

1. Milloin ajoneuvon kuorman osa ulottuu edessä ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle tai takana enemmän kuin metrin ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle, on kuorman uloin osa merkittävä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 49 §:n mukaisesti.

2. Milloin ajoneuvoyhdistelmässä kuljetettava esine tai esineet toimivat perävaunun runkona tai kuorma ulottuu edessä enemmän kuin metrin tai takana enemmän kuin 2 metriä ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle, merkitsemiseen on käytettävä autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan I osan 22 kohdassa tarkoitettuja sivuvalaisimia, jotka saa tarkoituksenmukaisella tavalla kiinnittää vähintään kahden ja enintään kuuden metrin välein kuorman alaosaan. Etummainen ja takimmainen valaisin saavat olla enintään 1,0 metrin etäisyydellä kuorman uloimmasta ääriviivasta. Valaisimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,5 metrin korkeudella.

21 b §
Varoitusvalaisimista ja niiden käytöstä

1. Erikoiskuljetuksen varoitusauto ja erikoiskuljetuksessa käytettävä vetoauto tai erikoiskuljetusajoneuvo tulee varustaa vähintään kahdella autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan I osan 20 kohdassa ja II osan 4 kohdassa tarkoitetulla vilkkuvaa ruskeankeltaista valoa näyttävällä varoitusvalaisimella.

2. Varoitusvalaisimia on käytettävä, jos

a) kuljetus liikkuu tiellä liikennesäännöistä poikkeavasti;

b) ilmeisen vaaran välttämiseksi muun liikenteen varoittaminen on tarpeen; tai

c) jäljempänä säädetyn mukaisesti kuljetuksessa tulee käyttää varoitusvaloa lukuun ottamatta yksinomaan ylikorkeita kuljetuksia.

3. Kuljetuksen liikkuessa liikennesääntöjen mukaisesti varoitusvalaisimia ei tule käyttää yksinomaan ylikorkeassa kuljetuksessa tai pitkän kuljetuksen edellä kulkevassa varoitusautossa.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002

Liikenne- ja viestintäministeri
Kimmo Sasi

Yli-insinööri
Kari Saari

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.